JR 15, III pataljoona, jatkosodan päiväkirjat 20.06. – 31.12.-41

III/JR 15 sotapäiväkirja, alkaa 3. perustamispäivänä Noormarkussa, 20. 6. 1941 klo 21.00.

Reserviläiset saapuneet kokoontumispaikoilleen, harjoituksia.

20.6.
21,00 Pataljoonan valmiusaste – – –

21.6.
Yksiköitten varustamista ja ammuntaa kaikilla aseilla. Krh:illa havaittiin sytyttimet viallisiksi, krh.komppaniassa; 6:sta kranaatista kaikki “suutareita”. Krh.joukkue 7:stä kr:sta 2 “suutaria”. Sytyttimet vaihdetaan uusiin. Klo 18 patl:n ja raskaitten yksiköitten (krh.k. ja pst.tykkik.) upseereitten puhuttelu.

22.6.
7,30 alkoi patl:lla ja raskailla komppanioilla tst-harjoitus Söörmarkun maastossa. Käytiin erikoisesti läpi uuden JO:n ryhmitysmuodot patl:n puitteissa. Tähdennettiin erityisesti yhteyksien säilyttämisen merkitystä ja suuntauratoimintaa.

11,30 harjoituksen selostus (majuri S. Häkkinen) ja sen jälkeen kenttähartaus (patl:n pastori luutn. V. Vaarno). Iltapäivällä jatkui yksiköitten varustaminen ja aseistaminen sekä ammuntojen suoritus.
18,00 yksiköitten päälliköitten puhuttelu ja käynti rautatieasemalla, jossa kuormauksen läpikäynti 1. kuljetuksen osalle sekä käsky 2. kulj.osan johtajalle kapt Palolle.

23.6.
Klo 0,30 alkoi 1. kulj.osan kuormaus. Vaunuja puuttui 2 kpl, josta johtuen lähtö myöhästyi 51 min.
4,00 ruokailu.
6,22 1. kulj.osaston lähtö. Härkösen asemalla hevosten juotto. Ruokailu Piilin asemalla, josta lähtö klo 12,40.
12,00 2. kuljetusosaston lähtö Noormarkusta.
Kummankin kulj.osaston juna kulki hitaasti pysähtyen usein. Pitempiä pysähdyksä Jyväskylässä ja Pieksämäellä. Lopputaival Pieksämäeltä sujui nopeammin.

24.6.
18,10 saapui 1. ko purkauspaikkaan Särkisalmen asemalle. Purkaus sujui häiriöittä, aikaa kului 1,45.
20,20 lähtivät komentaja ja adjutantti majoitustiedusteluun. Rivistön lähtö Simpeleen Kaljusen kylään klo 21,00. Johtajana kapt. Talamo. Rivistö saapui Kaljusen kylän pohjoispuolen maastoon 8 tunnin marssin jälkeen. Välillä lepoa ja ruokailua.

25.6.
Klo 5 aikoihin saapui 1. kulj.osan rivistön loppuosat maj.paikkaan.
Klo 4 saapui 2. kulj.os. purkauspaikkaan Särkisalmelle. Purkaus ja välittömästi lähtö maj.paikkaan, jonne viimeisetkin yksiköt saapuivat klo 16,00.

Marssi Särkisalmi – Kaljusenkylä tuotti paljon vaikeuksia mäkisen maaston, huonon tien, valjaitten osittaisten heikkouden sekä hevosten normaalia heikomman kunnon vuoksi. Ylämäissä täytyi käyttää ratsuhevosia ja miehiä kuormien vetämiseen. Esikunnan ajoneuvo rikkoutui matkalla. Muuten marssi sujui suhteellisen hyvin. Perille päästyä telttojen pystytys ja majoittuminen sekä välttämättömästi lepoa. Ilmasuoja hyvä. Jalkasairaita muutamia (n. 30).
Klo 19,00 yksiköitten ja erillisten osastojen päälliköitten puhuttelu.
Päivällä lensi maj.alueen yläpuolella muutamia koneita, joiden kansallisuutta ei suuren lentokorkeuden vuoksi voitu todeta. Todennäköisesti koneet venäläisiä. Pommituksia ne eivät suorittaneet.

26.6.
Yksiköitten päälliköt ja esikunnan upseerit sekä jääkärijoukkue kokonaisuudessaan maastotiedustelussa rajan pinnassa klo 7 – 15. Pataljoonalla ryhmittymis- ja suuntaurakoulutusta komppanian puitteissa.
Lentokoneita 6 liikkeellä alueemme yläpuolella aamupuolella. Kansallisuutta ei voitu todeta. Klo 22,00 upseerien puhuttelu.

27.6.
Pataljoonalla aseiden käsittelyä ja erikoisharjoituksia (pioneereilla ja kaasus. henkilöillä ks.palvelua) Upseerien maastotiedustelua klo 14,30 – 19,30. Saunomista ja lepoa. Joitakin lentokoneita ilmassa.

28.6.
Pataljoonalla aseiden käsittelyä ja erikoispalvelusta (pioneeri ja kss.). Saunomista ja lepoa. Ammuntoja automaattiaseilla ja krh:lla Jalaslammen maastossa. Nyt kranaatit syttyivät.
Vilkasta lentotoimintaa, mutta mitään pommituksia tai kk-tulta ei saatu. Ilmassa omia koneita, jotka suorittivat pitkin päivää pommituksia vihollisen puolella. Klo 16,00 koko pataljoonan kaikilla upseereilla puhuttelu ja kahvinjuonti Esikunnassa (omista astioista!).
Klo 24 pataljoona valmis siirtymään eteenpäin.

29.6.
Klo 5,30 kuuluu läheisyydestä harvaa tykistötulta Parikkalan ja Simpeleen suunnasta. Päättyi n. 6,30. Pitkin päivää kuultiin pommitusta. Päättyi n. 6,30. Pitkin päivää kuultiin pommitusta silloin tällöin pääasiassa Parikkalan suunnasta. Useita tulipaloja havaittu samasta suunnasta. Näkemämme koneet todettiin vihollisen koneiksi suurimmalta osalta. Pataljoonalla iltapäivällä asioitten käsittelyä, saunomista, lepoa ja odotusta.

Mieliala piristyy piristymistään. Saimme kuulla jymy-uutisia eteläiseltä rintamalta, uutisia, jotka meille suotuisina huomattavasti ovat vaikuttaneet poikien mielialaan. Tunnemme elävämme historiallisia tuokioita isänmaamme vaiheissa.

30.6.
A.p. patl:n ryhmittymisharjoitus Pitkäjärven pohj.pään maastossa. Harjoitus onnistui hyvin. I.p. erikoisharjoituksia ja odotusta.

1.7.
Klo 0.00 alkoi verrattain kiivas tykistötuli Parikkalan suuntaan. Myös Simpeleen tienoille kuului tulevan kranaatteja. Kranaattien räjähdyksistä päättäen raskaita. N. klo 9 tuli lakkasi. Patl:sta partio tiedustelemassa vihollisen puolella yöllä 1.-2.7. Tarkempi selostus partion johtajalta liitteessä. Patl:lla erikoisharjoituksia, mm. suunnistusta. Jonkun verran lentotoimintaa päivällä.

2.7.
Patl:lla ryhmittymisharjoituksia aamupäivällä. N. klo 11 aikoihin vilkasta lentotoimintaa. Kuultiin pommituksia jossain kauempaa Simpeleen suunnalla, samoin it. tulta vihollisen puolella. Klo 12 alkaen valmistautumista lähtemään. Klo 14,15 esik.upseerien puhuttelu, klo 14,30 yksiköiden päälliköille puhuttelu, klo 16 patl. valmis lähtemään. Klo 17,00 – 19,30 komentaja, yksiköiden päälliköt ja osastojen johtajat sekä talousupseeri maastotiedustelussa. Yö kului rauhallisesti.

3.7.
Pataljoonalla lepoa ja odotusta. Saimme raskaan pst.kiväärin (panssarintorjuntaan).

4.7.
Yksiköiden ryhmittymisharjoituksia ja suunnistamista. Kaasunaamariharjoituksia, aseiden käsittelyä ja tarkkuuskiväärien kohdistamista. (Edellisenä päivänä saatiin 25 kpl uusia “pystykorvia”-41. Aamulla 4,40 pommitti 9 koneen laivue Pitkäjärven eteläpään maastoa. Koko päivän vilkasta lentotoimintaa alueemme yläpuolella. Esikunta (ml Esik.k.) muutti ilmasuojan kannalta parempaan maastoon. Suojaisan maaston vuoksi patl. hyvin ilmasuojassa. Kaasuhälytyssireeni toimii ilmahälytyssireeninä läpi vuorokauden. Koneet eivät suorittaneet pommituksia. Yöllä tykistötulta Parikkalan suuntaan.

5.7.
Pataljoonalla ajomiesten koulutusta, etäisyyden arviointia, aseiden ja varusteiden kuntoonlaittoa sekä suunnistusta. Klo 12,30 patl:n upseereilla puhuttelu. Yksiköihin määrättiin valistusupseeri o.t.o. Koko patl:n valistusupseerina toimii vänr. Kettunen luutn. Vaarnan kanssa yhteistoiminnassa. Valistusupseerin tehtävänä pitää yllä reipasta mielialaa lauluin ja kilpailuin yksiköiden puitteissa. Iltapuolella pidettiin jo tämänluonteisia kilpailuita. Klo 17 järjesti pataljoonan huoltoporras komentoportaan upseereille upeat päivälliset, jotka pidettiin “toimistotrapun” lehtimajassa.

6.7.
Pataljoonalla kulontorjuntaharjoitus ja kaasunaamarimarssi. Lepoa ja vapaata sunnuntaipäivän merkeissä. Illalla komentoportaan kalastus, upseerien onnistunut kalamatka, jonka tuloksena 10 kg ahvenia ja 1,75 kg:n hauki.

Partiointia vihollismaastossa ja maataloustöitä paikallisten avuksi.

7.7.
Komentaja tarkasti koulutuksen kaikissa pataljoonan yksiköissä. Esikunnan osastoilla ammuntaa kivääreillä, pk:lla ja kp:lla. Iltapäivällä sidonta-, suunnistamis- ja lähitorjuntaharjoituksia. Aamupäivällä lähti pataljoonasta upseeripartio, vahvuus 1 + 5 + 4 , tehtävänä vihollisasemien ja maaston tiedustelu. Partion johtajana luutn. O Leinonen. Iltapäivällä lähti toinenkin upseeripartio, vahvuus 1 + 4 + 4, tehtävä sama. Partion johtajana luutn. K Valkonen.
Pataljoonan alueella suorittavat miehet poissaolevien asukkaiden hyväksi perunanvakojen ajoa, joka onnistui hyvin siksi, että tuli sadekin vakojen tultua ajetuksi.

8.7.
Komppanioilla aseiden käsittelyä, varusteiden puhdistusta ja korjausta ym. huushollia. Suunnistamisharjoituksia jatkettiin. Upseereilla pistooliammunta. Kilpailun voitti luutn. A Seppälä yhteituloksella 41 pistettä. Kilpailu suoritettiin 3. laukauksella koulu- ja 3. laukausta taisteluammuntaa. Kouluammunta suoritettiin hyvin pieneen tauluun ja tst-ammunta ylipitkällä matkalta, joten tulokset jäivät heikoiksi. Saman tuloksen 41 pistettä saavutti myös luutn. Raassina, joka ampui tsekkiläisellä pistoolilla. Iltahartauden tarkasti rykm.kom. klo 21,00. Vanhimpina toimivat iltahartauspaikoissa kapt. Palo ja luutn. Sipilä.

9.7.
Kiellettiin kaikki ampuminen pataljoonan (samoin muiden pataljoonien alueilla) alueella. Yksiköilla käsikranaatin heittokilpailuja. Krh.joukkueen johtaja ammutti kovapanosammuntaa järven 88 saareen.

10.7.
Klo 14,00 upseerien puhuttelu, mm. tähdennettiin illanviettojen merkitystä ja määrättiin niitä pidettäväksi jo illalla. Illalla esikunta piti illanvieton omalla alueellaan. Samoin 9.komp. ja 3.kkk pitivät yhteisen illanvieton 9.k:n leirillä. 7.k ja 8.k olivat sellaisen jo pitäneet. Esikunnan illanvietossa oli ohjelmassa kaikenlaisia kilpailuja mm. suurta hilpeyttä herättänyt pussiturnaus, yhteislaulua, onnistunut tietokilpailu ym.

11.7.
Yksiköillä hyökkäysharjoituksia komppanian puitteissa aamupäivällä. Iltapäivällä lepoa ja valmistautumista yöharjoitukseen. Klo 13,00 upseerit (esikunta, yksiköiden päälliköt) maastotiedustelussa yöharjoitusta varten Pitkäjärven pohjoispään maastossa. Klo 18,00 lähetettiin partio luutn. Puukolle etumaastoon. Tarkoitus oli tuhota ryssän tähystystorni radan varressa, mutta se epäonnistui myöhästymisen takia.

12.7.
Yöllä yöharjoitus pataljoonalla maastossa n. 2 km majoitusalueelta länteen. Harjoituksen opetustarkoituksena hyökkäys täkäläisessä maastossa. Pataljoonan komentajana toimi kapt. Palo. Maaliosastona 8.komppania luutn. Helangon johdolla. Aamupäivällä lepoa yöharjoituksen jälkeen, iltapäivällä saunontaa.

13.7.
Pataljoonalla lepoa ja odotusta. Aamupäivällä pidettiin Herran ehtoollinen halukkaille kahdessa paikassa. Ehtoollisen jakoi pataljoonan pastori luutn. Vaarno. Yksiköillä lisäksi kaasunaamarien tiiviyskoe. Naamarit kelvollisia. Aseet puhdistettiin ja pantiin ampumakuntoon.

Harvaa tykistötulta Simpeleen suunnalta, (jossa JR57 oli edellisenä iltana hyökännyt ja edennyt n. 2,5 km?). Lentotoimintaa. Pääasiassa näkyi omia koneita. Jääkärijoukkueesta partio 2 au + 8 miestä ilmoittauduttava vänr. Keiholehdolle, rykmentin iskujoukkueen johtajalle. Klo 19,30 yksiköitten päälliköiden puhuttelu. N. klo 16,00 tuli tieto, että pataljoonalla oltava 1 tunnin marssivalmius klo 18 alkaen. Klo 18,00 pataljoonan kaikkien upseerien puhuttelu. Komentaja luki pataljoonan päiväkäskyn No x, (x= päivämäärä tarkistettava) ilmoittaen samalla, että aikaisempiin taistelusuunnitelmiin oli tullut muutoksia, ja että JR57 parast’aikaa hyökkää rykmenttimme lohkolla. Kuulimme harvahkoa tykistövalmistelua.
Klo 21,30 saimme tiedon, että vihollinen oli lyöty n. 3 km kautta linjan ja joukot ovat jääneet asemiin.

14.7.
Tavanmukaista odotusta. Klo 18,40 vilkasta lentotoimintaa alueemme yläpuolella. Nähtiin, että koneet pudottivat pommeja Simpeleen ja Koitsanlahden suutiin. 3 tulipaloa syntyi. 2 eteläisintä sammui verrattain pian, mutta pohjoisin tulipalo paloi kauan. Se näkyi alueellamme sunnassa 18.00, lienee ollut kukkulan 125 tienoilla.

Klo 16,28 tuli komentajalle puh.ilmoitus, että pataljoonan on oltava tunnin kuluttua lähtövalmiina. Määräys klo 16,30 yksiköissä. Yksiköitten päälliköt klo 16,45 puhuttelussa. Pataljoona ei kumminkaan vielä saanut lähtökäskyä.

Saimme tietää,että edessä oli II patl. hyökännyt kapt. Vanhalan komennossa, mutta kohdannut vastarintaa, josta seurauksena yleinen epäjärjestys ja pakokauhu. Olimme hälyytystilassa tilanteen epäselvyyden vuoksi. Klo 19,00 mennessä selvenivät asiat niin paljon, että II patl. saatiin kokoon. Kuulimme, että sen menetykset olivat 2 kaatunutta ja 9 haavoittunutta. Lisäksi oli joitakin kadonneita. Yö nukuttiin rauhassa.

15.7.
Aamuyöstä kuultiin tavanmukaista tykistötoimintaa ja lentotoiminta oli myös vilkasta Simpeleen – Koitsanlahden suunnalla. Klo 9,00 ilmoitti rykmentin komentava upseeri kulon olevan irti Pitkäjärven pohjoispään maastossa. Patl.:n kt. upseeri lähetti kulovarmistukseen ja sammutukseen joukkueen 9.komppaniasta.

Klo 9,05 saimme tiedon, että yksiköitten päälliköt, varapäälliköt ja esikunnan upseerit lähtevät maastotiedusteluun klo 10,00 linjan Koitsansalo – Änkilänsalo luoteispuolelle, jossa asemat nyt sijaitsevat uuden rajamme takana. Pataljoona lähtövalmiina klo 14,00, jolloin välittömästi lähtö. Maastotiedustelu suoritettiin klo 17,00 mennessä. Komentaja (Viskari) rykmentin komentajan (ev. Virkki) puheille klo 15,00. Klo 18,00 pataljoona oli Simpeleen maastossa. Maastotiedustelun tarkistus ja käsky puolustusryhmityksestä annettiin komentajan puhuttelussa klo 17,30 – 18,15, jonka jälkeen yksiköt aloittivat siirtymisen puol.lohkoilleen. Liitteenä peitepiirros.

Yksikköjen vaihdon piti olla tapahtunut klo 22,00 mennessä, mutta ehti valmiiksi vasta 23,00 mennessä Rintamavastuumme alkoi klo 24,00. Asemiin siirryttäessä tuli pataljoonallemme tappioita. 8.k:n tullessa ns. huolyotietä hautausmaan kautta rautatieylikäytävälle, jota ryssä pystyy tähystämään, joutui se raskaitten kranaattien keskitykseen, jolloin vänr. Erosuo mm. kaatui. Tarkemmat tiedot tappioista saa liitteestä, joka liittyy sotapäiväkirjan yhteyteen JSP:n (Joukkosidontapaikan) kautta. Muuten sujui asemiin meno tyydyttävästi.

Klo 22,40 toi sotamies Loven 3.kkk:n pst.miehistä hälyyttävän tiedon, joka osoittautui erheelliseksi, että ryssän partio oli päässyt läpi linjojemme ja avannut yllättäen tulen. Jääkärijoukkue luutn. Valkosen johdolla lähetettiin selvittämään asiaa. Havaittiin, että ryssän linjojemme takaa avaama tuli, jonka kaiku kiiri kallioissa ja räjähtävät luodit napsahtelivat puissa, oli säikyttänyt ko. miehen tovereineen. Tämä johtui osittain myös miesten outoudesta sotahommiin.

Klo 22,20 suunnilleen haavoittui luutn. Hakala (1.kk.joukkueen johtaja) luodista oikeallaolevan kukkulan miehistön vaihdossa. Hän sai konetuliaseen suihkusta luodin läpi oikean olkapäässä. Se vikuutti hieman keuhkopussia. Saamamme tietojen mukaan (myöhemmin) on luutn. Hakala hyvissä voimissa lähetetty KS:sta (kenttäsairaalasta) edelleen sotasairaalaan. Samassa kaatui alik. Alajärvi.
(Isäni, luutn. Hakalan taistelulähetti, oli mukana ja toimitti luutn. Hakalan lääkintämiesten luo ja edelleen JSp:lle.)

8.komppanian joutuessa ylikäytävällä tykistökeskitykseen, meni komppania aikalailla hajalle, mutta koottiin kompp. päällikön ja luutn. Vuorion toimesta ja vietiin asemiin, jossa vaihto sujui ilman kommelluksia. Pari kranaattia hajoitti vähäsen esikunnan kuormastoa, mutta ei saanut aikaan isompia vaurioita. Klo 23,30 -23,50 kuului suunnasta 20.00 kk, pk, ja kivääritulta. Tämä kuului kuitenkin kovempaa kuin 8.k:n lohkolta, jonne se muuten olisi sattunut. Silloin tällöin okien patterien ja vihollisen tykistön kaksintaistelua keskiyöllä.

16.7.
Vihollinen ampui sydänyöllä kiivaasti kukkulaa Kangaskoski i:stä n. 1 km koilliseen. Kukkulalla Sipilän komentopaikka, joten tässä nimitetään sitä tulevaisuudessa “Komentokukkulaksi”. Sen eteläpuolella olevaa kukkulaa, joka on vihollisen hallussa, nimitämme tästälähin “Vanja-kukkulaksi”.

Komentaja päätti ottaa haltuumme Vanjakukkulan tai ainakin tutkia sen miehitystä. Tehtävän sai luutn Sipilä, jota ei kuitenkaan tavattu pariin tuntiin, vaikka luutn, Kivelä lähetti 3 partiota häntä etsimään. Hän oli kumminkin saanut tehtävän tietoonsa luutn. Vuoriolta, joka oli ollut juuri aikaisemmin puhelinyhteydessä komentajan kanssa. Klo 3,15 ampui tykistömme n. 60 kranaattia ko. kukkulalle. Tämän jälkeen seurasi sulku kukkulan taakse sekä saattoammuntaa samaan suuntaan. Omat krh:t jatkoivat ammuntaa kukkulalle hyökkäyksen alettua.

