15. Div:n JR57:n II pataljoonan sotapäiväkirja 1941.

JR 57, II pataljoonan sotapäiväkirja 1941.

Sotapäiväkirjan n:ot 13321 ja 13322, käsittelee  parkanolaisista reservin sotilaista kootun  JR57/II pataljoonan sotaretkeä kotirintamalta taisteluiden kautta vanhalle valtakunnan itärajalle 18.6.41 – 16.9.41.
II/JR57:n vakinaisina esikuntaupseereina ja komppanian päällikköinä ovat ajalla 18.6.41-31.12.41 toimineet seuraavat upseerit:
Esikunta:
Pataljoonan komentajana:
Kapt. Elias Hurmerinta 18.6. – 18.7.41
Kapt. Antti Hänninen 18.7. – 7.10.41
Majuri Arvo Leppänen 7.10. – 1.12.41
Kapt. Antti Hänninen 1.12. – toistaiseksi

Adjutanttina:
Luutn. Aaro Numminen 16.6. – 1.7.41
Luutn. Olavi Toivokoski 1.7. – 18.10.41
Vänr. Onni Arola 18.10. – 1.12.41
Vänr. Eero Manner 1.12. – toistaiseksi

Lähettiupseerina:
Luutn. Runar Sjöblom 18.6. – 23.12.41
Vänr. Erkki Kara 23.12. – toistaiseksi

Viestiupseerina:
Luutn. Seppo Kalmari 18.6. – toistaiseksi

Jääkärijoukkueen johtajana:
Luutn. Iiska Hautala 18.6. – 15.8.41
Vänr. Heikki Heinilä 15.8. – toistaiseksi

Pastorina:
Luutn. Reino Rytilä 18.6. – toistaiseksi

Kss.upseerina:
Luutn. Hans Rotkirch 18.6. – 19.9.41
Vänr. Onni Arola 19.9. – toistaiseksi

Talousupseerina:
Luutn. Eino Pitkänen 18.6. – toistaiseksi

Lääkärinä:
Lääk.luutn. Ossi Ylänkö 18.6. – 10.11.41
Lääk.kapt. Teemu Parro 10.11. -toistaiseksi

Krh.joukk.johtajana:
Vänr. Jouko Järviö 18.6. – 20.7.41
Vänr. Erkki Kara 20.7. – toistaiseksi

5. komppania, kompp. päällikkönä
Luutn. Olavi Toivokoski 18.6. – 1.7.41
Luutn. Vilho Kanerva 1.7. – 19.9.41
Luutn. Olavi Hyttinen 19.9. – 25.9.41
Luutn. Holger Vallden 25.9. – toistaiseksi

6. komppania, komppanian päällikkönä:
Luutn. Toivo Manninen 18.6. – 28.6.41
Kapt. Rikhard Eonsuu 28.6. – 18.7.41
Luutn. Kalle Leskelä 18.7. – 31.8.41
Luutn. Aaro Numminen 31.8. – 25.9.41
Luutn. Keijo Katajainen 25.9. – toistaiseksi

7. komppania, komppanian päällikkönä:
Kapt. Erkki Koskinen 18.6. – 19.7.41
Luutn. Jukka Jokela 19.7. – 28.7.41
Vänr. Eino Jousmäki 28.7. – 31.7.41
Luutn. Hans Rotkirch 31.7. – 15.8.41
Luutn. Iiska Hautala 15.8. – 3.9.41
Vänr. Kalle Rinne 3.9. – 19.9.41
Luutn. Lauri Rauhio 19.9. – 25.9.41
Luutn. Jaakko Rimppi 25.9. – toistaiseksi

8. komppania, komppanian päällikkönä:
Luutn. Artturi Penttilä 18.6. – 30.11.41
Luutn. Aaro Numminen 30.11. – toistaiseksi.

Pataljoonan perustaminen

18.-19.6.41
Reserviläisten saapumista ja yksiköihin jakamista.

20.6.
Saapui komentajamme kapteeni Hurmerinta. Edellinen touhu jatkui. Esikunta muutti pappilaan.

21.6.
Vieläkin kokoiltiin, varusteltiin ja muovailtiin pataljoonaa. Esikunta muutti kokonaisuudessaan asumaan Parkanon pappilan majoitusalueelle.

22.6.
Klo 8,00 oli pataljoonan kenttäjumalanpalvelus Parkanon urheilukentällä. Hartauspuheen piti pastori Rytilä. Parkanon kirkkoherra Koivukoski lausui lämpimiä jäähyväissanoja “jonnekin” lähtevälle pataljoonalle. Klo 10,45 oli Parkanon asemalla Div.komentajan ev. Hersalon pitämä katselmus.

Kuormaus junaan ja matka itään.

Klo 11,39 alkoi kuormaus Parkanon asemalla. Se sujui hyvin. Jo puoli tuntia ennen junan lähtöä oli kaikki kunnossa. Sankat yleisöjoukot olivat saattamassa omaisiaan ja tuttaviaan. Lähtö oli 15,39.
6. komppania ja 2./KKK:n I joukkue jäivät jälkikuljetukseen. Tämä osa lähti matkalle Parkanosta 23.6. klo 5,39.

23.6.
Rata oli “ylösotettu”, ja siksi kuljetus vei niin paljon aikaa.
Klo 22,10 saapui kuljetusjunamme Särkisalmen asemalle. Alkoi purkaus ja yksiköiden marssi ja kuljetus “tuntemattomille” maille. Jääkärijoukkueen pyöräilevä osa lähti Melkonniemen kautta Haapalahden pohjoispuoliseen maastoon majoitustiedusteluun. Samaa reittiä marssivat 4.K ja 5.K sekä Esik.komppania ja KKK:n kuormasto ja pst.joukkue. KKK:n II ja III joukkue vietiin autoilla Parikkalan kautta Kivijärven maastoon.

Juhannusaattona leirialueella.

24.6.
2,20 lähti komentaja autolla samaan paikkaan, josta reipas kävely KKK:n komentopaikkaan Kaljusen kylään, jossa yöpyminen. Melkonniemen reittiä marssineilla oli aamutee ja marssitauko klo 5,00 Haapalahden pohjoispuolisessa maastossa. Klo 9-19 saapuivat nämä yksiköt Kaljusen kylään ja majoittuivat sinne.

5. komppania sai tehtäväkseen miehittää Silamusjärven ja Torsanjärven välisen kannaksen, 4. komppanialle tuli lohkoksi Simpeleenjärve – Kivijärven – Silamusjärven kannakset. KKK otti yhteyden 3./JR7:ään kuuluvaan vänr. Ylisankilaan klo 10,50 ja rintamavastuun Silamusjärvi – Kivijärvi – Simpeleenjärvi linjalla klo 17,00. Klo 1,00 kapt. Koskinen ilmoittautui komentopaikassa.

25.6.
Komentopaikka siirtyi klo 11,00 Haukilammen maastoon. Klo 20,30 KKK:n komentopaikka muuttui Haukilammen eteläpuoliseen maastoon. 6. komppania siirtyi Haukilammen maastoon klo 9,30.

26.6.
5. komppania luovutti klo 18,00 Kev.os.16:lle Silamusjärven länsipuolella olevan lohkon. Kirkas päivä, muutamia lentokoneita korkealla, etäistä pommitusta. 5. komppania majoittui Haukilammen maastoon.

Käsky siirtyä etulinjaan, partiointia.

27.6.
Yksiköt saivat käskyn siirtyä etulinjamaastoon.

28.6.
0,25 siirtyi KKK:n komentopaikka Änkilä – Änkilänsalo tien varteen.
1,15 suoritti KKK etulinjojen miehityksen. Edellisenä iltana 5.K ja 4.K siirtyivät 22-24 etulinjaan. Pataljoonan komentopaikka siirtyi klo 10,00 taloon Änkilä viime “ä”:stä 800 m kaakkoon. Klo 2-4 siirtyi 6. komppania reservinä Simpele viime “e”:hen.

Klo 17,00 ilmoittautui osasto Teräskallio. Illalla lähetettiin partioita tiedustelutehtäviin. Klo 21,15 lähti partio Kanerva. 21,20 partio Hautala. Partioilta tuli sittemmin ilmoituksia (liitteinä vihkon lopussa).

29.6.
Edelleen partioilmoituksia. Lentopommituksia vähän etäämmällä. Div. komentajan päiväkäsky N:o 1. Radiosta miehekkäitä uutisia Saksan menestyksistä. Klo 13,00 sai kapt. Koskinen käskyn lähettää partion (Jousmäki). Klo 21,35 alkoi kuulua harvahkoa tykinjyskettä suunnasta 18-00. Kranaatit räjähtelivät suunnassa 11-00. Noin 10 laukausta. Keskitys kesti minuutin verran.

30.6.
Klo 10,00 palasi partio Kanerva. Lähetettiin useita partioita. Ilmoituksia ei vielä saapunut.

1. heinäkuuta 41
Klo 0,03 alkoi tykistökeskitys “rajakkeelle” pitkin pataljoonan lohkoa. Kuului myös muutamia kk-sarjoja ja yksittäisiä kiv.laukauksia. Tykistökeskitys on jatkunut yhtämittaa tähän asti (kello on nyt 1,00). Komentopaikassa ikkunat tärisevät.
(Sotapäiväkirjassa käsiala muuttuu, eli kirjoittaja vaihtuu).

Pataljoonan kohdalla ei tullut tappioita. Vihollisen tykistö kahdensuuruista, luultavasti 6 ja 8 tuumaisia. Päivällä jonkin verran ilmatoimintaa m.m. Koitsanlahden pommitus palo- ja räjähdyspommein, jolloin yksi talo tuhoutui.

Illalla otin vastaan adjutantin tehtävät (luutn. Toivoskoski) ja luutn. Numminen siirtyi 6. komppanian johtajaksi. Paikalleni 4. komppanian päälliköksi luutn. Kanerva.

2.7.
Klo 3 aloitti vihollinen tykkitulen asemiimme, joka kesti n. 2 tuntia. Hevostappioita. Klo 5,30 kaikki rauhallista. Puolustuslohkomme lävitse menneitä partioita on vielä Venäjän puolella rajaa. (Jousmäki, Pohjola..) Päivällä melko vilkasta ilmatoimintaa.

Klo 18,30 pommitti 7 viholliskonetta Simpelettä, jolloin ainakin 1 rakennus syttyi palamaan. Vihollisen hävittäjäpartioita silloin tällöin alueemme yllä, ja sen tykistö alkoi tavanmukaisen iltasoittonsa n. klo 20 ampuen laimeata häiritsemisammuntaa 5. komppanian lohkolle. Ammunta kesti n. tunnin, eikä jatkunut enään yölläkään.

2 KKK:sta vaihdettu 1 joukkue luutn. Teräskallion käytettäväksi, josta 3 KKK:n joukkue siirtyi edellisen paikalle. Luutn. Manniselle alistettiin 1 joukkue 6./JR:stä. Pataljoonaan saatiin 2 pst.kivääriä.

3.7.
Yö rauhallinen. Aamulla 7,30 pommitti ryssä Simpelettä. Ei näkynyt tulipaloja. Pitkin päivää vilkasta vihollisen ilmatoimintaa. Ei kuitenkaan pommituksia, eikä kk-tulta. Tykistö koko keskipäivän melkein vaiti.

Pataljoonan esikunnan hajoitus, jolloin taloustoimisto (tal.ups., kss.ups. ja esik.komppania) muodosti oman elimensä ja siirtyi ilma- ja tykistövaaran vuoksi toiseen paikkaan (Änkilänsalon tienhaaraan). Vihollisen tykistötoimintaa klo14,15 – 15,15. Harvaa häiritsemistulta. Ilta rauhallinen. Tykistö ääneti. Ilmatoiminta pientä.

Klo 23,00 luutnantti Viljo Kouvon ampui KKK:n parivartio, hänen ollessaan haravoimassa etumaastoa vihollisista.

4.7.
Yö rauhallinen, ei tykistötoimintaa. Aamulla klo 5-6 lensi vihollisen pommikonelaivue (9 kpl) yli rajan, mutta hävittäjät pakoittivat ne kääntymään takaisin, pommit putosivat metsiin. Päivällä vilkasta ilmatoimintaa. Hävittäjäpartioita hyvin korkealla tiedustelulennolla koko päivän. Tykistö molemmin puolin vaiti. Klo 9 Koitsanlahden ilmapommitus, 18 pommia.

Stm. Koivisto Lauri 6./JR57:stä 3:s mies, joka on ampunut käteensä. Klo 18 jälkeen lähti 2 ryhmää luutn. Petäjän käyttöön 6. komppaniasta. Rajavartio alistettiin pataljoonan muoniinkin tänään, 1ups.+5au.+51miestä +2 hevosta. Päivä erittäin kuuma ja painostava.

5.7.
Puolenyön maihin saakka oli hiljaista. Klo 1,45 alkoi jylinä, ensin ryssä pommitti 5. komppanian lohkoa ja heti sen jälkeen alkoi ukonilma ja puoli tuntia kestänyt virkistävä sade. Yöllä palasi jälleen yksi partio linjojemme läpi 5. komppanian lohkolle. Loppuyö rauhallinen. Aamupäivä rauhallinen. Iltapäivällä vilkasta ilmatiedustelutoimintaa. Tykkitulta ei ollut aikaisemmin. Ukonilma iltapäivällä, sadetta. Loppuosa vuorokautta: Ei erikoista.

6.7.
Viileä yö. Klo 5-7 ampui oma tykistö tarkistusammuntoja ryssän maalle, johon luonnollisesti saatiin vastauksia pitkin linjaa alkaen länsiosasta lohkoa. Klo 10,15 lakkasi naapuri paukuttelemasta. Melko vilkasta ilmatoimintaa, nopeita koneita ja korkealla.

