15.D, JR57/13.kompp. sotapäiväkirja 1941

JR 57:n 13. eli kranaatinheitinkomppania

Jämijärven suojeluskuntapiirin reserviläiset oli YH -kutsuilla määrätty saapumaan ylimääräisiin harjoituksiin Jämijärven urheilukentälle välittömästi kutsun saatuaan. Komppanian päälliköksi oli määrätty kapt. K. Ala-Peijari, I joukkueen johtajaksi luutn. N Ervelä, II joukk. joht. luutn. Eino Hurme. .Kranaatinheitinkomppania, jonka nimeksi 20.7.-41 tuli 13. komppania.

 Sotapäiväkirja n:o 13293:

Komppanian perustaminen

18.6.41
Lämpötila, pilvistä. Käsky ylimääräisiin reserviharjoituksiin on saapunut. Varusteet oli jaettu jo edellisenä päivänä.
11,00 Kokoonnuttiin Jämijärven urheilukentälle, jossa joukot järjestettiin. Kirkkoherra Häyrinen piti kenttähartaushetken, jossa hän tähdensi erikoisesti sitä, että isänmaa luottaa poikiinsa vaaran hetkellä.

Tämän jälkeen lähdettiin marssimaan kohti Kankaanpään kirkonkylää, joka oli määrätty komppanian majoitusalueeksi. Marssi oli rasittava, useita jalkasairaita ilmeni perille päästyä. Kirkolla majoituttiin kansakoululle.

Kolme erillistä joukkuetta lähti luutn. Ahtolan johdolla Kankaanpään asemalle. Siellä joukot lastattiin junaan ja lähtivät kohti Virtain kirkonkylää ja Parkanoa, jotka tulivat eri joukkueiden majapaikaksi toistaiseksi. Mieliala oli yleensä reipas, sillä nyt oli Suomen tukena Saksan sotilas mahti.

19.6.
6,00 Lämpötila pilvistä ja koleata. Komppanialle jaettiin tuntolevyt joka miehelle. Muutamia uusia miehiä saapui. Ei mitään erikoista mainittavaa.

20.6.
6,00 Lämpötila koleata. Ei mitään erikoista.

21.6.
6,00 Lämpötila pilvistä. Miehille jaettiin vanhoja venäläistä alkuperää olevia kivääreitä, sekä kiväärin puhdistusvälineitä. Iltapäivällä oli ase- ja varustarkastus.

Lähtö sotatoimiin

22.6.
6,00 Lämpötila pilvistä.
11,30 Lähti komppania junalla kohti rajaseutua. Päivä kului matkustamisessa. Stm. K. Halmela, K Nieminen ja Lehtimäki E, huomattiin puuttuvan joukosta.

23.6.
6,00 Lämpötila pilvipoutaa. Noin klo 1,00 aikaan junan seisoessa Jyväskylässä, poistui siitä stm. Salomäki Toivo todennäköisesti mielenvikaisena. Hänen puheensa antoi aiheen olettaa niin. Radiosta saatiin tietää, että ryssän koneet olivat käyneet pommittamassa kotirintaman kaupunkeita, pahimmin kärsi vaurioita Turku.
11,30 aikaan saavuttiin Punkaharjun Putikon asemalle, jossa lähdettiin junasta. Marssi kohti Parikkalaa alkoi.

Leirille Innasennurkkaan.

24.6.
8,30 Saavuttiin vihdoin perille Parikkalan Innasennurkan koululle. Matka oli ollut erittäin vaikeakulkuista ja siis rasittavaa. Jalkavammaisia oli paljon, matkaa oli vähän yli 40 km. Loppupäivä käytettiin ruokailuun ja lepoon. Sitä ennen oli teltat pystytetty.

Harjoitukset alkoivat

25.6.
6,00 Lämpötila heikkoa aurinkon paistetta. Aamupäivällä oli krh. harjoitusta ja oppitunteja. Iltapäivällä samoin. Ryssän koneita lensi hyvin korkealla majoitusalueen yli..

26.6.
6,00 Säätila aurinkon paistetta ja lämmintä. Päivä kulunut suunnilleen samoin kuin edellinenkin. Erill.krh.joukk. kävi vierailemassa komppanian miesten luona. Eräs paikkakunnan isännistä kävi valittamassa, että komppanian hevoset olivat syöneet ja tallanneet hänen viljelyksiään. Hevoset siirrettiin heti eräälle niittylaitumelle.

27.6.
6,00 Säätila aurinkon paistetta, koleampaa. Komppania harjoituksissa. Kenttäposti alkoi toimia, ja huikea määrä kirjeitä lähti kotirintamalle. Ennen mainittu isäntämies kävi n. klo 10,30 majoitusalueella kahden poliisin ja yhden siviilimiehen seuraamana. Suoritettiin poliisikuulustelu edellä mainitun viljelyksien tallaamisen johdosta. Vääpeli kävi Savonlinnassa hakemassa komppanialle tupakkaa.

28.6.
6,00 Säätila aurinkoinen, lämmintä. Toinen joukkue lähti krh.harjoituksiin. Ensimmäisellä joukkueella oli aamupäivällä kaasunaamarien kuntoonlaittoa. Alik. Kalliokoski Toivo siirrettiin kolonaan.

Illalla n. klo 22,00 aikaan tuli Rykmentin esikunnasta ilmoitus olla valmiina puolen tunnin kuluessa käskyn tullessa. Käskyä ei kuitenkaan tullut. Saimme nukkua yön rauhassa.

29.6.
6,00 Säätila aurinkoista ja lämmintä. Alkoi kuulua kiivasta tykkien jyskettä rajalta päin. Lentokoneita on myös lennellyt huomattavan korkealla. Kansallisuusmerkkejä ei eroittanut.
19,30 Tuli huoltopäällikkö leirialueelle ja antoi everstin määräyksen, että komppanian on valmistauduttava puolen tunnin kuluessa marssikuntoon.

Muutto Simpeleelle

21,00 Lähdettiin eteenpäin. Korpr. Ruoko V ja stm. Raittinpää T lähtivät hakemaan kenttäkeittiötä. Puolen yön aikoihin saavuttiin Simpeleen tehdasyhdyskuntaan, jossa oli marssitauko. Vähän myöhemmin jaettiin krh.ammukset, joita oli jo hartaasti odotettu.

Toimitusjoukkue lähti sille määrättyyn paikkaan ja komppania asemiin, jossa laitettiin tuliasemat kuntoon ja pystytettiin teltat. Toimitusjoukkueen ja komppanian väliä on n. 2 km.

30.6.
6,00 Säätila lämmintä. Yöllä alkoi vihollinen tykkitulen. Se oli ajoittain aika ankaraa.5,00 Aikaan heräsimme kovaan tärähdykseen. Vihollinen pudotti lentopommin melko lähelle. Mitään vahinkoja ei tapahtunut. Rajajääkärien onnistui saada vankiksi yhden venäläisen luutnantin. Tykistötulessa meni kaksi tykistön ratsuhevosta. Simpeleen kirkko myöskin hieman vaurioitui.

1.7.41
6,00 Säätila aurinkoa, hellettä. Päivä kulunut rauhallisesti. Etäistä tykkien jyskettä vähäsen. Komppania sai täydennyksenä kaksi aliupseeria ja 5 miestä.

2.7.
6,00 Säätila pilvistä ja lämmintä. Vihollisen koneita lenteli jonkinverran Suomen puolella. Simpeleen kk. pommitettiin, 2 taloa syttyi palamaan. Jämijärven poika korpr. Lauri Leppihalme haavoittui käsivarteen, eräs tykistörykmentin adjutantti kuoli.

3.7.
6,00 Säätila hellettä. Suomalaiset hävittäjät ajoivat ryssän pommikoneet kahteen otteeseen pois Suomen puolelta.

4.7.
6,00 Säätila lämmintä. Edelleen viholliskoneiden lentelyä. Pudottivat pommeja järveenkin, josta oli seurauksena, että joukko kaloja sai surmansa, rajavartion pojat sekä muutama meikäläinen kävi niitä järvestä kokoilemassa. Saatiin oikea Pietarin kalansaalis. Osa kaloista paistettiin ja syötiin heti, suurempi osa suolattiin.

Yöllä n. klo 1,00 aikaan heräsimme kovaan tykistötuleen. Toimistotalo tärähteli pommituksesta. Ei mitään vahinkoja kuitenkaan sattunut, sillä lähimmät kranaatit putosivat noin 0,5 km etäisyydelle majoitusalueestamme.

5.7.
6,00 Säätila aurinkoa, tuulista, myöhemmin iltapäivällä ukkosta ja sadetta. Aamupäivä kului rauhallisesti, samoin iltapäivä. Illalla lähti III:nen pataljoonan vahvistettu komppania ryssän puolelle väkivaltaiseen tiedusteluun tarkoituksella ottaa vankeja.

Krh.komppaniamme kevyt joukkue avusti tiedustelun tekoa, ampuen kaikkiaan 51 kranaattia. Tiedustelu epäonnistui sikäli, ettei vankeja saatu. Peeston pastori T. Tunturi kävi ennen tiedustelun alkua pitämässä hartaushetken komppaniassa.

6.7.
6,00 Säätila tuulista, viileämpää. Vihollisen koneet ovat koko aamupäivän lennelleet yllämme, häiriten sunnuntailepoamme, muuten päivä kului rauhallisesti.

7.7.
6,00 Säätila kylmenevää, tuulista. Aamupäivällä ei mitään erikoista mainittavaa. Iltapäivä kulunut samoin rauhallisesti.

8.7.
6,00 Säätila aurinkoa, lämmintä. Koko päivän ollut vilkasta lentotoimintaa. Mitään suurempia vahinkoja ei ole sattunut. Rajalohkollamme ovat ryssät ampuneet suomalaisen sotilaan ja haavoittaneet toista käsivarteen.

9.7.
6,00 Säätila aurinkoa, hellettä. Aamuyöstä alkoivat lentokoneet lennellä. Kansallisuutta ei voitu todeta. Aamupäivällä ollut hyvin rauhallista, ei lentokoneita eikä tykkien jyskettä. Samoin iltapäivällä.

10.7.
6,00 Säätila aurinkoa ja lämmintä. Sekä omat, että vihollisen raskaat patterit ampuivat pitkin päivää, suurempia vahinkoja ei ole tiedossa. Toimistoalueen lähelle tuli muutamia vihollisen tykin ammuksia n. 0,5 km päähän.

11.7.
6,00 Säätila aurinkoa ja hellettä. Sodan rauhallisin päivä. Ei mitään pommituksia eikä lentokoneita. Pojat ovat saaneet olla rauhassa.

12.7.
6,00 Säätila aurinkoista ja hellettä. Yöllä n. klo 3,00 aikaan alkoi kuulua ankaraa tykkien jyskettä. Oma tykistömme ja vihollinen innostuivat vaihtamaan paketteja noin tunnin ajan. Aamulla ja aamupäivällä on ollut sen sijaan niin rauhallista, aivan kuin ei sotaa olisikaan. Rajalla huhuttiin liikkuvan vihollisen partioita. Upseerit lähtivät ottamaan asiasta selkoa.

16,30 lähti kevyt joukkue vänr. Hurmeen johdolla etenemään.
17,50 alkoivat suomalaiset tykit paukkua. Kevyt joukkue marssii rajalle saakka, mutta siellä meni tie pystyyn. Maantielle oli kaadettu puita murrokseksi, joten ajoneuvoilla oli mahdoton edetä, krh:t otettiin pois kuormasta ja tarkoitus oli lähteä jalan etenemään. Silloin antoi eräs luutn. käskyn mennä takaisin majoitusalueelle. Jalkaväki eteni noin 3 km ryssän puolelle. Korpr. Nästi R eksyi joukkueesta.

13.7.
6,00 Säätila aurinkoista ja hellettä. Kovaa tykistötulta molemmin puolin. Viholliskoneita lenteli yläpuolellamme, suomalaiset it.kk:t heitä tulittivat, mutta ilman tulosta. Korpr. Nästi ilmoittautui saapuneeksi. Oli ollut 5.komppanian mukana kauempana ryssän puolella, josta palasi s-ajoneuvoissa (vahinkoittumatomana).
22,00 komppania lähti liikkeelle kohti Änkilän kylää. Ei kuitenkaan koko komppania, sillä kevyt joukkue jäi entiselle paikalle.
2,00 aikaan pääsimme perille lähelle Änkilän kylää.

14.7.
6,00 Säätila aurinkoa ja hellettä. Vihollisen koneet lentäneet vilkkaasti koko päivän ajan. It.aseet tulittivat niitä ankarasti, mutta eivät saaneet yhtään alas.

15.7.
6,00 Säätila aurinkoa ja tuulista. Jonkunverran lentokoneitten toimintaa aamupäivällä. Yleensä rauhallista. Raskas joukkue sai määräyksen lähteä pois asemista, se marssi Änkilän kylän laitaan, jonne pystytettiin teltat.

16.7.
6,00 Säätila tuulista ja koleaa. Kenttäkeittiö muutettiin n. 0,5 km:n entisestä paikastaan eteenpäin. II joukkue siirtyi Koitsanlahden suunnalta Änkilänsaloon päin, asettuen asemiin. Propakandakomppanian miehet lähettivät venäjänkielistä ohjelmaa ryssän puolelle.