Tällaiset määräykset annettiin komentopaikalta. Vihollinen oli kuitenkin miehittänyt kukkulan siksi vahvoin voimin, ettei kukkulaa saatu haltuun. Tykistömme valmisteluammunta lienee ammuttu liian pitkälle. Yön aikana tuli tappioita tämän tästä. 7.komppaniasta kaatui 1 mies ja haavoittui 1 oman tykistön tulesta. Kaikkiaan ilmaantui iltapäivään mennessä kaatuneita kymmenkunta, haavoittuneita parisenkymmentä ja hermonsa menettäneitä (“tärähtäneitä”) iso joukko. Tarkemmat tiedot tappioista eri liitteestä.

Tietoja vaihdon yhteydessä oikealla sivustalla sattuneista taisteluista:
Noin klo 22,00 oli kukkula tyhjennetty ennen vaihtoa. 4/JR57, jonka päällikkönä oli luutn. Kanerva, miehet lähtivät pois kukkulalta ennenkuin meidän miehet ennättivät asemiinsa. Otaksuttavasti luutn. Kanerva oli ilmoittanut miehilleen, että vaihto tapahtuu klo 22,00 ja nämä edesvastuuttomasti jättivät paikkansa tällä kellonlyömällä, kun näkivät 7.k:n joukkueenjohtajien tulevan kukkulalle. Ryssät seurasivat kiinteästi perässä. Tässä haavoittui juuri luutn. Hakala ja alik. Alajärvi kaatui.

Klo 22,00 – 23,30 tilanne epäselvä.
Klo 23,30 sai 9.komppanian päällikkö (Kivelä) käskyn suorittaa vastaisku kukkulan miehittäneen vihollisen takaisin lyömiseksi. Vastaiskuun tuli yhtyä osia 7.k:sta.
Tykistötulesta huomattavammin kärsi 8.k. vasemmalla, joka vaihtoi 3./JR15:n kanssa (pääll. luutn. Rissanen) Ehti suorittaa vaihdon klo 24,00 mennessä. Luutn. Rissanen jäi reserviin odottamaan tilanteen kehittymistä ja selviämistä.

Vastaiskua varten komentaja pyysi rykm.komentajan välityksellä tykistön tulta, joka tuli 0,30 – 0,50 välillä. Tulipatterin päällikkö ei ollut vielä siihen mennessä ilmoittautunut. Tykistötuli klo 1,13-1,14 ja 3,20 – 3,22 välillä. Edelleen 3,30.
Krh:mme tulitti vihollisen asemia tykistön tulivalmistelun jälkeen. Klo 3,25 alkoi vastaisku. Tykistö avusti saatolla klo 3,34-3,35 välillä. Osa tulta sattui liian lähelle 7.komppanian varmistuselimiä.
Vastaisku ei onnistunut. Vänr. Hyypän joukkue 7.komppaniasta pääsi Vanjakukkulan lähelle, mutta ryssän krh-tuli ajoi meikäläiset pois siitä, kun lisäksi Sipilä katsoi aiheettomaksi jatkaa vastaiskua.

Tarkemmin luutnanttien Sipilän ja Kivelän taistelukertomuksissa.
Rissasen komppaniasta 1 joukkue ja Sipilältä 1 joukkue täytyi kaiken varalta jättää linjoille reserviksi. Sipilän 1 joukkue (edellämainittu) jäi jatkuvasti 7. ja 8. k:n väliin etulinjaan. Kahakan jälkeen vapautui JR57:n osat ja aamulla klo 7,30 3./JR15:n osat.

Päivä kului puolustusryhmityksen järjestämisessä ja puol.asemien kuntoonpanossa. Korsujen kaivuu aloitettiin. Päivän kuluessa tykistön ja raskaitten aseiden tulisuunnitelman tarkistus komentajan ja patterin päällikön luutn. Taisto Ilmari Kallion yhteistoimin, joka oli ilmoittautunut komentajalle klo 3,15. Klo 21,00 oli luutn. Sipilän määrä järjestää partiointi 8.k:n lohkolla. Aukean laita (Auvisen mäen aukio) oli todettu jo aikaisemmin ainakin 2 kk:n ja pk:n miehittämäksi.

Kulot, joita toiminta-alueellamme silloin tällöin syttyi, osoittautuivat helposti nammutettaviksi, jopa itsestään sammuviksi. Mieliala pataljoonassa ei yön seudulla ja aamupuolella ollut suinkaan loistava, Omat, verrattain suuret tappiomme lienevät osaltaan aiheuttaneet masennusta.

Kun tuli paljon hermonsa menettäneitä JSP:lle, sattui kaikenlaisia tällaisissa tilanteissa tavallisia ilmiöitä. Muutamat miehet itkivät kuin lapset, toiset olivat unohtaneet nimensäkin. Muutamat tulivat raivoiksi, joten heidät oli pistettävä köysiin. Yleinen arvio upseereitten keskuudessa oli, että edellinen sota ja sen hermojärkytykset olivat vielä liian lähellä. Toiset, jotka edellisessä sodassa olivat osoittautuneet rohkeiksi miehiksi, saivat nyt hermojärkytyksiä. Nostomiehet, jotka ovat tottumattomia sodan ilmiöihin, käyttäytyivät luonnollisesti alokkaiden tapaan ja vaikuttivat haitallisesti rohkeimpiinkin.

17.7.
Klo 3,00-3,20 ryssän raskaan tykistön keskitys komentopaikan tienoille. Kranaatit eivät osuneet varsin lähelle. Klo 3,20 ilmoitti luutn. Kivelä ryssän liikehtivän komppaniansa edessä. Hän pyysi krh:n apua. Komppania asemissa. Ilmoitus toisille komppanioille tilanteesta ja käsky Rangellille avata krh-tuli. Pyydettiin maj. Kilpeläistä avaamaan tuli oikealta tykistöllä, Kivelän asemien eteen, mikä toteutui 3,40 seuduilla. Klo 3,50-4,00 vilkasta omien lentäjien toimintaa. Klo 4,20 Kivelän edessä hiljaista.

Naapurilohkolla oikealla (Kilpeläinen) pyrki ryssä yli joen joukkueen vahvuisella osastolla. Vihollinen lyötiin takaisin. Klo 3,15 palasi Sipilän partio, joka oli käynyt Auvisen aukean tienoilla tiedustelemassa. Partio totesiajoneuvoliikennettä kylässä ja ryssän pulinaa. Niinikään tapasi partio hirsitekeleen kukkulalla, koordinaatit x=1140, y=7082. Kukkulan nimi tästälähtien “Puhelinkukkula”. Tekele oli kaksikerroksinen. Sen tarkoitusta ei saatu selville, liitteenä piirros. Klo 3,15 käsky luutn. Säilänteelle lähettää tiedustelupartio lohkonsa eteen.

Klo 3,55 rykmentin komentajalle tilannetiedoitus.
Aamuyöllä viestimiesten vikapartio ilmoitti tavanneensa 1 ryssän pikakiväärillä varustetuna talossa koordinaatit x=1228, y=6885. Lähetettiin 3 partiota etsimään, joiden piti eri suunnista haravoida maasto ko. taloon. Jääkärijoukkue onnistui pidättää tämä harhaileva kirgiisi Kangaskosken myllyn tienoilla joen rannassa. Vanki oli ensimmäinen rykmenttimme alueella. Hän oli nälkäinen ja hätääntynyt, aseistettu puoliautomaattikiväärillä.

Klo 11 tienoilla lähti komentaja etumaastoon patterin päällikön ja eräitten muiden upseerien kanssa. Klo 18,00 sattui tällä matkalla valitettava tapaus. Pataljoonan komentaja haavoittui lievästi krh-kranaatista pisteessä x=1135, y=6875. Kranaatti tuli aivan viereen ja hän sai pienen sirun oikeaan leukapieleensä ja toisen peukalohankaansa myös pienen sirun. Komentaja vietiin kenttäsairaalaan, jossa sirua ei otettu pois vaan sidottiin haavat. Hän palasi illalla komentopaikkaan ryhtyen hoitamaan komentajan tehtäviään. Hänen sijaisenaan oli luutn. Sipilä. Päivä kului rauhallisesti.

18.7.
Yöllä hiljaista. Tämän vuoksi annettiin määräys molemmille etulinjan komppanioille (Säilänne – Sipilä) lähettää kumpikin 2 tied.partiota eteen linjojen läpi. Lisäksi oli jääkärijoukkueesta 1 partio vänr. Ruissalon johdolla tiedustelussa ylittäen miehityslinjamme 2 kohden. Kaikki partiot totesivat, että vihollisella edessä miehitys ainoastaan lohkomme oikealla sivustalla. Vasemmalla näytti maasto Auvisen talon aukean ja Mutteriaukean länsipuolelta vihollisista vapaata. Partio Ruissalo toi tullessaan puhelinkaapelia 6 täyttä kelaa.

Tässä yhteydessä mainittakoon, että etumaastosta olemme saaneet “sotasaaliina” seuraavia tavaroita: puh.kaapelia ja keloja, pikakivääreitä ainakin 1 kpl, lippaita sekä pk:n, että kp:n, kypäreitä, kaasunaamareita, lapioita, reppuja yms. Nämä omien joukkojemme (JR57) vetäytymisvaiheen jäljiltä.

Koko päivä verrattain hiljainen. Vihollinen ampui kumminkin tykistöllä häirintäammuntaa takamaastoon. Klo 10,15 sai patl. kt.upseeri ilmoituksen 2:lta taholta, että vihollisen kranaatti (shrapnelli) oli sytyttänyt tulen SVR:n halkovaraston (n. 2000 m3 koivu- ja sekahalkoja) rautatieylikäytävän kohdalla. Sammutukseen ja varmistukseen lähetettiin patl:n kaasusuojeluryhmä (kss) ja 1 joukkue 3 kkk:n reservistä, jonka alue oli lähinnä palopaikkaa. Joukkueen mukana olivat vänr. Hakola ja Eskola johtajina.

Palo haloissa oli saanut kuitenkin jo niin suuren voiman, että sitä ei saatu sammumaan. Tykistön ajomiehet olivat kertomansa mukaan yrittäneet sammuttaa heti sen huomattuaan (Heidän 2 talliansa olivat aivan ylikäytävän vieressä kallion kupeessa), mutta toinen kranaatti pelotti heidät pois sammutuspuuhista. Tuuli puhalsi poikittain halkopinojen ja radan suuntaan, jonka vuoksi yritettiin varjella radansuuntaisten pinojen syttyminen.

Kss. miehet toimivat reippaasti, mutta vihollinen ampui uusia ammuksia pinoihin, joten sammuttaminen oli hengenvaarallista. Vihollinen pystyi tähystämään juuri ylikäytävän kohdalle. Valitettavaa arkuutta ilmeni varsinkin torjuntajoukkueen miehissä, eikä heitä millään saatu tulemaan palopaikalle. Moottoriruiskun käyttöä ei voitu ajatella, koska saatavissa ei ollut vettä. Pinot paloivat loppuun asti ja sytyttivät rautatien eteläpuolella olevan metsän palamaan. Tänne jätettiin muutamia miehiä kkk:n joukkueesta ja koko kss. ryhmä kulovarmistukseen, mutta apuun hälytetty pion.joukkue sai lähteä pois.

Metsäpaloa sammutettaessa sattui valitettavia tappioita. Kranaatti, joka sattui tulemaan keskelle sammutusmiehistöä, surmasi korpr. Mattilan kkk:sta ja haavoitti lievästi 3 miestä. Kss. ajomies Laine haavoittui vaikeasti käteen ja alaraajoihin.
Aamupäivällä saatiin rykm. tied. käsky (liite sotapäiväkirjassa) . Puolen päivän tienoissa lähtö tämän johdosta 2 partiota luutnanttien Raassina ja Vuorio johdolla , kummallekin ryhmä miehiä. Tehtävä oli läpäistä linjat Säilänteen kohdalta ja tutkia tarkoin maasto Auvisen aukean ja Mutteriaukean tienoilla ja siellä mahdollisesti oleva ryssien miehitys. Yhteyksien helpoittamiseksi oli partioilla puhelin.

Partiot pääsivät esteettömästi läpi. Totesivat, ettei ryssiä mailla eikä halmeilla. Talot kylissä näyttivät tyhjiltä. Kauempana havaittiin piikkilankaesteitä ja niiden takana vihollisia. Auvisen mäessä tavattiin vihollisen varustuksia ja miehiä. Muutamia autoja kuultiin kulkevan tietä Koitsansalo – Kalliokoski. Partiot palasivat 22,45. Yhteydet puhelimella toimivat hyvin.

Klo 3,05-3,50 välillä kävi eversti Hersalo (15. Div. komentaja) muutamien upseereittensa kanssa komentopaikassa. Hän antoi tietoja yl.tilanteesta, mm., että Pitkäranta on saavutettu ja Jänisjokilinja. Samoin saimme tiedon, että raskaat patterimme, jotka oli aikaisemmin viety pois, saadaan takaisin.
Pitkin päivää ampui vihollinen harvaa häiritsemisammuntaa sinne tänne. Paloylikäytävä tarkan tulen alla. Viholliskoneita 2 kertaa alueemme yllä. Klo 21,30-22,40 oli rykmentin komentaja lähettiupseereineen tutustumassa komentopaikkaamme, joka juuri oli muuttanut teltasta uuteen pion.joukkueen rakentamaan korsuun saman kallion takarinteessä joka on merkitty peitepiirrokseen komentopaikaksi.

Klo 23,00-23,20 tekivät ryssät yllättäen hyökkäyksen Sipilän lohkon oikeata sivustaa vastaan. (Sipilä oli päivällä vaihtanut komppaniansa Kivelän tilalle etulinjaan). Hyökkäys aiheutti voimakkuudellaan sen, että Sipilä pyysi heti reservin avukseen.

Tykistön ja krh:n sulku sekä (krh:n tulenjohtajana 16-vuotias vapaaehtoinen E Lope) ja 9.k:n päättävä puolustus pysäytti vihollisen hyökkäyksen. Partiot luutnanttien Raassina, Valkonen ja Vuorio johdolla saapuivat avuksi helpottaen tilannetta joen varressa. Luutn. Kivelä saapui vähän 1. hyökkäyksen jälkeen ottamaan yhteyttä Sipilään. Reservi vielä tukilinjalla. Raassina, Valkonen ja Vuorio miehittivät Komentokukkulan ja joen välisen maaston.

Klo 0,00 pyysi Sipilä pioneereja ja piikkilankaa eteen. Piikkilankaa saatiin 2000 m ja 2 pion.ryhmää lähti vänr. Vallemaan johdolla vetämään esteitä lohkolle Komentokukkulan ja joen välimaastoon. Karkureita pidätettiin 10-kunta komentoportaan tienoilla. Eräs oli uinut joen yli Kilpeläisen lohkolle.
Klo 0,15-0,25 vihollinen teki uuden yrityksen. Lyötiin takaisin. Klo 0,30 Sipilä pyysi käsikranaatteja, lähetettiin 100 kpl. Klo 1,00 puh.yhteys Penttilään vasemmalla, joka lupasi 1 joukkueen Säilänteen avuksi, jos tarvitaan. Klo 0,50 Sipilä pyysi 3. kerran krh-tulta. Sitä annettiin ja siihen yhtyi tykistötulisulku. Klo 1,00 oli ryssien uusi yritys lyöty takaisin ja klo 1,45-2,00 välillä viimeinenkin heikko yritys.

Tehtyjen havaintojen perusteella ampuivat ryssät omiaan konetuliaseilla viimeisen hyökkäyksen aikana. Kolmannen hyökkäyksen aikana ampui ryssä hyvän krh-iskun omiensa niskaan.
Tilanneilmoitukset n. 15 min. väliajoin rykmentin komentajalle klo 23,00-2,30 välillä. Yhteys myös useamman kerran Kilpeläiseen. Ensimmäisen hyökkäyksen jälkeen komentaja käski suorittaa tukilinjan miehityksen kkk:n reservi- ja pst-joukkueella.

19.7.
Klo 9 jälkeen käskettiin etulinjan yksiköistä partiot etumaastoon valvontatehtävällä, Sipilän lohkon oikealla sivustalla ei kumminkaan päästy vihollisasemien vuoksi eteenpäin ja hänen lohkonsa vasemmalla sivustalla n. 250 m eteen puron linjaan asti. Klo 11,00 partio Valkonen palasi, partion ilmoitus liitteessä.

Kkk:n päällikkö, pst, tykkijoukkueen johtaja ja luutn. Vuorio saivat käskyn henkilökohtaisesti tiedustella pataljoonan lohkolla raskaitten aseiden sijoituksen etulinjassa, jonne siirrettiin mm. Sipilälle 1 raskas ja 1 kev.pst.kivääri, Säilänteelle 1 raskas ja reserviin Kivelälle 1 kev.pst.kivääri. Vuoriolla ja muilla ed.mainituilla herroilla samalla tehtävänä oli ryssän valvonta, -ja nyt tukilinjaksi määrätyn linjan kulun tiedustelu ja raskaitten aseiden sijoitus siellä. Liitteenä peitepiirros.

Klo 19,30 seutuvilla pyysi komentaja rykmentin komentajan toimenpidettä raskaan tykistön käyttöä varten Koitsansalon asemalta noin 1250 m länsilounaaseen olevan aukean reunassa olevien pesäkkeiden tulittamiseksi. Kaikkiaan 5 pistemaalia à 15 laukausta. Tulen vaikutus tyydyttävä. Tykistön ja krh:n tulisuunnitelmat tarkistettiin mahdollista ryssän hyökkäystä varten päivän kuluessa. Päivän kuluessa myös taisteluissa kunnostautuneiden palkitsemisluetteloiden kokoaminen. Alkupuoli yöstä kului rauhallisesti.

20.7.
Klo 3,00-4,00 voimakasta tykistön tulta tulenjohtolentokoneen johtamana. Pyynnöstä huolimatta ei hävittäjää saatu. Etulinjoissa hiljaista. Yksiköille annettiin käskyt työntää valvontapartioita etumaastoon.

Tämän päivän aamusta alkaen käytännössä uudet komppanian järjestysnumerot. Pataljoonassamme siis 9., 10., 11. ja 12. komppania. (ennen: 7, 8, 9 ja 3 kkk)

Klo 9,00-10,00 käskyt 10. ja 11.k:n päälliköille työntää valvontalinja Auvisen aukean ja Mutteriaukean länsilaitaan. Johtajina luutn. Raassina ja vänr. Ruissalo. Samoin käskyt luutnanteille Suilama ja Vuorio tiedustella patl;n vasemman puoleisen lohkon pesäkkeiden sijoitus. Klo 9 jälkeen saapui Säilänteeltä ilmoitus, että ryssän tiedusteluporukka oli “Tissin” (puron niemeke) edessä. Arveli vahvuudeksi mahdollisesti 30 miestä + 1 kk. Tämän johdosta käsky Raassinalle valvontalinjan miehittämistä varten. Mahdollisesti tarvittava tykistötuli Raassinan määrättävissä. Klo 13 jälkeen ylitti Raassinan partio puolustuslinjan, klo 14 Valkosen partio.

11. komppanian joukkueenjohtaja luutn. Heinonen haavoittui molempiin kyynärvrsiin n. klo 16,30. Samassa kaatui 1 pioneeri samalla paikalla. Molemmat ryssän tarkka-ampujan luodista puh.linjalla 11.k:n edessä.

Klo 16,50 saapui rykmentin komentaja pataljoonan komentopaikalle tilanneselostusta ja uusien tehtävien antoa varten. Klo 16 seuduissa luutn. Raassina ilmoitti saavuttaneensa valvontalinjan määrätyt kohdat sekä tavanneensa vihollista. Klo 17,45 luutn. Valkosen ilmoitus Kalliokosken suunnasta ja klo 21 toinen ilmoitus. Tiedustelun tulokset liitteessä. Partio totesi vihollisen miehityksen olevan heikonlainen. Klo 19 seuduissa 9.k:sta lähetettiin luutn. Raassinalle ja vänr. Ruissalolle valvontalinjan vahvistukseksi 2 ryhmää, joten koko vahvuus tuli olemaan 1 joukkue.
Raskas krh. annettiin komppaniasta luutn. Rangellin käyttöön pääasiassa lamauttamistulta varten lohkon oikean sivustan eteen. Se ei ole toistaiseksi ampunut, kun ei ole ilmennyt maalia. Yö rauhallinen.

21.7.
Klo 1,30 palasi partio Valkonen tuoden tärkeitä tietoja etumaastosta. Partion kulkema reitti ja tekemät huomiot ilmenevät liitteenä olevasta luonnoksesta. Aamupäivällä ei mitään erityistä ilmoitettavaa. Klo 14,00 luutn. E Leivo patl. esikunnasta ja vänr. Hyyppä 9,k:sta joukkueineen vaihtoivat valv.linjalla olleet joukot. Vaihto sujui häiriöttä.