Aamuyöllä klo 2 aikaan yllätti ryssän partio pataljoonalle alistetun Änkilän rajavartio partion ja ampui sitä jolloin stm. Ratilainen Yrjö kaatui ja Kukko Sulo haavoittui. Omia tiedustelupartioita oli ulkona 2 kpl (ei meidän pataljoona) lähtien 4. komppanian lohkolta.

Iltapäivä rauhallinen, ei tykistö- eikä ilmatoimintaa. Klo 20,45 tuli kanttiiniauto, josta myytiin tupakkaa, vehnäleipää, kahvia ym. Kauppa vilkasta. Klo 23,30 päästeli ryssä jälleen tykistöllä. Ei tappioita. Loppuyö rauhallinen.

7.7.
Yö ja aamu rauhallinen. Aamupäivällä ryssä vastaili meikäläisten tykkituleen harvakseltaan. Lentotoiminta hiljaista. Meikäläisten partioita meni naapurin puolelle klo 11. 4. komppania rakentaa sulutusta rautatielle, pioneerikomppania tutkii siltojen ja teiden räjäytysmahdollisuuksia.

Jääkärijoukkue ja 1 joukkue 6:sta komppaniasta rakentavat taaempia puolustuslinjoja. &. komppanian päälliköksi määrätty luutn. Jokela. Puoleen päivään mennessä ei ole muuta ihmettä kuin, että divisioona on todettu tulleen ryhmitetyksi takapää edelle, sillä tykistö tuppaa lujasti etulinjaan.

Tänä päivänä klo 11,20 tavattiin pataljoonan pappi munavarkaissa. Kaikki tällainen takaperoinen toiminta johtunee pitkällisestä odotuksesta ja sateisesta päivästä. Iltapäivällä sade taukosi, mutta ei kuitenkaan tullut pouta. Myrskyinen tuuli puhalsi. Ilta vihollisen sotatoimien puolesta aivan rauhallinen. Oma kenttätykistö harjoitteli iltapäivällä. Kranaatit putoilivat omalle puolelle. Sauna ja kanttiiniauto. Ei muuta erikoista.

Pataljoona muuttaa.

8.7.
Yö rauhallinen. Ilma kirkas ja tuulinen. Aamupäivällä ei erikoista. Iltapäivällä muuton valmisteluja. III/JR57 otti vastaan lohkon Kangaskosken tienhaarasta Laikon lentokenttään. Meidän pataljoona Kangaskosken tiestä se mukaan luettuna Koitsanlahteen (mapissa olevien asiakirjojen mukaan miehitettynä).

Huomattava on, että 5. komppania siirtyi kokonaisuudessaan reserviin Kivijärven vesistölinjan taakse. Vaihto puolenyön aikaan käynnissä. Yö sotatoimien puolesta hyvin rauhallinen.

9.7.
Vaihto suoritettu klo 3 mennessä. Esikunta siirtyi taloon 200 m kirkosta koilliseen. Esik.komppania Innasennurkan tien länsipuolelle, samoin JSp. KKK-toimisto 4./JR57:n taakse. Etulinjaan 4. ja 6. komppaniat. Vaihdon aikana kaikki rauhallista. Vähän ilmatoimintaa, ja nekin omia koneita. Yö lämmin ja kirkas.

Päivä kului sirpalekuoppien kaivuussa ja ylimalkaan asettumisessa uusiin olosuhteisiin. Uimassa käyntiä. Tyytyväisyys uuteen esikunnan paikkaan ilmeinen. Rykm.esikunta siirtyi lähemmäksi. Päivä kului rauhallisesti työn touhussa. Ilmatoimintaa ei erikoisemmin, vain omia koneita.

Illalla Blickin (2. Div.kom.) suunnalla kovaa tykkitulta. Metsäpalon savua yli seudun. Aurinko ja kuu punaisia kuin Afrikassa. Loistava “kahdenhengen” ilma, joka valitettavasti täytyi kuluttaa kävelemällä kädet taskussa ja katselemalla kaihoisasti yli peilityynen Kivijärven.

10.7.
Yö rauhallinen, samoin aamu. Elämä jatkuu entisellään. Uutisia kuunneltiin ja karttoja liimailtiin seinille, jossa niitä on varmasti enemmän kuin päämajan seinillä. Paahtava helle jo kolmatta päivää. Klo 13 alkoivat omat patterit ampua, jolloin ryssä äityi vastailemaan, paukutellen Koitsanlahdesta Simpeleen kirkkoon asti pitkin metsiä.

Tällä kertaa ryssä peri eittämättömästi voiton laukausten lukumäärässä, ampuen m.m. 4. komppanian komentoteltan katon puhki. Korohoro-Järviö siirtyi etulinjaan putkineen, samaan aikaan, kun lähetti-Sjöblom laukkaa kranaattien säestämänä komentopaikasta toiseen.

Kanttiinitavaraa saapui, jolloin papinkin vauhti parani monta solmunväliä. Karnaattitulta jatkui pitkin iltapäivää, m.m. puhelinvehkeet täytyi siirtää sirpalesuojaan. Ryssä ampui kolmensorttisella tykistöllä sekä krh:lla.

Kangaskosken tienpään ja siitä länteen olevan tien väliin lisättiin miehitystä 2:lla ryhmällä, joten koko 6. komppania on etulinjassa, jonne myöskin sen päällikkö siirtyi. Loppuilta rauhallinen, kirjeiden kirjoittelua.

11.7.
Yö rauhallinen, kaunis lämmin kesäaamu. Aamupäivällä täysin hiljaista, ei ilma- eikä tykistötoimintaa. Palkanmaksu. Klo 12,00 otti III/JR57 vastaan aseman rautatiesilta vartion 6. komppanialta.

Klo 17,00 annettiin 5. komppaniasta 5 konepistoolia rajavartiokomppanialle partiotoimintaa varten. Petäjän partio, vahv. 15-20 miestä, lähti Kokkolanjoen suunnassa n. 1,5 km siitä koilliseen yli rajan. Loppuilta rauhallinen, ei erikoista.

12.7.
Railakas alku. Klo 1 alkoi ryssä laimean tykkitulen Kangaskosken suuntaan, sittemmin siitä lähtien tuli ankara krh-tuli n. 100 kranaattia. Klo 3 alkoi ammunta 4. komppanian lohkolla, ja siitä yli Innasennurkan tienhaaraan, sen joka puolelle.

M.m. pataljoonan esikunta vietti kauniista kesäyöstä tunnin ampumakuopissa kuunnellen melkoisella mielenkiinnolla ja tarkkaavaisuudella kranaattien suhinaa ja räiskähtelyä. Tappioita ei sattunut. Oma tykistö vaiti.

Käsky hyökkäykseen

Klo 3 aikaan palasi luutn. Petäjän partio retkeltään ryssän puolella, jossa se oli liikkunut 4-5 km:n päässä rajasta tapaamatta ketään. Tappioitta ja laukaustakaan ampumatta se palasi takaisin. Klo 10,30 ilmoitti luutn. Teräskallio, että ryssiä on havaittu Koitsanlahti viime “a”:n pohjoispuolella olevassa saarekkeessa. Ilmoitus asiasta komentajalle joka on Valkaman (Rykm.komentaja) puheilla.

Komentajan saavuttua toi hän tullessaan rykmentin hyökkäyskäskyn (säilytetään pataljoonan mapissa), jonka perusteella annettiin 13,45 pataljoonan hyökkäyskäsky (on oheisessa taistelukertomuksessa).

Käskynannon jälkeen seurasi äärimmäisen kiihkeä valmistautuminen hyökkäystä varten, mutta aika käskynannon ja hyökkäyksen välillä oli aivan liian lyhyt. Tästä johtuen useat yksiköt eivät voineet ylittää hyökkäyslähtölinjaa oikeaan aikaan (klo 18,00)

Edelleen valmistelut ylimalkaan olivat hyvin keskeneräiset. Näinollen ei ole ihme, ettei hyökkäys onnistunut sen paremmin. Samaan suuntaan ajaa asiaa puutteellinen aseistus (kiv. pk ja kenttälapiot y.m.)
Pataljoonan komentopaikka siirtyi 6. komppanian komentopaikan korkeudelle, jossa se pysyi koko tilanteen ajan.

13. – 15.7.
Varsinaisesta taistelutoiminnasta selostus on oheisessa taistelukertomuksessa 12.-16.7.41

Taistelukertomus

15.Divisioona II/JR57
Inkilä 18.7.41.
Laatinut kapt. E Hurmerinta.
II/JR57:n komentaja.

Kertomus Koitsansalon taistelusta, 12. – 16.7.41.
Johtaja: Kapteeni E Hurmerinta.
Joukot: II/JR 57 (paitsi 1 jv ja 1 kk joukkue), Kev. krh.joukkue Krh.k./JR57, 1 joukkue tyk.k./57, pion.joukk./JR57, tukipatteristoina II ja III/KTR12.
Sääsuhteet: poutainen, aurinkoinen ja tuulinen sää. Yöt suhteellisen kylmiä.

Taistelun kulku: (Rykmentin komentajan, ev.luutn. Valkaman alleviivaukset ja huomautukset ovat käsinkirjoitettuna kertomuksen marginaaliin. Kopioitu pienellä kirjasinkoolla).

II/JR57 oli 24.6. alkaen yhtämittaisesti ollut varmistustehtävissä valtakunnan rajan välittömässä läheisyydessä. Vihollisen tykistötuli, yli rajan suoritettu partiointi oli ollut verraten rasittavaa. Hyökkäyskäskyn saantihetkellä oli 5./JR57 ollut levossa 2 vrk, muiden pataljoonan yksiköiden ruumiillisen kunnon ollessa välttävän.

Ennen taisteluun lähtöään ei joukot ole saaneet taistelukoulutusta tämän sotaretken aikana, johtuen tämä varmistuskaistan leveyden aiheuttamasta koko pataljoonan käyttämisestä e.m. varmistustehtävään. (Koulutusta pataljoona ei ollut saanut, mutta ruumiillinen kunto ei ole voinut laskea välttävään, jos miehistä huolehdittiin.

12.7 klo 11 Annettiin ensimmäiset valmistavat käskyt taistelutoimintaa varten.
12.7.  klo 13,45 Annettiin pataljoonan hyökkäyskäsky suullisena, jonka aikana annettiin myös ohjeita toimintaa varten m.m. komppanian päällikköjen karttoihin merkittiin etenemissuunnat ja tavoitteet.

Sama käsky (Liite no 1) annettiin kirjallisena ennen hyökkäyksen alkua. Komppanioiden sijainti peitepiirroksessa (Liite no 2).
12.7. klo 16 Lähti 5. komppania leirialueeltaan. Tapahtuneen orientoitumisvirheen takia tuli komppania liiaksi oikealle aivan 6. komppanian lohkolle asti, josta kääntyi pitkin valtakunnan rajaa omalle hyökkäyskaistalleen ylittäen hyökkäyslähtölinjan 19,30.

Myöhästymisestä ei ole tietoa annettu pataljoonan komentajalle. Ennen hyökkäyslähtölinjan ylittämistä sai komppania ankaran tykistökeskityksen. Ylitettyään hyökkäyslähtölinjan eteni komppania yhdellä joukkueella aukean itäpuolitse (Liite no 2) estelinjalle asti, joka oli vapaa vihollisesta.

Tällöin muu komppania ylitti aukeat. Estelinjalla ryhmitettiin komppania uudelleen. Uudelleen liikkeelle lähdettäessä avasi vihollinen tulen heti estelinjan läpäisemisen jälkeen ensin jv.aseilla ja sen jälkeen tykistöllä. Tappiot 1 kaatunut ja 6 haavoittunutta. Ensi kosketuksesta ei lähetetty pataljoonan komentajalle ilmoitusta.

Tällöin alkoi komppania nopeasti hajaantua ja komppania peräytyi liitteessä no 2 osoitettuun paikkaan. Nytkään ei annettu ilmoitusta pataljoonan komentajalle, joka oli lähettänyt kolme ryhmää radan suunnassa 5. ja 6. komppanioiden saumaan. Komppanialla ei ollut yhteyttä tulenjohtajaansa. (Pataljoona ei ilmoittanut rykmentille siitä, että se ei hetkellä H ollut valmiina hyökkäyslähtölinjalla. YHTEYDET HEIKOT!).

13.7. klo 12 sai pataljoonan komentaja tulenjohtajalta tiedon komppanian olevan hajaantumistilassa. (Vasta!)
13.7. klo 22 komppania vetäytyi rajalle. Pataljoonan komentaja sai selville, että joukkue Sovinen on jo pisteen 125 ja rajan välisessä maastossa.

Heti lähetettiin kaikki käytettävissä olevat voimat, ja 5. komppania sai käskyn ottaa kosketuksen viholliseen. Yhteydet olivat nyt tykistön tulenjohtajan linjoja myöten olemassa. Kosketus saatiin; vihollisen varustettujen asemien edessä, sen vastus oli heikkoa.

14.7. klo 5 Otti kaistan vastaan I/JR36 komppania Rasinmäki, joka piti saavutetut asemat ja kosketuksen viholliseen. Vihollinen ei painostanut tällä lohkolla.

6. komppania tuli hyökätä oman lohkonsa läpi (Liite no 2). Komppanian valmistelut myöhästyivät, joten hyökkäyslähtölinja ylitettiin klo 18,07. Komppanian etenemissuunnassa vedettiin puhelinyhteys, jotapaitsi tykistön tulenjohtaja rakensi oman yhteytensä.

Komppania eteni hyvin voimakkaan varmistuksen turvin.
12.7. klo 21,15 saavutettiin välitavoitteeksi määrätty purolinja K Koitsansalo n. 2000 m itään? Vihollisen vastus hyvin heikkoa, ainoastaan muutamia etäältä suunnattuja etäältä ammuttuja pk-sarjoja. (länteen).