17.7.
6,00 Säätila pilvistä ja kylmää. Omien ja vihollisjalkaväen välistä kiivasta laukaustenvaihtoa. Vihollisen krh ampui 9. komppanian alueelle.
3,00 II joukkue sai tulipyynnön 9.komppanian päälliköltä ja ampui tykistön tulenjohdon avulla seuraaviin maastokohtiin: (koordinaatit)

Vihollisen hyökätessä krh.joukkueemme ampuivat useita kertoja. Kun vihollinen oli lyöty takaisin teki partio tiedusteluretken vihollisen alueelle. Krh. valmisteli hyökkäystä. Aamulla rauhallista, jonkun verran omaa ja vihollisen tykistötoimintaa. Omien koneiden lentotoimintaa.

18.7.
6,00 Säätila aurinkoa, lämpimämpää, samalla rauhallista.
14,00 II joukkue sai maaleja tykistön tulenjohtajalta ampuen 6 kranaattia. Vihollisen heitin alkoi hakea heitinasemaamme kuitenkin löytämättä.
15,00 Havaittiin vihollisen huomattavaa liikettä, ammuttiin maaliin 7 kranaattia. Viholliselle tuli kiire, kun ammukset tipahtivat aivan keskelle.

17,00 Tuliasemaan saapui 2 haavoittunutta sidottavaksi 9.komppanian komentopaikalta, yhteydet poikki k.o. komentopaikkaan. Vihollisen lentokoneen surinaa, ei tullut näkyviin. Muutamia vihollisia kävi tarkastamassa aluetta, jota pari tuntia aikaisemmin olimme ampuneet. Mukana oli ainakin yksi päällystöön kuuluva. Omia vieraita upseereja kävi myös maastotiedustelussa.

23,35 Alkoi kiivas laukaustenvaihto suunnassa 8.00, hetkistä myöhemmin saimme kiireellisen tulipyynnön pisteen x=9-70, y=6890 maastoon, jonne pienin korjauksin ammuimme 30 kranaattia. Ammunta lakkasi, vihollinen tulitti asemiamme heittimillä ja tykillä. Lähimmät laukaukset tulivat n. 30 m päähän. Pienen tauon jälkeen alkoi entisenlainen konetuliaseiden, heittimien ja tykistön ammunta. Etumaasto koko yön rauhallinen, paitsi että Änkilänsaloon johtavan tien suunnassa kuului hv:n ääntä ja jotakin kaluston käsittelyä.

19.7.
2,00 Kaikki hiljaista.
3,45 Vihollisen tykistön häiritsemisammuntaa.
6,00 Säätila aurinkoa ja lämmintä.
11,00 Vihollisen lentotoimintaa. Muutamia koneita kierteli lähiympäristössä, it.aseemme tulittivat niitä, mutta ilman tulosta. Tavanomaista häiritsemisammuntaa.
20,45 Oma tykistö ampui muutamia sarjoja vihollisen puolelle.

22,00 II joukkueemme oli juuri saanut selville, että paikastamme kaakkoon olevalla metsäkannaksella vihollisella oli jonkinlainen kokoontumispaikka, sieltä kuului nyt kuten aikaisemminkin ääniä, kärryn kolinaa ym. Joukkue ampui sinne lisähajoitusmaaliin 10 kranaattia, liikkeen ollessa vilkkaimmillaan. Tulenjohtaja pyysi vielä lisää, ammuttiin 3 kranaattia. Paikalla syntyi jonkun ajan kuluttua täysi hiljaisuus.

Oma tykistö ampui samaan aikaan meistä etelään olevaan suuntaan. Vihollisen tykistö vastasi tuleemme ja ampui aivan lähelle muutamia kranaatteja. Yhteydet katkesivat tj.paikkaan. Ne saatiin kuitenkin aivan heti kuntoon. Yö harvinaisen rauhallista.

20.7.
3,45 Kaksi vihollisen konetta lensi linjojen suunnassa. Koko päivä rauhallisin, mitä on tähän asti tällä paikalla ollut. Muutaman kerran on kuulunut kaukaista lentokoneen surinaa. Vihollisen tykistö ampunut muutamia kertoja oikealle 8.komppanian alueelle. Iltapäivän aikana samasta suunnasta kuulunut muutaman kk:n ääntä.

21,30 raskas joukkue lähti asemiin rajan pintaan Änkilänsalon suuntaan. Kevyt joukkue palasi kenttäkeittiöalueelle asemista siirtyäkseen II pataljoonan alisiin uusiin asemiin. Raskas joukkue on toistaiseksi alistettuna III pataljoonan alaisuuteen. Yöllä perille päästyään raskas joukkue asettui asemiin ja veti puhelinyhteydet. Kaikki rauhallista.

22.7.
6,00 Säätila aurinkoa ja hellettä. Koko päivä kulunut rauhallisesti. Raskaalla heittimellä ammuttiin yksi kranaatti vihollisten asemiin. (tarkistusammunta).
14,00 Komppanian päällikkö ja I joukkueen johtaja kävivät tarkastuksella etumaastossa.
21,45 Vihollinen ampui tykillä muutamia laukauksia kylän pelloille ja metsään.

23.7.
6,00 Säätila aurinkoa ja hellettä.
9,00 Taas tuli muutamia laukauksia kyläämme, ei mitään vahinkoja. Suomalaiset vastasivat aika navakasti.
21,00 Vihollinen ampui muutamia tykinlaukauksia, oma tykistömme vastasi tuleen.

24.7.
6,00 Säätila aurinkoista ja hellettä. Vihollinen ampui muutamia kranaatteja kylästä vasemmalle. Ei mitään vahinkoja. Yöllä rauhallista. Oma it.tykistö ampui n. 80 laukausta jossakin vasemmalla.
7,00 Savua suunnassa 20.00.
8,00 Rattaiden kolinaa suunnassa 24.00.

10,00 Vasemmalta kk:n ja kp:n tulta.
12,20 Yksinäisiä kiväärin laukauksia suunnassa 20.00. sekä pk.tulta.
13,10 Samoin suunnasta 8.00.
16,40 Leirisavua suunnasta 25.00. Kaikki suunnat tjp.1:n katsottuna. Ei omaa toimintaa.

25.7.
6,00 Säätila aurinkoa ja hellettä.
10,00 Vihollisen tykistö ampui suunnassa 15.00.
(edelleen raskaiden aseiden kaksintaistelua).

26.7.-30.7. aikajaksolla komppanialla ei ollut omaa toimintaa.

31.7.
Ei saatu havaintoja etulinjasta, koska oli hyökkäys käynnissä. Hyökkäyksen aikana haavoittui 3 miestä kev.joukkueesta, joista Halmela Tauno takalihaksiin niin , että joutui kenttäsairaalaan hoidettavaksi. Kierikka Frans ja Sikiö Jaakko haavoittuivat niin lievästi käteen, että 3 päivän jälestä pääsivät palvelukseen. Vielä kevyestä joukkueesta samana päivänä haavoittui 3 hevosta, joista yksi oli ammuttava, jonka omisti mv. Teelmäki E Jämijärveltä. Komppanianpäällikkö II joukkueen tulenjohdon mukana etumaastossa.

Taistelujoukot etenevät

1.8.41
8,30 Haavoittui raskaasta joukkueesta 1 hevonen, omistaja mv. Ritakorpi V Jämijärveltä. Hevonen tuli myöhemmin päivällä ammuttavaksi. 1:n ryhmän heitin särkyi ryssän tykin ammuksesta. Aamupäivällä ajoittain voimakasta vihollisen tykistö- ja krh.tulitusta eri puolille m.m. raskaan krh:n tuliasemaan ja “Törmän” ympäristössä. Ei vaurioita.

12,00 Propakandakomppania lähetti venäjänkielistä puhetta ryssille, mukana ugrainalainen emigrantti, joka puhui hyvin innostunein elein. Iltapäivällä edelleen vilkasta tykistötoimintaa molemmin puolin. Oma raskas heittimemme ampui päivän kuluessa 39 ammusta esim. Akkaan 7+7, Ryssään 9 ja Aulikseen 2+6+8. Komppanianpäällikkö saapui etumaastosta, jossa parina päivänä oli edetty useita kilometrejä.

2.8.
6,00 Säätila lämmintä ja aurinkoista. Molemminpuolinen tykistötuli jatkui pitkin päivää ja yötä. Yleensä heikompana kuin parina edellisenä päivänä, vain ajoittain hieman voimistuen. Ryssän 8 konetta käsittävä englantilaismallinen lentolaivue huomattiin lentäneen suomalaisin merkein varustettuna. Olivat häirinneet jonkun kolonan leiriä. Yhden koneista sanottiin it:n pudottaneen.

3.8.
6,00 Säätila pilvetöntä ja lämmintä, heikkoa tuulta. Aamupäivällä vihollisen puolelta laiskaa tykki- ja krh.tulta. Omalta taholta vilkkaampaa. Koko iltapäivän melko hiljaista, lukuunottamatta surullista saunamme paloa.
20,00 pyydettiin muutamia sulkuja ja raskas heittimemme ampui 52 ammusta . Yö oli yleensä rauhallinen. Aamupuolesta hieman satoi.

4.8.
6,00 Säätila vaihteleva, pilvistä, sadetta ja ukkosta. Päivä melkein uskomattoman rauhallinen. Ainoastaan vähäistä tykistön ja rkrh:n laukaustenvaihtoa. Raskas heittimemme ampui pistemaaliin 54, 9 laukausta. Kevyen heitinjoukkueen toiminnasta ei ole näinä päivinä mitään tarkempaa tietoa, mutta toiminta siellä on ollut vilkasta, koska ammuksia on täytynyt toimittaa lisää. Viestimiehillä on viimepäivinä ollut tavallista vilkkaampaa yhteyksien säilyttämisessä.

5.8.
6,00 Säätila hajapilviä vähän, tuulista, lämmintä, aamupäivä hiljaista, hajanaisia tykinlaukauksia. Puolen päivän aikaan ja iltapäivällä tykitti ryssä törmän ympäristössä olevia pattereita ja joku kranaatti tuli lähelle tuliasemiakin ja törmääkin. Oma tykistö vastasi reippaasti. Illalla laskettiin koordinaatteja sulkua varten yöllä alkavassa hyökkäyksessä. Hyökkäys alkoi illalla ja heittimemme ampui 11 laukausta. Pyydettyyn sulkumaaliin.

6.8.
6,00 Säätila vähäisiä tuulia, hajapilviä, lämmintä. Kevyt heittimemme toiminut tarmokkaasti yöllisessä hyökkäyksessä ja tuloksellisesti, ampuen yön aikaan 3-400 kranaattia, jotka merkitsevästi vaikutti hyökkäyksen onnistumiseen. Törmän seutua häiritsi ryssä kranaattitulella varsinkin puolen päivän seudulla ampuen ahkerasti, kohteena ympäristössä olevat tykistöpatterit ja huoltotie ja sen takana oleva huoltotie.

Iltapäivä ja ilta hiljaista lukuunottamatta omien tykkien laukauksia. Kevyen heittimemme toiminnassa yöllä olivat haavoittuneet Hietamäki Tauno, Suoranta Olavi ja Ropponen Kalle. Suoranta vaikeammin.

7.8.
6,00 Säätila vaihtelevaa pilvisyyttä ja sadetta. Aamupäivä aivan rauhallista ja hiljaista.
11,00 Komppanianpäällikkö ja vänr. Ervelä saapuivat Törmään. Saatiin marssikäsky peräytyvän ryssän jäljille. Pysähdyttiin saamaan tarkempia määräyksiä rykm. silloisen komentopaikan luota. Törmästä noin 5-6 km. Jolloin mm. rankkasade ja ukkosilma kasteli miehet perinjuurin.

Muutaman tunnin pysähdyksen aikana oli tilaisuus kuivatella vaatteita ja myös tarkastella lähellä olevaa ryssän vankkaa tukikohtaa, jonka vanjat olivat kaaosmaisessa paossa jättäneet mitä sekasotkuisempaan kuntoon. Kaikenlaista ryssän kenttäkeittiöitä, tykin ja heittimen ammuksia, käsikranaatteja, vaatteita ym. pikkuesineitä oli haisevien korsujen ympäristössä. Kaatuneitaan olivat ryssät kuopanneet heittäen vain hyvin ohuen multakerroksen niiden päälle, joku ruumis oli jäänyt hautaamattakin.

Löyhkä leirialueella oli sanoin kuvaamaton.
21,00 Jatkettiin matkaa, joka oli keskeytyksissä ryssän räjäyttämien siltojenkorjausten ja miinoitettujen maanteiden tarkastelun takia. Noin 3 km pitkä kolona liikkui varovasti miinoja väistäen Lamminsalon kylää kohti Hiitolassa.

Lamminsalon kylä, johon saavuttiin puolen yön ajoissa, oli kokonaan poltettu, samoin kuin asemakin, jonka ratapihalta oli kiskotkin poistettu. Ryssät olivat jälleen jättäneet vahvan tukikohtansa, tykistöpatterinsa ja kk.pesäkkeensä juoksuhautoineen ja korsuineen. Ammustarpeita ja yksi rikkinäinen 6 tuuman tykki oli myös jäänyt.

8.8.
6,00 Säätila sadetta ja aurinkoa, yleensä lämmintä. Ryssän miinat olikin lähemmässä tarkastuksessa havaittu “Tiltuiksi”. Ainoatakaan oikeaa miinaa ei ko. maantien osalta löydetty, siis huumorinhenkistä peloitusta ryssän taholta koko miinajuttu. Paljon olivat työtä tehneet, sillä vielä avonaiset miinakuopat olivat melko syviä kovaan tiehen tehtyjä, liekö sitten valemiinojen ollut sabotaasia vai mitä, on arvoitus.