Klo 13,00 kävi ratsumestari E Penttilä (I patl:n komentaja) neuvottelemassa hyökkäysryhmityksestä. Klo 15-17 välillä luutn. Sipilän, luutn. Vuorion ja vänr. Viinasen kanssa neuvottelu pataljoonan tulevasta tehtävästä. Klo 17 – 18 käskyt tied.partio Kynäslahdelle ja pion.partiolle (miinoituksen tutkimista varten Kalliokosken suunnassa) luutn. Valkosen välityksellä. KLo 18,00 pyyntö rykmentin komentajalle saada vaihtaa II pataljoonasta vastaava osa 11. komppaniaan 22. päivän kuluessa. Pyyntöön suostuttiin.

Klo 23-24 välillä II patl. komentaja kapt. Palo, 7.k:n päällikkö luutn. Vasko, 8.k:n päällikkö luutn. Kelanto, komentajan adjutantti, vänr. Hakomaa ja lähettiups. vänr. Heinola kävivät neuvottelemassa vaihdon suorittamisen yksityiskohdista. Vaihto päätettiin aloittaa22.7. klo 8,00. Vaihto suoritetaan joukkueittain, ensiksi 7.k. ja klo 13,00 kkk:n osat ja pst.ryhmät. Komppania Sipilä siirtyy lepäämään Simpeleen aseman ja Kangaskosken väliseen maastoon. Vaihdettava kk.joukkue siirtyy Säilänteen lohkolle, jossa toiminut kk.joukkue siirtyy lepäämään.
Klo 14,00 lähetettiin 11.K:n sotamies —- taaksepäin syytettynä pelkuruudesta ja kieltäytymisestä taistelemaan vihollista vastaan.

21.7.
Päivät sujuivat ilman tappioita. Vihollisen tykistötuli laimeata. 21.7. illalla tiedusteli luutn. Vuorio 11.k:n majoitusalueen sen uudessa lepopaikassa. Klo 22,00 ryssien huomiontekijäin valppautta kuvaava tapaus: Sanottuun aikaan kuului Säilänteen lohkolla vähäistä sahausta ääntä ja kirveen iskuja. N. 4 minuuttia myöhemmin ampui ryssän patteri yhden ryhmän ääntä kohti, joka kuulakkaassa yössä kuului kyllä pitkälle. Onneksi olivat laukaukset liian pitkät.
Klo 23,45 saapui pion.partio (1 au+8 pioneeria) komentopaikkaan. Liitteenä partion ilmoitus. Päivältä 21.7. on liitteenä peitepiirros pataljoonan ryhmityksestä (puolustuksessa) ko. päivänä.

22.7.
Yö kului rauhallisesti. Valvontalinjalta ei mitään ilmoitettavaa. Klo 7,00 saapui jääkärijoukkueen partio komentopaikalle. Liitteenä partion ilmoitus. Klo 8 kävivät luutnantit Vasko ja Kalanto ottamassa yhteyden komentopaikkaan vaihdon suorittamista varten. Klo 12,15 ilmoitus Hyypältä, että vihollisen 4-miehinen partio oli tullut läpi valvontalinjan, Hyyppä menettänyt tuntuman partioon. Ilmoitus n. klo 11,00 oli tieto partion läpi pääsemisestä tullut kuulovartion toisen puolikkaan (luutn. Leinon) tietoon.

Koko maasto Auvisen alueen ja Mutteriaukion länsipuolella haravoitiin huolellisesti, mutta vihollispartiota ei löytynyt. Nähtävästi oli partio huomannut kuulovartiomme ja kontannut tulosuuntaansa nähden oikealle ja palannut takaisin Auvisen aukean luoteispuolella olevan metsäkannaksen kautta.
Vaihtava joukkue 9.k:sta sekä 10.k:sta saivat määräyksen koettaa tehdä partio vaarattomaksi. Vänr. Viinanen meni 10.komppaniaan selvittämään asiaa.

Klo 14,00 ajoissa todettiin, ettei I pataljoona ollut täyttänyt sille asetettua valvontatehtävää radan suunnassa. Komentaja järjesti varmistuksen 10.k:n avulla. Klo 14,00 oli 7.k suorittanut vaihdon. Klo 14,10 mennessä vaihto oli suoritettu KK:lle ja pst:llä, joten rintamavastuu siirtyi luutn. Terholle. Klo 14,15 pisteestä 125 ilmoitettiin, että Änkilänsalon maastossa oli ryssiä liikkeellä kaakosta lounaaseen ryhmän porukoissa. Ilmoitus välitettiin majuri Kilpeläiselle.

Klo 15,15 ilmoitti vänr. Viinanen, ettei vihollisen partioita oltu tavattu pontevista etsiskelyistä huolimatta. Klo 22-23 välillä vaihtoi jääk.joukkue 8.K:n luutn. Helangon joukkueen, joka oli väsynyt ja hermostunut hiljaisesta lohkostaan huolimatta, 11.K:n majoitusalueelle lepäämään.

23.7.
Klo 1,25 ilmoitti valvontalinjalta vänr. Rantala havainneensa yhden 5- miehisen partion pyrkimässä asemiamme kohti. Sai käskyn pyrkiä ottamaan vangiksi partion. Ilmoitukset Varhalle ja Säilänteelle partioista. Klo 2,00 palasi vänr. Lehtisen partio ilman tietoja. Vänr. Lehtinen II pataljoonan jääk.joukkueen johtaja. Partio pelästyi omia vahingonlaukauksiaan. Klo 5,00 mennessä ei vänr. Rantalan ilmoittamaa partiota tavattu haravoinnista huolimatta.

Klo 5-9 välillä luutn. Raassina ja vänr. Viinanen maaston tiedustelussa Mutterialueen maastossa. Eivät tavanneet vihollista. Klo 8 – 12 välillä ups.partio vänr. Lahdenranta (II patalj.) ilmoitti tavanneensa vihollisen partion 2 ryhmän vahvuisena Mutterialueen ja joen välisessä maastossa. Laukaustenvaihdon jälkeen palasi partio pois. Ei ottanut yhteyttä luutn. Kaskelaan, jossa oli KV:ssä (kuulovartiossa) valvontalinjalla Mutterialueen laidassa. Luutn. Kaskela arveli partion erehtyneen luulemaan omia miehiä vihollisiksi, niinkuin valitettavasti on useasti sattunut.

Partio sai käskyn uudelleen palata suorittamaan tehtäväänsä. Klo 10,00 käsky 9.k:lle (Kivelä) vaihtaa 10.k. (Säilänne) reserviin. Vaihto suoritettava iltapäivän kuluessa. Klo 12 -13,30 Rykmentin komentaja, pataljoonien komentajat ja tykistöupseerit pataljoonan komentopaikassa hyökkäyssuunnitelmaa valmistelemassa. Klo 17, mennessä otti kapt.Palo maj. Häkkiseltä tilapäisesti lohkon komentajan tehtävät, viimemainitun siirtyessä hoitamaan haavoittumisessa saamiaan vammoja vrk:ksi rykmentin komentajan luokse.

Klo 17,10 oli vaihto Kivelän (9.) ja Säilänteen(10.) välillä suoritettu. Ilta ja yö sujui ilman häiriöitä.
Klo 19,00 kävivät it.upseerit (mm.luutn. Saarinen) ottamassa yhteyttä komentopaikkaan. Heillä oli aikomus ampua tuleen Auvisen tähystystorni seuraavana yönä. Ampumapaikka kukkulalla, josta olivat aikaisemminkin ampuneet.

Klo 20,00 – 20,20 maj. Häkkinen komentopaikassa. Häntä oli kehoitettu käymään 5 vrk:n lomalla lepäämässä ja parantamassa leukansa saamaa vammaa. Odotettavissa edelleenkin hänen sanojensa mukaan asemissa oloa ja odotusta. Määräsi etulinjassa olevia joukkoja usein vaihdettavaksi, jotta kaikki saisivat mahdollisimman paljon levätä. Sijaisekseen hän rykmentin komentajan suostumuksella määräsi kapt. Palon ja jos ennen hänen paluutaan sattuu erikoista toimintaa, niin Palo siirtyy II pataljoonaan ja komentajaksi tulee kapt. Viskari. Toivotti hyvää vointia ja lähti junalla Simpeleen asemalta klo 21,00 joukko toivomuksiamme mukanaan.
Ilta ja yö kului verrattain rauhallisesti.

24.7.
(torstai) klo 1,35 ampui it-tykki Auvisen tornia valojuva-ammuksin. Näkyväisyys oli etulinjassa olevan savun vuoksi huono ja hämärän takia oli tykkiä vaikea suunnata. Sen vuoksi ei yksikään kr. sattunut, vaan kaikki 100-kunta ammusta menivät jopa satoja metrejä sivuun ja sytyttivät n. 1 km tornista kaakkoon metsäpalon.

Päivä kului rauhallisesti. Partioilla pidimme jatkuvasti kosketuksen viholliseen. Partio 2 au + 5 miestä luutn. Kalannon kkk:sta kiersi mukanaan raskas pst.-kivääri taloaukean itäpuolitse sen kaakkoiskärjessä olevan niityn reunaan tarkoituksenaan tuhota pst-tykki, joka oli tältä suunnalta ampunut taloaukean lävitse kulkevan tien suuntaan. Samoin piti tutkia vihollisen miehitys aukean eteläpuolisessa maastossa.

Klo 4 partio valmiina lähtemään. Ylitti oman etulinjan klo 7,30. Kohtasi vihollisen ja tuhosi sen pk:n Vanjakukkulan maastossa. Pst-tykki ei ampunut. Partio palasi takaisin laukaustenvaihdon jälkeen, mutta joutui tulomatkalla yllättäen oikealta notkosta ampuvan kk:n suihkuun, jolloin alik. Juolas kaatui ja kers. Saarimaa ja sotamies Tonteri haavoittuivat verrattain lievästi. Alikersantin ruumista ei saatu pois. Partio saapui läpi linjojemme klo 9,30.

Muut liikkeellä olleet partiot eivät saaneet mitään mainittavaa aikaan. Tässä yhteydessä mainittakoon, että etumaastossa olleille partioillemme sattuu nykyään omia vahingonlaukauksia ahkeraan. Varmistamaton kp saattaa laueta huolimattomuuden takia ja paljastaa partion liikkelläolon, jolloin partio palaa takaisin. Päivä kului rauhallisesti.

Noin klo 16,30 alkoi oma raskas tykistömme (kal. 203 mm) ampua tarkistusammuntaa Auvisen aukean länsilaitaan tarkoituksena tuhota metsän reunassa todettuja pesäkkeitä, jotka kyllä eivät olleet vihollisen miehittämiä. Tykki ampui muutaman laukauksen ja todettiin viimeisellä täysosuma, koska hirret lentelivät korkealle ilmaan.

Etulinjassa määrättiin etulinjan komppaniat tekemään asemien parannustöitä, ennenkaikkea raivaamaan ampuma-alaa, joka puron varressa todella on tähän asti ollut ainakin oikealla (nyk. Vaskon komppanian lohkolla) melkein olematon. Miehet ovat nähneet vain edessä kulkevan puron uoman joka on vapaata aluskasvillisuudesta. Puron vihollisen puoleisella uoman reunalla kasvaa koko matkan tiheä metsä. Tämän vuoksi on vihollista vaikea nähdä, ennen kuin se laskeutuu puron uomaan, joka on noin 30 – 50 m leveä. Vasemmalla sivustalla on metsäpalo raivannut ampuma-alaa, joten näkyväisyys on siellä jonkin verran parempi. Aivan lohkon oikealla sivustalla, jossa linjamme jättää puron uoman kaartaen lounaaseen ja länteen, on tilanne pahin. Siellä ovat asemat aivan metsän keskellä ampuma-alan kokonaan puuttuessa. Joukkueenjohtajat ja ryhmänjohtajat eivät ole valvoneet asiaa ja suomalaiset sotilaat ovat itse osoittaneet tavanmukaista saamattomuutta ja aloitekyvyn puutetta.

Yön aikana oli tarkoitus siirtää oikealle etulinja edullisemmalle paikalle hieman etelämmäs. Päivällä luutn. Vasko muutti aliupseerivartion edullisemmalle tähystyspaikalle Mutteriaukean länsilaidan kukkulalle. Valvontalinjan miehitys tämän jälkeen paljon entistä tehokkaampi. Liite peitepiirros selv. linjan miehityksestä karttaan 1:20000. Yö kului rauhallisesti.

25.7.
Luutn. Vaskon piti yön aikana siirtää etulinjansa eteenpäin Taloaukean pohjoiskulmaan ja Koluniemenlinjalle. Varmistuksena edellämainitun linjan eteläpuolella 1 ryhmä jääk.joukkueesta kers. Alanissin johdolla. Tämä joutui kosketukseen vihollisen kanssa ja kiersi Mutteriaukean eteläpään kautta yrittäen tulla läpi mies-linjojen tuomaan tietoa vihollisista, mutta joutui tukikohta Paurun miesten kanssa tulitaisteluun, koska nämä luulivat vihollispartion olevan tulossa. Vahinkoja ei sattunut.

Kers. Alanissi yritti tämän jälkeen tulla läpi vänr. Ollilan joukkueen linjan (vänr. Pauru ja Ollila luutn. Vaskon joukkueen johtajia) päästenkin omalle puolelle. Vänr. Pääkkö, joka oli äärimmäisenä vasemmalla lähetti tst.lähetin oikealle ottamaan selvää laukausten vaihdon syystä. Tällöin eräs ryhmänjohtaja ryhmineen ampui tst.-lähettiä, luullen häntä ryssäksi. Taistelulähetti haavoittui pahasti vatsaan. Miehityksen siirtäminen päätettiin siirtää lauantaihin.

Noin klo 1,40 ampui it-tykki jälleen Auvisen tähystysasemaa samasta paikasta kuin edellisyönäkin. Se sai nyt 100:sta kranaatista toistakymmentä osumaa, mutta ei särkynyt eikä syttynyt tuleen. Kumpanakaan yönä vihollinen ei reagoinnut ammuntaan.
Klo 10,10 vihollinen ampui tykistöllään komentopaikan kalliota kiivaasti kymmenisen minuuttia, saamatta vaurioita aikaan. Kaksi metsäpaloa syttyi, mutta ne saatiin päivän kuluessa sammumaan.

Luutn. Kalannon kk-joukkue vaihtoi etulinjaan luutn. Vaskon lohkolla toisen joukkueen. Tämä vaihto suoritetaan aina 3 päivän kuluttua. Päivän kuluessa raivattiin ampuma-alaa asemiin. Miehet sijoitettiin pareittain asemiin. Tykistö ampui iltapäivällä laimeasti. Noin klo 15 aikaan ilmoitti valvontalinjan miehittänyt KV:n päällikkö vänr. Huhtinen 10.k:sta, että oli Auvisen mäeltä kuulunut 2 voimakasta räjähdystä, jonka jälkeen tähystystorni oli romahtanut maahan. Samalla oli samasta suunnasta kuulunut laukaustenvaihtoa. Kävi selville, että partio I pataljoonasta luutn. Rissasen komppaniasta oli käynyt yllättäen tuhoamassa vihollisen tähystystornin sitomalla kasapanoksen kuhunkin jalkaan. Kp-mies oli varmistanut toimenpidettä. Kaikki partion osanottajat säilyivät hengissä ja saivat mitallit sekä 10 vrk:n loman.

Suomalaista tietoiskua viholliselle

Klo 21,30 järjesti kapt. Palo propagandaa megafonin avulla, luutn. Vasko toimi “kuuluttajana”. Lähetys tapahtui Komentokukkulalta ja oli tarkoitettu Vanjakukkulan miehitykselle. Vihollinen kuunteli hiljaa, mutta ampui esityksen päätyttyä yhden kiv.kranaatin puhujaa kohti. Illalla ampui tykistö Auvisenmäkeä ja aukeata. Sai syttymään 3 tulipaloa. KV:ssa edelleen hiljaista. KV:n vaihtaa joka päivä reservissä oleva komppania lähettäen sinne iltapäivällä uuden joukkueen. Esikunnan upseereilla on ollut tätä nykyään runsaasti työtä, joten he ovat ehtineet yön aikana vain pikipäin käymään KV:ssa.

26.7. (lauantai)
Oikealla siirsi luutn. Vasko etulinjan puheena olleelle linjalle: Taloaukea – Koluniemi. Klo 13,05 ammuttiin komentokukkulalta raskaalla pst.kiväärillä Vanjakukkulan pesäkkeitä, tarkoituksena saada ampuma-aukoista sisään. Ampujana toimi vänr. H Laurila. Ammuttiin 8 laukausta, vaikutus hyvä. Samaan aikaan ampui luutn. Rangell krh:lla 40 kranaattia Vanjakukkulalle. Saatiin täysosuma avoimeen kk-korsuun asemaan ja osa osui ampumahautoihin. Valitusta kuului. Vihollisen pienoisheittimet vaikenivat kun ammuttiin 5 kranaattia taloon taloaukealla.

Vihollinen vastasi ammunnan jälkeen krh:llä komentokukkulan taakse. 1 kr. tuli lyhyt ja haavoitti lievästi luutn. Kalannon yhtä kersanttia ja yhtä sotamiestä. N. klo 14,00 lensi ylitsemme kone pudottaen pommin ylikäytävän Simpeleen asemalta n. 1,5 km itää pohj. olevalle kukkulalle. Ei mitään vaikutusta. Klo 22,00 jälkeen ampui psto krh-asemaa Kokkolanjoen suunnassa. Taloaukealta 1,5 km eteläkaakkoon. Tulipeitevaikutusta ei saatu selville. Ilta kului rauhallisesti, samoin yö.
Partioita toiminnassa jatkuvasti, mutta niistä tulee sota-arkistoon eri liitteet, joista käy selville partioiden tehtävät sekä niiden suoritukset. Tämän vuoksi partioista vain ylimalkainen maininta.

27.7. (sunnuntai)
Ei ollut liikkeellä partioita. Yön aikana kaatoi ryssän partio kukkulan 125 pist. maastossa olevan komean nälötornimme aivan samoin kuin meikäläinen partio oli kaatanut Auvisen tornin. Juuri luutn. Rissanen oli etulinjassa, jonka lävitse partio tuli. Kummankaan tornin kaatamisella ei ollut käytännöllistä merkitystä, koska niitä ei enään käytetty tähystyspaikkoina. Kumminkin nähtiin ryssän joskus kiipeävän “pömpeliin”.

Klo 13,00 vaihtoi patterin päällikkö ja tulenjohtajat. Luutn. Kallio, vänr. Salminen ja vänr. Runtio pääsivät lepäämään (1.ptri). Tilalle tuli luutn. Valli, vänr. Uusoksa ja Kivistö (2.ptri). Klo 16.00 mennessä vaihtoi kapt. Nykänen pois luutn. Vaskon. Tykkituli päivän kuluessa laimeata.

28.7.
Yö sujui hiljaisesti tykkituleen ja vihollisen häiritsemiseen nähden. Klo 3,15 määrättiin komentokorsussa vallinneen kylmyyden vuoksi kamiinaan pantavaksi tuli. N. klo 3,30 havaittiin kamiinan kuumenneen savutorven, katossa olleen aukon vieressä olevissa hirsissä ja risuissa, sytyttäneen tulen. Torven ympäristöä ei oltu pellillä vuorattu. Tulta yritettiin sammuttaa, mutta veden vähyyden vuoksi ei onnistuttu. Pian oli korsu savua täynnä ja iso savupatsas nousi ilmoille. Ulkoa päin näytti maalla katosta vuorattu korsu palavalta sysimiilulta. Vettä kannettiin kaikilla käsille saatavilla astioilla, mutta lopuksi oli pakko ryhtyä purkamaan korsun kattoa.

Sammutustöihin osallistuivat esikunnan upseerit, tst.lähetit, pioneerit, kss.ryhmä, jääk.joukkue ja viestimiehet. Korsun sisällä ollutta tavaraa täytyi noutaa kaasunaamari päässä. Tässä kunnostautui erityisesti tst.lähetti Lehtinen. Tavara saatiin kutakuinkin pelastettua, mutta joitakin esineitä mm. esikunnan ilmavalokuvakartta turmeltui aikalailla.
Klo 5,00 oli palo sammutettu ja pioneerit ryhtyivät korjaamaan rikkoontunutta korsua saaden sen kuntoon iltaan mennessä. Ryssä ei häirinnyt sammutustöitä tykistöllään. Esikunta jäi kirjaimellisesti sanoen kuin nalli kalliolle. Päivä muuten rauhallinen.

Klo 2,00 mennessä vaihtoivat 9.k ja 11.k, joka siirtyi etulinjaan komppania Kivelän tullessa lepäämään Simpeleen aseman takana olevaan maastoon. Lepoleirin vaihto toiseen paikkaan sen takia, että 11.k:n leiripaikka ei ollut tarpeeksi rauhallinen tykistötulen takia.