12.7. klo 21,25 komppania jatkoi etenemistään saavuttaen aukean K Koitsansalo 1400 m länsilounaaseen klo 23,15. —- Tiedustelu selvitti saavutetun aukean itälaidassa olevan vihollisella pesäkelinjan, joten pureuduttiin maastoon. Todettuihin vihollispesäkkeisiin antoi tykistö tuli-iskuja. Yö kului verraten rauhallisesti.
13.7. klo 1,15 alkoi vihollisen voimakas tuli, joka voitiin tähystää aukean koillispäässä olevalta kukkulalta.

13.7 klo 13,30 käski pataljoonan komentaja miehittämään mainitun aukean länsireunassa aukean lounaispäässä olevasta purosillasta rautatiehen. Oikealle oli klo 3,30 annettu 6. komppanian vahvistukseksi 1 joukkue 4. komppaniasta. Päivän kuluessa vihollisen tuli kiihtyi, varsinkin krh-tuli oli kovin ankaraa.

14.7. aamulla. Taisteluvahvuuden heikentyessä vetäytyi 6. komppania välitavoitteena olevalle purolinjalle. 6. komppanian päällikkö soitti pataljoonan komentajalle ja pyysi 1 joukkuetta lisää. Silloin pataljoonan komentajalle ei ollut sitä antaa. 6. komppanian päällikkö vetäytyi purolinjalle ilmoittamatta siitä pataljoonan komentajalle. Joukkojen huono kunto ja käytettävissä olevan reservin puute esti aukean länsireunan miehityksen.
14.7. klo 22 otti 6. komppanian lohkon vastaan komppania Rissanen JR15:sta, ja säilytti asemat ja kosketuksen viholliseen.

4. komppania -1 joukkue (os. Teräskallio) pataljoonan reservinä pisteen 102 maastossa, josta sen tuli siirtyä hyökkäyksen lähdettyä liikkeelle pataljoonan komentopaikan maastoon.

12.7. klo 21,30 mennessä oli lähetetty kolme ryhmää rautatien suunnassa tehtävänä yhteyden otto 5. komppaniaan, ja jäädä sen päällikön käyttöön yhteyden pitoa varten pataljoonan komentajaan. Saumaosastosta ei saatu tämän jälkeen tietoja vaikka se löysi 5. komppanian.

12.7. klo 21,40 reservi siirtyi komentopaikan maastoon, jossa se piti yhteyttä etulinjaan, sekä varmisti sivustoja.
13.7. klo 3,30 lähetettiin yksi joukkue 6. komppanian vahvistukseksi sen asettuessa puolustukseen e.m. aukean länsilaitaan. Tällöin jäi 4. komppaniasta jäljelle 1 joukkue. ( 1 joukkue os. Teräskalliolla, 3 ryhmää saumaosastona, ja 1 joukkue 6. komppanialla).

13.7. klo 18,00 lähetettiin jäljellä ollut joukkue haravoimaan Kokkolanjoen rantaa. Saavuttuaan 6. komppanian ja Kokkolanjoen väliin saatiin niin voimakas tuli, että kaivauduttiin. Taistelutoiminta jatkui koko yön. Toimintaa haittasi se, ettei Kokkolanjoen länsipuolella ollutta pensaikkoa kasvavaa suota oltu vihollisesta haravoitu, vaan vihollinen pääsi sieltä käsin häiritsemään partioilla, jokivarressa ei mistään saatu yhteyttä III/JR57:ään, jatkuvasti työnnettiin tiedusteluelimiä eteen. (Yhteydenotto heikko!).

14.7. klo 9,15 saatujen tiedustelutulosten nojalla ryhdyttiin hyökkäykseen kalliokukkulalla olevia vahvasti varustettuja vihollisasemia vastaan, 1 joukkue joen suunnassa ja 1 vasemmalta iskien. Ylläkkö onnistui ja kukkula vallattiin. Tarkoituksena oli puhdistaa koko Kokkolanjoen mutka, korkeajännityslinjan kohdalla ja kukkulan valtauksen jälkeen jäätiin odottamaan vasemmalta iskevän joukkueen vaikutusta.

Tällöin saatiin tietää 6. komppanian vetäytymisestä ennenmainitulle purolinjalle ja suunnitelmasta oli luovuttava. 4. komppania asettui linnoituskukkulalle ja 6. komppanian väliseen maastoon puolustukseen. Vihollisen painostus jatkui erittäin voimakkaana.
Yöllä 14-15.7. jatkui tulitaistelu jv-aseilla 3 tuntia vihollisen saartamisyrityksiä vastaan. Sama jatkui yöllä 15-16.7.41. Tykistö tuki komppanian puolustusta.

15.7. klo 23 saapui 7./JR15 vaihtamaan komppaniaa. Vihollisen tuli oli voimakas. Linnoituskukkulaa tulitettiin suorasuuntaustykillä, krh- ja jv-aseilla. Erikoisen kiusallinen oli pk-tuli Kokkolanjoen lounaispuolelta. Tykistön yhteydet, radio ja puhelin katkesivat, ettei saatu tykistön tulitukea. Vaihtavan joukkueen johtaja haavoittui, eikä joukkue päässyt kyllin nopeasti kukkulalle.

Linnoituskukkula menetettiin ja puolustuslinja taipui taakse kukkuloiden pohjoispuolelle. Syy kukkulan menetykseen on puolustajien uupumuksessa ja vihollisen painostuksessa myös suoraan yli Kokkolanjoen.

16.7. klo 5 saapui pataljoona lepoon Silmusjärven eteläpuoliseen maastoon loppuun saakka uupuneena, toinen toistaan tukien.
Tappiot: Kaatuneita 1+1+14, haavoittuneita 1+6+40.
Sotasaalis: 3 puoliautomaattikivääriä.

Vihollisen johtaja, joukot ja tappiot: Ei tietoa, pataljoonan toimesta haudattu 4 kaatunutta vihollista.
Materiaalitappiot: Liite n:o 3.
———

( I Johtuen kahdesta, huonoista yhteyksistä johtuneesta, (ilmoitukset välitettiin) harhaanjohtavasta patl:n ilmoituksesta.
aika? 1) “Olen n. 2,5 km rajasta. Ei sanottavaa vastarintaa” Hurmerinta
klo 4,20 2) “6.K on tien Kalliokoski – Koitsansalo länsipuolella Koitsansalo K:sta länsilounaaseen olevassa polkusilmukassa. Vih:n vastus siksi suuri, ettei pääse eteenpäin.

5.K on tien Koitsansalo – Koitsanlahti varressa rautatien eteläpuolella olevan aukean reunassa”
Pataljoona ei koskaan päässyt 2,5 km:n päähän rajasta ja aukealla, jonka 5.K oli saavuttanut tarkoitettiin tien varressa rautatien pohjoispuolella, siis noin km pohjoisempana olevaa aukeaa.
II Pataljoonan väsymys ja taisteluhaluttomuus on selvää itsesuggeroitumista, omien tehtävien yliarvioimista muihin nähden ja liiallista jännittäytyisyyttä. Kapteeni Eonsuun komppanian myöhästymistä ja tulenavauksen heikkoutta kaikkialla lukuunottamatta, pataljoonan toiminta tyydyttävää, ottaen huomioon sen, että oli ensimmäinen taistelu. ev.luutn. Y. Valkama.

16.7.
Aamuyöllä siirtyi viimeinen osa pataljoonaa lepoon Silamusjärven eteläpäähän. Pataljoonan komentoporras jätti etulinjan 1,35. Kaatuneista jäivät maastoon pataljoonan jätettyä rintamavastuun stm. Kangas, Niilo ja stm. Härkönen, Mikko, jotka jäivät ryssän hallussa olevalle alueelle.
Lepo oli täydellinen. Saunomisia suoritettiin. Upseeripuhuttelu. Telttoja, majoitusalueita kunnostettiin. Joukkoja koottiin ja järjesteltiin, tappioita todettiin y.m.s. Vänrikki Järnä poistettiin kirjoista ja kers. Saarenpää tilalle.

17.7.
Lepo jatkui. Esikunnan paperisotaa. Viestiryhmä linjanvedossa. Rykmentin ja divisioonan komentajat kävivät katsomassa meitä. Pataljoonan komentajan vaihdosta ilmoitus. Ei muuta erikoista.

18.7.
Päivä, kuten jo pitkän aikaa on ollut, poutainen ja sateeton. Rintama yleensä hiljainen, vaatimatonta vihollisen ilmatoimintaa. Jokunen tiedustelukone, joille oma it. ampui kunnialaukauksia. Komppanioilla aamulla maastoharjoituksia. Klo 15,00 rykmentin komentajan pitämä puhuttelu aliupseereille ja miehille, sekä sitten upseereille Vennon talossa (Patl:n esikunnassa).

Puhuttelun sävy juonti juurensa seikoista, joista on tehty selkoa tarkemmin taistelukertomuksessa. Samalla tuli pataljoonaan uusi komentaja, kapteeni Antti Hänninen ja E. Hurmerinta siirtyi pois vasta 19.7. Rykmentin esikuntaan. 5. komppanian päällikkö kapt. Eonsuu sai jättää paikkansa seuraajalleen luutn. Soviselle (III järjestyksessä 5. kompp:ssa).

Uudelleenkoulutusta

19.7.
Päivä samanlainen kuin edellä. Komppanioiden koulutus käynnissä. Pk:n ja Kk:n kokeilua, samoin pst.kiväärin. Kunniamerkkien jako, jonka toimitti eversti Valkama. Paperisota saavutti tähänastisen huippunsa. Kapteeni Koskinen jätti pataljoonan sairauden takia. 5. komppanian päällikkö vaihtui neljännen kerran luutnantti Leskelän ottaessa tehtävät vastaan. (Pappi vielä vaihtamatta!). Vanhuksien (1895-96 synt.) lomautus peruutettiin. Muuten kaikki normaalista.

20.7.
Aamulla muodollista koulutusta, senjälkeen sunnuntaihartaus klo 10, sitten kanttiiniauton tyhjentäminen. Kaunis heinäpouta. Täydennysupseerit saapuivat, Ihalainen Aulis, Lahti Olavi, Hyytiäinen Lauri, Honkamo Kurt (vänrikkejä), jonka jälkeen heidät siirrettiin komppanioihin. Palvelus varusteiden kuntoonlaittoa ja lepoa. Ei muuta erikoista.

21.7
Palvelus: Tukikohdan valtaus, syöksyjoukon toiminta. Valmistautuminen etulinjaan lähtöä varten. Klo 13 komppanian päälliköt saivat valmistavan käskyn. Klo 14,30 lähti maastotiedusteluun. Tutkittiin komppanioiden paikat, esikunnan, huollon y.m. 7. komppania etulinjaan klo 17,00, rintamavastuu siirtyi sille klo 22. Muun osan pataljoonaa siirtyminen eteen peruutettiin klo 18,30. Pataljoonaan ilmoittautui luutn. Erkkala, E, siirrettiin 7. komppaniaan. Ei erikoista.

22.7.
Edelleen heinäpouta. Pataljoona, paitsi 7.K harjoitus jatkui vanhaan tyyliin. Eversti kävi pataljoonan esikunnassa. Hyökkäyssuunnitelma laadittiin, johon komppanian päälliköt tutustuivat klo 21,30. Muuten ei erikoista.

23.7.
Poutapäivä. Rauhallinen aamu. Uudet termiiniluettelot komppanioille. Klo 13 komppanianpäälliköiden lähtö maastotiedusteluun. Palvelus jatkui edelleen, iltaharjoitus. Pataljoonaan ilmoittautui luutn. Joensuu, siirrettiin 5. komppaniaan. Hiljainen ilta, ei erikoista.

24.7.
Kaunis heinäpouta. Aamuyöstä tunkeutui rajan yli valtavasti savua, joten koko seutu oli harmaana, näkyväisyys 5-6 km. Hiljainen päivä, ei laukaustakaan päiväsaikaan. Ilmatoimintaa ei ole ollut moneen päivään. -Vihannesillanvietto komppanian päälliköille. Ei erikoista.

25.7.
Helle jatkuu. Lepoa. Kanttiini. Pataljoonan päiväkäsky. Käsky vaihdosta III/JR57:n kanssa, joka tapahtuu huomenna. Ei erikoista.

Vaihto etulinjalle

26.7.
Lähtövalmisteluja. Patl:n vaihto tapahtui oheisen JR57:n käskyn mukaisesti siten, että esikunta lähti klo 13 ja muut yksiköt tunnin väliajoin. Vaihto suoritettu 20,45. Sujui suunnitelmien mukaisesti. Ryhmitys: Kokkolanjoen ja Änkilänsalon maantien väliin : 5. komppania + 5 kk:iä + 1 pst.kivääri + alueella rask. ja kev. krh:n tulenjohtajat ja tykistön 2 tulenjohtajaa. Änkilänsalon ja pitäjän rajan väliin 6. komppania + 2 kk:iä + 1 pst.kivääri + tykistön tulenjohtaja. Pitäjän rajan ja pataljoonan lohkon oikean rajan väliin 7. komppania + 4 kk:iä + oma krh + 1 tykistön tulenjohtaja. Tukipatteristo II/KTR12. Ryhmitys ja aseiden paikat tarkemmin oheisesta luonnoksesta (Simpele 1:20000 ilmavalokuvakartta).

Rintama-ajoneuvot komppanioiden takana. Huoltoporras pataljoonan entisessä komentopaikassa radan kahta puolta. (vrt. 7.7.41).
Pataljoonan komentopaikka, kk-komppanian komentopaikka + JSp + keskus 6. komppanian lohkolla Änkilänsalon tien kahta puolta n. 2 km etulinjasta. Pataljoona asetti siltavartion Kokkolanjoen yli johtavalle rautatiesillalle (1+6).

Vaihdon jälkeen klo 21,30 alkoi vihollinen tykistöllä ja krh:lla häiritsemisammunnan pääasiassa 6. ja 5. komppanioiden lohkoille, sekä komentopaikan korkeudelle. Tappiot 4 haavoittunutta. Klo 23 lähestyi vihollispartio 6. komppanian lohkon itäsivustalla asemiamme avaten tulen parivartiomiehiä vastaan. Partiota karkoittamaan lähetetty Nummisen joukkue sai tulta pisteen 110 suunnasta kk:lla ja pk:lla. Tykistö ja kiväärituli jatkui yli puolenyön. Oma patteristo ampui kerran, krh:t useammin. Yö tyyni, ilma poutainen, savua ilmassa.