9,00 Marssikäsky eteenpäin n. 6 km Lamminsalosta. Asemiin ei kuitenkaan asetuttu ennen kuin iltapäivällä Hiitolan ja Kurkilahden rajaseudulla n. 2 km ennen Alhon pysäkkiä. Ryssät olivat aivan lähellä Alhoa ja rautatien suunnassa.

16,00 Kevyt joukkue alkoi toiminnan lähettäen vanjan joukkoon 32 ammusta. Samoin raskaat heittimet järjestettiin asemiin ja alettiin hakemaan maaleja ampumatta kuitenkaan enempää enää illan kuluessa. Tälläkin seudulla oli ryssällä ollut vankat tykistöpatterit ja heitinasemat ym. varustuksia, mutta kiire oli vanjalla oluut lähtiessään, koska mm. 5 tuuman tykin ammuksia olivat jättäneet satoja laatikoita, samoin 150 mm ja 82 mm:n krh.ammuksia ym. pikkutarvikkeita oli jäänyt varsin runsaasti.

Eräs kolhoosin päämaja, jota ehkä oli pidetty komentopaikkana sodan aikana oli jätetty mitä suurimpaan sekasotkuun ryssien asuman jäljiltä. Likaisia pahnoja ja kaikenlaista törkyä, muonan jätteitä ym. ryöjää oli hajanaisten huonekalujen joukossa löyhkäävissä huoneissa.

Iltapäivällä satoi ajoittain hyvin vankasti.
21,00 Illalla näkyi varsin hyvin Elisenvaaran palo, ryssä teki lähtöä ja tapansa mukaan poltti koko kylän. Korkeat tulenlieskat leimusivat ja sankat savupilvet nousivat laajalta alueelta. Myöskin jostakin Alhon suunnasta näkyi punainen tulipalon kajastus.

9.8.
6,00 Säätila edelleen epävakainen, ajoittain kovaa sadetta.
8,00 Molemmat heitinjoukkueet ryhtyivät ampumaan yöllä laskettuja maaleja, mutta sateisen sään aiheuttamien epätarkkojentulosten takia täytyi toiminta keskeyttää, kun oltiin epätietoisia omien joukkojen liikehtimisestä. Ryssät lähettivät tuohon tykki- ja krh.ammuksia lähellä olevia tykistöpattereita ja meidän krh.asemiamme kohti.

13,00 Selvästi näkivät tulenjohtajamme ryssien liikehtimisen etumaastossa, mutta komppaniamme ei toistaiseksi saanut ampumalupaa, mikä johtui siitä, ettei oltu varmasti tietoisia omien joukkojemme liikehtimisestä, ne kun olivat osittain hyvinkin lähellä vanjan asemia edessä ja sivustassa. Selitettyään useaan otteeseen ryssän toimintaa ja heittimen tarkkoja maaleja, sai komppanianpäällikkö vihdoin luvan kevyen joukkueen toimintaan,

16,00 Innokkaasti pojat alkoivatkin heti päästää hyviä sarjoja iivanaa kohti saavuttaen hyviä tuloksia. Mm. ryssän yksi pikatykki vaikeni heti ja yhdessä joukossa jotain touhunneet 25-30 vanjaa tuhottiin tyystin. Kaikkiaan ampuivat kevyet heittimet päivän kuluessa 130 kranaattia tuhoten yhteensä 5-60 ryssää, pikatykin sekä erään ammus eli kasapanosvaraston, mikä mm. huomattiin suuresta räjähdyksestä sekä sankkana nousevasta savupaljoudesta.

19,00 Iivanat nähtävästi alkoivat käsittää tarkoituksemme, koska ammunta loppui ja nähtävästi alkoivat vanjojen lähtövalmistelut, joita kiiruhtivat omien lentokoneittemme pommitus ja kk.tulitus. Illalla kaikki hiljeni ja seurasi varhainen yö.

Takaa-ajo jatkuu

10.8.
6,00 Säätila vaihtelevaa, pilvistä, aurinkoista, vähän sadetta yöllisen rankkasateen jälkeen. Pyhäaamun rauha, vain muutamia turhaan heitettyjä tykin-, krh:n ja kiväärin laukauksia vanjojen puolelta. Meidän patteristot tietysti vastasivat voimakkaimmin, kunnes vanjojen aseet kokonaan vaikenivat. Eräältä vankilta kuultiin, ettei ryssillä ollut Alhossa enää kuin yksi tykki, eikä siinäkään sopivia ammuksia.
16,00 Saatiin käsky valmistautua matkalle iivanan jälkeen, syötiin.

18,00 Lähdettiin Alhoon, jonka asemanseutu oli poltettu ja rautatiet rikottu. Noin 1 km:n päässä pysähdyttiin, vanja-vainaita oli pelloilla ja vankeja toistakymmentä, joista mm. Ahtolan joukkueen tulenjohtopaikallayksi oli ollut osoittamassa tärkeimpiä tulituskohteita. Noin 2 km sivustassa joko motissa tai muuten sinne jääneitä vanjoja, jotka punaisin ym. värisin valoraketein nähtävästi pyysivät apua.
22,00 Jatkettiin matkaa Kurkijokea kohti ja pysähdyttiin sekä majoituttiin telttoihin noin 6-7 km ennen Kurkijokea.

Huom! Kevyen, eli toisen joukkueen vaiheita ajalta 31.7.-7.8.41 ei ole voitu päivittäin sotapäiväkirjaan merkitä syystä, että se oli alistettu III pataljoonalle ja kulki eri teitä kuin raskas joukkue. 31.7. siirtyi kevyt joukkue tukemaan III pataljoonan hyökkäystä ryssän uuden rajan yli, jolloin heti ensi asemistaan ampui 45 kranaattia hyvin tuloksin.

1. – 2- päivinä heinäkuuta oli joukkue edelleen varmistamassa hyökkäystä joka jatkui edeten päivä päivältä. Joukkue joutui luonnollisesti tiettömässä maastossa kantaan välineitään vaihtaessa useasti asemiaan. Erittäinkin

3.8. oli tavattoman raskas päivä, jolloin kantaen heittimiä, ammuksia ym. välttämättömiä tarpeitaan, joutuivat rasittavassa helteessä usein vaihtamaan asemia edeten kilometrimäärin kiilassa ryssän keskustaan Änkilän – Syrjäkosken tiehaarassa oli luja ottelukin, jossa joukkue oli yhdellä ammuksella onnistunut tuhoomaan mm. yhden suorasuuntaustykin ryssiltä.

Hyökkäyksen tukeminen oli onnistunut hyvin, josta joukkue oli saanut tunnustuksen jälkaväeltä, ammuttu oli noin 20 laukausta. 4. – 6. päivän välisenä aikana liikkuivat heittimet edelleen eri asemissa ampuen sillä ajalla 3-40 kranaattia hyvällä menestyksellä, mm. 5:tnä päivänä olivat tuhonneet vähällä vaivalla yhden kk-pesäkkeen. 7:nä päivänä yhtyi toinen joukkue komppaniaan.

11.8.
6,00 Sää pilvinen, heti aamulla piti jatkaa matkaa Kurkijoelle päin, mutta tie oli epäselvä. Metsiin pesiytyneitä ryssiä oli lähiseuruilla molemmin puolin tietä olevilla kukkuloilla, joten eteneminen tapahtui hitaasti.
12,00 Kevyt krh.joukkue oli asettunut asemiin n. 1,5 km Kurkijoki – Hiitola – Alho tienristeyksestä lavealle korkean kallion rinteelle I p:n joukkueen ollessa toisella puolen Alhon tietä olevalla kukkulalla.

Ryssillä oli hyvin suojatut asemat Hiitolan tien takana olevilla kukkuloilla n. 1-2 km suoraan edessä. Ammuntamme oli tehokasta, mikä pani iivanat pysymään tarkasti varustuksissaan. Kivääri- ja konetuliasetoiminta ryssän taholta oli vilkasta ja tarkkaakin pitkästä matkasta huolimatta. Omien joukkojemme Kurkijoelta päin hyökätessä savuverhon suojassa vihollisen asemiin.

14,00 Ryssä antoi tarkan ja pitkän keskityksen nähtävästi laivastotykeistään Laatokalta päin osuen melko syvälle pitkin maantien vartta olevien joukkojemme keskuuteen. Pienen väliajan jälkeen uudisti ryssä keskityksensä samalta suunnalta, ehkä vielä syvempään kuin edellinen oli ollut. Keskityksessä haavoittui useita miehiämme mm. kevyestä joukkueesta Juho Viitaniemi kranaatin sirpaleesta poskeen ja III pataljoonan krh.joukkueesta Yrjö Jokisalo kiväärin kuulasta vatsaan.

15,00 Oli pakko keskeyttää tulituksemme.
18,00 Iltapäivällä oli alkanut sade joka jatkui edelleen. Illalla poistettiin heitin asemista siirtoa varten. Ryssä oli vetäytynyt Huiskonniemeen päin. Kevyt oli ampunut 150 kranaattia.

12.8.
6,00 Edelleen sadetta. Puolen yön jälkeen siirtyivät molemmat heitinjoukkueet noin 3 km sivuun Unkolan kylän suuntaan. Raskas oli alistettu II pataljoonalle ja kevyt I pataljoonalle. Töpinä asettui Laatokan rantaan Kurkijoen – Hiitolan tien varrelle, lähelle Hiitolan rajaa.

Tarkastettiin eilisen kranaattitulemme jälkiä, jotka olivat hyvin vaikuttavat. Kaatuneita miehiä ja hevosia, rikkoontuneita kenttäkeittiöitä, aseita ja ammuksia, gramahvooneja ym. oli ryssä jättänyt sikin sokin jälkeensä. Erittäin Kurkijoen kk:n seutu oli hyvin sekasotkuinen kaikenlaisine jätteineen, vainajineen ja varusteineen, mm. isoja ammusvarastoja löytyi useampia.

Kaamealta tuntui katsella Kurkijoen häväistyä kirkkoa, josta ryssä oli tehnyt jonkinlaisen valistustalon elokuvateattereineen, näyttämöineen, tanssilavoineen, biljardihuoneineen, jotka kaikki olivat parhaillaan remontin alaisia.
12,00 Iltapäivällä sää kirkastui. Tavanmukaista laukaustenvaihtoa. Heittimemme eivät ampuneet.

13.8.
6,00 Sää vaihteleva, väliin aurinkoista, välillä pientä sadetta. Molemminpuolista tykistötulta Kilpolan motin seuduilla. Melkein huvittavaa oli erään tykistöpatterimme tuliaseman paikka, kun ampua rouskuttivat aivan avoimelta perunapellolta neljällä kenttätykillään. Tarkastelimme edelleen ryssän jättämiä asemia Laatokan rannalla Kurkijoen – Hiitolan rajamailla.

Rumaa jälkeä, vanhempia ja uudempia miesten ja hevosten haisevia raatoja, kaikenlaisessa kiireessä jätettyjä varusteita, lentolehtisiä ym. ryöjää. Raskaat heittimemme olivat edelleen asemissa Unkolan kylän lähistöllä. Kevyt joukkue liikkui III pataljoonan mukana Mustolan ja Tiuralan kylien seuduilla. Metsäryssiä tavattiin siellä täällä ja useita vangittiin. Omat heittimemme eivät ampuneet.

14.8.
6,00 Sää edelleen epävakainen. Aamupäivällä kranaattituli molemmin puolin vilkasta.
13,00 Iltapäivällä tulitti ryssä erikoisesti huoltoteitämme, joilla liikkuminen oli ajoittain jopa henkenvaarallinen, mutta väliin täytyi liikkua hyvin matalana säilyäkseen sirpalesateista.

16,00 jouduimme pikkukahakkaan kolmen desantin kanssa, jotka metsästä avasivat tulen muutamaa hevosmiestämme vastaan. Ketjussa piiritimme ryssät ja kovaa melua pitäen saimme kaikki 3 vankituksi heidän vastarinnastaan ja kipakasta juoksustaan huolimatta. Iivanat olivat ns. porttoryssiä, joita seudun metsissä piileksii enempikin.

Kevyt joukkueemme siirtyi Paksujalan kylään III pataljoonan mukana reserviin. Raskas joukkueemme oli tuliasemassaan, johon illalla siirtyi töpinäkin. Päivän kuluessa ammuttiin raskailla heittimillä 52 ammusta.

15.8.
6,00 Säätilanne vaihteleva. Lohkollamme yleensä hiljaista toimintaa, kranaattituli laimeahkoa eilispäiviin verrattuna.
11,30 Siirtyi raskaan joukkueen 3.ryhmä lähemmäksi Kilpolan mottia, noin 3 km ns. Kotimäkeen. Sielläkin oli muutamia metsäryssiä, jotka olivat päässeet pakoon, lukematta yhtä väsynyttä, jonka pojat vankitsivat. Ajoittain kranaattituli vilkastui molemmin puolin.

18,00 Siirtyi raskas joukkue kokonaan tuliasemiin Kotimäen rinteeseen. Matkalla varsinkin Kurkijoen – Hiitolan tien ylimenon kohdalla antoi ryssä vilkkaasti kranaattitulta mm. suorasuuntaustykillään. Hyvin päästiin perille, teltat pystyyn ja yöpuulle. Omat heittimemme eivät ampuneet.