Klo 5,00 saapui partio Mastomäki (1 au + 3 jääkäriä jääk.joukkueesta). Tehtävä: Tarkata Mutteriaukean itälaidasta 1500 m itään olevan metsänrannan miehitys ja varustukset. Totesi vartiostan (n. 10 miestä) ja varustustöitä. Klo 18,15 ilmoittautui partio Laitila (1 au + 3 miestä jääkärijoukkueesta). Partion tehtävä: Mennä naapurilohkon oikealta kautta Kalliokosken maastoon. Partio lähti ed.iltana ja ylitti linjat klo 19,15. Toi hyödyllisiä tietoja, joista lähemmin partiokertomuksessa ja peitepiirroksessa.

Klo 20,00 saapui tieto, että rykmentin komentajan käskystä perustetaan jääkärikomppania. Komppanian muodostaa rykmentin jääkärijoukkue, rykmentin iskujoukkue, I ja II pataljoonan jääkärijoukkueet. Komppanian päälliköksi tulee luutn. P Vuorio.
Aamusta klo 8,00 alkaen tähystyselin Auvisen aukean metsäniemekkeessä X=1120, Y=7115. Klo 21,45 ampui ryssä muutaman kranaatin komentopaikan taakse metsään. Ei mitään vahinkoja. Yö rauhallinen.

29.7.
Yöllä leikattiin äänen ja putkivalkeitten mukaan vihollisen patteriasemia. Ne saatiin Kalliokosken maastoon. Tykistömme ampui sinne. Vaikutusta ei todettu. Samoin saatiin vihollisen krh.asemat Auvisen mäen itä- ja kaakkoispuolella olevaan maastoon, mutta tarkempaa kohtaa ei voitu määritellä. Päivällä perustettiin 2 uutta tähystysasemaa ja työnnettiin 1 partio eteen tähystystehtävässä. Mitään erikoisempia eivät tähystäjät huomanneet lukuunottamatta, että Auvisen talomaastossa huomattiin ryssän vilkkaampaa liikettä.

Klo 19,00 lähetettiin partio (1 au + 4 miestä) tutkimaan Kalliokosken maastoa. Ei päässyt läpi ryssien linjoista. Yleensä partiot eivät enään pääse läpi linjojen joen itäpuolelta. Siellä on vihollinen tehostanut vartiointia ja miinoittanut metsäkannaksia ja murroksia. Oikealta, joen länsipuolelta, ovat partiomme vielä päässeet linjojemme lävitse.

Klo 18,00 vaihtui patterin päälliköksi. Klo 19,30 kapt. Palo rykm. komentajan puhuttelussa. Klo 20,00 saapui kapt. Viskari tutustumaan pataljoonaan. Hänen piti tulla komentajaksi, jos välillä tulee tärkeätä toimintaa, joka vaatii kapt. Palon oman pataljoonansa yhteyteen. Samalla saatiin tietää, että oli divisioonassa ollut puhetta majuri Häkkisen siirtämisestä kev.os.16:n komentajaksi maj. Elovaaran tilalle, joka siirrettäisiin sairauden takia kotirintamalle.

Illalla oli määrä saada Rykm. komentajan kirjallinen käsky rykmentin lohkolla tapahtuvista uusista järjestelyistä. Se ei kumminkaan ehtinyt saapua, jonka vuoksi selostan tarkoitetut muutokset tässä:
Tarkoitus oli järjestää ryhmitys etumaastossa uudelleen siten, että pataljoonat saavat rykmentin lohkolla (kaista) hoitaa kukin oman alueensa.

Järjestys seuraava: Oikealla III pataljoona lohko (kaista) sama kuin oikealla olleen komppanian (Vanjakukkulan suunnassa). Kk-joukkue 12.k;sta; seuraavana vasemmalla I pataljoona (Penttilä) lohko (kaista) sama kuin kaistallamme (lohkollamme) olleen vasemman puolisen komppanian (väliraja purosta rautatiehen (rautatie poisluettuna), 1 kk-joukkue 1.kkk:sta, II pataljoonan kaista (lohko) rautatie mukaanluettuna ja siitä pohjoiseen pisteen 125 maastoon. Kunkin pataljoonan 1 komppania etulinjassa + 1 kk.joukkue omasta kkk:sta. Krh-joukkueista ja niiden vuorotteluista sovitaan myöhemmin. III patl:n komentopaikka pysyy samassa paikassa kuin aikaisemminkin.

Suunnitellut muutokset komentajissa pannaan toimeen: Kapt. Palo siirtyy omaan pataljoonaansa, III pataljoonaan tulee kapt. Viskari ja maj. Häkkinen siirtyy kev.os.16:n komentajaksi. Rintamavastuu siirtyy seuraavana päivänä (30.7.) klo 22,00 kapt. Viskarille.

30.7.
Aamuyöstä ampuivat oikealla olevat patterimme kiivaasti valmisteluammuntaa aina klo 7,30 asti. Saimme tietää kapt. Hänniseltä hänen oikealla hyökänneen ja valloittaneen melko helpolla hieman lisää maata. Tarkempaa tietoa asiasta ei tällä hetkellä.
Komppanian vaihto ajateltu seuraavasti: Sipilä vasemmalta siirtyy lohkon oikealle reunalleIII patl:n etulinjaan, josta ratsumestari Nykänen vapautuu komppanioineen I patl:sta kapt. Kaukomaa siirtyy Sipilän tilalle ja kapt. Fröberg miehittää rautatien pohj. puolella olevan lohkon vasemman osan lohkon vasemman reunan.

Klo 12,00 kapt. Viskari lähti luutn. Raassinan kanssa tutustumaan linjoihin. Klo 16,00 saivat kapt. Palo ja Viskari käskyn saapua rykmentin komentajan puhutteluun. Siellä kumpikin saivat käskyn hyökkäysryhmitykseen siirtymisestä. Etulinjassa hyökkää oikealta III patl. tavoitteena Kalliokosken maasto, vasemmalla I patl. Auvisenmäen suuntaan tavoitteena tie Koitsansalo – Kalliokoski, II patl. siirtyy divisioonan käyttöön (reserviksi).

Hyökkäysryhmitys valmis III patl. kohdalla 31.7. klo 11,00. Alunperin luvattua tykistövalmistelua raskain tykein ei luvattu antaa, mutta sensijaan kevyen tykistön apua riittämiin. Lisäksi rykmentin raskaan krh:n apua saamme. Klo 21,00 yksiköitten päälliköiden puhuttelu ja upseerien.

Klo 21,00 saapui maj. Häkkinen tervehtimään ja sanomaan hyvästit upseereilleen. Oli muuten hyvässä kunnossa, mutta leukaa särki kovasti. Siru oli otettu pois. Toi tietoa kotirintamalta, että siellä työt edistyvät hyvin. Hän halusi saada mukaansa joko adjutanttinsa tai lähettiupseerin, johon mainitsi olevan rykm. komentajan suostumuksen. Seuraavana päivänä aamulla siirtyikin vänr. Viinanen Häkkisen käyttöön, samoin lähti myöhemmin alik. Leikas.

III pataljoonan hyökkäyskäsky

Klo 22,00 – 2,00 antoi kapt. Viskari hyökkäyskäskyn patl. upseereille. Hyökkäyssuunta raskaan krh:n kallion eteläpuolitse itään purojen yhtymäkohtaan, josta edelleen itään Mutteriaukean pohj.puolitse kulkevaa polkua pitkin kunnes Auvisen aukean sormen ja Mutteriaukean välisen metsäkannaksen kautta kaakkoon tavoitteena murros ja miinoitus joka kulkee Kalliokosken K:sta 500 m luoteeseen olevalta kukkulalta suoraa etelään jokeen asti. Suuntaura merkittiin pataljoonan toimesta klo 8,00 mennessä Auvisen aukean ja Mutteriaukean metsäkannakselle asti, josta 11.k jatkaa sen merkitsemistä edelleen etenemisen alettua.

Pataljoonan hyökkäysryhmitysmaasto ryssien entisen valvontalinjan kohdalla raskaan krh:n kallion (tästä alkaen “krh-kallio”) itäpuolella. Hyökkäysryhmitys seuraava: Etulinjassa vasemmalla 11.k, oikealla 10.k, väliraja suuntaura, toisessa linjassa 11.k:n takana 9.k.

Kunkin komppanian ryhmitysalue 200 m x 200 m ja 1. ja toisen linjan etäisyys 150 m. Komentopaikka 1. ja 2. linjan välissä. Ajoneuvot, krh.joukkue, pst.tykkijoukkue kulkevat huoltotietä (Säilänteen komentopaikkaan, josta pioneerit 2 ryhmää rykm. pion.joukkueesta luutn. Kaskelan johdolla tiedustelevat ja raivaavat tien ent. välirajalle purojen yhtymäkohtaan, josta polulle Auvisen aukean ja Mutteriaukean väliin) purolinjalle asti, josta eri käskyllä edelleen.
Hyökkäysryhmitys oli valmis määräaikana (klo 11,00)
Tämän päivän merkintöjä edellisessä.

31.7.
Klo 11,00 lähti pataljoona etenemään suuntauraa pitkin ylittäen purolinjan ja edelleen metsäkannaksen (tästä alkaen “Metsäkangas”) klo 13,00 mennessä. Vihollinen ei pahasti häirinnyt. Ennen Metsäkannasta, puron ja sen välissä, pysähtyi pataljoona odottamaan ajoneuvoja, jotka eivät vielä olleet saapuneet purolinjalle.

Huoltotie osoittautui kehnoksi. Silta, jonka olivat rakentaneet JR57 miehet purojen yhtymäkohdan pohjoispuolelle, oli heikosti ajokelpoinen. Rinne puron itäpuolella oli vaikea nousta sen kaltevuuden vuoksi. (oli pakko ajaa viistoon rinnettä ylös). Vihollisen tykistö ampui häiritsemistulta. Viistoon purontakaista rinnettä ylös mentäessä kaatui 2 hevosta kuormineen päivineen, mutta hevoset eivät loukkaantuneet. Puron varressa oleskelevien pioneerien avulla tehtiin 2 uutta siltaa ja saatiin liikenne täten siirtymään aivan polun päähän.

Hetki H oli 13,30. Tykistövalmistelu oli kiivas. Se alkoi H-30 min., ja jatkui pienin keskeytyksin H-5 ja jatkui saattona ja häirintänä H:n jälkeen. Hyökkäys alkoi yli murroksen, mutta vihollisen tuli oli siksi kiivas ja sen ampuma-ala niin hyvin järjestetty murrokseen ja miinoitukseen, ettei hyökkäys päässyt sen yli. Vihollisen pesäkkeitä oli sekä oikealla puron reunassa ja suorakaideaukion takana, että vasemmalla edessä ja sivulla. Miinoitus osoittautui tiheäksi. Miehiä meni niihin useampia. Mm. vänr. Hyyppä (haavoittui vaikeasti), luutn. Kivelä ja Hyypän tst.lähetti. Tst.lähetti kuoli, vänr. Hyyppä haavoittui vaikeasti, mutta luutn. Kivelä pääsi vammoitta.

Pioneerit eivät olleet saatavissa miinanraivaushommaan, vaan olivat takana eikä heihin saatu yhteyttä. Miinoja oli murroksessa taajassa leveyssuunnassa ja syvyydessä (n. 1 m -1,5 m miinasta toiseen, panosten suuruus 2-3 kg) Langat olivat löysällä. Niitä oli vaikea väistellä. Tykistö yritti ampua miinoitusta, mutta huomattavampaa vaikutusta sen tulella ei ollut miinakenttään. Pataljoonan tappiot huomattavat tässä ensi yrityksessä.

Kuormaston oli määrä seurata kiinteästi 9.k:n jälessä, osa kärryistä pääsikin yli kannaksen vaurioitta, mutta sitten ampui ryssä ajopolulle sekä tykistöllä että krh:lla keskityksen. Tässä haavoittui 1 hevonen, kaatui 1 ajomies ja toisia sai lievähköjä vammoja. Kkk:n patruuna-ajoneuvo syttyi tuleen ja paloi poroksi, 2 muuta kärryä meni kumoon, komentaja antoi käskyn ajoneuvojen palauttamiseksi purolinjalle.

Hyökkäys ei päässyt eteenpäin. Tykistöllä koetettiin pehmittää pesäkkeitä, mutta vaikutusta ei todennäköisesti ollut, koska ammunta niistä jatkui edelleen.
Ajoneuvot kokoontuivat suurinpiirtein kaikki taistelukuormastoon (tst.km:oon) kuuluvat purolinjalle, jossa kss.(kaasusuojelu) upseerin tehtävänä oli järjestellä niitä yksiköittäin. Ajoneuvot tahtoivat väkisinkin ruuhkautua, kun miehet (ajomiehet) hermostuivat kranaattitulesta ja pyrkivät piiloutumaan puron uomaan jättäen hevosensa Herran huomaan. Ajp. saapui puron linjaan klo 14,00, määräys olla toistaiseksi siellä.

Pst.tykit vietiin etulinjaan toinen, taaempaan (1 km) toinen. JSp (joukkosidontapaikka) sijoittui Säilänteen komentopaikkaan. Autotie JSp:hen ei ollut kunnossa, mutta 1 pion.joukkue luutn. Jutin pion.komppaniasta oli illasta alkaen komennettu korjaamaan tietä JSp:hen asti.
Huom. liitteenä piirros linjojen kulusta ja tst. toiminnan vaiheista.

Illalla siirtyi komentopaikka edestä metsäkannaksen länsipuolella olevaan kuivuneeseen puronuomaan. Komentaja rykmentin komentajan puhutteluun klo 22. Sitä ennen kävi rykmentin huoltopäällikkö komentajan kanssa tutustumassa tilanteeseen. Klo 21,00 jälleen ampui vihollisen tykistö purolinjaa sekä kranaatein, että shrapnellein. Tällöin haavoittui 1 hevonen ja pataljoonan ratsulähetin hevonen kaatui. (hevosestakin tuli “kaatunut”) Muita vahinkoja ei sattunut.

Huoltotie osoittautui metsäkannaksen kohdalla vaaralliseksi. Vihollinen oli hakannut siihen tähystys- ja ampumalinjan, joka ulottuu Auvisen aukean “sormesta” Mutteriaukealle. Sitäpaitsi kulki polku jota suuntaura kulki ja samalla viestijohtimet, aivan sormen pään ohitse, joten Auvisen taloissa oleva vihollinen pystyi tähystämään polkua pitkin kulkevaa liikennettä.

Myöhemmin iltapäivällä ryhtyi vihollisen kk ampumaan tielle. Samoin tuli sille krh:n tulikeskityksiä silloin tällöin, jolloin miehiä haavoittui. Mm. ajoneuvoja ei voitu ajaa pois tältä vaaralliselta kohdalta eikä vetää tulen takia. 31.7. haavoittui vänr. Tammilehto vaikeasti oikeaan olkapäähän ja lapaan n. klo 17,00.
Yöllä ei tapahtunut mitään kummempaa, paitsi että vihollinen ampui haja-ammuntaa koko alueellemme silloin tällöin. Ruoka saapui purolinjalle keskiyöllä.

1. 8.
Komentaja saapui n. klo 3 puhuttelusta. Hän antoi päälliköille käskyn uutta hyökkäystä varten murroksen yli. Tavoite sama kuin edellisenäkin päivänä. Tykistövalmistelu edellistä tehokkaampi. Mm. saatiin raskasta tykistöä käytettäväksi.
H-hetki klo 7,00.

Raskaan tykistön tulivalmistelussa, jonka piti sattua vihollisen etumaisiin pesäkkeisiin, sattui vahinkoja. Oma miehitys otettiin pari sataa metriä taakse (varmuusraja) ja ammunta tapahtui ilman haarukointia kartan mukaan. Ensimmäiset kranaatit sattuivat kumminkin oman miehityksen taakse ja sen keskelle haavoittaen useita miehiä. Hyvän puhelinyhteyden vuoksi saatiin kumminkin tuli hetimiten siirretyksi eteenpäin, joten enempiä vahinkoja ei sattunut.

Tykistövalmistelun jälkeen alkoi hyökkäys. Vihollisen tuli oli kumminkin yhtä tehokas kuin edellisenä päivänäkin ja miinakenttä entisellään. Murrosta ylitettäessä sattui huomattavia vahinkoja ja tappioita. Vihollinen käytti räjähtäviä luoteja. Mm. kaatui luutn. Kumento, (Oman kyläni kansakoulun opettaja) murroksella. Vänr. Hakala haavoittui lievästi, samoin haavoittui vänr. Huhtinen. 

Noin klo 8,30 haavoittui pataljoonan komentaja murroksella pohkeeseen. Sijaisena luutn. Sipilä. Hyökkäys ei edistynyt murroksen yli. Miehiä haavoittui kaikkiaan 54 päivän kuluessa. Vihollinen ampui ahkerasti krh:lla haja-ammuntaa, joka joskus sattui aika pahasti. Mm. komentopaikka sai pahan krh-keskityksen juuri ruokaa jaettaessa iltapäivällä klo 18. Ruokaa ei voitu ajaa purolinjaa pidemmälle. Sieltä yksiköt lähettivät muonanhakijoita kenttäkeittoastioin noutamaan ruokaa. Liikenne yli ryssän tähystyslinjan metsäkannakselta aiheutti kumminkin kranaattiryöpyn juuri komentopaikalla olevien niskaan. Tässä mm. Vuorio haavoittui lievästi selkään.

Klo 12,00 saapui uusi komentaja kapteeni Yrjö Pitkänen Divisioonan esikunnasta komentopaikalle.
Komppanian päälliköt saapuivat heti puhutteluun. Komentaja otti komppanian summittaiset taisteluvahvuudet selville heti (yksiköitten päälliköt saapuivat puhutteluun) Yksiköitten päälliköt olivat sitä mieltä, että hyäkkäys ei enään onnistuisi, kun miehet olivat väsyteitä ja suuri osa oli tärähtäneitä. Kuulimme, että D:n komentaja aikoi antaa yrittää uudelleen. Klo 15,00 lähtivät komentaja ja luutn. Kallio rykmentin komentajan luokse puhutteluun.

Rykmentin jääkärikomppania oli pataljoonaamme alistettuna varmistustehtävässä Mutteriaukiolta eteläsuuntaan puroon päin. 1 joukkue siitä (rykm. iskujoukkue vänr. Keiholehti) oli varmistuksena Vanjakukkulan eteläpuolen maastossa mottivartiossa.
Klo 18,00 aikaan soitti komentaja, että 1 joukkue Kivelän komppaniasta valmistautuu vapauttamaan vänr. Keiholehden mottivartiosta. Koko 11.k ja 3 joukkuetta 9. komppaniasta valmistautuvat varmistustehtäviin.

Klo 20,00 saapui komentaja puhuttelusta. Tehtävämme on asettua puolustukseen. Meille alistetaan 1 linnoituskonekiväärikomppania (luutn. Luostarinen). Sipilä siirtyy lepäämään Kivijärven salmen tienoille. 2 kkk. joukkuetta 12. komppaniasta jää tukilinjaan. 9. k miehittää pataljoonan oikeanpuoleisen lohkon Vanjakukkulan maastossa. 10.k jää etuvartioasemiin hyökkäysmaastoon ja miehittää samalla KV-maaston Linnoitus kkk asettaa konekiväärinsä asemiin kahteen linjaan sekä etuvartioasemiin että varsinaiselle puol.linjalle. 1. k vapautetaan rautatien pohj.puolen maastosta. Sen vapauttaa luutn. Puukko, joka on jääk.komppanian päällikkö luutn. Vuorisen jälkeen.

Pataljoonan osittainen irtautuminen onnistui koko hyvin. Ryssä ampui kyllä sekä tykistöllä että krh:lla, joka aiheutti vielä useampia haavoittumisiakin, mutta muuta mainittavaa ei irtautumisen yhteydessä ole. Mieliala pataljoonassa hieman matalalla suurten tappioittemme takia. Miehet väsyneitä ja levon tarpeessa. Uusissa järjestelyhommissa meni suurin piirtein koko yö.
Pataljoonan komentopaikka siirtyy entiseen paikkaan. Siellä vielä rykm. komentopaikka toistaiseksi.

2. 8.
Klo 10,00 määräys, että Suilamo asettaa 1 kk.joukkueen, Kleemola 1 tulenjohtueen ja luutn. Aromaa 1 pst.tykin luutn. Puukolle. Klo 15,00 käsky luutn. Sipilälle, että hän klo 22 mennessä vaihtaa luutn. Puukon pois ent. I patl:n lohkolta rautatien pohj.puolelta. Sipilä jää sinne asemiin.
Muu lohko jää entiselleen ja sen miehitys kuten ennen. Jatkuva käsky kosketuksen pitämisestä viholliseen partioilla, jotta se ei huomaamatta pääsisi poistumaan.
Rykmentti muutti pois klo 21,00. Päivän suhteen ei erikoista mainintaa.