27.7.
Tykistötuli jatkui 4,05 saakka, hajanaisia kiv.laukauksia. Ryhmitys ennallaan. Komentaja klo 7 maastotiedusteluun Kanervan lohkolle. Eversti Valkama kävi pataljoonassa klo 10,30, antoi tiedustelutehtäviä. Partioiden johtajat kutsuttiin kuulemaan tehtäviään (luutn. Numminen ja alik. Kekki) klo 14. Komentaja kävi RE:ssa saamassa tiedustelukäskyn, jonka jälkeen partioiden johtajat saivat täydelliset toimintaohjeet. Partioiden saavutuksen ilmenevät oheisesta liitteestä. Muuten yö rauhallinen. Krapuilta.

28.7.
Aamu rauhallinen, kuuma poutapäivä. Partioiden johtajat tekivät selkoa saavutuksistaan. Luutn. Erkkala lähti partion kanssa liikkeelle samoille seuduille, missä Numminenkin oli. Kapteeni Eonsuu siirrettiin koulutuskeskukseen pv:llä 1.8.41. Partioinnin tulokset ilmenevät oheisesta peitepiirroksesta ja selostuksesta. Muuten rauhallinen ilta, nakki-lihapurkki-illanvietto. -Autoasentajailmoitus.

29.7.
Poutapäivä, tuskallinen kuumuus, pölyä, sama kuten jo niin pitkän aikaa. RUK:uun ja armeijan autonkuljettajareserviin Mänttään lähtevien siirto. Haluttomuus sotaan ilmeni valtavana: Jokainen, joka on autonkin nähnyt halusi siirtoa; lopulta päästiin selville vesille ja 25 miestä lähti. Päivä harvaa ja hajanaista tykkitulta lukuunottamatta sujui rauhallisesti.

Kaikki lomalla olleet saapuivat suurin piirtein ajoissa, tähän saakka paljon myöhästymisiä. Lomalle päästetään pataljoonasta enintään 27 miestä, lomatilanne nyt 24.
Illalla lähti luutn. Erkkalan johdolla partio n.s. miehitystiedusteluun, josta tarkemmin liitteessä. Vihollisen tykkituli laimeata häiritsemisammuntaa.

Oma krh-joukkue (Hurme) ampui täysosuman raskaan tykistön tulenjohtueeseen jossa 3 tykistön ja 1 5. komppanian mies haavoittui vaikeasti klo 21,45. Oma tykistö sai täysosuman latoon, jossa oli ryssiä sisällä. Luutn. Kanerva ilmoitti klo 23, että ryssä tyhjentää Pirunvuorta. Asiasta selvää ottamaan lähetettiin jääkärijoukkueen ryhmä luutn. Hautalan johdolla, joka totesi ryssällä olevan edelleen täyden miehityksen p.o. paikassa. Loppuilta yleensä rauhallinen. Ei muita viskaalivierailuja kuin III/KTR12:n päällikkö kapt. Rautalan käynti. Ilta jatkui puolille öille Olavin päivän merkeissä.

30.7.
Yö viileähkö. Erkkalan partion tietojen perusteella 6,35 lähti 2 joukkuetta 7. komppaniasta miehittämään tutkittuja seutuja. Osasto sai heti lähtiessään kranaattikeskityksen ja osittain hajaantui. Miehitystä jatkettiin aamupäivällä. Oma tykistö ampui hirvittävän keskityksen (n. 100 kranaattia) ryssän asemiin Pajarin seuduilla. Ryssä vastaili parhaan kykynsä mukaan. Pientä ilmatoimintaa. Everstin vierailu.

Luutn. Erkkalan johtaman partion miehityssuunnitelmien mukaisesti lähti hän 2 joukkueen kera miehittämään p.o. alueen pisteen 110 länsipuolella. Kaikki sujui aluksi hyvin, mutta Erkkalan lähtiessä tiedustelemaan Pajarin tien suuntaan vasemmalle sivustalle joutui hän ryssän kk-ylläkön uhriksi ja kaatui lähettinsä kera. Jälleen sama näytelmä toistui, miehistö ei pystynyt pelastamaan johtajansa maallista tomua, vaan jäi se viholliselle. Miehitys vetäytyi heti valvontalinjan pohjoisreunaan, jonne jäi asemaan.

Iltapäivällä koeteltiin Jokelan komppanian 2:ll muulla komppanialla vastaiskua, mutta hirvittävä väsymys sai äkkiä vallan niiden keskuudessa. Eräs joukkue tästä syystä kieltäytyi sivustavarmistustehtävästä. Osasto Jokela sai hyökkäyskäskyn klo 15,30 ja klo 19,00 se oli jo ehtinyt ruokailuasteelle. Näinollen koko hommasta täytyi luopua.
Pataljoonan komentaja kävi klo 18,30 rykm. esikunnassa saamassa ohjeita alkavaa toimintaa varten.

Lähtö hyökkäykseen.

31.7.
Klo 8,30 lähdettiin vanhasta paikasta. Kaunis sää. Saavuttiin Leskelän komppaniaan klo 10,30, jossa komppanian päälliköt saivat hyökkäyskäskyn täydennyksen. Kirjallista käskyä ei ehditty antaa Klo 10,30 oli oma pataljoona kaikkine osineen edessä. Alistettuja yksiköitä odotellaan.

Tykistökeskitys alkoi klo 12,10 jatkuen valtavana, joukot klo 13,30 (H) liikkeelle. Ei erikoista vastusta. Pataljoona saavutti pian Pajarin tien ja ylitti sen. 7. komppania kaarsi suunnitelman mukaan p. 110 eteläpuolelta kohti p.o. paikkaa. Edettiin 110 länsipuolitse ja saavuttiin Bielystockin eteläpuolelle, joka oli vihollisen lujasti miehittämä samoin kuin 110.

Tykistökeskitys ja krh-tuli p.o. tukikohtiin ei klo 19,14 antanut tarpeellista tulosta, vaan vihollinen löi 7. komppanian hyökkäyksen takaisin klo 20,00. /. komppania menetti malttinsa ja hajaantui. Luutnantti Kanerva saapui klo 20,45 2 hv. ja 1 kk joukkueen kanssa, joka painui 7. komppanian tilalle. Taistelu päättyi tähän. Tappioista ei ole tietoa. Ryssä ampui krh:lla asemiin. Klo 21,20 ilmoitti Leskelä saapuneensa pisteeseen X=6808, Y=469 aluksi kahdella ryhmällä ja sitten koko komppania.

Klo 21,50 sai pataljoona uuden tehtävän, jonka mukaisesti vetäytyi suunnilleen Pajarin tien linjalle klo 23,00, tehtävänä varmistaa Kilpeläisen osaston vasen sivusta. Vaihto tapahtui häiriintymättä, ryssän krh-tuli meni ylitse. (7. kompp. päällikkö vaihtui).

1.8.41
Yö ja päivä olosuhteisiin katsoen rauhallinen. Tappioita ei tiettävästi ole. Vihollinen ampui koko päivän melko kiivaasti, varsinkin Pajarin suuntaan. Iskujoukkue saanut 3 vankia. Iltapäivällä ryssä pommitti komentoportaan maastoa, ei tappioita. Leskelä puhdistanut kannaksen miinoista ja jatkaa hyökkäystä tien suuntaan. Muut komppaniat 5. ja 7. tiedustelevat uutta mottivahtilinjaa, joka miehitetään.

Silloin tällöin järjestetään keskityksiä vihollisen hallussa oleviin asemiin Änkilänsalon tien varressa. Uuden tehtävän antaminen klo 22,00. Tarkoitus vallata seuraavana meidän Bielyslock. Yö hiljainen, paitsi ryssän jäävän patterin tulta, jota saatiin aika ajoin melko kiivaana.

2.8.
Aamuyöllä jatkuvaa tykkitulta, varsinkin oman tykistön rajuja pommituksia. Bielyslockin maastoon vedettiin, sen jälkeen kun aikaisemmin oli tiedusteltu, rykmentin jääkärijoukkue ja 5. komppania – 2 jouk + 1 kk.joukkue. Yöllä klo 24 jälkeen 4,30 ampui tykistö ja krh keskityksen tukikohtaan. Komentaja lähti klo 5,40 hyökkäystä seuraamaan.

Hyökkäys alkoi 6,00, jolloin todettiin, että vihollinen oli tyhjentänyt p.o. kukkulan, joka otettiin haltuun klo 7,30, josta Kanerva, joka otti kukkulat jatkaa etenemistä 110 suuntaan. Osasto Hyttinen tiedustelee etumaastoa ja alkaa sen jälkeen etenemisen. Änkilänsalon suunnassa varmistaa vasemmalla jääkärijoukkue Hyttiselle avuksi. Eteneminen hyvin hidasta. Edessä joitakin partioita. Hautala ajoi miinaan. Pioneerit puhdistaneet teiltä ja pelloilta useita satoja miinoja.

Pääosa pataljoonasta eteni 110 edelleen Änkilänsalon suuntaan, saavuttaen klo 14,00 aukean laidan. Samaan aikaan Hyttinen eteni katkoviivalle ja Leskelä alkoi etenemisen itää kohti. Pataljoonan komentajan paikka siirtyi eteen. Tämän jälkeen alettiin valmistella hyökkäystä Änkilänsaloa vastaan. Hirvittävä kk-, pk-, hv-, krh-, kenttätykistö ja suorasuuntaustuli kohtasi hyökkääjän.

Vihollisasemat ovat kaivetut rinteeseen ja katettu vahvalla hirsi- ja maakerroksella, useine ampuma-aukkoineen. Näiden alla on rinne, jossa on miinoitettu murros. Hyökkäys siis tyrehtyi, sillä jokainen oli pois pelistä jouduttuaan aukealle. Pataljoonan tarkoituksena oli nyt vetää 7. komppania pois, joka eteni 2 linjassa ja siirtää se Leskelän avuksi.

Käsky tästä jo annettiin, mutta ei toteutettu, sillä tuli ylhäältä määräys ruveta pehmittämään mottia pääasiassa tykistöllä. Tappiot n. 2 kaatunutta ja 5-6 haavoittunutta. Hieman piskotteli vettä.

3.8.
Motin pehmitys jatkui. Aamulla yritti osasto Kilpeläinen klo 7,50 hyökkäystä Änkilänsalon selkään, jota me säestimme tuliaseilla. Ei liene johtanut erikoisempiin tuloksiin. Ryssää ammuttiin krh:lla, keveällä, raskaalla ja järeällä tykistöllä. Aika ajoin tehtiin valehyökkäys ja todettiin, että ryssä edelleen on asemissaan. Päivä sateinen.

Mieliala nousi illan kuluessa. Ruokaa saatiin siirretyksi eteen hyvin, paitsi os. Hautala. Pioneerit raivasivat tietä aina valvontalinjan murrokselle asti, johon siirrettiin m.m. sairasauto (läheisyydessä eräs JSp. ja SAS).
Valehyökkäys illalla klo 19,20 alkoi pk-, kv-, ja kk-tulella, jolla oli tarkoitus saada ryssä asemiinsa. Tällöin ammuttiin raskaalla ja kevyellä krh:lla tulikeskitys sen asemiin, johon ryssä vastasi jv:n aseilla ja tykistöllä, osoittaen edelleen olevansa mottikukkulalla. (Muuten ensimmäinen kerta kun saatiin yhteys raskaaseen keh:een ja sitä voitiin käyttää).

Savuosasto käskettiin saapua pataljoonan esikunnan korkeudelle avuksi. Väkivaltaisen tiedustelun negatiivinen tulos oli yksi haavoittunut.
Illalla asetti os. Leskelä ja Rotkirch (7.kompp.) tiedustelupartioita ottamaan selvää ilmavalokuvassa näkyvistä pisteistä, todeten ne Leskelän kohdalla lauta- ym. kasoiksi. Loppuilta sujui molemminpuolisen häiritsemisammunnan merkeissä.

4.8.
Aamupäivä entisenlaista pommitusta. Tykistöpattereita omalla puolella alkoi toimia hyvin lähellä meitä useampia, jolloin ryssä aina seuranhaluisena vastasi siihen. Meidän kohdalla ryssä ampui vastaan 1:llä tykistöpatterilla, 1:llä krh.joukkueella, 1:llä piiskatykillä ja epälukuisalla määrällä kk- ja pk-aseita. Oma krh ampunut pitkin päivää harvakseen mottiin.

12,30 järjestettiin uusi Potemkinin näytelmä, jonka uutuus oli (entisten useiden lisäksi) savuheittimet (eilinen uutuus oli pst.tykin käyttö bunkkerin tuhoamisessa, joka ei oikein menestynyt huonon ampuma-alan takia, pst.kiväärejä on jo pitemmän aikaa käytetty tähän tarkoitukseen).

Iltapäivä melko rauhallinen. Eversti kävi katsomassa meitä ja kertoi divisioonan hyökkäyksestä. Teltat pystytettiin illalla. Klo 16,00 saatiin uusi ryhmityskäsky, joka muutti ryhmityksen seuraavanlaiseksi: Kokkolanjoesta (Myllyn kohdalta) pitkin jokilinjaa Änkilänsalon maantiehen osasto Hyttinen (1 joukkue + iskujoukkue + linnoitusjoukkue); aukean laitaa entisellä paikalla osasto Kanerva (3. jouk. + 1 kk.jouk. + savuos.); siitä etelään osasto Penttilä (7. kompp.+1 kk jouk.) pitämässä yhteyttä Kilpeläiseen.