16.8.
6,00 Säätila poutainen, vähäisiä sadekuuroja. Kilpolan motti edelleen luja. Molemminpuolinen kranaattituli ajoittain hyvin kiivasta. Tykistötuli omalta puoleltamme, kuten tavallista oli huomattavasti voimakkaampaa kuin ryssän taholta. Reservissä ollut kevyt joukkue siirtyi Tiuralan kylään tuliasemiin, joutuen vaikeisiin kranaattikeskityksiin ja ryssän suorasuuntaustulen kohteeksi.

Näissä keskityksissä haavoittuivat lääkintäalik. U Kuparinen, stm. Sulo Hanhiniemi ja Tauno Syrjätie, joutuen jokainen sairaalaan, siis pois pelistä toistaiseksi. Raskaat heittimet ampuivat tj:n kertoman mukaan hyvin sattuvin osumin päivän aikana yht. 50 kranaattia.

17.8.
6,00 Säätila viileän yön jälkeen aurinkoinen ja lämmin. Kevyt joukkue tuki yöllistä hyökkäystä Tiuralan suunnasta, pehmittäen vilkkaasti ja erittäin tehokkaasti Kilpolan motin sivustaa.
1,00 tykistömme suuntasi varsin kiivaan kranaattitulen mottiin, josta ryssät tietysti vastasivat tulellaan voimiensa mukaan. Täällä ammunta kesti hyvin vilkkaassa tahdissa noin tunnin ajan.

4,30 Samanlainen tulitus uudistettiin, ehkä vielä voimakkaampana. Tuntui kuin koko maailma olisi ryskyen ja paukkuen hajonnut. Jylinä ja vonkuna ilmassa ja räjähdykset eri puolilla olivat tavattoman valtavat. Ei varmaan maistunut uni sinä yönä ryssille kranaattitulen helvetillisessä räiskeessä, koska oman tykistömme aiheuttamassa jylyssä häipyi unisuus omistakin miehistämme.

11,30 Ensimmäine ja toinen heitinryhmä siirtyivät yöllä saatujen ryssäläisten heittimien kanssa asemiin n. 1 km Laatokalle päin Kurkijoki – Hiitola tien vasemmalle puolelle. Liikkuminen etumaastossa tj.paikoille ym. oli suoritettava mahdollisimman varovasti syystä, että ryssillä oli erinomaisen hyvät tähystyspaikat asemissaan ja pienempikin liikehtiminen aiheutti suorasuuntaus-, srapnelli- ja kranaattitulen varomattomien niskaan.

14,00 Mielenkiintoista oli ruveta kokeilemaan ryssän heittimiä. Hyvin toimivat heittimet ja luonnollisesti oli mukavaa lähettää ryssille sen omia kranaatteja, joilla siihen suuntaan ammuttuina oli meille miellyttävä vaikutus. Antoihan ryssäkin päivän mittaan puolestaan runsaasti kranaattitulta haravoiten miltei järjestelmällisesti kaikki mäen rinteet ja keskittäen muutamia kohteita. Omat heittimemme ampuivat päivän ja yön kuluessa yht. raskaat 53 ja kevyet 350 kranaattia.

18.8.
6,00 Sää aurinkoinen ja lämmin. Tavanmukaista tykistötulta, muutamia keskityksiä ryssän taholta sekä tykeistä että heittimistä. Ryssän krh-tuli oli ajoittain kiihkeätä mm. Kotimäkeen.
13,00 Tuliasemastamme, johon oli toistaiseksi jätetty raskaan joukkueen kolmas ryhmä oikealle, tuli pitkäaikainen keskitys, joka lankesi aivan tyhjään maastoon. Nähtävästi tulenjohtovirhe ryssillä.

Yöllä oli kevyt heitinjoukkue siirtynyt Paksujalan kylästä Unkolan kylän seuduille töpinän ja raskaan joukkueen välille. Kevyen joukkueen miehet kertoivat mielenkiintoisesta seikkailustaan Tiuralan kylän ja Hiitolan kunnalliskodin seuduilla. Olivat joutuneet hyvinkin vaikeisiin tilanteisiin ryssän kranaattikeskityksissä, mm. 17. päivänä oli kaatunut yksi hevonen ja useana päivänä olivat saaneet ankarasti suorasuuntaustulta raskaista tykeistä.

Erittäin tulenjohtue kunnalliskodissa toimiessaan oli joutunut erittäin kovan tykistötulen kohteeksi. Kivisessä kellarirakennuksessa olivat seinät murtuneet ja koko rakennus huojunut, mutta alimmassa kellarissa säilyivät miehet eheinä.
14,00 raskaan joukkueen tj.paikoilla haavoittui tulenjohtueessa ollessaan stm. Sillanpää Kalle. Raskailla heittimillä ammuttiin päivän kuluessa 68 kranaattia.

19.8.
6,00 Sää lämmin ja aurinkoinen. Aamuyöllä tykistö- ja krh.tuli edelleen voimakasta ja jatkui samanlaisena koko päivän.
13,00 Kotimäessä olevan kolmannen heitinryhmän ja komentoryhmän telttojen väliin, noin 1 m komentoteltan reunasta sattui ryssän 82 mm krh:n ammus aiheuttaen tuhoisan sirpalesateen, jonka vaikutusta lisäsi juuri joku sekunti aikaisemmin toisen teltan alapuolelle pudonnut samanlainen kranaatti.

Molemmat teltat olivat kuvaannollisesti sanoen seulana sirpaleitten rei’istä, komentoteltta sitäpaitsi halkesi kokonaan. Miehiä haavoittui edellämainitussa teltassa 4 ja jälkimäisessä 5, yhteensä 9 miestä. Nimittäin korpr. Mäkynen Matti, Ritakorpi Toivo, alik. Yli-Rämö Viljo, stm:t Lahdenperä Niilo, Virtanen Kalle, Sillen Emil, Viitanen Vihtori, Suoniemi Kalle, ja Valanne e G. Näistä vaikemmin haavoittuivat Ritakorpi ja Mäkynen, kaikki muutkin joutuivat kenttäsairaalaan paitsi Valanne jaksoi sidonnan jälkeen olla komppaniassa.

Suurempaa keskitystä ei paikalle tullut muuta kuin nuo edellämainitut kaksi kranaattia, mutta ne aiheuttivat tarpeeksi tappioita, ihme kyllä, ei ketään kaatunut, vaikka miehiä oli enempikin samoissa teltoissa, mm. komentoteltassa, joka murskaantui kokonaan oli kers. Uusitalo Paavo ja kompp.päällikkö luutn. Ala-Peijari, jotka säilyivät aivan eheinä toisten haavoittuneiden joukossa. Kun miehet oli kuljetettu JSp:lle ja kranaattien aiheuttama sekaannus tuliasemassa järjestetyksi.

16,30 Siirtyi 3. ryhmä ja komentoryhmä 1. ja 2. ryhmän tuliasemiin, ryssien ammunta iltaan mennessä yhä kiihtyi ja useita keskityksiä saatiin aivan tuliaseman ympäristöön, myös suorasuuntaustykkien ammuksia tuli aika tiheään, minkä aiheutti liikunta tuliaseman ympäristössä, johon ryssien tähystäjillä oli vapaa näköala. Vänr. Ervelä ja kers. K Kontti toimittivat tuliasematiedustelun ja oli tarkoitus illalla muuttaa asemat suojaisampaan paikkaan,

mutta..
19,00 saatiin marssikäsky, jonka mukaan koko rykmentin oli lähdettävä toistaiseksi Hiitolaan. Päivän kuluessa ammuttiin raskailla heittimillä yhteensä 46 tehokasta laukausta.
21,00 Raskas joukkue läjti liikkeelle Hiitolaan päin. Noin 6 km päässä pysähdyttiin lepäämään. Jälessä tullut kevyt joukkue yhtyi komppaniaan, lähtiessä tulitti ryssä vilkkaasti aiheuttamatta mitään vahinkoa.

Hiitolassa

20.8.
6,00 Oltiin taas marssivalmiina jatkamaan matkaa Hiitolaan Alajärvelle. Matkan varrella näkyi useissa paikoissa kiivaitten taistelujen jälkiä, ryssästä löyhkääviä rikkinäisiä varusteita, siellä täällä vielä hautaamattomia raatoja ym. sekamelskaa, mikä osoitti ryssille tulleen kiireellisen lähdön. Hiitolan Asemanseutu oli suurin piirtein raunioina, rautatiesilta ja ylikäytävä räjäytetty, ratapiha hajoitettu aivan sekaisin ja koko aseman seutu poltettu.

Edelleen jatkettaessa matkaa Alajärvelle päin, nähtiin tiellä ja tien varsilla mitä vaikuttavimmin oman tykistön ja krh:n tulen vaikutuksen jälkiä. Muutamat keskitykset tien suunnassa olivat niin järjestelmällisesti pyyhkineet seutuja, että tuntui mahdottomalta ajatus, että niistä olisi yksikään tulen alaiseksi joutunut ryssä elävänä selvinnyt.

Jälkeen puolenpäivän saavuttiin Alajärven rantaan, jossa asetuttiin asumaan osaksi telttoihin, osaksi ryssän asumiin taloihin, jotka kiireessä ryssiltä olivat jääneet polttamatta. Seutu, johon pysähdyimme, oli erittäin kaunis, ilma aurinkoinen ja lämmin, miehistön mieli virkeä ja tyytyväisenä asetuttiin taloksi siinä mielessä, että raskaiden taistelujen jälkeen saadaan levätä. Vt. kirjuriksi määrättiin stm. Niemenmaa.

21.8.
6,00 Sää kaunis aurinkoinen ja lämmin. Rauhallista hiljaiseloa komppaniassa, miehistö nautti vapaudestaan, järjesteli omia varusteitaan, aseiden puhdistusta, pyykin pesua ym. askartelua.
15,00 Pettymys miehistölle oli, kun saatiin käsky valmistautua marssia varten. Pyykit oli saatava kiireesti kuiviksi, ym. varusteet lähtökuntoon pienessä ajassa.

Sitten saatiin käsky, jonka mukaan komppanian miehistön siirto tulisi tapahtumaan autoilla seuraavana aamuna. Kun kuormaston sitävastoin oli lähdettävä illalla.
22,00 Kuormasto lähti liikkeelle Räisälään ja edelleen Pyhäjärveä kohti, jatkaen matkaansa läpi yön. Miehistö jäi vielä yöksi paikoilleen.

22.8.
Sää oli yöllä muuttunut pilviseksi ja sateiseksi tihkusateeksi, mikä yltyi aamulla tasaiseksi sateeksi. Komppania lähti n. 3-4 km päässä olevalle rykmentin komentopaikan seudulle, josta autoilla lähdön piti tapahtua samana aamuna. Käskyyn tuli kuitenkin joku muutos, pystytettiin teltat ja jäätiin toistaiseksi odottamaan lähtökäskyä.

Seuduilla oli metsäryssiä, jotka olivat ampuneet mm. yhden jalkaväen miehemme. Ryssiä etsiskeltiin ja joitain saatiin vankiksikin. Sateinen päivä kului pääasiallisesti teltoissa majaillen.

Huvittavana tapauksena mainittakoon, että pitkästä aikaa näkivät poikamme naisia, kolme lottaa, jotka liikkuivat rykmenttimme mukana. Levossa ollessamme kuului telttojen ulkopuolelta naisääninen huudahdus “noh!”, silloin vavahtivat pojat, nousivat äkkiä ihmettelemään, että mikä se oli, painuivat kiireesti ulos ottamaan asiasta selkoa ja ilahdukseksi näkivät he kolme lottaa.

Autokuljetuksena eteenpäin.

23.8.
1,30 Yö oli kylmä, sade oli loppunut, aamupuolella pilvipoutaa, mikä kirkastui päivällä. Pimeässä yössä noustiin autoihin ja pimeässä yössä alkoi matka kohti Pyhäjärveä. Lujien taistelujen jälkiä näkyi paljon matkan varrella. Paikoin hyvinkin kaameita: Poltettuja taloja ja kyliä, miesten ja hevosten raatoja. Kaikenlaista kamaa ja varusteiden jätteitä.

Kaukolan kirkko seisoi pystyssä, mutta ryssän käytön häväisemänä. Muunmuassa tornista oli huippu siirretty. Räisälän kirkko oli melkoisesti eheä, mutta sisältä tietysti myös ryssien myllertämä. Räisälässä loistivat vielä pystyssä Stalinin ym. komeita kuvapatsaita.

Hämärässä yössä matkustettaessa vaihtuivat maisemat liiankin nopeasti. Mitään selvää kuvaa seuduista ei saanut. Samallaista hävityksen kauhistusta näkyi joka puolella, paikoin raaempana, paikoin lievempänä. Vankijoukkoja sekä laumoittain hevosia nähtiin siellä täällä, useissa paikoin joukoittain raatoja.

5,00 Automatka päättyi Pyhäjärven puolelle kankaalle, jossa pystytettiin teltat ja asetuttiin muutaman tunnin lepoon. Kuormaston kulku oli tapahtunut eri teitä, joiden varsilla oli näkynyt samat kaameat sodan jäljet.
6,00 Kolea yö alkoi kirkastumaan aurinkoiseksi.