3. 8.
Pataljoonamme toistaiseksi “osasto Pitkänen”. Sille alistettiin 3. LTP 12 ja liitettiin toistaiseksi pataljoona Kankkunen (vasemmalla). Päivä kului järjestelyhommassa ja joukkojen ryhmittämisessä tarkoituksenmukaisesti Osasto Pitkänen liitettiin Divisioonan esikunnan alaiseksi toistaiseksi.
Rykmenttiin ei saatu puh.yhteyttä ennen kuin illalla, jolloin yhteys kapt. Härköseen. Osasto Pitkänen liitettiin DE:n alaiseksi toistaiseksi.

Illalla lähetettiin partioita kosketuksen pitämiseksi viholliseen. Kapt. Kankkusen kohdalta lähteneen erään partion tarkoituksena oli kiinnittää puhelinjohdot ryssien puhelinlinjaan. Illalla ilmoitti Kivelä, joka oli saanut käskyn tutkia Vanjakukkulan, että se oli tyhjennetty ryssistä, jotka olivat paenneet yli joen. Jääk. joukkueemme, joka oli irroitettu jääk. komppaniasta ja liitetty toistaiseksi os. Pitkäseen, irroitettiin Sipilän lohkolta ja sen tarkoituksena oli tehdä hyökkäys Vanjakukkulaa vastaan.

Vastahyökkäystä ei nain ollen tarvittu. Lähtiessään ryssät olivat jättäneet kukkulalle jonkinverran tavaraa, mm. käsikranaatteja n. 150 kpl, räjähdysaineita, kaasunaamareita ym. pientä kamaa. Todettiin, ettei kukkula ollutkaan niin erinomaisesti varustettu, kuin oli luultu, mutta puolustajain sitkeyden ja jyrkkien rinteiden vuoksi se oli valloittamattomana. Paljon kranaattikuoppia ja särkyneitä kypäreitä näkyi kukkulan laella. Ryssät olivat kaivaneet kuoppia kivien koloihin ja reunustaneet niitä pienimmillä kivillä. Joen partaalta löytyi vahva kk-korsu. Sen katossa oli kolme kerrosta hirsiä, jotka olivat hyvin paksuja. Näiden päällä oli vielä kiviä.

4. 8.
Vänr. Aaltosen pion.joukkue lähti raivaamaan ampuma-alaa kk:ille Vanjakukkulan maastoon. Pioneerien oli määrä purkaa mahdolliset ansoitukset. Ryssien kk-korsu joen varressa täytyi räjäyttää, koska se oli ansoitettu. Partioilla jälleen kosketus viholliseen. Lähemmin eri liitteessä. Muuta mainittavaa ei päivän kohdalla ole taistelutoiminnassa. Päivä muuten sateinen. Tämä vaikutti miesten mielialaan mataloittavasti, kun vaatteet kastuivat eikä ollut kuivaamiseen mahdollisuuksia kun telttoja ei ollut pystyssä.

Illalla sai Kivelä käskyn olla autokuljetusvalmiina ja vetää miehensä pois linjoilta mahdollisimman suureksi osaksi. Osa (2 joukkuetta) tuli Kangaskosken myllylle taloon lepäämään ja saunomaan. Samanlaisen käskyn sai Säilänne. Ryssän epäillään lähtevän. Tämän vuoksi hälytysvalmius.

5. 8.
Päivällä ei ihmeitä mainittavaa. Miesten mieliala parani, sillä vaatteet saatiin kuiviksi auringon paisteessa. Kivelän komppania saunoi vaihtaen joukkueita Kangaskosken Kunnalliskodin saunalla.
Klo 20,00 tuli puhelinkäsky komentajalle, että os. Pitkänen irroittautuu aikaisemmin laaditun suunnitelman mukaan pääosillaan, joka kootaan lepoon komentajan valitsemiin majapaikkoihin.

Pataljoona valmistautuu siirtoon taisteluosan autokuljetuksin Alakokkolaan 6.8. aamupäivällä. Rintamavastuu edelleen Pitkäsellä. Valmistauduttava jättämään III/JR15:n lähtiessä se kapt. Kankkuselle. Tämä käsky aiheutti vastaavia toimenpiteitä, kapt. Kankkunen saapui komentopaikkaan. Sipilä siirtyy Simpeleen kirkon luokse lepäämään.
Suilaman joukko (pääll. varapäällikkö luutn. Tuominen) siirtyy kokonaisuudessaan Simpeleen aseman taloihin. Kivelä jää paikoilleen lepäämään (2 joukkuetta Kangaskoskella, 2 jää eteen teltoille). Säilänne jää puolustukseen ja alistetaan toistaiseksi Kankkuselle. Viestikalusto jää suurin piirtein paikoilleen.

6. 8.
Kapt. Pitkänen luovuttaa rintamavastuun kapt. Kankkuselle klo 14,00, valmistautuen välittömästi senjälkeen siirtymään.
III/JR15:n päävoimat järjestettävä matka-autokuljetuksella Metsäkylän – Salokylän kautta Huiskunniemen tienhaaran maastoon rykmenttinsä yhteyteen. Kapt. Pitkäsen ilmoittauduttava lähimpien ohjeiden saamista varten 15 DE:assa viipymättä.

Aamupäivällä Kivelä siirrettiin Simpeleen tienristeyksen maastoon. Klo 11,00 meni komentaja DE:aan saamaan maj. Haahdelta tarkempia ohjeita. Lähtö (1. kuljetus) määrättiin klo 15,00:ksi. Saimme 36.AutoK:lta 15 kuorma-autoa kuljetusta varten.
1. autossa lähtivät komentaja, adjutantti ja lähettiupseeri sekä taistelulähettejä etukäteen tiedusteluun. 1. kuljetuksessa lähtivät esikunta, 9. komppania ja 1,5 kk-joukkuetta sekä jääkärijoukkue. Marssitie oli: Simpele – Laikonkangas – Metsäkylä – Salokylä – Huiskunniemi H-tien risteys, jossa purkaus tapahtui. Pataljoona majoittui tienristeyksen tienoille Alakokkolan tien varteen.

Klo 20,30 kävi komentaja rykmentin komentajan puheilla ja sai käskyn seuraavan päivän tehtävästä. Rykmentin toimesta järjestettiin yöllä viestilinja Kokkolanjoen ylimenopaikalle. Klo 21,45 lähtivät komentaja, lähettiupseeri ja jääkärijoukkue tiedustelemaan ylimenomaastossa ja Kokkolanjoen itäpuolella. Maasto oli vapaa vihollisista. Klo 22,00 Seppälä ja Parvinen ottivat yhteyttä pataljoonaan ilmoittaen, että heidän kolonnansa oli yöpynyt n. 8 km taaksepäin hevosten uupumisen takia. Aamulla oli määrä saapua komentopaikkaan. Yöllä rykmentin komentaja kielsi perustamasta sillanpääasemaa Kokkolanjoen varteen.

Kokkolanjoen ylitys

7. 8.
Klo 5,30 saapui toinen kuljetus, johtajana luutn. Sipilä. Siinä tulivat 11.komppania, loput kk:sta ja kenttäkeittiöt. Noin klo 7,00 saivat yksiköiden päälliköt etenemiskäskyn. Eteneminen tapahtuu suunnassa 15-00 yli Kokkolanjoen. Kärjessä eteni Sipilä, jonka komppania jo kuljetuksen päätyttyä vietiin aukean reunaan joen länsipuolelle. Viestiyhteydet toimivat heikosti. Ruis paikoillaan, mutta välillä puhelin Pitkäsen majoituspaikassa koko päivän (Vatiblane), jolla voitiin välittää puheluita eteen ja taakse. Päivä sateinen, siksi kenttäjohtimella vedetyt linjat kastuivat ja vuotivat. Kun lisäksi suuntauraa seuraavan uuden huoltotien liikenne tämän tästä katkoi linjan.
Klo 9,00 eversti Virkki otti yhteyden majoituspaikkaan ohi kulkiessaan. Hänet neuvottiin suuntauran päähän (myöhemmin luonnos maastosta), jota pitkin komentoporras eteni.

III/JR15 sotapäiväkirja n:o 10691 päättyy.
spk n:o 10692 alkaa,
7.8.
Pataljoonamme perästä seurasivat I ja II pataljoona, joten koko rykmentti oli koossa. Liikettä seuraamassa D:n komentaja aamupäivällä.
Klo 10,30 V.A. välitti tiedon Virkille vänr. Korpirannalta, että hän oli saavuttanut Käräjämäen maaston, joka oli vapaa vihollisista. Iltapäivällä saatiin tieto vänr. Ojasen kautta, että Korpiranta oli saanut yhteyden Kilpeläiseen, joka oli tullut Lamminsalon kautta pohjoisesta ja havainnut tien vapaaksi vihollisista. Eteläinen huoltotie (!) saatiin johonkin kuntoon iltaan mennessä. Sitä pitkin vietiin muona eteen.

8.8.
Klo 10,00 tykistökeskitys, jossa kiv. poist n. 23 Tuominen haavoittui. Hyökkäys alkoi klo 13,40, rata saavutettiin n. klo 18. Pieni partiokahakka perillä. Sipilä otti 2 vankia. Rautatie saavutettu Kärhämäen – Rinteelän puolivälissä.

9.8.
Klo 13,00 alkoi Sipilän hyökkäys, joka päättyi klo 14,30. (Oli yöllä ottanut pikkukukkulat haltuunsa pienin tappioin).

Alhon valtaus

10.8.
Pataljoona sai käskyn hyökätä Alhon itäpuolelle yli rautatien. Hyökkäsi Kivelä ja Sipilä. Hyökkäys alkoi klo 4. Tien vasemmalla puolella heinäpellossa oli paljon miinoituksia, tuli tappioita. Kukkula saatiin haltuun. N. klo 17,00 lähtivät Sipilä vasemmalle ja Säilänne oikealle kiertäen etelään Valkealammen suuntaan. Kivelä reservissä Sipilän takana. Muu osa Raassinan johdolla klo 18,40 tietä pitkin Santakuopan kautta Valkealammelle. Saapui n. klo 22,00 JSp ja AJp Santakuopan maastoon.

Yhteyttä Kivelään ja Sipilään koetti komentaja ottaa jääk.joukkueen avulla. Valkonen sai yhteyden. Noin klo 23,45 sai Pitkänen käskyn koko pataljoonan kanssa lähteä klo 1,00 Ruikonlammen kautta Kyläjärven tienhaaraan (suuntaan). Yhteys matkan päässä pataljoona Fröögergiin, joka oli aamupäivällä edennyt samaan suuntaan.

11.8.
Pataljoonan alkupää saapui 1 km:n päähän tiestä n. klo 5,50. Kuormasto sijoittui n. 1,5 km taakse tien varteen. Huoltoporras edelleen entisessä paikassa. Klo 5 kuulimme, ollessamme matkalla, tykistövalmistelua Hiitolasta, jonne piti hyökättämän. Emme kuulleet myöhemminkään jalkaväen aseiden ääntä.
Komppanioittemme piti hyökätä tien yli tienhaaran eteläpuolelle ja ottaa haltuunsa kukkulat (lähempi selostus myöhemmin). Ryssä ampui kukkuloita, joiden takana oli huökkäysryhmitys Säilänne ja Sipilä etulinjassa, Kivelä reservissä. Hyökkäys alkoi n. klo 10,30. Kukkulat saatiin haltuun. Paljon sotasaalista. Lähemmin myöhemmin.

Joukot kohti Hiitolaa

12.8.
Klo 8 käsky pataljoonan lähteä liikkeelle Tiuralan tienhaaran suuntaan. Kivelä + 2 kk:ta ja pst.kivääri lähtee etunenässä klo 9,30. Valkoselta selostus partioista.
Esikunta lähti klo 11,00 samoin kuormasto. Etenemistie: Kyläjärven ja Mustantien risteys – Vitsasuo – Paksujalka tienristeyksessä n. klo 12. Täältä lähti luutn. Sipilä komppanioineen Sahan maastoon tehtävänä haravoida ja vallata Sahan pohjoispuolella oleva pitkä kukkulamaasto. Tien Paksujalka – Tiurala pohjoispuolella etenivät Kivelä, Puukko ja Säilänne.

Linjalla Kilkkimäki – Lakiinmäki ja Kanavan ja joen risteyksessä oleva kukkula tuntui olevan luja kukkula. Arveltiin siinä olevan pataljoonan verran ryssiä. He tulittivat etumaisia eteneviä osia kovasti, joten varmistuselimien oli vetäydyttävä taaksepäin ryömien pellonojia pitkin. 9.komppanian vänrikit Pelli ja Lehtinen joutuivat kadoksiin. Klo 14,30 oli neuvottelu komentajan ja yksiköitten päälliköiden välillä.

Hetki H määrättiin klo 15. Tätä ennen määrä suorittaa tykistöllä ja kaikilla heittimillä voimakas tulivalmistelu. Sipilän määrä vetää komppaniansa kukkuloiden väliseen sotelaan(?). Tällöin ampui oma tykistö syystä, jota ei saatu selville, lyhyitä omien niskaan, jonne sen jälkeen vielä ampui ryssän tykistö. Keskitykseen joutui vain komppanian päällikkö ja 1 joukkue, kun ei vetäytymiskäskyä oltu vielä ennätetty panna toimeen. Komppania joutui tämän johdosta epäjärjestykseen ja vetäytyi yli oikealla olevan aukean Sahakukkulalta taaksepäin, saaden lujasti jalkaväen tulta. Ryssä tuli perässä ottaen vielä haltuunsa miehiemme miehittämän osan kukkulaa.

Sipilä määrättiin Paksujalan kallioille puolustukseen.
H-hetki Lakiinmäelle klo 16,00 Siellä hyökkäsi Säilänne vasemmalla ja Kivelä oikealla kaistalla, vasen raja puro, oikea raja maantie. Reservissä Puukko Säilänteen takana. Klo 18,30 hallussamme purolinja Kyrsänmäen kohdalla. Vastus kova. Noin 100 kaatunutta vihollista. Omiakin meni aika tavalla. Lähemmin tappioluettelossa.

Vihollinen oli ottanut jääk.joukkueen pyörät, jotka oli jätetty aamulla Kyrsämäen taloihin. Samalla menivät leipälaukut ym. omaisuudet.
Vänrikki Pelli oli ryöminyt yli vanhan radan ja aukean Paksujalan mäkeen lonkkaan haavoittuneena. Täällä löysi Sipilä hänet ja toimitti pois. Vänrikki Lehtinen löytyi myös, mutta haavoittui käteen pahasti. Huom! huono tuuri.
Kumpikin oli aamulla mennyt liian eteen eräiden muiden kanssa, mm. taistelulähetti Pajamäki oli jalkaan haavoittuneena jäänyt viljapeltoon makaamaan, kun ryssät tulivat. Täällä oli hän ampunut muutamia ryssiä, kunnes patruunat olivat loppuneet. Hänet saatiin illalla pois. Klo 22,00 ampui tykistö ja krh Sahan kukkulalle.

13.8.
Komentajat rykmentinkomentajan puheilla. Klo 6 komppanioitten päälliköiden puhuttelu, jossa määrättiin seuraavan päivän tehtävät.
Klo 9 ilmoitti Penttilä aikovansa edetä Liimaniemen suunnasta Kekinmäkeen, joten tykistö ei saa ampua sinne. Klo 4,30 Sipilä lähti etenemään Sahan suuntaan. Penttilä ilmoitti samaan aikaan saaneensa haltuunsa Kekinmäen ja jatkavansa maantien suuntaan. Sipilä lähti etenemään kohtaamatta isompaa vastustusta. Aamulla oli vielä pehmitetty mäkeä. Vankeja, jotka tulivat pensaista ja pelloilta, saatiin toistakymmentä ja yhä tuli lisää.

Klo 8,00 oli Sahamäki Sipilän hallussa. Sahasta vielä puhdistustaisteluja. Klo 11,00 seuduilla Sipilä jatkoi Marjamäen suuntaan. Klo 14,00 aikoihin Kivelän etumaiset osat pisteen 58 itäpuolella. Eteneminen jatkuu.

Välittömästi edellisen (Kekinmäki) tultua vallatuksi jatkoi Penttilä etenemistään ja valtasi Kekinmäki eteläisen. Tällöin sai Kivelä yhteyden Penttilään. Tämä klo 13,05. Tämän jälkeen eteni Penttilä Jukanmäkeen, joka oli tyhjä ryssistä. Noin klo 15 aikoihin eteni Pitkänen Kivelän kanssa yli aukean Marjamäkeen niin, ettei vihollinen, joka oli miehittänyt Kunnalliskodin maaston, huomannut mitään. Myös Ukonsaarta vastapäätä oleva Kirkonmäen vihollinen ei ampunut meikäläisiä aukealle. Todennäköisesti se ei ollut sitä miehittänyt tai ei huomannut.

Tällöin lähetti Pitkänen sanan Sipilälle, että tulee tapsia vetäen perässä Marjamäkeen, ensin pisteen 58 taakse, josta hänet saataisiin nopeasti Kunnalliskodin maaston kautta eteenpäin. Hän oli kumminkin tullut jonnekin tien tienoille ja jäi tapsin päähän odottelemaan. Ei saatu yhteyttä. Tällöin lähetettiin pataljoona Fröberg avuksi. Pataljoonat olivat siten Marjamäessa, että Fröberg oli etelässä ja Kivelä tien eteläpuolella.

Puukon piti tulla Pitkäsen käskyn mukaan heti ottamaan yhteyttä, mutta Raassina oli neuvonut komentopaikan “väärin” ja Puukko jäi n. 1/2 km taakse. Puukko saapui vasta Fröbergin mukana ja sai käskyn hyökätä Kunnalliskodin kautta metsäsaarekkeeseen Konnalliskoti ko:n eteläpuolella. Fröbergin piti hyökätä oikealta Kirkkokukkulalle ja sen kautta rantaa pitkin Tiurulaan.

Välillä ryhmityttäessä Marjamäen maastossa huomasi ryssä meteliä ja lähetti ensin n. 10-miehisen partion ja sen perässä isomman porukan, joka oli aiheuttaa pakokauhun miehissämme, mutta vänr. Lehtinen I pataljoonan pst.joukkueen johtaja tarttui itse kk:n kahvaan ja sai pakokauhun tyrehtymään. Seurasi pitkä tauko, jonka jälkeen tykistövalmistelu, jonka piti auttaa Penttilää, tuli oikealle omiin asemiin, siis Marjamäen kukkulalle.

Tällöin Kivelä haavoittui vaikeasti ja paljon muita vahinkoja sattui.
Kunnalliskodin talo oli vahvasti miehitetty ja hyökkäys pysähtyi siihen. Yö odotettiin maasto miehitettynä. Etenemisen piti tapahtua klo 21.

Taistelu kunnalliskodista

14.8.
Hyökkäyksen piti tapahtua aamulla 8 vaiheissa. Noin klo 4,00 saapui pataljoona Hälvä Marjamäkeen. Hyökkäyssuunnitelma oli seuraava: III pataljoona H-hetki klo 5,00, sitä ennen tykistövalmistelu sekä raskaan krh:n tulivalmistelu. Pataljoonan tehtävänä saada haltuun linja: pisteestä 48 kaakkoon metsäsaareke Tiurala a:n kohdalla, samoin metsäsaareke Kunnalliskoti k:n eteläpuolella kirkonkukkula. Kukkulan piste 48 kohdalla valtaamisesta pitää Penttilä huolen.

Hyökkäyksen toisen vaiheen piti tapahtuvan siten, että etumaaston tultua vallatuksi, ryhmityttäisi hyökkäykseen sen turvin. Kunnalliskoti k:n metsäsaarekkeen kautta piti pataljoona Hälvän hyökkäämän vasemmalta ja Pitkänen sekä Fröberg yhdessä oikealla Maalkrö (tunnistamaton) suuntaan.

Hyökkäys lähti alkuun hyvin. Vänr. Ruissalo eteni maantien eteläpuolella olevien pienten metsäsaarekkeiden kautta, kunnes Penttilän tykistövalmistelu, joka sattui liian oikealle, sattui Ruissalon niskaan, joka itse haavoittui pahasti. Samoin kaatui muutamia ja useita haavoittui. Komppania meni hajalle ja vetäytyi pois. (komppaniat: Ruissalo, Sipilä, Säilänne, päälliköitten kaatumisia paljon, esikunta ei pysy päivityksissä mukana!).

Penttilä ei myös saanut haltuunsa 48:aa. Ainoa, joka pääsi tavoitteeseensa oli Sipilä, joka n. 6,30 oli päässyt alkupäällään huomaamatta kirkon maastoon. Klo 7 aikaan oli koko kirkkokukkula Sipilällä. Kunnalliskodin maastossa oli vihollinen lujasti kiinni ja aiheutti paljon vahinkoja. Edellisenä iltana haavoittui Kivelä vaikeasti, siellä Puukko kaatui.