Ryhmitys valmis klo 22,00. Klo 23,00 järjesti os. Kanerva manööverin, johon saatiin vastaus jv- ja krh-tulella. Ryssä ammuskeli hyvin laajalle alueelle sinne tänne keveällä krh:lla häiristemistulta. Tykistö vihollisen puolella ei yhtynyt leikkiin, sillä klo 22,00 aikaan oli eräs patteri myllystä n. 700 m etelään siirretty pois. Traktorin ääni paljasti toimituksen, jota ryssän jalkaväki murroslinjalla tuki. Patterimme ampuvat (järeä ja kevyt) keskityksen tähän patteriasemaan. Ei tiedetä, ehtikö ryssä viedä pyssynsä pois vai ei. Tykistökeskityksemme alkoi klo 21,05.
Päivä sateinen ja tyyni. Mäkeläinen lähti pisteeseen 103 porukkansa kanssa.

5.8.
Yö aivan hiljainen, ainoastaan Kilpeläisen lohkolta kuului taistelun melskettä. Kaikkialla pataljoonamme mottivartiolinjalla kuivattiin kamppeita. Päivä hiukan aurinkoinen. Ilmatoiminta heti aamuvarhaisesta melko vilkasta, kuten eilenkin. Ei ole selvyyttä, mikä on oma kone, mikä vihollisen. Joka tapauksessa ryssä on lennellyt ja ammuskellut kk:lla meikäläisiä.

Tulenjohtueemme ovat ruotsalaisen raskaan patteriston miehiä, joten nyt meillä on käytettävissä kevyttä ja raskasta tykistöä motin pehmittämiseen. Päivä rauhallinen. Iltapäivällä käsky koota mahdollista hyökkäystä varten komppanian vahvuinen voimaryhmä 7. komppanian selustaan. Mottivartio järjestettiin seuraavasti: Osasto Hyttinen pysyi ennallaan, siitä etelään os. Väsvilä (1 kv joukkue + 1 kk joukkue + jääkärijoukkue ja savuosasto). Siitä etelään Kilpeläiseen saakka osasto Penttilä (7. komppania + 1 kk joukkue).

Pataljoonan komentajan paikka siirrettiin pisteeseen X=6806, Y=471 (Penttilän komentopaikka). Siirto valmis klo 20,00. (PE siirtyi 19,20). Pataljoona sai tiedon ryssän irtautumisaikeista ja alkoi härnäyksen klo 22,30, johon ryssä vastasi klo 23,00-24,00 välillä. Ryssä hyökkäsi samalla kertaa Kilpeläisen 9. komppaniaan, josta kaksi pelästynyttä miestä tuli meille ilmoittamaan klo 24,00 aikana.

Hyökkäyksen tarkoituksena oli todennäköisesti tien aukaiseminen Syrjäkosken suuntaan. Hyökkäys ilmoitettiin torjutuksi. Samaan aikaan ryssä piti valtavaa jv-aseiden ja krh-tulta linjojamme vastaan; tappiot, lievästi haavoittunut. JSp. siirtyi uuteen paikkaan Pajarin tielle, näkötornin luo.

6.8.
Aamu rauhallinen, ryssä edelleen linjojemme edessä. Harvaa kiv. ja tykkitulta. Töpinän siirtomääräys. (Kaikki muut eteen paitsi 5. komppanian töpinä). Pilvipoutaa, kuten eilenkin. Joku ryssän kone tavattu. Komppanioiden uudesta ryhmityksestä käsky klo 16,00. Pataljoona vapauttaa os. Kilpeläisen. Ryhmitys muuten sama paitsi, että osasto Kanerva miehittää nykyisestä oikeasta rajasta Änkilänsalon maantiehen ja osasto Leskelä siitä edelleen, Syrjäkosken tienvarteen Änkiläntien ja Syrjäkosken puoliväliin.

Partio, osasto Kerasto (Heinonen) totesi, että tien länsipuoli Syrjäkosken tienhaarasta pohjoiseen on vapaa vihollisesta. Partio Ihalainen (Klo 15,30-18,30) totesi samaa ja toi tullessaan sotasaalista. Ilta aivan hiljainen. Puolen yön aikaan todettiin ryssän irroittavan joukkojaan Änkilänsalon kylästä. Asiaa tutkittiin partioiden avulla. Hyttinen lähetti yhden partion, joka sai vastaansa pk-tulta. Västilän partio pelästyi oman pk:n tulta, jota se kuuli Rinteen lohkolta. Rinteen partio tiedusteli maantien länsilaitaa todeten sen tyhjäksi. Ryssä poltti lähtiessään taloja Änkilänsalossa.

Änkilänsalon valtaus

7.8.
Tiedustelun perusteella annettiin yksiköille etenemiskäsky. Liikkeelle lähtö oli klo 3,00. Änkilänsalo miehitettiin klo 4,00. Ryssä oli tyhjentänyt kylän yöllä, jättäen jälkeensä vähempiarvoista kamaa. Vahvoja asemia, pesäkkeitä ja piikkilanka-aitoja ym. oli kaikkialla. Kylä on joka suuntaan linnoitettu tukikohta. Taloja on muutamia polttamatta. Ulkorakennukset muutamista ovat säilyneet.

Oma tykistömme pirstonut melkoisesti metsiä. Miinoituksia kaikissa tärkeimmissä kohdissa. Löysimme pari kadonneen meikäläisen ruumista mätänemistilassa.
Heti saavuttuamme Änkilänsaloon, lähetettiin joukkueen vahvuiset partiot ottamaan haltuunsa Kalliokosken ja Syrjäkosken kylät. Ilmoitus saapui tästä klo 10,00. Vihollista ei sielläkään tavattu.
Tämän jälkeen alettiin koota pataljoonaa Änkilänsalon kylän länsiosan maantien varteen yhteen. Komentopaikka siirtyi pisteeseen X=6806, Y=471.

Aseita puhdisteltiin, seutua katseltiin, sotasaalista kerättiin ja luetteloitiin: 4 tankkia, 1 traktori, 2 hevosta, 2 kenttäkeittiötä, 80 laatikkoa tykin ammuksia, 20 laatikkoa kv. panoksia, 3 valopistoolia ja niihin ammuksia, 20 kivääriä ja panoksia, piikkilankaa ym. oli joutunut haltuumme. Klo 16,30 lähti pataljoona Syrjäkosken ja Lamminsalon puolivälin maille taistelu-toimeen, mutta matkan kestäessä ilmoitettiin, että on mentävä Lamminsalon pysäkin maastoon, jonne saavuttiin klo 23,00. Lähivarmistus asetettiin, sekä otettiin yhteys naapureihin. Yövyttiin p.o. paikassa. Huoltoporras ja JSp. siirtyivät perässä samoille seuduille. Päivä yleensä sateinen.

8.8.
Ruokailun jälkeen lähtö klo 11,05. Kärhä-Rouhiainen maastoon, jonne saavuttiin klo 14,00. Marssi sujui täysin häiriintymättä. Vihollisen ilmatoiminta hyvin pientä. Pataljoonan yksiköt sijoittuivat p.o. kohdasta pohjoiseen. 1 joukkue jv. + puoli-kk ja 6 pyörälähettiä lähetettiin Tontin ja Änäsuon väliselle kannakselle, tehtävänä varmistaa kannas ja siitä rautatiehen, sekä yhteyden otto osasto Kilpeläiseen.

Ilmoitukset tehtävän suorituksesta saatu klo 18,00 mennessä. Pataljoonan komentopaikasta lähetettiin yhteyspartio klo 18,20 I/JR15:sta. Teltat pystytettiin ja yö vietettiin. Ei erikoista. Yöllä klo 24,00 palasi Rinne pois varmistustehtävästään. Yhteys puhelimitse pataljoona Hälvään. (I/JR57).

9.8.
Pataljoona lähti klo 10,35 viidentien risteykseen (Änäsuon itäpuolella), jossa viivyttiin klo 16,00, jolloin alettiin marssia Riuttamäen ja Titonkylän kautta Aromäkeen. Pataljoona majoittui Aromäen tienhaarasta länteen, tien pohjoispuolelle. Meille lähetettiin 4 vankia, joiden jututtamisessa kului ilta hyvin.

Ryssän pommikone pudotti 3 pommia majoitusalueemme lähelle. Yhteys pyöräläheteillä Kilpeläiseen ja Poloniin. Rykmentin radioryhmä alistettiin pataljoonalle pitämään yhteyttä rykmenttiin ja samalla toimimaan V.hu.j:nä. Yövyttiin p.o. paikassa. Sateinen yö. Muuten ei erikoista.

10.8.
Klo 8,30 lähdettiin 7. komppania + 1 kk.joukkue Aromäen kaakkoispuoliseen tienhaaraan ja alistettiin pataljoona Polonille. Pataljoona siirtyi kokonaisuudessaan klo 10,30 saman tienhaaran korkeudelle (paitsi tietysti 7. komppania). Huoltoporras entisessä paikassa. 11,30 lähetettiin jääkärijoukkue + 1 jv.joukkue Kemppisen- ja Ohtijärven välisen kannaksen kautta kaakkoon johtavaa tietä ottamaan yhteys Kilpeläiseen, tai ainakin kosketusta viholliseen. Lähettävät läheteillä tietoja.

Jääkärijoukkue ilmoitti päässeensä purolinjan suunnassa lähelle Otsanlahden maantietä ja sai yhteyden Kilpeläiseen. Polonin hyökkäys jatkui Kurkijokia kohti ja kun kirkonkylä oli vallattu alistettiin komppania Kanerva Polonille aukealinjalla saartamaan motitettua vihollista Kurkijoesta itään. Klo 18,00 otti pataljoona Linnamäen vastaan Polonilta, sekä eteni heti Linnamäestä etelään olevalle seuraavalle kukkulalle asemiin.

Varmistuslinja vedettiin tästä Hopsonmäen (os. Leskelä), Rauhalanmäen (os. Kanerva) kautta jokilinjaa myöten Suurmäen suuntaan (os. Rotkisch). Näissä asemissa oltiin yö. Komentopaikka Kurkijoen Maanviljelysopiston eteläpuolella olevalla Linnamäen rinteellä. JSp. ja huoltoporras pataljoonan entisessä komentopaikassa.

Hyökkäys Kurkijoelle

11.8.
Klo 5,30 alkoi hyökkäys, tavoitteena Riekkolanlahden luoteispuolella oleva purolinja. Pataljoonan komentopaikka siirtyi etulinjaan Hepronmäki “i”:stä 200 m itään. 1 joukkue Leskelästä + Hyttinen + puoli-kk.joukk. ottivat haltuunsa Parutskin ja Levonmäen eteläpuolella olevan kukkulan. Jääkärijoukkue valtasi tien suunnassa Närekummun ja Pajumäen.

Osasto Kanerva hyökkäsi Rauhalan mäestä ja valtasi Valettamäen. Rothirch otti haltuunsa Kontulaisen ja Genetsinmäet, sekä saanut yhteyden osasto Hälvään. (klo 11,20), ja käskyn edetä edelleen Hirtsinmäen kautta tavotteeseen Ahomäkeen. Käskyn mukaisesti osasto eteni 76 pisteen kautta Hirtronmäkeen, jota se ei kuitenkaan puhdistanut täydellisesti vaan mäen pohjoisrinteelle jäi joitakin ryssän tarkka-ampujia. Rotkisch otti haltuunsa myös kukkulan Hirtsinmäestä lounaaseen ja länteen. Osastolla ei koko päivänä ollut minkäänlaista yhteyttä pataljoonaan, vaan pidettiin p.o. kukkulat vihollisen miehittäminä.

M.m. osasto Hälvä ryhtyi lännestä käsin saartamaan os. Rothirchiä sekä valmisteli kukkuloiden valtausta, joka kuitenkin jäi suorittamatta Rotkirchin saavuttua itse ilmoittamaan Hälvälle olinpaikkansa. Sekaannusta lisäsi vielä se, että pataljoona Hälvä ei ollut selvillä olinpaikastaan, vaan ilmoitti virheellisesti saapuneensa Raholan tienristeyksen lounaispuolella oleville kukkuloille.

Jääkärijoukkueesta lähetettiin 2 pyörämiestä ottamaan yhteyttä, mutta ryssä avasi tulen ja 1 mies kaatui. Rotkirch pysyi edelleen kateissa, useita upseerilähettejä lähetettiin yhteydenottoon, kunnes viimein sain tiedon p.o. plutoonasta. Paljunmäeltä ammuimme ryssän piiskatykkiä. Illalla klo 19,00 aikoihin ryssä äkkiä irtautui, kun sitä ruvettiin saartamaan vasemmalta 6. komppanialla. Tämän jälkeen ryssä vetäytyi nopeasti tien suunnassa kukkulalle 60, ryhtyen siinä puolustukseen. Jääkärijoukkue pääsi aina purolinjalle (pisteen 60 pohjoispuolella) ollen kiivaassa tulitaistelussa ryssän kanssa, irtaantuen vasta puolen yön aikaan. Päivä sateinen, tappiot 5-6 kaatunutta, kymmenkunta haavoittunutta.

12.8.
Yön aikana ryssä vetäytyi Jaakonmäestä ja Rantalanmäestä pois, joten pataljoona lähti haravoimaan aluetta klo 7,00 aikaan, 6. komppania tien itä- 5. sen länsipuolelle. 7. komppania koottiin tien varteen Hirtsinmäen korkeudelle, josta se alkoi marssia pataljoonan perässä Petkolaan, jonka pataljoona sivuutti klo 11,00. Tällöin kohdattiin vihollinen uudelleen Petkolan eteläpuolisessa maastossa tiukasti asemissa. Vanja vetäytyy etelään päin päästäkseen Tiuralan kautta laivaamaan joukkojansa. Puristus lännestä (rykmentti Virkki) pakottaa sen p.o. suuntaan.

Yhteistoiminnassa ryhtyivät patalj. II/JR57 ja Poloni hyökkäysvalmisteluihin, jotka kuitenkin viivästyivät ja hyökkäys täytyi siirtää seuraavaan päivään. Pataljoona suoritti etenemisensä tappioitta. Vihollisella tykistöä enemmälti ja puolustus sitkeä.