9,30 Matkaa Pyhäjärvelle jatkettiin jalkamarssissa. Talvisodan jäljiltä tutut seudut olivat mielenkiintoisia nähdä. Pyhäjärvellä ei ryssien hävitystyö ollut onnistunut muutakun osittain. Iivanoille oli tullut niin kiireinen lähtö, etteivät edes polttoryssät ehtineen tehtäväänsä suorittamaan. Muunmuassa Salitsanranta oli jäänyt jokseenkin ehjäksi, tietysti ryssät olivat yrittäneet polttaa ja tuhota, mutta samalla olivat löytäneet oman kohtalonsa.

Polttoryssien raatoja näkyi tämän tästä tien varsilla. Heidän työnsä ja matkansa olivat keskeyttäneet reippaat suomalaiset sotilaat.
12,30 Salitsanrannasta Taipaleeseen päin olevassa tien risteyksessä pysähdyttiin parin tunnin tauolle, jolloin ruokailtiin ja hetkinen levättiin ja muisteltiin Talvisodan tapauksia.

14,30 Kevyt joukkue sai marssikäskyn ja lähti III pataljoonalle alistettuna Taipaletta kohti yöpyen Sakkolan Lohijoella. Raskas joukkue jatkoi marssiaan Enkkuaan päin kääntyen kuitenkin noin 3 km:n päässä vasemmalle erkanevia vanhoja huoltoteitä myöten Yläjärven pohjoispuolelle, jossa järjestettiin teltat pystyyn ja asetuttiin lepoon.

24.8.
6,00 Sää lämmin, jopa hellettä ja aurinkoista. Kevyt joukkue jatkoi matkaansa Linnakankaalle, jossa järjestyi asemiin saaden avukseen Kevyt os.16:sta yhden ryhmän ja III pataljoonasta krh,joukkueen, jotka kaikki yhteistoiminnassa keskenään antoivatTaipaleenjoen takaiselle ryssälle vilkkaasti tulta.

25.8,
6,00 Säätila pilvipoutaa, edelleen lämmintä. Kevyt joukkue jatkoi toimintaansa Linnakankaalla hyvin tehokkaasti, ampuen tarkkoihin maaleihinsa kaikki mukana olleet kranaatit. Lisäkranaatteja piti tulla aamulla. Pataljoonalla ja kev.os.16:lla oli huomattavat määrät ammuksia. Krh.komppanian kevyt joukkue oli kahden päivän kuluessa ampunut 130 kranaattia.

26.8.
6,00 Sää lämmin ja aurinkoinen. Ammustäydennyskäsky oli peruutettu ja kevyt joukkue sai marssikäskyn ja lähti myös Yläjärven pohjoispuolelle. Yhtyen siellä raskaaseen joukkueeseen, joka oli ollut levossa pari päivää. Tällä ajalla oli tullut komppanialle varoitus ryssien partiojoukosta, mikä oli ollut noin 40 miehen vahvuinen ja liikkunut Pyhäjärven seuduilla Yläjärven suuntaan.

Mitään partiojoukkoa ei tavattu eikä myöskään mitään metsäryssiä. Komppania antoi taistelukertomuksen rykmentille ajalta 31.7. – 25.8.41. Luutn. Ala-Peijarin lähdettyä 5 päiväiselle lomalle toimi komppanian päällikön vs. vänr. Ervelä.

27.8.
6,00 Sää pilvipoutaa, sopiva marssi-ilma. Edellispäivänä saadun käskyn mukaan oli komppania marssivalmiina ja lähti matkalle ryssien perään rajalle päin. Enkkuan kylä oli säilynyt ryssien jäljiltä likipitäen eheänä, vain harvoja taloja oli poltettu. Yleensä olivat ryssien jättämät talot haisevia ja äärimmäisen likaisia. Ja kaikenlaisen ryjän vallassa. Saaprussa oli ryssä toimittanut perusteellisen tuhopolton ja hävittänyt kaiken millä oli vähänkin arvoa.

Enkkuan ja Saaprun seurulla ryssien lentoveneet häritsivät koloniamme kk:n ja pommitulella aiheuttamatta kuitenkaan joukoillemme muuta vahinkoa kuin marssi viivyttämistä.

13,00 jatkettiin jälleen matkaa, jonka varrella Kostermaan ja Tolsterniemen kylät olivat melko hyvin säilyneet kunnes tultiin suureen Noitermaan kylään, jossa ryssä oli jälleen toimittanut perusteellisen hävityksen. Kylä oli koko laajuudeltaan poltettu lukuunottamatta muutamaa kylän toisessa päässä olevaa taloa, jotka olivat säilyneet syystä, että omien poikiemme kuulistaolivat polttoryssät kuukahtaneet pelloille ja teille ennen tihutyöhön ehtimistään.

Paljon olivat polttosissit ehtineet hävittää, mutta siinä työssä myös kuolemansa saivat. Muutaman kilometrin päässä Noitermaan kylästä häiritsivät ryssät kolmen koneen hävittäjälaivueella marssiamme, mutta autolla liikkuvat ryssäläiset it.aseemme pakottivat ryssän lentokoneet häipymään omille teilleen, joten marssia voitiin jatkaa pienen tauon jälkeen ja saavuttiin Tiituaan, jossa majoituttiin telttoihin.

Mutta ennen kuin ehdittiin telttoja pystyttämään huomasi yksi ajomiehemme eräässä ladossa ryssiä. Ollen aseeton, palasi ilmoittamaan havainnostaan toisille. Heti menikin pari kolme miestä ottamaan asiasta selvää, tarkoituksella napata iivanat kiinni. Ryssät avasivat ladosta automaattikivääri- ja pistoolitulen, jossa kaatui karvialainen pst.mies alikers. Kannisto.

Nyt piiritettiin lato sivuilta ja edestä, takapuolen ollessa avomaastoon. Ryhdyttiin kiivaasti ampumaan meidän taholtamme, jotavastoin ryssät ampuivat myös voimakkaasti automaattiaseella ja pistoolilla, mutta meidän puolelta ammutut ryssältä vallatut pk:n valojuovapanokset sytyttivät ladon tuleen, odotettiin ryssien koettavan pelastua palavasta ladosta, mutta sinne jäivät sisukkaat iivanat mieluummin kuolemaan kuin olisivat tulleet ulos meidän poikiemme kuulien kaadettavaksi.

Nopeasti paloi lato perustuksiaan myöten, tuhkasta löydettiin kolme, mutta epäselvästi 4 vanjan raatoa. Kolme pistoolia ja yksi automaattikivääri sekä upseerin vöihin kuuluneet palaneet vyön soljet osoittivat ryssien olleen tavallista metsäryssää parempia vanjoja, joko vakoilu- tai muuhun tärkeään tehtävään jätettyjä upseeri- tai aliupseerimiehiä. Olivatpa sitten mitä hyvänsä, niin ainakin sisukkaasti asiallaan olevia poikia olivat.

28.8.
6,00 Sää pilvinen, myöhemmin koko päivän sade. Marssi jatkuu Heinäahon – Hiiverin yksitoikkoiselle, osittain palaneelle kankaalle, sinne tehtyjä huoltoteitä myöten rankkasateessa. Heti matkan alussa yrittivät ryssän lentokoneet jälleen häiritä marssiamme. Tien varsilla harvallaan olevat talot olivat jääneet tuhoamatta, jopa polttamattomia pikkukyliäkin nähtiin.

26 km pitkä taival oli jokseenkin yksitoikkoinen ja sateessa ikävä vaeltaa. Marssiva joukko oli sangen suuri, kun siinä liikkui useampiakin rykmenttejä tai ainakin osia eri divisioonista. Matkalla saivat miehemme vankiksi pari puskaryssää kumpaisenkin erikseen. Toinen vähemmän kaunis kuvatus oli haavoittunut. Ihme että pääsivät elävinä poikaimme käsistä edellisiltaisen välikohtauksen jälkeen.
17,00 Väsyneinä ja märkinä päästiin iltapäivällä Vuokselan pitäjän Sikosaareen, missä pystytettiin kiireesti teltat ja mielihyvin asetuttiin lepäämään.

29.8.
6,00 Sää edelleen sadetta, myöhemmin vaihtelevaa. Lepos Sikosaaressa. Siistiydyttiin, pestiin ja kuivateltiin vaatteita. Luutn Ala-Peijari ja toisia lomalaisia tuli komppaniaan, kertoiltiin kotikuulumisia ym.

30.8.
6,00 Sää oli kirkastunut kauniiksi ja lämpimäksi. Radion päiväuutisissa ilmoitettiin juhlallisesti Viipurin valtaus. Tapaus oli mieliä kohottava ja virkistävä. Runoiltiin puolin ja toisin ja tunnelma oli herkkä ja isänmaallinen – tutustuttiin paikkakuntaan, mm. Vuokselan kirkko oli ulkonaisesti säilynyt lukuunottamatta ryssäläiseen tapaan kuuluvaa muodonvaihdosta kirkon tornissa, ristin tilalla punatähti.

Kirkon sisäpuoli oli sensijaan kokonaan häväisty ryssille sopivalla tavalla. Alttari, saarnatuoli, urut ja penkit hävitetty, seinät koristeltu polsun kihojen kuvilla ja iskulauseilla, likaa joka puolella. Iltapäivällä saadun marssikäskyn mukaan lähti komppania Vuosalmen maantien varteen autokuljetusta varten Valkjärvelle päin.

Autokuljetus yli Vuoksen.

31.8.
0,30 Yö oli kylmä ja kolea, sekä sateinen. Kuormasto lähti rykmentin kolonnan mukana liikkeelle ja miehistö nousi autoihin, painuen Vuosalmen, Äyräpään ja Muolaan teitä Valkjärven suuntaan. Vuosalmen yli oli jo pioneerit rakentaneet muhkean ponttoonisillan. Äyräpään uljaan kirkon olivat ryssät hävittäneet.

Muolaassa näkivät useimmat vielä omia rakentamiaan varustuksia. Pari vuotta sitten linnoitustöissä olleille lapiojääkäreille olivat seudut tuttuja, mutta pimeän takia eivät saaneet mitään selvää käsitystä paikkakuntien nykyisestä ulkonaisesta tilasta, se vähä mitä nähtiin oli suurimmalta osalta hävityksen jälkiä.

2,30 n. 50 km:n automatkan jälkeen pysähdyttiin Valkjärven Pasurinkankaalla, johon alettiin heti pystyttää telttoja. Telttojen pystyttämisessä sattui erinäisiä kommelluksia, kun pimeässä useasti sotkeuduttiin maassa viruviin ryssän raatoihin ja kompuroitiin ryssän kaivamiin pieniin suojakuoppiin joita ympäristössä oli runsaasti

Tietysti tuntui jonkin verran ällöttävältä rakentaa telttoja ryssän raatojen sekaan, se vara kuitenkin pidettiin, ettei telttojen sisäpuolelle, mutta makuupaikkojen valmistuttua tuntui uni kaikesta huolimatta suloiselta.

Aamun valjetessa silmäiltiin tarkemmin ympäristöä mikä oli tosiaan lohduton ja synkkä, kranaattien silpomia ruumiita ja ruumiin osia kaikenlaisten ryssältä löyhkäävää moskaa, varusteiden jätteitä ym. törkyä oli rikkiammutussa maastossa ylt’ympäri teltta-aluetta. Ryssän löyhkää eivät tuulet olleet vielä pyyhkineet.

Kevyt joukkue oli yöllä siirtynyt eteenpäin seuraten ryssien pakoa. Laukausten vaihto oli päivän kuluessa aika vilkastakin. Metsäryssiä löytyi jo aamusta alkaen. Ensimmäiset kaksi vanjaa antautuivat kok. Urho Hellesmaalle, joka toi ne komppaniaan, sen jälkeen saatiin pitkin päivää kymmenittäin vankeja.

10,00 Vankit pantiin puhdistamaan ympäristöä ja kantamaan omia kaatuneitaan, homma oli mahdollisimman raakaa. Ilkkuen vankit raastoivat mm. yhtä politrukin ruumista herjaten kuollutta vielä hautaan paiskattaessa, samanlainen kohtalo oli niilläkin kaatuneilla tavaritsheilla. Vankien joukossa oli myöskin yksi politrukki tai upseeri joka pantiin kovimpaan työhön. Voimakas kun oli sai paljon valmistakin, mutta posmitti aina toisten vankien ivaa ja syytöksiä vastaan.

Nälkäisiä olivat kaikki vankit ja ennenkaikkea olivat olevinaan mahdollisimman viattomia kuten ryssän vankit yleensä. Illalla lähetettiin koko vankijoukko takalinjoille.

1.9.41
6,00 Säätila pilvipoutaa.
10,00 Lähdettiin etenemään Rautua kohti Nurmijärvelle edelleen huoltotietä myöten.
13,30 Saijan kylään ja sieltä aikaisemmin varmistamattomia polkuja myöten Orjansaareen, jonka rinnettä noustessa ryssä osoittele komppaniaamme suorasuuntausammuksilla aiheuttamatta kuitenkaan vaurioita. Välillä nähtiin mm. ryssien alulle panema rautatien rakennustyö Valkjärveltä Rautuun mikä väli lie ollut jo kokonaan linjattu ja pohjaleikkauksia suoritettu. Samalle välille oli rakenteilla komea ja leveä maantie.

16,00 Orjansaareen saavuttuamme oli siellä osa III pataljoonaa upseereineen, jotka ihmettelivät meidän komppaniamme outoa tulosuuntaa, mikä taas oli johtunut siitä, että tarkoitetulla tiellä oli Saijan kylän silta rikki ja sen johdosta valittiin toinen tie, joka kiersi lähempää Rautua Orjansaareen, muuten ihmettelimme, että ryssät olivat niin helpolla jättäneet Orjansaaren, mikä korkean asemansa vuoksi ja laajojen näköalojen takia olisi ollut varsin vaikea valloittaa. Teltat pystytettiin ja yövyttiin Orjansaareen, missä vielä muutamat ryssien sytyttämät talojen rauniot savusivat.