Aamulla haavoittui II pataljoonan vänr. Heinola ja joku muu vänrikki ryssien tulesta. Kunnalliskoti saarrettiin osittain. Miehet pääsivät 20 m:n päähän ja heittivät käsikranaatteja ikkunoista sisään. Ryssät pakenivat talon toiseen päähän ja yläkerroksiin sekä kellariin. Odotettiin liekinheitintä, jotta saataisiin talo tuleen. Se saapui n. klo 12. Liekinheitin ei sytyttänyt taloa, jonka lattiat olivat kivestä. Heitettiin kasapanoksia. Ne ajoivat ryssät pois.

Klo 16,00 tuli ilmoitus, että piste 48:aan tuli uusi tykistövalmistelu ja 10 min. päästä yritettiin sitä vastaan hyökätä. Hyökkäys ei onnistunut. Tykistön ja krh:n tulenjohtajat olivat Marjamäellä.
Pimeän turvin huollettiin Kirkkomäellä olevat Leinosen, Peltomäen ja Kettusen joukkueet (n. 30 miestä). Ryssä ampui vain silloin tällöin kk:lla ja krh:lla.

15.8.
Klo 4 aikoihin huomattiin ryssän siirtävän joukkojaan tien suuntaan (kukkulan 48 puolella). Klo 5 ajoissa hyökkäsi ryssä n. 60-70 miehen voimalla kirkkomäkeä vastaan. Hyökkäyksen huomasi luutn. Leinonen ja konepistoolillaan y k s i n torjui hyökkäyksen tuhoten koko ryssä lauman.

Klo 5,30 kapt Pitkänen (III patl:n komentaja) oli lähtemässä komentopaikastaan etulinjaa.. Silloin tuli komentoteltan eteen krh. keskitys. kapteeni Pitkänen ja 4 viestimiestä sekä yksi 9.k:n mies kaatuivat heti, luutn Leivo haavoittui vaikeasti. Muita haavoittuneita alun toistakymmentä. Haavoittuneet saatiin heti kuljetettua JSp:aan ja siitä edelleen. Raassina ilmoitti asian Virkille klo 5,45. Hän käski pataljoonan asettua puolustukseen. Hän määräsi luutn. Sipilän pataljoonan komentajaksi. Ilmoitus meni Fröbergille ja Sipilälle.

Klo 7,30 hyökkäsi ryssä uudelleen Kirkkomäkeä vastaan. Puolet ryssistä (n. 40) tuhottiin, toinen puoli pääsi Kirkkomäen edessä pellolla oleviin taloihin ja pesiytyi niihin. Luutn. Leinonen haavoittui, pääsi ryömimällä pois. Klo 9,30 antoi vänr. Pouru käskyn vetäytyä pois. Hän oli saanut joltakin mieheltä siitä käskyn. Miehitys vetäytyi pois ja ryssä tuli perässä. Klo 9,30 oli Kirkkomäki ryssillä.

Kukkulalle 48 hyökkäsi Hälvän pataljoonan kaksi joukkuetta luutn. Lyytisen johdolla. Tykistökeskityksen aikana (klo 9,45) ryssä pakeni ja klo 10,15 oli Lyytinen kukkulalla 48. Klo 10,30 Kotikukkulalle tykistövalmistelu Klo 10,45 Säilänteen piti hyökätä kukkulalle, mutta Kunnalliskodissa oli silloin vain Säilänne joukkueenjohtajineen, muu komppania 500 m jäljessä.
Klo 11,30 luutn. Kyläkoski ja kolme miestä hyökkäsi Kotikukkulalle. Kyläkoski ja 2 miestä kaatuivat, yksi pääsi ehjänä takaisin ja pimeän turvin yksi haavoittunut. Säilänne sai Sipilältä käskyn jäädä Kunnalliskodin kukkulalle hyökkäysvalmiusasemiin kahdella joukkueella ja odottaa uutta tykistökeskitystä Kotikukkulalle.

Klo 11,45 kaatui luutn. Säilänne sekä 5-6 miestä it-tykin suorasuuntauskranaatista. Kunnalliskodissa olleet 3 Säilänteen joukkuetta vetäytyivät pois ja ilmoittivat, että he eivät enään hyökkää.
Uudeksi hyökkäyshetkeksi oli määrätty klo 14,00. Tykistövalmistelu H -15 min. Kun yhteydet patteriin ja rymenttiin olivat poikki määräsi Sipilä luutn. Palmgrenin joukkueineen hyökkäämään Kotikukkulalle.

Klo 14,30 ilmoitti Sipilä rykmentin komentajalle tilanteen ja sai käskyn pitää nykyiset asemat. Klo 17 lähtien ankaraa tykistötulta asemiimme aina aamuyöhön asti. Tappiot tappioluettelossa olivat suuret.
Pataljoona siirtyi majoitukseen Tattarin länsipuoliseen tien pohjoispuolella olevaan maastoon.

16.8.
Luovutti kapt. Avela pataljoonan majuri E Pakkalalle ehdittyään olla pataljoonassa vajaan vuorokauden. Päivä käytetään majoituksen järjestelyyn ja saunomiseen ym.

17.8.
Siirtyivät yksiköt vielä jonkinverran taaksepäin Kortmäki – Suutari -maastoon, koska osoittautui, että ryssä nakkeli kranuja Tattari-maastoon häiriten joukkojen rauhaa. Päivällä noin klo 13,00 rykm.komentajan (Virkki) käskystä tiedusteltiin uusi majoitusalue Pantsarlahden länsirannalta, mutta siirto peruutettiin eversti Hersalon käskystä (15 div. komentaja). Klo 17,30 eversti Virkki käski tiedustella marssitiet mahd. vastaiskusuuntiin Kunnalliskotimaastoon ja siitä pohjoiseen. Tiedustelu suoritettiin klo 22,00 mennessä Luutn. Suilaman ja Palmgrenin toimesta. Tiedustelu toi vangin mukanaan.
17. – 18. päivien välinen yö kului rauhallisesti. 17.8. rykmentti tarjosi pullon olutta mieheen. Otettiin kiitollisuudella vastaan ja nautittiin.

18.8.
Klo 11 ilmoittautui pataljoonaan täydennyksenä 4 upseeria, 1 aliupseeri ja 3 miestä. Lottakanttiini antimineen saapui majoitusalueellemme klo 12.
Klo 12,50 rykmentin komentaja ilmoitti, että pataljoona mahdollisesti joutuu vastaanottamaan rintamavastuun JR57:n II pataljoonalta (kapt. Hänniselta). Tätä varten luutn. Kaskelan johdolla tiedusteltiin ko. maasto (piste 59 maasto).

19.8.
Klo 15 sai pataljoona käskyn vastaanottaa rintamavastuun JR57:n pataljoonien Hännisen ja Kilpeläisen lohkoilla klo 24 mennessä. Lohkon vasen raja Riekkalanlahti-suunta ja oikea raja Kyläjärvi. Vahvistukseksi alistetaan 1 kkk. I/JR15:sta. Pataljoonan käytössä lisäksi on rykmentin raskas krh sekä Rintalan psto ja eräs toinenkin psto. Vaihto suoritettiin 19. – 20.8. välisenä yönä ja aamulla klo 4 otti pataljoona rintamavastuun koko sille määrätyllä lohkolla. Vaihto suhteellisen rauhallinen. Illalla ja aamuvarhaisella saatiin jonkin verran krh-kranaatteja.

20.8.
Päivä muuten rauhallinen, mutta ryssän krh häiritsi ns. hehtaariammunnalla koko päivän. Varsinkin Sipilän tukikohta sai kevyttä ja raskasta krh-tulta.
Rykmentin savunheitinjoukkue luutn. Leinon johdolla yritti yhdessä oman jääkärijoukkueen, savun ja tulen avulla valehyökkäystä Savonniemestä Mustolanlahden yli, tarkoituksella saada ryssät asemiin, minkä jälkeen tykistön ja krh:n piti antaa tulta ko. asemiin. Yritys epäonnistui tyynen ilman vuoksi, aamuyöstä tuuli vastaan. Komppania Sipilä ilmoitti, että ryssä hänen kohdallaan on vahvistanut etulinjaa ja Palmgren ilmoitti, että ryssä raivaa ampuma-alaa. Noin klo 15 ilmoittautui pst. joukkue pataljoonan käyttöön.

21.8.
Päivä rauhallinen. 21. – 22.8. välisenä yönä pioneerijoukkue purki miinakentän Multamäen edestä.

22.8.
Klo 5,00 saapui ilmoitus, että yksi II/JR 15 komppania oli yön aikana miehittänyt Kirvatsun mäen ja todennut, että siellä ei ollut ryssiä. Oma pataljoona sai heti käskyn työntää voimallaan tiedustelun eteen. Tiedustelu osoitti, että ryssä oli lähtiessään vahvasti miinoittanut lähimaaston.

Pataljoona sai 31 Pion.P:sta 2 ryhmää raivaamaan kulkuaukkoja. Klo 8 mennessä oli etumaasto miehitetty ja pioneeriryhmien saavuttua jatkettiin maaston valtaamista. Illalla klo 18 mennessä oli koko Tenhola ja Huiskunniemi hallussamme ja partiot työnnetty Kaskisaareen, joka myös todettiin vihollisesta vapaaksi. Yksiköt yöpyivät saavuttamiinsa maastokohteisiin.

Siirtomarssi kohti Vuokselaa ja Vuoksen virtaa

23.8.
Aamulla klo 8 lähti pataljoona marssille (pohjoiseen) surullisen alastoman Käkisalmen kautta Ala-Puusti maastoon. Kuljetusta helpotti JR15:n pst.tykkikomppanian 3 autoa, jotka ko. joukkueen mukana olivat alistetut pataljoonan käyttöön.

24.8.
Klo 19 mennessä oli tämä yli 30 km:n marssi suoritettu. Klo 18,45 lähetettiin vahva partio (mm. 30 kp:tä) etsimään Ristlammen maastosta vihollisen jälkeensä jättämiä hävitys- ja häiritsemispartioita, joitten olinpaikoista saatiin tieto erään ko. joukosta eksyneen, ja antautuneen suomalaisen kommunistin kuulusteluissa.

25.8.
Partio palasi 25.8. klo 0,30 tapaamatta muuta kuin jälkiä. Pioneerijoukkue lähetettiin illalla Pörtsykänlammen maastoon tähystämään mahdollista liikennettä Laatokalla. Klo 14 lähetettiin taas 30-miehinen partio varustettuna 15 kp:lla etsimään vihollisen partioita Ristlammen maastosta. Partio palasi n. klo 18 tapaamatta mitään.

26.8.
Klo 13,30 sai I/JR15 käskyn siirtyä autokuljetuksin reittiä Myllypelto – Oravankytö – Hirvisaari – Vuoksela, Vuoksenniemeen. Lähtö klo 16. Muut pataljoonat valmistautuvat marssimaan saman reitin. Eversti Virkin lähdettyä lomalle 25.8. toimi majuri Pakkala rykmentin komentajana.

27.8.
Klo 4,00 lahti pataljoonan kolonna ja 9.komppania matkalle miehistöautokuljetuksin. Sen jälkeen muut. Noin klo 15 oli pataljoona Räisälä – Oravakytö tien varrella n. 1 km Räisälästä, missä muu osa yöpyi, paitsi 9.k jatkoi maastoon Oravakytö aukean eteläpuolelle. Majuri Häkkinen vastaanotti rykmentin komentajan tehtävät (v.s.).

28. – 29. 8.
Klo 4 alkoi pataljoona marssin ja osaksi autokuljetuksin siirtyä maastoon Uusikylä – Virkkilän pohjoispuolelle saapuen majoitusalueella puolenpäivän aikaan. Samana päivänä iltapäivällä suoritettiin ryhmitys- ja vesistöylimenotiedustelu Aholan suunnassa. Samanaikaisesti suoritettiin tiedustelu edellisestä länteen.

30.8.
Klo 16,00 sai pataljoona marssikäskyn siirtyä Vuoksen yli. Marssi alkoi klo 18,10. Marssijärjestys: 10.k ja kk. puoli-joukkue, 9.k ja kk-puolijoukkue sekä pst.ryhmä, 11.k ja kk-komppanian loput sekä krh joukkue, komentoryhmä ja JSp ja Viesti. Kulkureitti maantie: Vuoksela – Virkkilä – Uusikylä tietä lounaaseen Karhunsaareen, matka 6 km. Ensimmäiset osastot olivat paikalla 1 km Karhusaaresta pohjoiseen klo 19,20.
Pioneeripataljoonan lähettämä ylimenoupseeri ilmoitti klo 19,15, että ylimeno tapahtuu heti. Jääkärijoukkue lähetettiin tiedustelemaan ylimenoa klo 19,30. Viimeinen osasto saapui klo 20,45.

Vuoksen ylitys

31.8.
Ylimeno aloitettiin klo 1,00 yöllä, koska aikaisemmin ei saatu yhteyttä rykm.komentajaan, koska yhteydet olivat katkenneet. Ylimenon piti tapahtua klo 4 mennessä. Jääkärijoukkue komennettiin klo 1,00 rykmentin käytettäväksi ja lähti pisteen 38.5 maastoon. 9.komppania lähti ylittämään jokea klo 1,30 ensimmäisenä. Sitten seurasivat kk puolijoukkue ja pst.ryhmä, 10.kompp. ja kk. puolij., 11.kompp. tst.kuormastoineen.

Klo 4,15 lähetettiin toiseen erään kuuluvat: Komentoryhmä, JSp, Viestijoukkue ja loput kk.komppaniasta sekä krh.joukkueesta. Pataljoonalla oli käytettävissä 3 ponttoonilauttaa, jolla palasivat hakemaan toista erää klo 6,10. Ensimmäiseen ponttooniin tulivat: Komentoryhmä, kaasuryhmä, viestijoukkueet ja JSp hevosineen. Lastaus kesti ensimmäiseen ponttooniin 20 min, jonka jälkeen se heti lähti matkalle Marjaniemeen, johon oli matkaa 3 km. Toisessa ponttoonissa tulivat kk.komppania hevosineen ja kolmannessa krh.joukkue. Kolonnaan oli jätetty muut pataljoonan ajoneuvot.

Matka kesti 45 min. Vihollisen ilmatoimintaa tai muuta häirintää ei tapahtunut. Koska ranta oli matalaa oli ajoneuvot laskettava veteen ja köysillä kiskottava rantaan. Miehet tuotiin veneillä n. 30 m:n matkan rantaan.

Marssia jatkettiin klo 8,15. Komppaniat olivat lähteneet heti, kun olivat ylittäneet Vuoksen klo 5,20 mennessä. Vihollinen oli vetäytymässä ja sitä ajettiin takaa, saamatta kuitenkaan siihen kosketusta. Pataljoonan viimeiset osat saapuivat Luukanmäki-maastoon klo 10,45. Ruokailu tapahtui klo 11,00.
11. komppaniasta lähetettiin partio vänr. Vuorisen johdolla Kortijärven – Roslivan järvikannaksille tiedustelemaan, onko se vihollisista vapaa. Toinen partio Saarijärven – Keräjärven – Isosuon maastoon. Partiot lähtivät matkalle klo 11,45 ja palasivat komppaniaansa klo 13,40 tapaamatta vihollista.

Pataljoona lähti Luukanmäki-maastoon klo 12,15 suuntana tiekolmio “Majaniityt” eteläpuolella (karttalehti Pölläkkälä). Tänne saavuttiin 15,10. Vänr. Kettunen sai määräyksen ottaa yhteys JR57:n II ja III pataljoonaan. Pataljoona oli alistettu JR57 rykmentin käskyllä (ks. liite 1) JR57:lle klo 10,35.
Klo 15,40 saatiin yhteys II pataljoonaan ja klo 16 III pataljoonaan. Pataljoonamme tuli seurata JR57:n pataljoonia ja pitää niihin yteyttä. Klo 17,00 sai pataljoona, otettuaan yhteyden rykmentin esikuntaan, joka oli silloin Mosukkala ensi “k”:sta n. 1 km etelään (karttalehti 1:100000 Pölläkkälä), Divisioonan käskyn edetä Vaalimon suuntaan tavoitteena Petäjärven asema. Hyökkäyskäsky annettiin klo 17,30. Lähtö tapahtui klo 18. Marssijärjestys:10. komppania, kk. puolijoukkue, komentoryhmä, pst.ryhmä, joka oli alistettu pataljoonalle, viestiryhmä, 9. komppania ja kk. puolijoukkue, pst.ryhmä ja 11. komppania.

Heti aluksi oli vähäistä vihollisen vastarintaa, joka aiheutti taisteluryhmitykseen siirtymisen ja hidastutti matkaa. Vaikka vihollinen lyötiin takaisin, ei matkaa voitu jatkaa, vaan oli yövyttävä 4 km:n päähän lähtökohdasta.
Pataljoonan kolonna oli 31.8. 14,30 saanut käskyn siirtyä Vuoksen yli Oravaniemen laiturilta. Lähtö tapahtui 15,30. Laiturille saavuttiin kuitenkin niin myöhään, että yhteys tapahtui vasta seuraavana aamuna.

1.9.
Eteneminen jatkui Petäjärven suuntaan klo 4. Vihollinen oli yön aikana vetäytynyt ja sytyttänyt ympäristön kyliä palamaan. Klo 15,30 saavuttiin tavoitteeseen ja miehitettiin Petäjärven asema.
Klo 6,30 tuli rykmentin puhelinkäsky, jossa pataljoona määrättiin etenemään suuntana Rautu. Klo 6,45 pataljoonan komentaja maj. Pakkala antoi määräyksen jääkärijoukkueelle ottaa yhteys JR57:ään Mäkrän suunnassa. Samalla toimitettava tiedustelu. Klo 7,00 lähti pataljoona marssimaan Rautuun.
Marssijärjestys: 11. komppania, komentoryhmä, kk.joukkue, pst., tykkijoukkue, 10. komppania, 9. komppania.

Klo 9,50 palasi jääkärijoukkue ilmoittaen, että Mäkrän kylässä oli ryssiä taloja polttamassa. Jääkärijoukkue totesi siellä olleen 1 hyökkäysvaunun ja useita autoja, heidän oli vetäydyttävä takaisin. (kyselivät erehdyksessä tietä ryssän politrukilta).
Klo 11,30 päästiin Rautuun ja kirkonkylä otettiin haltuun taistelutta klo 12,30. Tiellä havaittiin pari miinaa, jotka pioneerit poistivat. Raudun kylä oli kokonaan poltettu. Sirkiänsaaren tien suunta vihollisen miehittämä.

Klo 16 pataljoonan komentaja maj. Pakkala sai rykmentin käskyn, jonka mukaan pataljoonan tavoitteena Raudun eteläpuolella olevien aukeiden maasto otettava haltuun. Käsky yksiköille klo 17. Lähtö tapahtui klo 17,45. Komentopaikka siirtyi tiekolmioon 1 km Raudun kirkosta pohjoiseen. Joukot majoittuivat telttoihin yöksi Palkealan tien suuntaan metsän reunaan 3 km Raudun kirkonkylästä. Metsä oli pataljoonan tavoitteena. Komentoryhmä komentopaikalla 19,15.

Pataljoonan kuormastokolonna ylitti 1.9.41 klo 9 alkaen Oravaniemen lautalla. Ylitys sujui häiriöttä. Matkaa jatkettiin Puustinlahden tiehaaran kautta Kanniskankaan (tienhaaran kautta) tiehaaraan, jossa ruokailu tapahtui. Vaalimossa kolonna pysähtyi. Yöpyminen Kiviniemestä etelään Röykkylän tienhaarassa.

2.9.
Klo 6 yksiköitten päälliköiden puhuttelu komentoportaassa. Marssi edelleen klo 8. Marssijärjestys:
10. komppania ja kk. puolijoukkue sekä komentoryhmä, 1 pst.tykkiryhmä, 9. komppania, kk.puolijoukkue ja 20 mm pst.kivääri, viestijoukkue, krh.joukkue, 11. komppania, 1 kk joukkue, 1 pst.tykkiryhmä, JSp, rykm. kevyt krh.joukkue. Pataljoonalle alistetut aseet: 1 pst.joukkue, 1 kevyt krh joukkue. Pataljoonan hyökkäyskaista.
Klo 13 saapui patl:n etummainen osa Sirkiänsaareen. Eteneminen pysähtyi. Vanha raja oli aivan lähellä. Pataljoona majoittui ja varmisti peitepiirroksen mukaisesti. Pataljoonaa edeltänyt kev.os.16 siirtyi Divisioonan reserviksi ja pataljoona otti siltä rintamavastuun klo 16,00.

Pataljoona saapuu vanhalle rajalle

3.9.
Varmistuspalvelus jatkui. 9. komppania ja 10. komppania sekä jääkärijoukkue saivat tehtäväkseen partioimalla ottaa selvää vastassa olevasta vihollisesta. Partiot eivät päässeet etenemään, sillä rajan takana oli vahva vihollisen miehitys. Vihollista häirittiin tykki- ja krh-tulella. Vihollinen ampui sekä tykistöllä, että krh:lla. Tappioita ei ollut.