13.8.
Pataljoonan kaistan käsitti Hirkomäki, Vaatemäki, Hyömäki, Mäkelänmäki, Mullikkamäki. Näitä asemia ryssä tulitti tykillä ja krh:lla läpi yön. Hyökkäystä varten koottiin Vaatemäelle 7. ja Hiehonmäelle 5. komppania. Pataljoona Polonin piti hyökätä meistä vasemmalla. Klo 7,30 oli tykistövalmistelu ja hyökkäys alkoi klo 8,00. 7. komppania eteni Hyömäeltä kansakoulun ja sen eteläpuolella olevien aukeiden lävitse pisteeseen 46 ja siitä edelleen Nehvolanniemen kärkeen, sekä sen lounaispuolella olevalle kukkulalle, jossa se tapasi voimakkaan vihollisen. Tappiot erittäin pienet ja vastus heikkoa.

5. komppania eteni Hiehonmäeltä Hihnamäen kautta Kauniskummulle ja otti haltuunsa Puromäen, Kotimäen ja kannakset aina pisteen 59:n pohjoispuolella olevan neliöaukean kahden puolen. Pisteessä 59 vihollinen asemissa. Ryhdyttiin tiedustelemaan edessä olevaa kukkulaa ja suunnittelemaan yhteistä hyökkäystä Polonin kanssa. Polon alkoikin siinä 14,00 ajoissa hyökkäyksen, joka tuli lyödyksi takaisin.

6. komppania vedettiin pois aikaisemmista varmistusasemistaan Mäkelän ja Saakkarinmäeltä ja siirryttiin 5. komppanian taakse tarkoituksella osallistua 2. linjassa pist. 59 valtaamiseen. Tykistövalmistelu oli klo 14,45, jolloin ammuttiin m.m. kev. ja rask. krh:lla. Eteneminen alkoi klo 15,17 ja komppaniat ottivat p.59 haltuunsa saaden ankaran tykistön sulkutulen vastaansa.

Simonmäen kannaksella oli vihollinen lujissa asemissa korsuissaan, mikä pysäytti jatkuvan etenemisen. Ennen aamullista hyökkäystä toi 15.rykm. partio arvokkaita tietoja vihollisesta. Samoin ennen iltahyökkäystä saatiin Polon’in partion tietoja käyttää hyväksemme. Komentopaikka siirtyi hyökkäyksen alettua pisteeseen 46 maantien varteen ja siitä klo 15,30 aikaan p.46:sta noin 500 m etelään. Huoltoporras siirtyi Metsäpirtistä lounaaseen n. 1 km tien varteen, sen lounaispuolelle. JSp. edelleen entisessä paikassa. Päivä kirkas. Tappiot 2 kaatunutta ja kymmenkunta haavoittunutta.

14.8.
Koko yön piti ryssä melkoista tykkitulta yllä koko Mustolan kylään, todennäköisesti myös laivastotykillä. Esim. luutn. Rotkirch’in komentoteltta lensi ilmaan, ym. Ei erikoisempia tappioita. Aamulla 6,30 tulivalmistelu Simonmäen valtaamiseksi, hyökkäys klo 7,00. Vihollisen vastarinta kuitenkin luja eikä päästy pitemmälle kuin Simonmäki “m”:n korkeudelle ja siitä etelään olevalle linjalle.

Vihollisen vastarinta osoittautui vahvaksi. Omalta tykistöltä ja krh:lta puuttuivat kranaatit, joten eteneminen ei saa tarpeellista tulitukea. Hyökkäyksessä eteni etulinjassa 6. komppania, toisena 5, komppania ja kolmannessa 7. komppania.

Polon’in partio saapui klo 14,00 komentopaikkaan, ja lähti ottamaan selvää Simonmäellä olevasta miehityksestä. Yhteys on otettu Virkkiin (näköyhteys) ja Polon’iin. Illalla klo 19,00 järjestettiin “sirkus” myös käyttäen savunheittimiä, joka aiheutti aikamoista hermostumista ryssän keskuudessa. Vihollinen siirsi heti Petäjämäestä joukkoja lisää vastaamme, ilmeisesti peläten hyökkäystä. Tästä siirrosta kulki kautta koko rintamalinjan hälytysuutinen, joka aiheutti varmistuksen lisäämisen. 6. komppania + kk:n puolijoukkue. Edelleen ryssä alkoi kovan tykki- ja krh-tulen heti. Puhelinyhteys vedettiin suoraan Penttilän pataljoonaan. Tuli molemmin puolin edelleen vilkas.

15.8.
Aamuyöllä luja krh- ja tykistöpommitus. Jv-tuli hiljaisempaa. Pataljoona ryhmittyneenä kolmeen portaaseen. Edessä 7. K + 1 kk.joukkue, toisessa portaassa 5. komppania + 1 kk.joukkue, kolmannessa portaassa 6. komppania + 1 kk.joukkue. Pientä ryssän häiritsemistä ylläpidettiin. Pst.tykki vietiin Simonmäelle, josta käsin tuhottiin 1 kk.pesäke. Muuten aktiivista tehenssiiviä. Savujoukkue sai määräyksen mennä Polon’ille aamuun klo 6,00 mennessä, mutta palasi takaisin määräyksen tultua peruutetuksi. Illalla ryssä alkoi kiivaan tykki- ja krh-tulen. 5-6 haavoittunutta. Päivä sateinen, jonkin verran vihollisen ilmatoimintaa.

16.8.
Normaalista meininkiä. Pataljoonan lohko leveni. Osasto Kanerva miehitti niemen ja kannakset 7. komppaniasta koilliseen (paikka, jossa osasto Rotkirch oli etenemisen päätyttyä). Osasto Kanervaan kuului 4 kk ja kev.krh:n tulenjohtue. 7. komppania jäi aikaisempaan paikkaansa vahvistettuna 4 kk:lla ja tykistön tulenjohtueella. Raskas krh, jonka oli tarkoitus toimia tässä samassa tukikohdassa odotteli ryssäläisiä heittimiä.

Vaihdon aikana 5. komppania menetti useita miehiä haavoittuneina, joten päätettiin, että komppania huolehtii urakalla tukikohdan puolustamisesta /2 joukkuetta edessä ja 2 takana levossa). 7. komppanian päälliköksi luutnantti Iiska Hautala, hänen tilalleen kokelas Heinilä jääk.joukkueen johtajaksi. Luutn. Rotkirch siirtyi entiseen hommaansa pataljoonan kss- ja aseupseeriksi. Pataljoonan uusi ryhmitys valmis klo 12,00. Päivä poutainen, jonkin verran ryssän ilmatoimintaa.

17.8.
Pataljoona sai tehtäväkseen sidonnan oheisena olevan käskyn mukaisesti. Suoritimme tykistö- ja krh.valmistelun kuten muutkin. Sen jälkeen avasimme jalkaväkiaseilla tulen. Tuli jonkin verran tappioita (2 kaatunutta + 11 haavoittunutta). Hyökkäys ei kuitenkaan sanottavasti menestynyt sivustoillamme.

Päivällä alistettiin raskas krh.osasto Kilpeläiselle, jäimme siis edelleen puolustukseen, motin vartijoiksi. Teetimme komentokorsun, joten viestiupseerikin on nykyään tavattavissa. Muuten tavanmukaista ryssän pehmittämistä, m.m. tuhottiin 1 vihollisen krh omalla kevyellä krh:lla. Päivä poutainen. Ensimmäiset lomat myönnettiin.

18.8.
Aamulla ei erikoista. Molemminpuolista tykistö- ja krh.toimintaa. Iltapäivällä saatiin vanki, joka teki selkoa vihollisen miehityksestä, m.m. motissa on 3 rykmenttiä (701, 461, 850), joiden vahvuus on noin 850 miestä kunkin. Vihollinen käyttää viimeisiä ruokavarojaan ja koittaa laivata joukkojaan y.m. pois. Vanki kävi sitten useampaan kertaan huutamassa kavereitaan tälle puolelle, mutta tuloksetta. Huutoa kuunteli ryssä hiljaa, mutta antoi krh:lla melko pitkän keskityksen.

Tykistön toiminta laimeampaa kuin aikaisemmin, vaikka ryssällä kuulemma on ammuksia riittämiin. Vanki toimitettiin Vankien koontipaikkaan. Sateinen iltapäivä vietettiin levon ja syömisen (palvatun hevosenlihan) merkeissä. Illalla kävi JR15:n upseereja tiedustelemassa asemiamme ja olojamme vaihtoa varten. Ilta kului “aktiivisen” puolustuksen merkeissä. Tappioita ei ollut. Radiota kuunnellen vaivuttiin siviiliuniin, joita Moskovan politrukin puheet edistivät yksitoikkoisuudellaan.

19.8.
Aamu samanlainen kuin edelliset. Päivä poutainen ja melko rauhallinen. Upseerien (kompp.päälliköiden) puhuttelu, kunniamerkki- ja ylennysasiassa. Loma-anomuksia. HTT:n (=hevosmiesten tietotoimisto) uutisia. Suunniteltiin illalla valehyökkäyksen järjestämistä. Iltapäivällä tuli tieto vaihdosta. Käskyä ei kuulunut, eikä sitä tullutkaan kun puhelimitse, ja sen piti tapahtua klo 24,00, mutta tapahtui vasta klo 5,00 mennessä. Asemat otti vastaan III/JR15.

Pataljoona lepoon.

20.8.
Komppaniamme lähtivät yksitoisensa jälkeen uuteen majoituspaikkaan (lepopaikkaan!) Hiitolan Asemakylän eteläpuolelle pisteen 74,7 maastoon. Ensimmäiset yksiköt saapuivat klo 6,10, viimeiset n. klo 9,00. Vaihto sujui muuten hyvin ja tappioitta. Uudessa majapaikassa pantiin teltat pystyyn, saunottiin, syötiin ja levättiin. Ohjelmaan kuului myös aseiden puhdistus ja liian kaman poiskuljetus. Muuten ei erikoista.

21.8.
Aamulla klo 9,30 oli kunniamerkkien jako, jonka toimitti eversti. Sen jälkeen pesu ja puhdistus, kunnes kesken kaiken tuli käsky lähteä liikkeelle klo 15,00. Lähtö viivästy, ja sen piti tapahtua autokyydityksenä klo 1,00 Hiitolan Asemakylästä Räisälän Lähdekorven tienhaaraan. Ilta meni pilalle lähtötouhun takia ja pataljoona oli marssivalmiina jo klo 15,00. Kuormasto lähti klo 21,30.

Lähtö Vuoksen rannoille.

22.8.
Yö vietettiin sateessa ja nälässä. Vihdoin klo 8,55 lähdettiin reissulle Kaarlahden, Kaukolan ja Räisälän kautta. Perille Lähdekorpeen saavuttiin klo 11,30. Ruokailu ja telttojen pystyttäminen pantiin toimeksi. Yövalvojaisten perään lepäiltiin. Vihollisen partio hätyytteli Hälvän pataljoonaa, joka oli meistä etelään. Hälvältä saatiin sotatilannekatsaus.

Rykmentin marssikäsky klo 15,00. Liikkeelle lähtö klo 16,15. Marssittiin Lähdekorvesta Komitsan – Myllypellon kautta Kalunpolveen. Matka oli n. 30 km, rasittava ja Myllypellosta Kalunpolveen marssittiin pimeässä. Muutamia lyhyitä taukoja pidettiin. Kuormasto ei vielä saapunut Lähdekorpeen kun pataljoonan kv.komppaniat aloittivat marssinsa. Ensi osassa marssivat 5, 6, 7 ja Esik.komppania. Toisessa ryhmässä 8.K, krh, Puujalkaosasto ja komppanioiden kuormastot. Päivä pilvinen, ei sadetta. Yö viileä.

23.8.
Yö koitettiin nukkua avotulen ääressä. Kylmä haittasi. Klo 4,45 saapui kuormasto. Teltat pystytettiin klo 5,00 aikaan. Ruokailu alkoi, sitten painuttiin telttoihin levolle, joka loppui lyhyeen. Käsky 17 km:n marssiin annettiin klo 9,30. Lähtö liikkeelle klo 10,25. Hitaasti taivallettiin kohti Yläjärveä, Salitsanrannan ja Matiskalan kautta. Ruokailu oli melko hyvin säilyneessä Salitsanrannassa.

Yläjärvelle saavuttiin klo 17,00. Huoltoporras seurasi välittömästi mukana. Saavuttuamme Yläjärvelle sain kuulla joukkojemme saapuneen Taipaleenjoelle. Pataljoona majoittui Yläjärvelle metsämaastoon, jossa nukuttiin yksi yö kolmeen vuorokauteen. 20 JSp:llä käynyttä jalkapotilasta. Poutapäivä.

24.8.
Aamulla ei erikoista. Puujalkaporukka palautettiin entisiin yksikköihinsä. Lepoa, saunomista, pyykinpesua. Lippujuhla. Varmistus Yläjärven kannaksille.

25.8.
Lepo jatkui, ei erikoista. Ruokatavaroiden besorkkausta. 5 upseeria lomalle.

26.8.
Lepoa. Taistelukertomuksen laadintaa. Aloitettiin elonkorjaustyöt, samoin kuin veneiden kokoaminen Yläjärvestä. Työt keskeytettiin klo 14,00 alustavan marssikäskyn takia. Vihollisen ilmatoimintaa. Komentaja RE:n käskynjakoon. Marssikäsky (suullinen) klo 22,00.

27.8.
Yksiköiden päälliköt käskynjaolla klo 3,30, marssivalmius klo 3,45, lähtö klo 4,00, suunta Kiimajärven eteläpuolitse Valkjärvelle, marssitavoite Tiituan maasto. I pataljoona, joka lähti edellämme oli koko marssin ajan tiellämme, m.m. pitempi pysäys oli Tohtuniemen maastossa, jossa jouduimme vihollisen hävittäjän tulitettavaksi (2 haav.+ 1 haav. hevonen + rikkoutunut kenttäkeittiön pyörä).