2.9.
6,00 Säätila yöllisen sateen jälkeen pilvipoutaa ja kova tuuli. Aamupäivällä tutustuttiin seutuun, nähtiin mm. viime talvisodan aikainen ryssän upseerien hautausmaa, johon oli tuotu suomalaiset hautapatsaat nähtävästi Raudun hautausmaalta. Ryssien hautausmaa oli aidattu ja kaksiosainen jonkinlaisilla kukkapenkeillä koristettu. Hautapatsaisiin kiinnitettyihin kevytmetallilaattoihin oli mustalla värillä tekstattu muutamien kaatuneiden nimiä ja joitakin muisto- ta iskulauseita.

12,00 Aamupäivällä saadun käskyn mukaan lähti komppania Raudun viidentien risteyksen kautta rajalle Raasulin kylään. Mielenkiintoa herätti vapaussodan ajalta kuuluisa ja viime talvisodassakin mainittu Kuolemanlaakso, joka nyt avartui rauhallisena ja jylhänä joukkojemme marssiessa vapaasti sen yli.

15,00 Raasulin palavaan kylään saavuttua valmistautui komppania heti tulitoimintaan. Molempien joukkueiden tuliasemat sijoitettiin vierekkäin erittäin suojaavalle ja sopivalle takarinteelle Raasulin aseman lähellä, tulenjohtue lähti etenemään jalkaväen mukana. Yhteydet järjestettiin ja tuotapikaa olivat heittimet täydessä toiminnassa.

III pataljoonan heitinjoukkue oli myös alistettu komppaniallemme. Ryssät olivat miinoittaneet rajaseudut useiden kilometrien leveydeltä, mikä luonnollisesti hidastutti etenemistä. Miinat poistettiin sulkujen väliin (pääasiallisesti pieniä jalkamiinoja kynälaatikon ja pyöreän rasian mallisia). Ja niin tulenjohtue eteni noin 3 km, johtaen eri paikoista heitintulta, minkä sanottiin vaikuttaneen ryssiin erinomaisen tehokkaasti.

Ryssä puolestaan tulitti suorasuuntaus- ym. tykistöllään muös hyvin vilkkaasti Raasulin kylän seutuja osuen muutamia ammuksia välittömään tuliasemien ympäristöön , josta sirpaleet ylitse sinkoilivat. Jo erellispäivänä olivat ryssät aloittaneet Raasulin kylän ja aseman polttamisen, rikkoneet rautatien ja hävittäneet kaiken arvokkaan. Muutamat kylän suuremmista taloista ja asemalla ollut puutavaravarasto paloivat edelleen, omalla puolellaan toimitti ryssä parhaillaan tavanmukaista puhristusta polttaen kyliä ja taloja, koska sakeita savupilviä nousi etumaastosta päin.

Paikkakunnalla oli aikaisemmin harrastettu lavaviljellystä, koska sellaisia oli aivan tuliasemamme läheisyydessä, joskin nyt hoitamattomina. Viereisestä ladosta löydetyt olkipeitteet olivat nyt hyvään tarpeeseen kun saimme lainata niitä telttoihimme makuualustoiksi. Komentoryhmä uudisti ns. myötätunnon teltan, mikä osoittautui kuitenkin ahtaaksi 13 miehen asuttavaksi. Iltapäivän kuluessa ampuivat heittimemme raskaat 40 ja kevyet 200 hyvin tehokasta laukausta.

3.9.
6,00 Sää kylmää ja koleata. Molemminpuolinen kranaattituli oli aamuyöstä lähtien vaihtelevaa, milloin kiihtyen, milloin lauhtuen, mutta muuten melkein yhtäjaksoista. Aamupäivällä osasi ryssä muutamat kranaatit lähellekin, koska sirpaleet vonkuivat yli telttojen ja heitinasemien. Aiheuttamatta kuitenkaan meille vahinkoja.

12,00 Puolen päivän aikaan kehittyi kranaattituli valtavaksi paukkeeksi. Kaiken jylinän antoivat omat heittimemme, kevyet ja raskaat samanaikaisesti tulta, mikä säesti komeaa sodan soittoa tuliasemassamme. Kevyen nopean tahdin sekaan antoi raskas mahtavat rummun lyöntinsä järeällä kumahtelullaan. Ammunnalla oli tarkoituksenmukaiset tulokset, ryssän oli jälleen vetäydyttävä lähemmäksi Stalinin isällistä suojaa. Päivän kuluessa ampuivat raskaat 50 ja kevyet heittimet 300 laukausta.

Komppania yli vanhan rajan

4.9.
6,00 Sää sateinen, vasta iltapäivällä selkenevää.
7,00 Oltiin käskyn mukaan marssivalmiina Raasulin kylässä maantiellä. Pataljoonan joukkojen jälkeen lähti komppania Raasulin aseman kautta ryssän puolella olevaa Likolammin maastoa kohti. Matkalla antoi ryssä vilkkaasti kranaattitulta, haavoittaen muutamia pataljoonan miehiä, pari tai kolme kaatuikin.

Komppania ylitti vanhan rajan klo 13,00. Lämpimästi sykähti rinnassa astuessamme kotimaan kamaralta itäisen vihollisen tantereille. Rakas kotimaa oli pelastettu ja voiton merkiksi teki mieli karjahtaa. Maasto oli molemmin puolin rajaa samanlaista, kumpuilevaa, sodankäynnille otollista karjalaista vaihtelevaa.

15,00 Likolammin rantamille majoituttiin. Sateessa pystytettiin teltat ja samanaikaisesti järjestettiin raskaan joukkueen heitinasemat ja tulitoiminta aloitettiin kiireellisesti. Ikävänä uutisena kuultiin illalla, että II pataljoonan joukkueessa ollut kers. Viljo Saarenpää Jämijärveltä oli kaatunut suorasuuntaustykin täysosumasta. Iltapäivän kuluessa ammuttiin raskailla heittimillä 21 laukausta.

5.9.
6,00 Säätila vaihtelevaa, enimmän pilvipoutaa.
7,00 kevyt siirtyi asemiin Likolammin kaakkoispuolelle ja ryhtyi heti tulitoimintaan noin 2 km päässä raskaasta tuliasemasta.

Aamupäivällä sattui kevyen ryhmän heittimessä ikävä tapahtuma, putkiräjähdys, mikä aiheutti joukkueelle vakavaa tappiota. Onnettomuudessa menettivät heti henkensä alikers. Kalle Knuutila, stm. Kalle Jokela, Artturi Virtanen ja Kalle Tuominen. Sekä haavoittuivat korpr. Joosef Vanhatalo, stm Kalle Palojoki ja Juho Tuomela, joista Josef Vanhatalo muutaman tunnin kuluttua kuoli kenttäsairaalassa. Tapaus vaikutti lamauttavasti koko komppaniaan, mutta erittäin kevyen joukkueen miehiin.

Ammunta tietysti keskeytyi ja alkoi onnettomuuden uhrien huolto, ensiapua haavoittuneille ym. toimintaa tilanteen selvityksen suhteen. Tapaus oli toiviton, kaatuneitten ja vaikeimmin haavoittuneitten suhteen. Kuvaavaa suomalaisen miehen sitkeydelle on, että esim. Kalle Jokela molemmat jalat katkenneina ja suolien ulos pudotessa vielä eli 15 minuuttia ja loppuun asti jaksoi keskustella veljensä kanssa. Myös Joosef Vanhatalon kärsimykset olivat tuskalliset.

Matkalla kenttäsairaalaan oli hän milloin tajuton milloin tajuissaan. Samoin Juho Palojoen, joka oli vaikeasti haavoittunut käsivarteen ja päähän, tuskat olivat valtavat, hän, samoin kuin Tuomelakin säilyivät henkissä. Ennen tapahtumaa oli kevyt ampunut 200 ja jälkeen n. 100, siis päivän kuluessa yht. 300 laukausta.

6.9.
6,00 Säätila vaihtelevaa, yleensä koleahko.
10,00 Kevyt joukkue tunkeutui tykistöstä ja kk.komppaniasta kokoonpannun iskujoukon mukana eteenpäin. Heittimet kuljetettiin iskujoukon jäljessä asettuakseen sopivalla kohdalla asemiin ja tukeakseen hyökkäystä. Tulenjohto liikkui aivan etumaisten miesten mukana ja saavuttivatkin hyökkääjämme kohteensa, Raasulista Pietariin menevän tien, pääsivät aivan ryssien korsujen keskelle.

Hyökkäys muodostui aivan lähitaisteluksi jossa pistoolit ja käsikranaatit pelasivat myös osaansa. Yksi hyökkääjistä joutui eräässä korsun käytävässä käsikähmäänkin kolmen ryssän kanssa ja selviytyi kaikista hyvin, paitsi yksi ryssä oli ennen loppuaan ehtinyt purra miestä molempiin peukaloihin. Ryssät perääntyivät kiivaasti.

Kevyt joukkue ei järjestänyt tuliasemia, koska se oli tarpeetonta. Iltapäivällä tuli komppaniaan parikymmentä täydennysmiestä, heidän mukanaan humoristisista lauluistaan kuuluisa Tupa-Uuno, josta sittemmin tuli koko rykmentin joukoissa esiintyvä laulumestari. Päivän kuluessa ammuttiin raskailla heittimillä 14 laukausta.

7.9.
6,00 Sää vaihtelevaa, pieniä sadekuuroja ja aurinkoa, yleensä levollinen sunnuntaipäivä.
Ryssä ei ampunut, vaan savuista ja palon kajastuksesta päätellen teki se matkaa Pietariin päin.
15,00 Yhtyi kevyt joukkue komppaniaan Likolammilla ja täydennysmiehet järjestettiin tehtäviinsä. Rauhallista seurustelua ja tapausten kertoilua riitti koko illan.

23,00 Myöhään illalla sattui tapaus, joka sai vartiomiehen avaamaan kivääritulen kohti metsässä liikkuvia miehiä, jotka eivät pysähtyneet eivätkä vastanneet tunnukseen. Ketä ne olivat, ei saatu selvää. Raskas joukkue ampui päivällä 12 laukausta.

8.9.
6,00 Sää edelleen vaihtelevaa, päivällä vähäisiä sateita. Koko päivä yleensä rauhallinen. Aamupäivällä käytiin I pataljoonan krh.j:n saunassa, mikä oli hät’hätää tehty ryssien kk.pesäkkeeseen. Samalla tutustuttiin ryssien punkkereihin, yksi oli tehty siten, että hyökkäysvaunu oli upotettu kokonaan maahan lukuunottamatta tornia, mikä oli täydellisesti kunnossa ja josta kiertämällä voi tulittaa suuntaan mihin tahansa. Vaunusta johti 30 m pitkä käytävä lähelle kk.pesäkettä, jossa oli avarat tilat isommankin miesjoukon suojaksi.

Edelleen nähtiin lähellä Raasulin – Pietarin rautatietä vankka, kivistä tehty monikerroksinen punkkeri, jossa lujasti suojatuista ampuma-aukoista voi tulittaa joka suuntaan. Tällaiset lujat pesäkkeet ja korsut oli vanjan ollut kuitenkin pakko jättää ja puikkia pakoon pois ylivoiman tieltä. Illalla saatiin taas käsky valmistautua taas marssimaan.
24,00 Lähdettiin liikkeelle. Keskiyöllä alettu marssi jatkui Saarijärven ohi Viisjoki varteen ns. Uusimäkeen.

9.9.
3,30 Päästiin Uusimäkeen. Huonon tien ja jälkimmäisen hevosen vikuroinnin takia oli matkalla omat vaikeutensa. Kuormia kaatui useamman kerran ja oli sitä huollettava erikseen, ettei radio ym. siinä olleet tavarat olisi särkyneet ja hukkuneet.

4,30 Uusimäessä saatiin heitinasemat kuntoon. Molemmat, raskaan ja kevyen asemat olivat samassa mäessä, vajaan 100 m:n päässä toisistaan. Kevyen joukkueen välittömään yhteyteen tuli sitäpaitsi I pataljoonan krh,j. asemiin. Kun kaikki oli valmista, maalit laskettu ym. otettiin lepo teltoissa. Aamutunneilla uni maistuikin.

8,30 tuli kiireellinen herätys. Ryssä oli yllättäen pökännyt ja päässyt jo osittain yli kukkulan Viisjokivarteen. Iivanat oli niin lähellä ja omien joukkojemme asemat niin epäselvät ettei voitukaan toimia heittimillä. Komppanian miehistä muodostettiin iskujoukko, joka valmistautui kiväärit kourassa vastahyökkäykseen, kaikki miehemme olivat valmiina ja auliita lähtemään, kun tuli tieto, että jalkaväen vastaisku oli onnistunut ja ryssä vyörytetty takaisin linjoilleen, ja paikoin vähän ylikin.

Niin ollen ei tyrmäyksestämme tälläkerralla tullutkaan asiaa, mutta joka tapauksessa oli ilo todeta komppaniamme miehistön reipas kunto ja aulis sekä eheä taisteluhenki. Komppaniamme töpinä siinä kiireessä jo siirtyi hieman taaemmaksi, mutta ruoka saatiin normaaliaikaan ja kaikki järjestyi rauhallisesti.