4.9
Ei erikoisempaa. Tykistötoimintaa molemmin puolin.

5.9.
Rajavartiointi jatkui. Asemia paranneltiin. Tykistötoimintaa molemmin puolin. Muuten ei erikoista.

6.9.
Klo 7,30 tuli ilmoitus etulinjan vas. komppaniasta, että partiot olivat päässeet vanhalle rajalle asti, jonka taa vihollinen oli lopullisesti vetäytynyt. Klo 8 annettiin 9. ja 10. komppanioille erilliskäskyt etenemistä varten Viisjokilinjalle. Samoin sai jääkärijoukkue käskyn ottaa yhteyden vasemmalla olevaan JR36:een ja suorittaa tiedustelu rykmenttien saumakohdassa tavoitteena tienhaara Koskitsasta 1 km etelään.

Klo 9,50 tuli ilmoitus 9. komppaniasta, että sen partio oli ylittänyt vanhan rajan Koskitsan eteläpuolelle, jossa havaittiin silta räjäytetyksi. Sama ilmoitettiin edelleen esikunnalle.
Klo 14 mennessä olivat 9.k (Palmgreen) ja 10.k (Helanko) saavuttaneet Viisjokilinjan, jossa ryhtyivät asemien varusteluun. 9. komppaniasta puuttui n. 1 joukkue, joka kieltäytyi etenemästä rajalle.

Klo 15 annettiin käsky 11. komppanialle (Sipilä) tiedustella joukkueella suunnassa Korosaari – Perämäki – Putkola, selvitettävä vihollisen vahvuus ja onko se asemissa vai liikkeessä. Ennen tätä tehtävää selvitettävä ja ajettava pois Koskitsan kohdalla rajan takana oleva vihollinen. Klo 21,25 ilmoitti Sipilä, että partio todennut Koskitsan eteläpuolisen maaston vihollisen miehittämäksi, mm. havaittiin ajoneuvoliikennettä. Partio sai vastaansa tulta. Klo 22,15 ilmoitti Sipilä, että Korosaaren suuntaan lähetetty partio ei päässyt etenemään. Sama ilmoitettu heti rykmentille.

7.9.
Rajavartiointia, vihollisen häiritsemistä tykki- ja krh-tulella.
Etulinjaan menemistä kieltäytyneitä oli 4 alikersanttia ja 20 miestä 9, komppaniasta sekä 1 alik. ja 13 miestä 12. komppaniasta. Rykmentin komentajan ja pataljoonan komentajan puhuteltua miehiä kutakin erikseen, ilmoittivat kaikki syyksi kieltäytymiseensä hermojen heikkouden ja suuren väsymyksen. Ainoastaan sotamies Erkki Lahtiniemi 12. komppaniasta esiintyi uhmaavasti kieltäytyen kerta kaikkiaan tottelemasta sanoen, että “ampukaa vaikka tykillä”. Puhuttelun seurauksena oli, että 4 + 9 9.komppaniasta ja 5 miestä 12. komppaniasta kieltäytyi lopullisesti etulinjaan menemästä. Heidät lähetettiin div.esikuntaan toimenpiteitä varten. 11 miestä 9.k:sta ja 1+8 12.k:sta palasi komppanioihinsa.
Tykistökaksintaistelua jatkui päivän mittaan. Ammunta ryssän puolelta heikkoa.

8.9.
Vaihdettiin iltaan mennessä 9.k lepäämään ja sen tilalle 11.kompp. eteen vahvistettuna jääkärijoukkueella (Valkonen).

9.9.
Asemien parantelua ja esteiden suunnittelua. Piikkilangan kokoaminen aloitettiin. Tykistö- ja krh-toimintaa. Ryssän puolelta hyvin vähän krh-tulta.

10.9.
Esteiden laitto aloitettu päivällä. Edelleen häiritty ryssää tykistöllä krh:lla. Tämä vastannut yhdellä tykillä ja krh:lla.

Käsky asettua puolustukseen, asemasota alkaa.

11.9.
Klo 5 ja 6 välillä tuli k:n lohkolla vahva vihollispartio rajan yli. Komppania ryhtyi sen tuhoamiseen. Partio ei päässyt eteenpäin eikä omalle puolelleen päivän aikana, vaan suojautui joen ranta-alueelleojiin, johon siitä kuolleesta kulmasta huolimatta saatiin ammuttua vähintäin 30 miestä, joista 1 upseeri.

Klo 6 sai pataljoonan komentaja rykmentin komentajalta suullisen käskyn lopullisesta puolustukseen asettumisesta. Asemien parantelu jatkui ja esteitä laitettiin. Klo 13,30 annettiin reservissä olevalle 9.k:lle käsky tiedustella uusi sijoituspaikka Myllynotkon paikkeilla. Pataljoonan uusi lohko selviää peitepiirroksesta. Pioneerijoukkue annettiin rykmentistä ansoitusten tekoa varten Sipilän lohkolle. Samoin annettiin Sipilälle valonheitinosasto 1+4. Ansoitukset tehtiin iltapimeän aikana. Päivän kuluessa omaa tykistö- ja krh-toimintaa. Iltaan mennessä saatiin uusi ryhmitys valmiiksi.

12.9.
Klo 18,15 ilmoitti Helanko, että 10.9. kuultu jo ryssän puolelta lohkon vasemman rajan kohdalta laukauksia ja avunhuutoja. Ryssän rajavartiotalon luota tänään kuultu suomen- ja ryssänkielistä puhetta ja havaittu mm. yksi nainen. Talosta 300 m länteen lapsen itkua. Samoilla paikoilla rakennetaan varustuksia.

13.9-
Klo 20 Sipilän lohko: Iltapäivällä ammuttu krh:lla menestyksellisesti Korosaaressa. 17,00 meikäläisten yrittäessä asettaa piikkilankaesteitä, avasi ryssä tulen kahdella kk:lla ja yhdellä pk:lla. Tuleen vastattiin. Ei omia tappioita. Klo 18-18,50 II patl. lohkolta kuultu kiivasta ammuntaa molemmin puolin. Tähän yhtyivät Sipilää vastassa olevat kk:t ampuen sillan itäpuolelle.
Helankon lohko: Tykkitulta ryssän rajavartiotaloon, johon saatu 6 osumaa, täysosuma panssarikupuun ja yhteen tähystysasemaan.

14.9.
Sipilän lohko: Yöllä klo 1,00 ampui vihollinen kk:lla sillan lähellä. Noin klo 1 ja 4,30 kuultu auton ääntä Korosaaren suunnalta.
Helankon lohko: Vihollinen ampunut tykistöllä omaan suuntaansa Viisjoen eteläpuolella n. 300 m rajavartiotalosta länteen.

Sipilän lohko: Klo 7,30-8,00 kiivasta kk- ja pk-tulta ilman tulosta. Tuleen vastattu. Klo 10,30 kovaäänislähetys, jossa ryssä mainitsi mm. III/JR15 3.komppanian ym. ja lähetti terveisiä. 17,30 krh-tulta asemiin ja niiden taakse. Ei tappioita.
Helangon lohko: Ryssä lähetti kovaäänispropakandaa, jossa mainittiin mm. pataljoonamme numero. Tykistötulta annettiin ryssälle. Ryssä ampui tykistöllään omalle puolelleen samaan paikkaan kuin edellisessä tiedoituksessa mainittiin.

15.9.
Sipilän lohko: Ei ilmoitettavaa.
Helangon lohko: Kaukaista kk-ammuntaa kuultu yöllä etelä-kaakosta.
Sipilän lohko: Klo 20,30 5 ryssän konetta ampui kk:lla meidän puolelle metsään ja heittelivät lentolehtisiä. Klo 16,30 tavattiin 2 ryssää, joista toinen otettiin heti ja toinen myöhemmin kiinni. Krh-tulta aamulla klo 15,00 ja 19,00.

Helangon lohko: Klo 10,30 kk:n epäsuoraa tulta ryssän puolelta lähelle komentopaikkaa. Iltapäivällä kävi I patl:n upseeristo tutustumassa lohkoon, jonka se ottaa meiltä vastaan 16.9.41. Majoitustiedustelu lepoa varten tiedusteltu. Saatu 2 vankia.

III pataljoona lepovuorossa

16.9.
Klo 8,00 Sipilän lohko, kranaattitulta 15.9. illalla ja 16.9. klo 6,30 piikkilankaesteiden eteen. Ei tappioita.
Helangon lohko, 14.9. n. klo 19,30 ampui ryssä 3 tuuman tykillä lohkon vasemmalle puolelle, saaden täysosuman korsuun, jonka katto kesti. 15.9. klo 6,30 yritti luultavasti pari ryssää oikealta linjojen läpi omalle puolelleen. Toinen haavoittui.
16.9. klo 12,00 vaihtui I patl. eteen ja oma lepäämään.

17.9.
Korsusaunojen tekoa ja lepoa.

18.9.
Klo 7,00 annettiin rykmentistä käsky puolen tunnin hälytysvalmiudesta, joka iltapäivällä muutettiin 2 tunnin valmiudeksi.

19.9.
Tulilinjan tiedustelu.

20.9.
Aamupäivällä tutustui yksi upseeri joka komppaniasta II patl:n lohkoon.

21.9.
Klo 5,00 siirrettiin 11. komppania II ja I patl:n saumaan vahvistukseksi. Klo 10,00 jumalanpalvelus ja valistustilaisuus.

22.-23.9
Tukilinjan varustelutöitä.

24.9.
Tukilinjan varustelutöitä. (klo 12,00 saapui kenttäkanttiini). Kapt. Sihvonen, luutn. Vuorio ja vänr. Maunu siirrettiin DE:aan.

25.9.
Tukilinjan varustelutöitä. Klo 12,00 taiteilija Vuorisalon kiertue, johon kuului 1,5 miestä ja kolme naista.

26.9.
Pataljoona klo 5:een asti hälytysvalmiina. Jännitys laukesi klo 12 mennessä. Iltapäivällä tukilinjan varustelutöitä. Klo 20,00 ilmoitti rykmentin komentaja, että vaihto I patl:n kanssa suoritetaan 27.9. alkaen klo 7,00.

Vaihto takaisin asemiin

27.9.
Klo 7 aloitettiin vaihto. Helanko siirtyi vasemmalle, Palmgren keskelle ja rykmentin jääk.kompp. III ja I pataljoonan saumaan. Huom! Jääk.komppania perustettu 25.9. komppanian päällikkö vänr. Keiholehto. Vaihto oli loppuun suoritettu samana päivänä klo 14 mennessä.

28.9.
Klo 5,00 ilmoitti luutn. Helanko, että 27.9. klo 20,30 pyrki vihollisen n. 10-15 miehen ryhmä linjojemme läpi Lumisuon länsilaidassa kulkevan tien suunnassa. Partio lyötiin syntyneessä tulitaistelussa takaisin. Omat tappiot 1 kaatunut. Myöhemmin aamupäivällä Helangon miehet saivat tästä partiosta 1 vangin. Muulla rintamanosalle ajoittaista vihollisen krh:n häiritsemistulta.

29.9.
Klo 5,30 ilmoitti 9. komppania, että heillä edellisenä iltana ollut pieni partiokahakka, joka uusiutui samana iltana klo 21. Helanko ilmoitti, että heillä oli samana iltana edellisen tapainen tapaus. Puolustuslinjan vahvistamista ja täydentämistä. 32 pion.p:stä oli ansoitusryhmä Helangon lohkolla suorittamassa ansoitusta. Samoin suoritti ko. ryhmä mainittuja töitä Palmgrenin lohkolla.

30.9.
Jatkettiin komppanioiden lohkoilla varustelutöitä. Palmgrenin lohkolla yritti pienehkö vihollisen partio tunkeutua linjojen läpi. Partio törmäsi asemien edessä olevaan ansakenttään, josta kuului muutamia räjähdyksiä. Lyhyessä tulitaistelussa lyötiin partio takaisin. Omia tappioita ei ollut.

1.10.
Patl:n lohkolla koko päivän rauhallista. Varustelutöitä jatkettu kaikkien komppanioiden lohkoilla.

2.10.
Varustelutöitä jatkettu. Pioneerijoukkue suorittanut ansoituksia Palmgrenin komppanian lohkolla. Päivä kulunut kautta linjan rauhallisesti.

3.10.
Klo 2,30 lähti JR15:n tiedustelupartio väkivaltaiseen tiedusteluun. Partion johtajana toimi vänr. Danholm I patl:sta. partiossa oli mukana III/JR15:sta 2 aliups.+12 miestä, sekä 1 lääk.au+4 sairaankantajaa. Partio palasi klo 14 ja 15 välillä suoritettuaan tehtävänsä. Tappioita ei ollut. Klo 7,00 alkoi lohkollamme kaikkien aseiden tulitoiminta.

Ammunta kesti 15 min. ja tänä aikana voitiin tähystysten avulla saada vihollisesta seuraavia tietoja:
Oikealla luutn. Keiholehdon lohkolla, mukaan liitettyyn peitepiirrokseen merkitty havaitut pesäkkeet. Pesäkkeiden välillä harva miehitys. Harvaa tulta Viisjoen takaa merkin 221 länsi- ja etelälaidasta. Krh -tuta 10-15 laukausta Koskitsan maantien itäpuolisiin asemiin. Krh-tulta myös maantien molemmin puolin Putkelanjärven eteläpuolelle. ! hevonen haavoittui.

Suunnasta 22-00 (peitep.x) ampui tykki muutaman kr:n asemiin yli tien. Tappioita ei ollut.
Keskellä luutn. Palmgrenin lohkolla, klo 7 ampui vihollinen pisteestä x valkoisen valoraketin, jolloin nähtiin vihollisen rientävän pitkin jokirantaa asemiin. Vihollinen ampui pikku-krh:lla merkityn ampumahaudan eteen n. 10 kranaattia. Lohkon vasemmalla rajalla ainoastaan muutamia kiv.miehiä, jotka vastasivat tuleen. Vasemmalta ampui 2 pikakivääriä, joiden asemia ei voitu havaita. Tappioita ei ollut. Klo 19 ja 20 ammuttiin suunnasta 25-00 valoraketteja, joihin vastattiin suunnasta 30-00. Klo 21 vähäistä krh-tulta vasemmalla.

4.10.
Päivä kulunut rauhallisesti. Varustelutöitä jatkettu 9. ja 10. komppanian lohkoilla, sekä 11. komppanian lohkolla tukilinjalla.

5.10.
Klo 16-17 ampui vihollinen 9. komppanian lohkolla muutamia laukauksia pk:lla ja kiväärillä. Ammunta tuli syvältä vihollisen linjoista, joten pk:n asemaa ei voitu määrätä. Muuten rauhallista.

6.10.
Ryssä ampunut iltapäivällä n. 10 kranaattia pienellä krh:lla Palmgrenin lohkolle. Tappioita ei. Ryssän tähystäjä ammuttu samalla lohkolla alas puusta. Muilla lohkoilla rauhallista.

7.10.
Luutn. Palmgrenin lohkolla ampunut ryssä aamupäivällä muutamia pk-sarjoja. Klo 16-17 ampunut pikku-krh:lla 2 kranaattia Virtasen joukkueen taakse. Muualla päivä rauhallinen.

8.10.
Iltapäivällä ryssä ampui muutamia pk-sarjoja jääk. komppanian lohkolla. Tappioita ei ollut. Muualla rauhallista.

9.10.
Keiholehden lohko: Pst-tykillä ammuttu ryssän tähystyslava tähystäjineen alas. Samoin ammuttiin ryssän korsu.
Palmgrenin lohko: Päivällä vihollinen ampunut muutamia hajanaisia pk-sarjoja. Pari kranaattia tullut asemien taakse.
Helangon lohko: Ei erikoista.

10.10.
Keiholehden lohko: Kaiutinauto ollut toiminnassa iltapäivällä. Samaan aikaan ammuttiin lentolehtisiä, joita havaittiin ryssien yksitellen kokoavan. Tykistötulta suunnasta 27-00. Neljä shrapnellia räjähti ilmassa, useimmat olivat suutareita.

Palmgrenin lohko: Klo 16-17 lentokone kierrellyt, jonka jälkeen ryssä ampui kranaatteja. Shrapnellit tulivat suutareina. Lisäksi ryssä ampui 3-4 krh-ammusta, joista 1 tuli täysosumaksi telttaan. Tappiot: 1 kaatunut, 4 vaikeasti haavoittunutta ja 2 lievemmin haavoittunutta.
Helangon lohko: Miina lauennut suon reunassa.
Krh: Ammuttu yöllä muutamia maaleja.

11.10.
Klo 14,30 ampui oma tykistö hyvin suunnattua tulta Perämäkeen, missä tähystyksellä todettiin lauma ryssiä.

12.10.
Komppania Marjamo I/JR15:sta ilmoitti vastaanottaneensa rintamavastuun Keiholehdeltä (oikealla). Klo 11,30 Sipilä ilmoitti vastaanottavansa rintamavastuun Palmgrenilta. Muutama krh-ammus Sipilän lohkolle. Päivä rauhallinen.
Rauhallinen sunnuntai, ei mainittavaa.

13.10.
Klo 14 kävivät A.K.:n ja D:n tiedustelu-upseerit ottamassa yhteyttä jatkaen matkaansa JR57:ään (AK:n tiedustelu-upseeri maj. Hannula).
Klo 11 oli pion.ryhmä ja kk-ryhmä raivaamassa ampuma-alaa ja miinoittamassa Sipilän keskilohkolla, jolloin ryssä avasi pk-tulen. Tappioita ei ollut. Samoin pk-tulta Sipilän vasemman joukkueen kohdalla.
Marjamon lohkolla tavanmukaista laukaustenvaihtoa. Rykmentin pioneerit alkoivat yhdessä luutn Rangellin kanssa padota Viisjokea. Kallion patterin tilalle tuli KTR14, Vuorisen patteri tukipatteriksi. Lentotoiminta vilkasta.

14.10.
Yöllä ryssän varustelutöiden äänet kantautuivat selvästi. Ryssä valaissut valonheittimillä Lumisuota. Klo 10-13 Sipilän kohdalla ryssillä viihdytyshetki, päätellen kuuluvasta haitarinsoitosta ja naisten ilonpidosta. Ilo loppui itkuun ja hammasten kiristykseen, kun krh ja tykistö antoi hyvin suunnattua tulta.

15.10.
Yö varsin rauhallinen, kovaa pyryä päivällä. Maa jo aivan valkoinen.

16.10.
Koko Marjamäen ja samoin Sipikän lohkolla iltapäivän käsi- ja konetuliaseiden laukaustenvaihtoa. Helangon lohkolla rauhallista.

17.10.
Tavanmukaista laukaustenvaihtoa. Muutama kranaatti tähystyspaikka n:o 9. kohdalle. Pietarin suunnalta kovaa tykistön tai ilmapommituksen jyskettä klo 16,00-16,30. Helanko havainnut ainakin yhden uuden tykin ryssillä.

18.18.
Tavanmukaista laukaustenvaihtoa. It. pudotti yhden ryssän tiedustelukoneen. Pietarista klo 15,00-15,30 kovaa ilmapommitusta.

19.10
Sipilä: Poltettu ryssän puolella eräs lato, jota ryssät käyttivät kuulovartion vartiopaikkana. Aapo Similän viihdytyskiertue kävi vierailulla. Sipilän ja Helangon lohkoilla pitkin linjaa suoritettu kenttävarustustöitä ja raivaustöitä.

20.10.
Jatkuvaa tykistön ja ilmapommituksen jylinää Pietarin suunnalla. Ryssät ajelivat autolla suunnassa 24-00.

21.10.
9 shrapnellia tähystyspaikka n:o 8 tienoille suunnasta 23-00. Varsin hiljainen päivä. Illalla sää lämpeni, joten keskenjäänyttä perunannostoa ja kyntötöitä voitiin jälleen jatkaa.

22.10.
Keiholehden jääkärikomppania otti jälleen rintamavastuun Marjamolta klo 11,30. Klo 10-12 komppanioiden päälliköt, talousupseeri, viestiupseeri, krh.joukk.johtaja ja pastori ynnä esikunnan upseerit ja kaikki yksiköiden vääpelit komentajan puhuttelussa. Puhuttelu koski toimenpiteitä joukkojen uudesti järjestelyistä. Muuten päivä entisten kaltainen.

23.10.
Klo 14,30 saapui n. 300 miestä JR57:stä. Prikaatin muodostaminen siis alkanut. Miehistä muodostettiin Sipilän 11. komppania ja osa kk.komppaniaa, sekä esikuntaa.

24.10.
Klo 14,45 it-tykin suorasuuntausammuntaa tähystyspaikka nähtynä suunnasta 29.00. Räjähdykset asemiemme edessä Koskitsan tien vasemmalla puolella. Ryssän nuotioita Lumisuon takana.

25.10.
Oikealla pitkin päivää tavallista jonkun verran vilkkaampaa laukaustenvaihtoa. Myös ilmatoimintaa sekä aamulla, että illalla.

26.10.
Myllynotkossa esiintyi Porin soittokunta, jota seuraamassa olivat 9. kompp. ja osa esikuntaa. Komentaja ja luutn. Sipilä olivat illalla edustamassa pataljoonaa esiintyjien käynnin johdosta järjestetyissä kemuissa Rykmentin esikunnassa.