Muuten pääsimme tappioitta perille. Tiituaan saavuttiin klo 17,00, jossa vietettiin yö. Kuormasto saapui samanaikaisesti perille. Uusi marssitavoite oli Valkjärven maasto, jonne piti lähteä seuraavana aamuna klo 7,00, josta kompp.päälliköille annettiin käsky klo 21-22,00.

 

28.8.
Tämä kuitenkin peruttiin rykmentin lähetin saapuessa ilmoittamaan juuri käskynjaon jälkeen uudesta tavoitteesta klo 22,00. Marssille lähtö klo 2,00, tavoite Vuokselan “V”:n maasto. Vihollisen ilmatoiminnan takia järjestettiin ilmatorjunta kk.komppanian toimesta Kemiläistenmäen, Pulkkilan ja Sikosaaren aukeille. Pataljoona marssi jalkaväki ja kuormasto erikseen. Jv. edellä.

Sumuinen ja sateinen sää ehkäisi vihollisen ilmatoiminnan, joten pataljoona pääsi häiriöittä tavoitteeseensa, majoittuen kahden puolen tietä Vuoksela “V”:n länsipuolella. Komppaniat Vuoksela “V”:stä 500 m etelään olevaan tienristeykseen klo 16,00. Muuten ei erikoista.

29.8.
Muuten samanlainen kuin edellinenkin paitsi, että illalla saatiin alustava käsky marssille lähdöstä klo 23,00.

Autoilla yli Vuoksen.

30.8.
Aamulla käsky siirtyä autoilla Vuosalmen – Äyräpään kautta Punnuksen pysäkin maastoon. Aamupäivällä valmistautumista lähtöön. Polkupyörän “omistajat” ajoivat pyörillä perille asti. Autokuljetus alkoi 18,30, jolloin vietiin kaikki muut yksiköt, paitsi 7. komppania, sillä tykkijoukkue oli vietävä meidän kuljetuksessamme.

Perille saapui pataljoona klo 20,00. Punnukseen 7. komppania kuitenkin vasta klo 3,00. Majoitus telttoihin, sateinen sää. Illalla klo 23,00 käsky marssin jatkamiseen Pusuri “i”:n korkeudelle, josta oli hyökättävä Nurmijärven suuntaan, ensi tavoitteena “Majaniityt” kaakkoispuolella oleva tiekolmio, ja siitä edelleen ottaa kosketus viholliseen Raudun suuntaan. Hyökkäys alkoi klo 5,00. Muuten ei erikoista.

Kohti vanhaa rajaa.

31.8.
Käskynmukaisesti lähti pataljoona marssille Punnuksen maastosta klo 2,30, saapuen Pasuri “i”:n korkeudelle klo 4,00. Hyökkäyslähtölinja ylitettiin klo 5,00. Kuormastot lähtivät Vuokselasta vasta klo 1,00 ja tavoittivat pataljoonan klo 15,00 asettuen “Majaniityt” kaakkoispuolella olevan tiehaaran maastoon, joukkueajoneuvojen ja kenttäkeittiön ajaessa eteen. Eteneminen tapahtui siten, että Nurmijärven tien suunnassa eteni 5. komppania ja sen takana 7. komppania. Väärämäki – Lörtinmäki – Perämäki – Saarijärvi suunnassa eteni os. Leskelä tavoitteenaan Kuikanmäki ensi “K”:sta 500 m etelään oleva tienhaara.

5. komppanian tavoite Majaniityt kaakkoispuolella oleva tiekolmio. Tykistön apua ei ollut. Rykmentin tyk.komppania oli alistettu pataljoonalle ja eteni 2 tyk. tien suunnassa, 1 Leskelän mukana. Os. Kanerva saavutti tavoitteensa 8,15 ohitti Lumbanmäki “i”:stä 600 m pohjoiseen olevan maastokohdan klo 5,45. Osasto Leskelä ilmoitti olevansa Lörtinmäki “i”:stä 200 m pohjoiseen klo 6,40, sekä tavoitteessaan klo 9,48.

Hälvä ilmoitti 10,15 olevansa tie Hirsisuo – Kaunokangas linjalla kl 9,20. Tiekolmion luona tuhottiin klo 10,15 vihollisen auto (2 vankia + 2 kaatunutta + 1 pakeni). Pataljoona eteni tiekolmion maastosta edelleen Nurmijärven suuntaan päästen 10,45 Heräjärven ja Kehäsuon väliselle kannakselle, jossa vihollinen lujasti vastassa m.m. 2 kk, voimakas kiv.miehitys, yksi tukipatteri ja raskaita krh:ta. Meillä 6. ja 7. komppania + krh. + 2 pst.tykkiä etulinjassa.

5.komppania + 1 kk.joukk. lähetettiin klo 11,00 Keihonmäen suon ympäri saartamaan vihollista pohjoisesta käsin Nurmijärvelle, 14,15 useasti jouduttuaan kahakoihin saavuttamansa Peräkorpi “o”:n kohdalla olevan tien ja jatkavansa Nurmijäjven itäpuolelle.

Uusi toimintakäsky saatiin klo 11,30, joka muutti aikaisemman suunnitelman. Tykistön päällikkö ilmoittautui 13,30. Omien ja ryssän tykistön häiritsemisammuntaa pitkin iltapäivää. Hyökkäyskäsky Nurmijärven valtaamiseksi annettiin klo 15,00. Tykistö- ja krh.valmistelun jälkeen kävi jalkaväki hyökkäykseen klo 16,00. 7. komppania vasemmalla ja 6. oikealla. Kumpaakin tuki kk.joukkue.

Vihollinen puolustautui sitkeästi kuopissaan, sen vahvuus oli n. 2 joukkuetta. Asemien edessä miinakentät. Hyökkäys edistyi verkalleen ryssän pommittaessa tykistöllä meikäläisiä. 6. Kanerva jakautui kahtia, 1 joukkue jäi varmistamaan Keihonmäen suon itäpuolella olevan tiehaaran, loput 2 joukkuetta pääsivät suon itälaitaan Nurmijärvi “N”:n luoteispuolella, joutuen siellä suurin piirtein saarroksiin. Kanervan saarrostusliike ei sanottavasti tehonnut ryssiin, vaan se oli karkoitettava asemistaan rintamahyökkäyksellä.

Kiivaan taistelun jälkeen asemat vallattiin n. klo 18,00 ja ryssä pakeni Nurmijärven tienhaaraan “N”:n kohdalle. Ryssän asemat olivat Keihonmäen ja Heräjärven välisellä kannaksella. 7. komppania eteni Keihonmäensuon itäpään ja Nimettömän järven välisellä kannaksella, 6. komppania Heräjärven ja Nimettömän järven välisellä kannaksella n. klo 19,00 kosketus viholliseen. Illan hämärtyessä koetettiin saada yhteyttä os. Kanervaan useilla partioilla, ja viimein klo 20,00 onnistui jääkärijoukkueella saada se.

Aikaisemman käskyn mukaisesti tuli pataljoonan edetä Raudun maastoon, mutta klo 11,00 toi luutn. Penttilä uuden käskyn, jonka mukaan pataljoonan tuli kääntyä Heräjärvi – Nurmijärvi kannaksen kautta Kolkkalaan, josta käsin oli edettävä Lepolan tielle Orjansaaren lounaispuolelle ja katkaista tie, sekä varmistaa koilliseen Orjansaaren korkeudelle, valmistautuen jatkamaan Miettilä – Maanselkä suuntaan. Pataljoonan kaistan oikea raja “Järvi 60 – Häpänkorpi – Laukerinniitty – Saesuo. Vasempana rajana Nurmijärven lounaispää – Huuhtinaukea – Saiankylä – Orjansaari “i” – Maanselän tienhaara M:stä länteen mukaan luettuna.

III pataljoona seuraa I ja II pataljoonaa Nurmijärvelle, josta käsin etenee Orjansaaren koillispuolitse Maanselkään. Tehtävänä katkaista maantie ja rautatieyhteydet pohjoiseen ja koilliseen. Maanselkä – Kuolemanlaakso – Sunikkala alueella, sekä tiedustella Raasulin suuntaan. Pataljoonan kaistan oikea raja II pataljoonan vasen raja. Vasen raja; Tie Nurmijärvi – Mäkrä – Rautu pois luettuna.

I pataljoona jatkaa etenemistä entisellä kaistallaan, lisättynä tien suunnalla, Nurmijärvi – Mäkrä. Tavoite Rautjärven – Leinikylänjärven – Mäkräjärven väliset kannakset. II pataljoonaan alistettu tyk.komppania alistettiin nyt I pataljoonalle ja krh.komppania III pataljoonalle.

Käskyn mukaista toimintaa ei kuitenkaan syntynyt, sillä pataljoonan oli ensin puhdistettava Nurmijärven tienhaara ja kylä vihollisesta. Pimeys kuitenkin yllätti sotatoimet. Jo klo 17,00 oli II pataljoona saanut käskyn ryhtyä hyökkäykseen edellä mainitulla Kilpeläisen kaistalla, joka nyt jäi kesken. Ennen pimenemistä rykmentin komentajan luvalla vedettiin Keihonmäen mäen suon itälaidasta 4. komppanian osat asemaan Nurmijärven Vaaliman tien varteen, ja otettiin yhteys saman tien varteen yöllä varmistukseen siirtyneihin Hälvän yksiköihin.

Tarkoitus oli seuraavana aamuna varhain jatkaa hyökkäystä Nurmijärvelle, mutta suunnitelma muutettiin rykmentin käskystä (puhelimessa) n. klo 19,00, jonka mukaan Leppänen hyökkää aikaisemmalla II pataljoonan kaistalla (Penttilän tuoma käsky). II pataljoona lähettää yhden komppanian vahvistettuna krh- ja kk-joukkueella, sekä jääkärijoukkueella varmistamaan os. Leppäsen vasemman sivustan. Muu osa pataljoonaa jää entisiin asemiinsa.

Yöllä vedettiin 5. komppania lepoon Metsänvartija torpan maastoon, os. Hälvän miehittäessä sen asemat. Iltapäivällä tapahtuneen hyökkäyksen aikana olivat tappiot kymmenkunta haavoittunutta (m.m. luutn. Leskelä) ja 4 kaatunutta. Haavoittuneista suurin osa miinojen silpomia. Yö vietettiin edellä selvitetyssä paikassa. Ei vihollisen ilmatoimintaa. Tykistötulikin laimeaa. Tulipaloja Peräkorven ja Nurmijärven suunnalla.

1.9.41
Klo 2,00 lähti jääkärijoukkue tiedustelemaan Kolkkalan suuntaan. Osasto Penttilä (6.komppania+siihen alistetut yksiköt) lähti etenemään Kolkkalan suuntaan Heräjärven ja nimettömän järven välisellä kannaksella, saavuttaen klo 8,30 Nurmijärvi – Hampaala maantien. Edeten n. klo 10,30 Kolkkalan kautta Soivain suon suuntaan varmistaen os. Leppäsen vasenta sivustaa. Muu osa pataljoonaa levossa.

7. komppania vedettiin edestä pois klo 10,00, Hälvän 3. komppanian miehittäessä sen asemat. Tykistön tulenjohtaja siirtyi klo 7,00 os. Leppäsen käyttöön. 5. komppaniasta haavoittui 2 miestä vaikeasti ja yksi lievemmin miinoihin vedenhakumatkallaan.

Pataljoona siirtyi rykmentin reserviksi, jääden Nurmijärven kylän länsipuoliseen metsämaastoon, paitsi os. Penttilä, joka saapui puolen yön aikaan Orjansaaren kautta Kuolemanlaaksoon 5 tien risteykseen, sekä alistettiin patalj. Kilpeläiselle, josta meillä ei tiedetty mitään. Yhteyttä Penttilään otettiin jääkärijoukkueen ja kss.miesten partioilla. Puhelinyhteys heikko. Teltat ja muona lähetettiin Mäkrän kautta osastolle illalla klo 20,00, osasto yöpyi 5 tien risteyksessä (6.kompp.+ 1 kk.joukk. + krh.joukk. + radioryhmä). Päivä poutainen.

2.9.
Pataljoona sai puhelimitse käskyn klo 5,30 marssia varten Mäkrä – viidentien risteyksen kautta Sunikkalan maastoon, lähtö klo 6,00. Töpinä perässä välittömästi. Välillä syötiin 5 tien risteyksessä. Perille saavuttiin klo 14,00. Teltat pystytettiin ja “viinakuskit” saapuivat. Kaksonen ja Merivaara saapuivat tuomaan käskyä marssin jatkamiseksi Liippuan maastoon, jonne lähdettiin klo 15,30. Perille saavuttiin klo 17,00, jossa yövyttiin. Os. Penttilä edelleen alistettiin Kilpeläiselle. Ryssä ammuskeli tykistöllä lähimaastoon. Päivä poutainen.

Yli valtakunnan rajan “ulkomaille”.

3.9.
Merivaara toi kirjallisen käskyn pataljoonan hyökkäyksestä n. klo 8,00. Liikkeelle lähtö klo 9,00. Marssittiin Raasulin – Kultalähteensuon kautta Likolammelle, missä pataljoona Hälvä oli asemissa. (Samalla pataljoona ylitti vanhan valtakunnan rajan). Pataljoona marssi suoraan Saarijärven länsipäähän Sahaojan varteen, jonne myös vietiin tst.kuormastot. Töpinä jäi Likolammen maastoon.

Hyökkäys alkoi n. klo 15,00, 5.komppania edellä, jota 7.komppania seurasi. Os. Penttilä ilmoittautui hyökkäyshetken jälkeen ja ylitti puron n. klo 16,00. Osa 6.komppaniaa + jääkärijoukkue rakensi tietä puron maastoon. Taistelukuormasto jäi puron varteen sen pohjoispuolelle, JSp. siitä noin 300 m pohjoiseen. Heikkoa vastusta kohdattiin.