Huvittavana tapauksena mainittakoon , että I pataljoonan komentaja, jolle komppaniamme oli alistettuna, seurasi tulenjohtueemme mukana taistelua käyttäen johtueen puhelinta komppaniammekin tiedoituksissa, tietysti oli tulenjohtajamme ylikers. Jukola erittäin tyytyväinen arvovaltaiseen puhelinmieheensä. Opiksi ja ojennukseksi annettiin mielihyvällä ryssälle päivän kuluessa heittimistämme raskaista 24 ja kevyistä 250 tehokasta laukausta.

10.9.
6,00 Sää poutainen ja lämmin, kaunis ilma.
5,30 Herätys oli kiivas, kuului vilkkaasti kivääri- ja konetuliaseiden pauketta samaan malliin kuin eilisaamunakin ryssän pökkäillessä. Ero oli vain siinä, että ammunta oli pääasiallisesti yksipuolista. Omat poikamme tavallista kiivaammin varoittelivat ryssää liikehtimisestä liikoja, olivat kai vähän yrittäneet pökkiä.

19,00 Tutustuttiin Veikkolan kukkulan ja Pajarin mäen seutuun, kirkkoon ym. ryssien asumasijoihin. Mm. kirkkoa oli pidetty kasarmina, suuret ruokalat oli lähitaloissa, joka lie ollut jonkinlainen valistus- tms. laitos. Liikkuessamme maantiellä antoi ryssä krh:lla tulta ampuen leveysmaaleja maantien molemmin puolin. Oma krh.tulemme oli rikkonut komean kivetyn maantien pinnan ym.

Tulenjohtopaikoilla seurasimme heittimiemme laukausten tehoa ja todettiin se tyydyttäväksi. Hämärän tultua näimme komean palon kajastukset Pietarin suunnalta. Päivän kuluessa ampui raskas joukkue 30 ja kevyt joukkue 270 kranaattia.

11.9.
6,00 Sää kylmän yön jälkeen erittäin kaunis. Koko päivän jatkui tykistö- ja krh.ammunta tavalliseen tapaan, ehkä hieman kiivaampana. Illalla uudistettiin sauna, jota oli edellispäivänä alettu tehdä Mätälammen rannalle. Sauna oli tilava ensiluokkainen korsusauna. Löylyt maailman parhaat. Heittimet ampuivat päivän kuluessa raskas 18 ja kevyt 300 kranaattia.

12.9.
6,00 Sää kylmä yö, päivä aurinkoinen ja lämmin. Kevyen joukkueen heittimistä 1 ryhmä siirtyi Veikkolan kukkulamaastoon tukemaan hyökkäystä, jonka pääasiallisesti tykistön miehistöstä muorostettu iskujoukko teki vyöryttäen ryssiä Simola-kukkuloiden taakse. Ryssien kranaattituli oli hajanaista, muutamia ammuksia huoltotien suuntaan ja Viisjoen neljäntien risteyksen seuduille. Samana päivänä siirtyi töpinä Mätälammen rannalle. Raskaan heittimen toiminta oli vaikuttavaa, mm. 1 suorasuuntaustykki vaiennettiin. Raskas ampui 26 laukausta.

13.9.
Säätila sateinen. Ryssä hyökkäsi yrittäen lyödä takaisin joukkomme eilen vallatuilta alueilta, mutta turhaan. Lyhyen ottelun jälkeen ryssä luopui yrityksestään vetäytyen takaisin uusiin asemiinsa. Kranaattitulta ryssä piti yllä koko päivän ollen se ajoittain vilkastakin.

11,30 Kevyt joukkue kokonaan ja raskaasta toinen ryhmä siirtyivät ns. Komolovon maastoon järjestyen siellä asemiin noin 100 m toisistaan. Oman tykistön ja krh:n tuli oli koko päivän vilkasta jopa muutamina hetkinä oli tulevien ja menevien ammusten jyly hyvin sotaista ja ilma vonkunaa täysi.

Raskaan joukkueen 1. ryhmä sai nyt vasta jo Törmässä suurhyökkäyksen alussa I:n 8 ryssän kranaatin sirpaleista rikkoutuneen heittimensä tilalle uuden. Ajalla, jolloin raskaasta joukkueesta yksi heitin puuttui olivat I heitinryhmän miehet toimineet täydennyksenä muissa heitinryhmissä, jotka aina olivat tavalla tai toisella vajaita. Raskaat heittimet ampuivat 63 ja kevyet 220 laukausta.

14,9.
6,00 Sää pilvinen.
11,30 Suunnitelman mukaisesti siirtyi raskas joukkue kokonaisuudessaan Uusimäestä Komolovoon, jossa nyt täydennettynä raskaat heittimet asettuivat asemiin. Komppania oli siis täydellisenä Lempaalan järven itäpuolella ryssien kasarmikylän ja harjoitusleirialueiden lähistöllä. Ammunta oli molemmin puolin tavanmukaista häiritsevää toimintaa, ryssiltä laimeampaa, meiltä vilkkaampaa.

14,00 Häiritsivät ryssien hävittäjäkoneet asemiamme, tehden syöksyjä ja aivan matalalla lentäen antoivat kiivasta kk.tulta, aiheuttamatta kuitenkaan tappioita. Päivän kuluessa ammuttiin raskailla 12 ja kevyillä heittimillä 300 laukausta.

15.9.
6,00 Sää vaihtelevaa, lämmintä, poutaa, vähän sadetta. Aamupäivällä tutustuttiin lähemmin ryssien leirialueeseen, joka oli vain parin-kolmensadan metrin läheisyydessä. Paljon kaikkein arvokkainta materiaalia olivat ryssät ehtineet evakuoida alueelta, mutta paljon oli jäänyt jälellekin kaikenlaista käyttökelpoista tavaraa. Jonkunverran kiväärejä ym. asemateriaalia, kaminoita, lamppuja, hevosten puhdistusvälineitä, havaintovälineitä, öljyä, rasvoja, huonekaluja, faneria ym. rakennustarpeiksi sopivaa ainetta, keittiövälineitä suuret määrät vaatteita ym. sekalaista kamaa.

Paljon oli tuhoutunut meidän ankarassa kranaattikeskityksessä, paljon olivat ryssät itsekin hävittäneet, mutta paljon oli jäljelläkin meille kelpaavaa ja tarpeellistakin materiaalia. Miehille olivat tietysti mieluisempia voitonmerkkejä ryssäläiset kokardit, rahat ym. muistoksi sopivat esineet joita löytyi yllin kyllin.

13,00 Ryssien lentokoneet tekivät jälleen häirintävierailuja iltapäivällä pariin otteeseen. Matkalla lentäen kuten eilenkin tulittivat kk:lla ja pudottivat pommeja. Yksi hevosistamme, Yrjö Sukkilan hoidossa ollut Frans Ojan Jämijärveltä omistama hevonen haavoittui pahasti kurkkuun pomminsirpaleen viedessä palan henkitorvestakin. Mietittiin jo olisiko hevonen heti ammuttava, mutta lähetettiin kuitenkin hoidettavaksi sairastallille. Oma ammuntamme oli tänään vähäisempää, raskas ampui 5 ja kevyt 125 laukausta.

16.9.
6,00 Sää edelleen vaihtelevaa, sadetta ja poutaa. Ammunta oli molemmin puolin tavallista.
12,00 Kevyen tulenjohtopaikalla haavoittui ryssän krh:n sirpaleesta stm. Lauri Kauramäki, joka tuliasemassa saatuaan ensiavun jatkoi matkaansa JSp:lle ja edelleen kenttäsairaalaan. Jo aamupäivällä kävivät ryssän lentokoneet vierailulla. Nyt oli meidän asemiemme lähistöllä kuitenkin it. toiminnassa ja omat kk:t, pk:t ym:t tuliaseet tulittivat parhaansa mukaan.

Melu olikin tavaton, kun ryssät syöksyen tulittivat kiivaasti ja omat pyssyt paukkuivat hyvin huumaavasti. Tappioita emme saaneet, mutta korsuja ym. suojia alettiin vilkkaasti kaivaa. Komentoryhmäkin teki pikkukorsun miltei valmiiksi jo samana päivänä.
16,00 heitintulellamme vaiennettiin yksi ryssän kk. Kaikkiaan ammuttiin raskailla heittimillä 16 ja kevyillä heittimillä 130 laukausta.

17.9.
9,00 Sää pilvipoutaa. Ammunta oli jälleen vähäsen vilkkaampaa. Korsu laitettiin lopulliseen kuntoon. Omat lentokoneet olivat liikkeellä, joten ryssän koneet pysyttelivät tämän päivän pois lohkoltamme ja lähiseudulta.
18,00 Tulenjohtopaikelle mennessään haavoittui stm. Lyytikäinen reiteen. Ryssä kaivoi kk.- ja pk.pesäkkeitä edessä olevien talojen vierellä, mutta työ loppui äkkiä kun heittimistämme saatiin täysosumat johonkin kaivuukuoppaan ja 3 taloa syttyi palamaan. Raskailla ammuttiin 46 ja kevyillä 240 kranaattia.

18.9.
6,00 Yö oli ollut sateinen, päivällä poutaa.
6,50 Kevyen joukkueen heittimissä tapahtui jälleen ikävä tapaturma, putkiräjähdys, joka vaati yhden uhrin. Stm. Tauno Syrjätie meni yksin suorittamaan 10 laukauksen tulikäskyä heittimillä, jolle edellispäivänä oli kaivettu maahan syvennys. Toisia saman ryhmän miehiä oli myös menossa heittimille, mutta koska Syrjätie vakuutti yksin suorittavansa tehtävän, menivät toiset ottamaan teeannoksensa juuri lähellä olevalta ruokakuskilta.

Syrjätien pudotettua kolmannen ammuksen putkeen, tapahtui räjähdys putkessa, jolloin sirpaleet katkaisivat Syrjätien molemmat jalat, toisen polven alapuolelta toisen ylempää ja aiheuttivat muitakin haavoja. Puoliksi tajuttomana nostettiin Syrjätie kuopasta ja annettiin ensiapu estämällä verenvuoto ja sitomalla haavat. Tapauksen jälkeen oli Syrjätie tajuissaan ja puhelikin veljensä ym. kanssa, mutta tunsi myös loppunsa lähestyvän puhuen siitäkin.

10,00 Rykmentin aseupseeri ym. asiantuntijoita tulivat tutkimaan tapausta. Muuksi sitä ei käsitetty, kuin että syy olisi nyt, samoin kuin ehkä edellisessäkin putkiräjähdyksessä 6.9. virheelliset sytyttimet. Heitinmiehet epäilivät kyllä paljon käytettyjen putkien kestämättömyyttä, mutta sitä ei voitu pitää todennäköisenä. Toistaiseksi kiellettiin kuitenkin jälellä olevien putkien käyttö.

Niin lopettikin kevyt joukkue ampumisensa ja kaikki 3 heitintä toimitettiin rykmentin varastoon, niin eheät kuin rikkoontuneetkin. Raskailla heittimillä jatkettiin tietysti toimintaa ja ammuttiin niillä erittäin tuloksellisesti 57 laukausta.

19. 9.
6,00 Kylmän yön jälkeen puhaltaa kylmä tuuli.
4,30 Ryssän partio oli hiipien päässyt pujahtamaan läpi linjojen tj.paikkamme vasemmalta puolelta ja samanaikaisesti pureutuivat etupuolellakin hiipineet ryssät harvaan miehitettyihin linjoihimme ampuen kivääri- ja konetuliaseilla ja heittäen käsikranaatteja. Jalkaväen luovuttua asemistaan toimi tulenjohtajamme edelleen antamalla raskaalle heittimelle maaleja.

Raskaat heittimet ampuivatkin kiivaasti sulkuja, mutta ryssien yllättävä hyökkäys oli niin kipeä ja lähenivät niin nopeasti, että matkat raskaille heittimille kävivät liian lyhyiksi ja niin muodoin ammunta oli lopetettava. Jos kevyet heittimet olisivat toimineet, olisi niiden sulkutuli lyhyemmälläkin matkalla ollut tehokas, mutta eilen sattuneet räjähdyksen jälkeen olivat ne pois pelistä ja niin täytyi raskaittenkin heittimien luopua voimattomana ampumisestaan.

6,00 Ja valmistautua jalkaväen mukana siirtymään asemistaan taaksepäin. Tulenjohtajana toiminut kers. Lauri Kankkunen oli uskollinen tehtävälleen toiminut paikallaan vielä melkein ryssien saartamana. Itse hän haavoittui vaikeasti ryssien kk.suihku oli katkaissut jalan.

Omat miehemme olivat antaneet ensiavun ja ryhtyneet perääntyessään kantamaan Kankkusta, mutta nähtyään jv:n sairaankantajia olivat luovuttaneet Kankkusen heidän huostaansa paareilla kannettavaksi. Ryssät olivat kuitenkin vikkelinä piirittäneet kantajat, joiden nähtävästi oli ollut pakko jättää paarit ja haavoittuneen ja henkensä edestä paenneet omiin joukkoihinsa. Niin jäi kers. Lauri Kankkunen haavoittuneena ryssien käsiin.

6,30 Järjestyi komppaniamme miehistö tuliaseman vasemmalla puolella olevaan mäkeen kivääritulella pidättelemään ryssien hyökkäystä, mutta ne olivat jo juoksujalkaa painumassa Veikkolan kukkulan vasenta puolta ja kirkkomäkeä kohti. Senjälkeen oli komppania kokonaisuudessaan vetäydyttävä Viisjoen siltaa kohti.