Täydennysmiehiä saapuu

27.10.
Tuli jälleen n. 300 miestä JR57:stä, joista miehistä muodostettiin 10.komppania (Helanko). Taistelutoiminnot melko hiljaisia.

28.10.
Saapui jälleen vajaat 300 miestä JR57:stä. Näistä miehistä muodostettiin 9. komppania (Palmgren), krh ja osa esikuntaa on muodostunut mukana tuoduista erikoismiehistä. Hiljainen päivä. Koskitsan suunnassa jonkunverran laukaustenvaihtoa.

29.10.
Luutn. Kaskela lähti Helsinkiin siirtyäkseen sieltä hoitamaan kansakoulunopettajan tehtäviä Aunuksessa. Hänen tilalleen komennettiin luutn. Leikkola DE:sta. Etulinjoilla rauhallista.

30.10.
Seitsemän vierasta Porin suojeluskunnan mieskuorosta kävi maj. Pakkalan johdolla tutustumassa etulinjaan Sipilän lohkolla. Hiljaista.

31.10.
Luutn. Viinanen ilmoittautui patl:n komentajalle. Hänet määrättiin 9. komppanian päälliköksi. Klo 15-16,15 oli partio, vahvuus 1+1+6 ryssän puolella tutkimassa ryssän puuhia. Se ylitti etulinjan Helangon kohdalla sekä kävi Sairakkajoen länsipuolella. Totesi, että Viisjoen rannalla ryssän puolella oli 8.pölkkyiset piikkilankaesteet. Muuten ei linjoilta mitään erikoista.

Prikaatin muodostaminen

1.11.
Päivämäärällä 1.11.1941 muodostettiin III/15Pr. Sen miehistö on siirretty suurimmalta osalta JR57:stä, päällystö taasen JR:sta. III/JR15:n lohko siirtyi kyseessä olevalle uudelle pataljoonalle. Etulinjoilla rauhallista.

2.11.
Klo 11-12 ryssä ampui patl:n lohkon oikealle sivustalle 30 kranaattia. Ne menivät patl:n lohkosta oikealle. Klo 14,45 vihollinen ampui n. 10 kranaattia Sirkiänsaari – Metsäpirtti pohjoispuolelle n. 1 km tienristeyksestä pohjoiseen. Ne sisälsivät lentolehtisiä.

3.11.
Ryssä ampui pitkin päivää Helangon lohkolle (vasemmalle) epäsuoraa kk-tulta. Syvyyssuunnassa se ulottui aina Viisjoelle saakka.

4..11.
Klo 16 5 ryssän lentokonetta risteili Sirkiänsaaren aukeaman yllä. Oma it. ampui niitä ja hajoitti lentueen.

5.11.
Klo 13-14 ryssä ampui patl:n lohkon länsiosaan toistakymmentä kranaattia pienoisheittimellä. Tappioita ei.

6.11.
Klo 11 tiedotti eversti Virkki oikealla otettujen vankien kertoneen bolseviikkien juhlivan marraskuun 7. päivänä. Mahdollisesti suunnittelevat “esiintyjät”.
Klo 15 ilmoitti luutn. Virkki, että vasemmalla otetut vangit olivat kertoneet yhtäpitävästi oikealta otettujen vankien kanssa. Päivän kuluessa patl:n komentaja tiedoitti useampaan kertaan komppanioiden päälliköiden vankien kertomat tiedot sekä käski konetuliaseiden toimintavarmuuden tarkistusta ja vartioiden tehostamista. Tukipatteri Kallio asetti yhden ylimääräisen tulenjohtajan kumpaankin etulinjakomppaniaan käytettäväksi yhteydenpitoa varten.

7.11.
Jatkettiin tukilinjan töitä. Iltapäivällä ja yöllä satoi uutta lunta.

8.11.
Tarkastettiin etulinjan asemat.

9.11.
Klo 14-16 patl:n komentajalla oli puhuttelu. Läsnä komppanioiden päälliköt, talousups. ja lääkäri. Esillä olivat seuraavat asiat: Sotilaallinen käyttäytyminen, lomat, sekä etulinjoilla esiintynyt tarpeeton ammuksien tuhlaus.

10.11.
Klo 8 Koskitsan tien länsipuolelta tuli 2 yliloikkaria aukeaman poikki. Muutama minuutti niiden vangiksi oton jälkeen ryssä ampui 5 kranaattia sille paikalle, missä vangit otettiin. Klo 19,25 ryssän valonheitin valaisi Lumisuota 4 min. ajan.

11.11.
Klo 12 luutn. Viinasen komppania siirrettiin etulinjaan, luutn. Leinosen komppania reserviksi.

12.11.
Klo 9 maj. Pakkala lähti lomalle kapt. Fröberg JR15:n esikunnasta määrättiin hoitamaan loman aikana patl:n komentajan tehtäviä. Parkanon kunnallislautakunnan esimies Paavo Laatu kahden muun parkanolaisen kunnallismiehen seurassa, sekä Jämijärven kirkkoherra Häyrinen kävivät tervehtimässä patl:ssa palvelevia parkanolaisia ja jämijärveläisiä.

13.11.
Klo 23,30 kaksi miestä tykistön tulenjohtueesta astui Viisjoen etelärannalla kulkevan tien suunnassa omaan miinaan ja haavoittui lievästi. Ryssä kuuli metakan ja ampui ääntä kohti pk:lla.

14.11.
Alunperin maj. Herrasen komentokeskukseksi tarkoitettua ja puolivalmiiksi rakennettua korsua ryhdyttiin rakentamaan valmiiksi. Tukilinjalla jatkettiin maastoperkaustöitä.

15.11.
Ei mitään erikoista.

16.11.
Klo 7,15 pataljoonan lohkon keskivaiheilla (Helangon ja Sipilän saumakohdassa) ammuttiin yksi ryssän tähystäjä puusta.

17.11.
Pataljoonan lohkon oikeaksi rajaksi määrättiin Koskitsan tie m.l. ja joukkue vaihdettiin klo 13,00, kk-joukkue klo 14,00. Klo 12,15 tapahtui luutn. Viinasen komppaniassa venäläisessä rengastähtäinkiväärissä piippuräjähdys. Ampuja sai vain lieviä vammoja.

18.11.
Klo 3-4 Helangon lohkon länsipäässä kuultiin suoraan etelästä melua ja huutoa, puun hakkuuta, sekä nähtiin kipinöitä. Klo 14 oli pataljoonan komentajalla puhuttelu. Läsnä lääkäri, komppanioiden päälliköt ja tal.ups. Käsiteltiin seuraavat asiat: Pataljoonan tarkka-ampujaosaston muodostaminen, luettelon laatiminen varusesineistä, ylimalkainen selvitys huoltotilanteen kärjistymisestä varsinkin valopetroolin suhteen.

19.11.
Komppanialla elokuvanäytäntö klo 13, jossa esitettiin kolme puolustusvoimain sotakatsausta. Helangon lohkolla iltayöstä kaksi omaa valonheitintä toiminnassa. Ryssällä vastassa yksi valonheitin. Muuten rauhallista.

20.11.
Aamuyöstä Helangon lohkolle tullut vihollisen puolelta koira, epäillään viestikoiraksi. Suunnasta 27-00 (havaintopaikka n:o 2) kuultu laulua ja kovaa hälinää. Samoin kuultu tästä suunnasta hakkausta ja 3:sta kohdasta kk-tulta. Oma krh ampunut muutamia maaleja.

21.11.
Luutn. Sipilä palannut lomalta ja ottanut vastaan patl:n komentajan tehtävät. Linjoilla päivä kulunut rauhallisesti, ainoastaan laimeata jalkaväkiaseiden häirintätulta.

22.11.
Klo 5,15 ilmoitti luutn. Helanko n. 10-20 miehisestä vih.partiosta, joka liikkuu vänr. Kyläkosken joukkueen lohkolla Lumisuon reunassa. Partio liikkuu suksilla ja miehillä on lumipuvut. Partiota vastaan avattiin voimakas kk- ja kiväärituli ja hämärän turvin pääsi se vetäytymään takaisin omalle puolelle. Aamulla havaittiin piikkilankaesteessä 2 lankaa katkaistuiksi. Vihollisen tappioita ei tiedetä. Omia tappioita ei ollut.

23.11.
11. komppanian vt. päällikkö luutn. Leinonen ollut rykm.komentajan kanssa tukilinjan tiedustelussa. Linjoilta ei mitään erikoista mainittavaa.

24.11.
Ei erikoista. Maj. Pakkala saapui lomalta.

25.11.
Luutn. Viinasen lohkon edessä liikkunut muutamia ryssiä. Näitä vastaan avattiin pk- ja kiväärituli. Helangon lohkolla suunnasta 32-00 (1+7) ryssä ampunut muutamia lyhyitä kk-sarjoja. Muuten rauhallista.

26.11.
Helangon lohkolla 1 (+9) havaittu vihollisen puolelta suunnasta 37-00 etäinen tulipalo loimu, joka loppui klo 7,15.

27.11.
Kuultiin Korosaaren tienristeyksestä voimakas räjähdys ja nähtiin sitä seuraavan sankka savupilvi. Räjähdyksestä syttynyt tulipalo näkyi vielä illalla. Paikalla kuultiin kovaa hälinää ja meteliä sekä sen jälkeen 5 pistoolin laukausta. Muualta ei mainittavaa.

28.11.
Siirrettiin lääk.kapt. Parvinen JR36:een ja hänen tilalleen määrättiin lääk.kapt. Ylänkö JR57:stä. Ryssä ampunut ajoittain muutamia lyhyitä kk-sarjoja. Oma krh ampunut muutamia maaleja.

29.11.
Klo 19,30 ryssän kovaäänislähetys luutn. Viinasen lohkolla Korosaaren tien vasemmalla puolella 300-400 m ryssän puolella. Oma krh ampunut sitä jolloin lähetys loppui. Luutn. H. Jussila siirretty patl. adjutantiksi.

30.11.
Ryssän kovaääni ollut jälleen toiminnassa. Oma krh vaimentanut sen. Kovaa kk- ja kivääritulta.

1.12.
Klo 12-16 ryssän laimeata tykistötulta. Tähystyksellä todettu ammunnan tapahtuneen kahdella tykillä. Ammukset tulleet etulinjan taakse suurin osa ns. It-mäkeen, luultavasti shrapnelleja. Tappioita ei ollut.

2.12.
Klo 10 käsky krh-joukkueelle: Yksi krh-ryhmä Lumisuon reunaan. “Lumen” tehtävänä tukea 10.k:n puolustusta Lumisuon suunnalla. Klo 15 vihollinen ampunut pienois-krh:lla luutn. Viinasen kohdalle. Ammunta ollut verrattain tarkkaa, useita osumia aivan asemien viereen. Tappioita ei ollut. Oma krh ampunut havaittua vih. krh:ta ja vaientanut sen.

3.12.
Klo 14-15 vihollisen harvaa tykistötulta asemien taakse It-mäkeen. Ammunta tapahtui paloammuksia käyttäen. Oma krh ampunut vihollisen kk- ja pk-pesäkkeitä, muuten rauhallista. Pataljoonassa vieraillut 3-henkinen kiertue, kaksi soittajaa ja yksi laulaja, esittäen komppanioille kevyttä ja piristävää ohjelmaa.

4.12.
Ryssä ampunut muutamia pk-sarjoja. Harvaa kiv.tulta. Krh ampunut muutamia maaleja. Reservissä olevalle komppanialle asehuoltoa ja asetarkastuksia.

5.12.
Klo 11 vaihtui etulinjaan luutn. Sipilän komppania ja luutn. Viinasen komppania siirtyi reserviin. Harvaa kivääri- ja pk-tulta Sipilän komppanian alueella pitkin päivää. Oma krh ampunut muutamia maaleja.

6.12.
Klo 3-5 komppanian vahvuinen vihollisosasto kulkenut Sairakkajoen länsipuolella olevaa aukeata pitkin suuntaan 10-00. Vihollista vastaan kohdistettiin kiivas tuli, jolloin useita vihollisia kaatui ja haavoittui. Klo 5,30-7 saatiin tukipatterin tykistöapu ja hajoitettiin Sairakkajoen ja Korosaaren tien välillä olevat vihollisen ryhmitykset tuntuvia tappioita tuottaen. Samaan aikaan ampui vih. raskaalla ja kevyellä tykistöllä sekä krh:lla Sipilän asemia.

Klo 9,30 vetäytyi vihollinen. Sotasaaliina saatiin 1 pk, 2 kp ja 2 automaattikivääriä. Omat tappiot 1 haavoittunut. Klo 11-14 otti vänr. Hakamäki yhteyden vasemmalla olevaan I/JR36:een.
Itsenäisyyspäivän johdosta oli komppanioissa järjestetty juhlatilaisuuksia ja hartaushetkiä, jonka jälkeen oli lottien kahvitarjoilu.

7.12.
Harvaa kivääri- ja kk-tulta pitkin linjaa. Viholliselta saatu saaliina käsikranaatteja, polttopulloja sekä pk-lippaita. Omat hävittäjät risteilivät Lumisuon yläpuolella. Muutamia vih.koneita lentänyt linjojen yli ja pudottanut lentolehtisiä.

8.12.
Klo 2-3 n. 20 miehinen vihollispartio yrittänyt linjojen läpi luutn. Sipilän komppanian vasemmalta sivustalta, mutta karkoitettiin kk- ja kivääritulella. Vihollinen jätti jälkeensä kaatuneita ja haavoittuneita. Vihollisen kevyt tykistö ampunut suunnasta 28-00 kranaatteja Korosaaren tien vasemmalle puolelle linjojen taakse. Suunnasta 30-00 kuultu hyökkäysvaunun telaketjujen helinää.

9.12.
Klo 4-5 n. 20 miehinen vih.partio hyökännyt vänr. Kyläkosken joukkuetta vastaan. Osa partiosta pääsi ulommaiselle piikkilankaesteelle, jossa 4 miestä antautui vangiksi meikäläisten avattua voimakkaan tulen. Osa partiosta pääsi pakenemaan pimeän turvin. Partion tehtävänä oli ottaa selvä Helangon lohkon varustuksista. Oma krh tuki tarkalla tulella vih.partion karkoittamista. Linjoillemme näkynyt Pietarin suunnasta voimakkaat tulenloimut.

10.12.
Vänrikki Sahlsten ilmoittautunut pataljoonassa, määrätty 11. komppaniaan. Luutn. Palmgren siirretty rykmentin valistusupseeriksi. Havainopaikka 3:sta havaittu suunnasta 35-00 korsupaloja. Havaintopaikka 9:stä suunnasta 30-00 kuultu hakkuuta ja työaseiden kalinaa. Harvaa jv-aseiden toimintaa.

11.12.
Pataljoonan komentaja selosti komppanian päälliköille uutta koulutusohjelmaa. Kaksi upseeria III/16 Pr:sta oli ottamassa yhteyttä III/JR15:sta. Linjoilla päivä kulunut rauhallisesti, ainoastaan harvaa kiv.- ja kk-tulta.

12.12.
Pataljoonaan perustettu oma orkesteri, joka kiertää komppanioissa esittämässä ohjelmaansa. Tästä viihdytystoiminnasta huolehtii pataljoonan valistusupseeri. Korsukulttuuri on pataljoonassa kehittynyt. Aina etulinjoihin saakka on miehistökorsuihin tehty ikkunoita ja muullakin tavoin pyritty saamaan ne viihtyisiksi.

13.12.
Luutnantti Leikkola siirretty RE:aan ja vänr. Tammilehto täyd. k:aan. Tavanmukaista kiv. ja kk-tulta.

14.12.
Klo 20 ilmoittautuivat vänr. Haukka JR36:sta ja vänr. Leppänen JR57:stä siirrettyinä III/JR15:aan. Vänr. Haukka määrättiin kk.-komppaniaan ja vänr. Leppänen 9. komppaniaan. 12 komppanian päällikkö luutn. Suilama komennettu n. 5 vrk:ksi Rykm.esikuntaan maastotiedusteluja varten. Sijaiseksi määrätty luutn. Kaipainen.

15.12.
Havaintopaikka 9:stä kuultiin klo 20-21 välillä suunnasta 32-00 kiv.laukauksia ja klo 23,15 kovaa melua samasta suunnasta.

16.12.
Klo 8,30 ilmoittautui luutn. Nisula siirrettynä JR57:stä. Määrättiin Helangon komppaniaan. Klo 22 ilmoittautui luutn. Salonen siirrettynä JR57:stä. Määrättiin 9. komppaniaan.

17.12.
Luutnantti Sipilän komppanian edestä kuulunut traktorin liikehtimisestä johtuvaa ääntä ja ryssien meluamista. Molemminpuolista kk- ja kivääritulta. Muualla rauhallista.

18.12.
Oma krh ampunut muutamia laukauksia Sipilän pyynnöstä “Nokka”-maaliin Korosaaren tiestä n. 500 m vasemmalle, jossa nähty ryssien liikehtimistä. Kk- ja kivääritulta.

19.12.
Sipilän komppanian edestä kuulunut traktorin liikkumista. Kk- ja kiv.tulta.

20.12.
Helangon komppanian edestä kuultu ryssien meluamista. Oma krh ampunut muutamia laukauksia.

21.12.
Rauhaisa sunnuntai. Kapt. Ylätupa selosti komppanian päälliköille asehuollon yleisiä suuntaviivoja.

22.12.
Yöllä tavallista vilkkaampaa laukaustenvaihtoa. Oma krh ampui sekä Helangon että Sipilän eteen. Klo 14 oma kovaääninen piti Sipilän lohkolla kovaa ääntä. Klo 15 Sipilä ilmoitti, että havaintopaikasta n:o 3 katsottuna suunnasta 30-00 ampui ryssän krh n. 40 kranaattia, jotk kuitenkin menivät II pataljoonan alueelle. Klo 10,15 Viinasen majoitusalueen läheisyydessä nähty 2 epäilyttävää miestä, jotka tunnussanaa kysyttäessä pimeän turvin pakenivat metsään.

23.12.
Iltayöstä ampui oma krh Sipilän pyynnöstä Rinne-maaliin. Ryssä katsellut taskulampulla Sipilää. Oma kaiutin piti aamulla viime-esityksensä. Yksi vanja ilmoittautui Helangon luona, saapui entistä polkua.
Iltapäivä kului muuton merkeissä. Klo 14 oli muutto suurin piirtein suoritettu. Klo 14,15 juotiin päiväkahvit uudessa korsussa. Mieliinpainuva hetki päättyi toteamukseen ja julkilausumaan: “Kyllä täällä ihminen asua voi”. -Tyyntä, rauhaisaa. Korhonen ampunut muutamia kranaatteja. Hiljaa yössä hiipii tietäjä iänikuinen. Se oli majuri Häkkinen, Sipilälle(11.kompp. päällikkö) rautaristin antoi, mutta Helangolle (10.kompp. päällikkö) kaunaa kantoi.

24.12.
Hiljaista. Ei erikoisempaa koko päivänä. Komentaja kävi kenttäsairaalassa katsomassa lirusilmätyttöä. Aattoateria klo 21,00 ja sen jälkeen hiljaiseloa.

25.12.
Klo 6 on taasen vietetty juhlahetki. Rauhallista. Yöllä kävi maj. Häkkinen tervehtimässä meitä.

26.12.
Klo 13 komppanian päälliköt (Palmgren, Helanko ja Sipilä) puhuttelussa ja kahvilla. Kolme lottaa tervehdyskäynnillä.

27.12.
Klo 6 harvaa kk- ja kivääritulta pitkin linjaa. Klo 10 vaihtui luutn. Viinasen komppania etulinjaan, luutn. Sipilä tuli reserviin. Vaihto sujui hyvin. Klo 13-14 ampui vihollinen 5-6 kranaattia Putkelan järven tienoille.

28.12.
Rauhallista. Klo 20 harvaa jv-aseiden tulta. Oma krh ampunut muutamia maaleja.

29.12.
Klo 6 rauhallista. Klo 21 Yritti pieni vih.partio tunkeutua linjojen lävitse Helangon vasemmanpuolisesta saumakohdasta. Partio palautettiin voimakkaalla tulella.

30.12.
Luutn. Viinasen 3. joukkueen edessä havaittu ryssien liikehtineen. Oma krh ampunut, jolloin joukko hajosi. Klo 15 vihollinen ampunut pst-tykillä 10 laukausta Korosaaren tien suuntaan. Oma pst-tykki ampui vastaan, jolloin ammunta lakkasi.

31.12.
Klo 20 pieni vih.partio lähestyi asemiamme patl:n vasemmassa saumakohdassa. Partio karkotettiin. Klo 13 ampui ryssä pienois-krh:lla 10 kranaattia luutn. Viinasen lohkolla. Klo 20 vieraili rykmentin komentaja eversti Virkki, III pataljoonan “Karhun”, majuri E Pakkalan komentokorsussa. Klo 24,00 siirryttiin uuteen vuoteen toivorikkain mielin..