Vastus tiukkeni suon laidassa n. 1 km purosta. 2 joukkuetta ylitti radan ja miehitti kannaksen Saarijärven – piste 93 tien suunnassa radan länsipuolella, varmistaen länteen ja etelään. Saavutetut asemat pidettiin, ja pataljoona kävi puolustukseen. Saatiin 18 vankia, sekä 4 korsua. Tappiot: Haavoittuneita “Hautala ym”. Yhteys yön aikana molempiin naapureihin. Joukkojen ryhmitys: 5.komppania edessä, muut reservissä. Melkoista ryssän krh.ammuntaa. Päivä sateinen. Rinteen komppania kieltäytyi yöhyökkäyksestä.

4.9.
Aamulla siirrettiin 7.komppania rautatien yli sen länsipuolelle, tarkoituksella jatkaa sieltä hyökkäystä tavoitteeseen Lukkarinmäkeen. Ryssä huomasi siirron ja keskitti “piiskalla” ja krh:lla. Krh:n tuliasemaan tuli täysosuma ja kers. Saarenpää kaatui. Komppania vedettiin takaisin, samoin kuin 5.komppanian osat ja ne asettuivat puolustukseen rautatien varteen, sen itäpuolelle.

Rykmentin käskyn mukaan siirtyi muu osa pataljoonaa Saarijärven länsipäästä 500 m etelään olevalle kukkulalle. 5.komppania jäi entisiin asemiinsa. Tarkoitus oli hyökätä 1 komppanian JR15:sta kanssa. Suunta ja tavoite ilmenee kirjallisesta käskystä. Pataljoona hyökkäysvalmiusasemissa klo 13,00, mutta oli odotettava JR15 tuloa klo 16,20 saakka, jolloin lähdettiin liikkeelle. Esteen läpi mennessä oli pataljoona joukkueittain avojonossa JR15 keulassa.

Rautatie saavutettiin klo 17,45, johon eteneminen pysähtyi pimeän ja Rinteen komppanian lounaasta, radan varresta kohtaaman vastuksen vuoksi. Varmistus Sahaojasta kaakkoon pitkin rautatie-linjaa; Kanerva entisellä paikallaan, siitä edelleen Rinne ja Penttilä n. 1200 m Hallojärvestä länteen olevalla mäellä. Yhteys Penttilästä JR15:ta. Illalla jatkettiin Rinteen motin pehmitystä kasapanoksilla. Motti selvä seuraavana aamuna klo 6,00. Omat tappiot: 2 kaatunutta + 1 haavoittunut. Sateinen sää.

5.9.
Klo 8,00 jatkoi pataljoona hyökkäystä tavoitteena tie: piste 93 – Valkjärvi, joka saavutettiin klo 12,00. Vastusta ei ollut. Os. Penttilän hyökkäys pysähtyi pisteen 93 kaakkoispuolelle, jossa vihollinen lujasti vastassa. Klo 17,40 sai pataljoona käskyn jatkaa hyökkäystä katkaistakseen tien Raasuli – Lempaala.

Os. Leppänen otti vastaan Kanervan lohkon klo 19,00 ja yhdeksäs komppania samasta osastosta tuli Penttilän maastoon klo 21,00, mutta ei ottanut asemia vastaan. 7. komppania kieltäytyi hyökkäämästä Orimäkeen ja vaihdettiin Panttilän komppanian tilalle. Klo 20,00 oli pataljoonan 5. ja 6.komppaniat lähtövalmiina, mutta pimeyden takia luovuttiin hyökkäyksestä. Sää poutainen.

6.9.
Os. Leppänen (9.kompp.) vaihtoi 7.komppanian varhain aamulla. Hyökkäystä jatkettiin klo 4,30 tavoitteena Orimäki. 6. ja 7.komppaniat kieltäytyivät lähtemästä sivustavarmistuksen puutteessa. 5.komppania saapui Orimäkeen klo 10,00 kohtaamatta vastarintaa. 6. ja 7.komppaniat uskalsivat seurata nyt ja saapuivat pisteen 81 maastoon (1:20000), jossa majoittui.

Klo 13,00 sivuutti pataljoonan tienkatkaisijaosasto “Hirvi”, joka eteni Orimäestä suoraan maantielle. Pataljoona jatkoi etenemistään klo 17,00 tavoitteena Lukkarinmäki, vahvistettuna kompp. Sainiolla (3/IJR57). Ryhmitys: Etulinjassa vasemmalla Kanerva, oikealla Sainio, toisessa linjassa vasemmalla 7., oikealla 6.komppania. 7.komppaniasta 1 joukkue varmistamaan tietä Orimäki – Saarijärvi. Ryhmitys tämä, koska 6. ja 7.komppaniat kieltäytyivät. Pimeän tultua hyökkäys tyrehtyi Tinolovan tienhaarasta pohjoiseen. Klo 23,00 lyötiin vihollisen vastahyökkäys takaisin. Sää poutainen. Yhteys os. Hirvaan.

7.9.
Aamulla oli tarkoitus jatkaa hyökkäystä, mutta kovan vastuksen takia oli jäätävä puolustukseen Tykistökaluston viallisuuden takia ei vastusta saada murretuksi ja oma krh oli maastovaikeuksien takia jäätävä Saarijärven maastoon, os. Leppäsen käyttöön. Klo 12,00 vapautti ratsumestari Penttilän kev.osasto pataljoonan, joka siirtyi Orimäen koilliseen maastoon lepoon. Sää poutainen. Krh. palasi pataljoonaan.

8.9.
Pataljoona levossa. Kiväärien puhdistusta. Upseerit lomalle, Sainio komentajaksi.

9.9.
Klo 10,45 sai pataljoona käskyn lähettää 6.komppania Hälvän vahvistukseksi Lempaalan ja Kapujärven väliselle kannakselle.

10.9.
6.komppania oli tarkoitus vaihtaa 5:nnen saunomisen järjestämistä varten, mutta rykm. komentaja (Valkama) kielsi sen. Nurminen jäi siis edelleen asemiin ja 5.komppania rykmentin komentajan määräyksestä Hälvän komentopaikan maastoon.

Asemasotavaihe alkamassa.

11.9.
Numminen ja Hyttinen palasivat pataljoonaan klo 16,00. Rykmentin puolustuskäsky saapui 13,50.

12.-13.9.
Lepoa ja saunomista.

14.9.
Rintamavastuu otettiin klo 8,00 miehittäen Lempaalan ja Kapujärven välisen kannaksen alalohkon välirajaan saakka. 5.komppania lähti vaihtoon klo 3,00 saaden sen loppuun klo 6,20. Klo 14,10 hyökkäsi 3 vihollisen hävittäjää ampuen kk:lla ja pudottaen pommeja asemiin ja takamaastoon.

15.9.
Pataljoona asemissa edelleen samoin kuin käskyssä on mainittu. Aamupäivä hiljainen, ei erikoista. Klo 12,35-12,43 tekivät ryssän hävittäjät hyökkäyksen kk:lla ja pommeilla, hyökkäys uudistui klo 14,45-14,51, jolloin käytettiin myös polttopalloja. Omat konetuliaseet ampuivat vastaan ja Hyttinen väittää yhden hyökkäävistä 7:stä koneesta pudonneen Lempaalanjärven länsipuolelle. Ilta yleensä rauhallinen, paitsi klo 16-18 ampui ryssä raskaalla tykillä asemia ja takamaastoa harvakseen.

Vihollisen lentokentän todettiin olevan meistä n. 10 km:n päässä suunnassa 20,00. It.tykit siirrettiin Vanhola – Uusimäki maastoon asemiin it-ammuntaa varten. Yöllä kuultiin selvänä saksalaisten rintamalta tykinjyske. Komentaja palasi epäonnistuneesti lomalta ilman viinaa ja vuorokautta liian aikaisin.

16.9.
Yö rauhallinen, aamun valkenemisesta lähtien heikkoa krh- ja tykkitulta asemiimme. Oma tykistö on saanut (15.9.41) käskyn säästää ammuksia.
USA:n kuolinilmoitus sota-asenteesta akselivaltojen laivastoa vastaan. Klo 10,20-10,25 ja 10,44-10,58 vihollisen hävittäjien hyökkäys (6 kpl). Omat it-aseet ampuivat vastaan, kumpikaan ei saavuttanut erikoisempia tuloksia.

Kompp. Kanerva sai klo 19,00 krh-keskityksen teenkeittopaikalle, tappiot 2 kaatunutta + 8 haavoittunutta. Radioauto opastettiin eteen, josta se lähetti ohjelmaa klo 21,00-3,00 välillä. Iltapäivä sateinen, ei ilmatoimintaa. Harvaa tykki- ja krh.tulta. Ei erikoista.

II pataljoona on aloittelemassa vuosia kestänyttä asemasotaa Valkjärven maastossa, Sirkiänsaaren pohjoispuolella, jonne se siirtyi 21.9. Alkoi varustuksien ja korsujen rakentaminen. Jatkossa kopioitu vain merkittävämpiä tapahtumin asemasodan kestäessä loppuvuoden ajalta.

Linnoitustöitä, korsujen ja saunan rakentamista.

20.10. Valmistautumista muuttoa varten uudelle lohkolle.
23.10. Lähtivät pataljoonasta vuosiluokat 1912 – 22, yht. 238 miestä prikaati “Virkkiin” Sirkiänsaareen. Eräitä poikkeuksia lukuunottamatta jäivät siis pataljoonaan vain 1911 syntyneet ja sitä vanhemmat. Kaikki parkanolaiset koottiin yhteen 5.K:ksi. Muut komppaniat täydennetään niistä, jotka saadaan JR 15:sta.

24.10. Lähti pataljoona luutn. Penttilän johdolla Korleeta kohti. Pataljoona sai vaihtotäydennyksenä JR 15:sta n. 300 “ikämiestä”. Puolen päivän aikaan pataljoona perillä, jonne komentaja ja lähettiupseeri olivat autolla edeltäkäsin ajaneet. Majoitusalue ei ollut sama kuin aikaisemmin tiedusteltu ja puhdistettu. Se jäi I pataljoonalle. Pataljoona majoittui Havukylän maastoon. Esikunta jäi Korleeseen majoittuen metsikköön Kev.Os. 16:n komentopaikan lähelle. JSp. sai “Eeva” nimisen talon.

27.10 pataljoona vaihtoi Kev.Os.16:n asemat Lumisuon lohkolla.
29.10 Pataljoonan Esikunta muutti Kokkolan taloon.
10.11. Parkanon kunnan edustajat vierailivat pataljoonan alueella. Jotta käynti 5. K:n tukikohdassa tuntuisi mahdollisimman paljon sodanmukaiselta, ampuivat pojat sekä “pitkällä että lyhyillä” aseilla. Myös krh. ampui joitakin ryhmiä.
11.11. Parkanolaiset kiersivät lohkollamme.

13.11. Päivän kuluessa saatiin komppanialta selostukset kenttävarustustöistä. 6. komppania rakentanut yhden korsun sekä hakannut jonkin verran estepaaluja. 5. komppania rakentanut vähän aitaestettä sekä korsutallin. 7. komppanian alueella on rakennettu n. 300 m valmista aitaa sekä paalutettu n. 2 km. Lisäksi avoimia pk.- kk. – ja pst.tykkiasemia. Illalla entistä komeampi ilotulitus Pietarin suunnalla, josta myöskin kuului yhtämittaista jylinää.

1.12. Rykmentin käsky, jonka mukaan II pataljoona siirtyy lepoon Korleon maastoon 6.12. klo 10,00 mennessä. Töitä kiirehditään. Pataljoonan komentajaksi määrätty kapt. Hänninen toistaiseksi
4.12. Maj. Leppänen palasi lomalta ja siirtyi uuteen tehtäväänsä I/JR57:ään.
6.12. Itsenäisyyspäivä. Kahakka vihollisen hyökätessä asemiamme vastaan. Torjuimme ja saimme kaksi vankia, toinen kotoisin Äänislinnan seudulta ja puhui suomea. Vaihto saatiin kuitenkin suoritettua, valmis klo 11,55. Pataljoonan esikunta Korleeseen, jonka ympäristöön myös pataljoona leiriytyi.

15.12. Joulupakettien noutajat lähtivät matkalle. Yhteensä 16 miestä lähti yhdeksälle paikkakunnalle noutamaan joulun lahjapaketteja.
22.12. Joululomalle lähti 53 miestä.
24.12. Postinhoitajalla pakettiruuhka. Komppaniassa tulleet, haetut, josta kuitenkin Parkanon, Kihniön ja Luvian paketteja vielä puuttuivat sekä yli 450 tuntemattoman sotilaan pakettia. Joulumuonat saadaan. Riisryynejä, kinkkusäilykkeitä, sekahedelmiä y.m. sekä mietä kohden 100 gr. viinaa.

Klo 18,00 jouluaaton jumalanpalvelus leirialueella tervavaloin ja sähkötuikuin valaistun joulukuusen äärellä komentaja ja pastori puhuivat ja kuoro lauloi. Sen jälkeen miehet poistuivat telttoihin joulua viettämään. Komppanian päällikkö, esikunnan upseerit ja lotat komentajan joulupöyrässä.
25.12. Rauhallinen joulupäivä. Miehistö joukkueittain lottien kahvivieraana kanttiinissa.

31.12. Uudenvuoden aatto. Aamulla komppanianpäälliköt puhuttelussa, joka koski sisäpalvelun tehostamista. Päivällä rykmentin komentaja vieraili komentopaikassa. Illalla klo 23,50 ulkona kauniisti valaistun joulukuusen luona uudenvuoden vastaanottotilaisuus. Luettiin rykmentin komentajan päiväkäsky. Sitten kuunneltiin miten tykistö ampui 12 laukausta kellon ollessa 24,00. Divisioonan pastori Toikka puhui, laulettiin “Jumala ompi linnamme” ja komentaja toivotti pataljoonalle hyvää uutta vuotta.