7,00 Ryssien lentokoneitten ahdistellessa kuormastoa ja miehistöä kk.tulellaan Veikkolan kukkulan lähellä vielä pysähdyttiin tarkoituksella ryhtyä siinä krh.toimintaan, mutta se katsottiin kuitenkin turhaksi, koska ryssät olivat niin lähellä, ettei matka olisi sopinut raskaalle heittimelle. Siksi jatkettiin matkaa Viisjoen sillalle, mikä ylitettiin ryssien tulittaessa sitä kivääreillään ja konetuliaseillaan.

Viisjoen silta

Sillalla haavoittui Yrjö Sokkilan hoitoon joku päivä sitten annettu hevonen, ei kuitenkaan niin pahasti, että matkaa olisi ollut pakko keskeyttää. Ryssät pääsivätkin osittain jo pureutumaan aivan Viisjoki varteen, mutta toisella puolen jokea järjestyivät joukkomme pidättämään ryssien etenemistä mm. krh.komppanian miehet asettuivat kiväärit kourassa jv:n avuksi, jolloin ryssien hyökkäykset pysäytettiin siihen ja kiivas laukaustenvaihto jatkui jokivarrella usean tunnin.

11,00 Krh,komppaniasta ja pst:n miehistä muodostettu iskujoukko ylitti uudelleen Viisjoen sillan kiertäen ryssiä aina Veikkolan kukkulan yli takaisin. Saatuaan jv:n miehistä apua pidettiin ryssiä useita tunteja Veikkolan kukkulan ja kirkonmäen toisella puolen, mutta jostakin syystä olivat jv:n miehet taasen vetäytyneet pois miehittämättä vastaiskulla takaisin vallattua seutua, joten..

14,00 ..iskujoukonkin oli pakko vetäytyä Viisjoen sillan asemiin. Veikkola kukkulalla haavoittui alik. Iivari Mäenpää kiväärin kuulasta, miehemme toivat kantamalla hänet mukanaan, toimittaen hänet JSp:lle, josta edelleen kenttä- ja sotasairaalaan.

15,00 Raskaat heittimet järjestettiin asemiin Mätälammille (Mätäjärvi), valmistettiin maalit ym:t tulitoimintaa varten kun ryssiä ei hotsittanut miehittää sen päivän taistelutantereita, miehitettiin Veikkola kukkula Komolovon ym. seudut uudelleen meidän taholtamme saman päivän iltana.

20.9.
5,00 Koko yön oli satanut, jota jatkui edelleen. Tykistötulen suojassa alkoivat ryssät taasen pökkäillä heti aamulla saaden osittain asemiamme ja puolustuslinjojamme jälleen haltuunsa, mutta vain hetkeksi, pian ne lyötiin takaisin ja miehitettiin varmemmin. Joukkojamme oli vahvistettu mm. varsinaisella sotaväellä niin jalkaväki- kuin muillakin aselajeilla. Raskas heittimemme ampui päivän kuluessa vain 9 laukausta.

21.9.
6,00 Sää vaihtelevaa, poutaa ja vähän sadetta. Edellispäivän hyökkäyksien jälkeen ja saatuaan raskaita tappioita rauhoittuivat ryssät ja pysyivät nyt Komolovon takaisissa asemissaan. Lukuunottamatta jv.aseitten vähäistä toimintaa ei raskaimmilla aseilla ammuttu kummaltakaan puolelta. Raskaan heittimien tuliasemat Mätälammin rannalla suoritettiin pitempiaikaista oloa varten ja aloitettiin rakentaa korsuja.

22.9.
6,00 Koleahkoa pilvipoutaa, päivä jälleen varsin rauhallinen. Paitsi vähäistä häirintäammuntaa meidän puoleltamme. Tj.paikaltamme kirkkomäeltä näkyi ryssien puolella vähäistä liikehtimistä ja varustelua, jota raskailla ammuksilla häirittiin.

15,00 Kers. Lauri Kankkusen ruumis löydettiin Komolovon maaston takapuolelta, jonne sairaankantajat olivat joutuneet hänet jättämään Tornikukkulan tulenjohtopaikalta tuliasemaan päin kantaessaan. Pahasti oli vainajaa käsitelty, nähtävästi olivat ryssät tappaneet hänet takaapäin jollakin raskaalla esineellä ruhjoen takaraivon, iskut olivat olleet niin voimakkaat, että kasvot olivat levinneet miltei muodottomiksi. Raskailla heittimillä ammuttiin päivällä 6 laukausta.

23.9.
6,00 Sää aurinkoinen ja kaunis syysilma. Korsujen tekoa jatkettiin.

24.9.
6,00 Säätila pilvipoutaa, ei kylmää. Komentokorsu valmistui ja muutettiin siihen samanaikaisesti saunakamarista ja teltoista, joissa oli tilapäisesti asuttu.

Komppanian asemasotavaihe alkamassa

Komppania valmistautui asemasotaansa  jatkamalla korsujen rakentamista, pyykinpesua ja asemiensa varustelutöitä. 
25.9.
Komppanian päällikkö luutn. Ala-Peijari on tällä päivämäärällä korotettu kapteeniksi.

26.9.
6,00 Säätila edelleen poutaa ja viileätä. Yleensä rauhallinen päivä. Korsut valmistuivat kaikki ja loputkin miehet muuttivat pois teltoista.
13,00 Komppania oli koossa, jolloin komppanian päällikkö julisti ja jakoi korotukset sekä kunniamerkit, rykmentin päiväkäsky N:o 4/23.8.41:

Ylennetty ylikersantiksi Lahdensivu Kalle ja Hanhilammi Oiva, alikersanteiksi korpr. Viljo Ruoko, korpraaliksi sotamiehet Välisalo Eino ja Vanhatalo Jooseppi.

Edelleen rykmentin päiväkäskyllä N:o 6/15.9.41 oli korotettu kersantiksi alik. Kankkunen Lauri ja Kähkönen Kaarlo sekä korpraaleiksi stm:t Valanne E.G., Syrjätie Tauno, Pyydönniemi Iivari, Rantamäki Sulo ja Kannasto Eino.
I luokan Vapaudenmitalli oli myönnetty div:n päiväkäskyllä N:o 17/12.9.41, rykmentin päiväkäskyllä N:o 5/25.8.41 ylikersantti Oiva Hanhilammelle ja kersantti Kaarlo Kähköselle, kersantti Lauri Kankkuselle ja alikersantti Arvo Katajamäelle, alikersantti Tauno Jokiluomalle, alikersantti Paavo Uusitalolle, korpraali Lauri Rajakorvelle sekä sotamies Kalle Niemenmaalle, korpraali Joosef Vanhatalolle ja sotamies Artturi Virtaselle.

Iltapäivällä oli yleinen kiväärien puhdistus seuraavan päivän tarkastusta varten. Päivän kuluessa suoritettiin raskaalla heittimellä ryssien varustelutöiden häirintää 12:lla laukauksella.

27.9.
Klo 6,00. Sää edelleen syksyinen, kolea pouta.
Klo 12,00 kevyen joukkueen ase- ja kivääritarkastus.
13,00 Samoin raskaassa joukkueessa suoritti kompp. päällikkö samalla antaen käytännöllisiä ohjeita ja käskyjä komppanian sisäisissä asioissa mm. rankaisu toimenpiteitä. Kevyt joukkue oli aamupäivällä saanut heittimet ja siirtyi se nyt Veikkola kukkulan pohjoisrinteeseen, jossa se heti ryhtyi järjestämään tuliaseman sekä suunnittelemaan korsuja. Aikaisemmista putkiräjähdyksistä johtui, että nyt tehtiin heitinasemat siten, että erikoiset vallit suojasivat suuntaajien ja lataajan toiminnan mahdollisen räjähdyksenkin sattuessa. Raskaalla heittimellä häirittiin ryssien varustelutöitä ampumalla 11 laukausta.

28.9.
Klo 6,00 Sää poutainen ja erittäin kaunis. Hiljaiseloa rintamalla. Kevyt joukkue kaivoi innollakorsuja itselleen Veikkolan kukkulan rinteessä tuliasemansa yhteyteen, samalla järjesti se lisää maaleja ja tarkisti se yleensä maalinsa. Häiriötulta ammuttiin molempien joukkueiden heittimillä. Syystä, että pyrkivät yhä jatkamaan varustelinjaansa keskeyttäen sen vain ammuntojen ajaksi. Kevyet heittimet ampuivat 120 ja raskaat 12 ammusta.

29.9.
Klo 6,00 Sää jälleen poutainen ja kaunis. Kevyt joukkue ahersi itselleen innokkaasti, melkeimpä kilvan keskenään korsuja työn edistyessä hyvin. Tutustuimme yleensä ympäristöön mm. töpinän vierellä olevasta ryssien näkötornista, oli mielenkiintoista katsella maisemaa, josta näkyi mm. Lempaalan järvi, Torni eli Simolan kukkula ym:t merkittävät paikat. Ryssien varustustöitä häirittiin taaskin hyvällä menestyksellä, ainakin muutamia ryssiä nähtiin keikahtavan kranaattitulessamme. Kevyt joukkue ampui 200 ja raskas 6 laukausta.

30.9.
Klo 6,00 Sää poutaa, aurinkoa ja lämmintä.
Saatiin kuulla komppaniamme päällikön luutn. Ala-Peijarin kapteeniksi koroituksesta, joka oli tapahtunut 25. päivä. Klo 9.00 illalla saadun käskyn mukaan oli kevyen joukkueen luovutettava valmiit tuliasemansa ja puolivalmiit korsun teelmät I pataljoonan krh. joukkueelle ja muutettava uusiin asemiin klo 11,00 Viisjoki varteen noin 200 m:n päähän Uusimäen sillasta alaspäin.

Siellä oli ryhdyttävä kiivaasti tuliasemien tekoon. Ne rakennettiin jälleen erikoisen vallin suojiin putkiräjähdyksien varalta. Uudet maalit ja tj.-paikat oli myös järjestettävä samoin. Yhteydet ja kaikki tehtiin nopeassa tahdissa. Pahoillaan melkein valmiitten korsujen luovuttamisesta eivät kevyen joukkueen miehet olleet halukkaita toistaiseksi korsujen tekoon, vaan asettuivat teltoissa asumaan. Muuten olivat maisemat Viisjokivarressa kevyen tuliasemasta katsoen erittäin kauniit ja tuliaseman paikka takapuolisessa mäkirinteessä sopiva. Häirintätulta annettiin tänäkin päivänä, raskas ampui 13 ja kevyt joukkue 120 laukausta.

Otteita loppuvuoden ajalta

Lokakuu alkoi, hiljaiseloa rintamalla, pyykin pesua, aseiden puhdistusta ja pikkuvierailuja mm. Veikkola kukkulalla I pataljoonan krh. joukkueessa. Omat ja ryssän lentokoneet lensivät vuorotellen päällämme. Häirintätulitus ryssien asemiin jatkui päivittäin.

2.10. yritti ryssä hyökätä puolustuslinjojamme vastaan, mutta saatuaan kovan kuularyöpyn päälleen painuivat ryssät suin päin pakosalle. Pakenevien ryssien päälle annettiin kevyen ja raskaan krh:n tulta, joka oli erittäin paljon tuhoa tuottavaa.

7.10. Kevyt joukkue oli saanut kaikki kolme korsuaan valmiiksi ja siirtynyt niihin asumaan. Patteriston upseereita vieraili lasipalatsissamme8.10. Lähti 6 miestä komppaniastamme maatalouslomalle Jämijärvelle. Divisioonan valistusupseeri kapt. Kaukomaa oli keskustelemassa viihdytystoiminnan aloittamisesta miehistön viihdyttämiseksi.
Rintamalla päivät erittäin hiljaisia. Suoritettiin tavallisia arkiaskareita, aseitten puhdistusta, pyykinpesua, sekä jokapäiväiseen elämäämme kuuluvaa saunottelua erinomaisessa korsusaunassamme.

21.10. Saatiin käsky korttien täydentämisestä joukko-osaston uudelleen järjestelyä varten. Kapt. Ala-Peijarin lomalla ollessa toimi vs. luutn. Ervelä, jonka toimeksi siis tuli komppaniaamme koskevat uudesti järjestelyt. Jälkeen 1911 syntyneitä miehiä hermostutti kun kuulivat joutuvansa jättämään komppanian ja siirtymään vieraisiin yksiköihin. Kaikenlaiset keksityt huhut vielä lisäsivät hermostuneisuutta.

22.10 Miehistön luettelointi toimitettiin ja laitettiin eri luetteloon siirrettävät nuoret miehet, sekä erikseen jäävät miehet sekä laadittiin luettelo miehistön täydennystarpeesta ym. asiaa koskevia papereita.

24.10. Komppaniasta lähtivät nuoret miehet, joita oli luettelon mukaan yli 80, siirtyivät JR 15 krh.komppaniaan. Täydennyksenä saapui vanhempia miehiä JR 34:n krh:sta. Uudet miehet olivat enemmäkseen Satakunnasta, pääasiallisesti Noormarkusta.

26.10. Komppania luovutti rintamavastuun ja marssittiin Sirkiänsaareen ja sitä kautta edelleen Korleen kylään, jossa majoituttiin telttoihin. Olo tuntui oudolta, kun jouduttiin jättämään uudet lämpimät korsumme ja muuttamaan telttoihin.

27.10. Komppania otti rintamavastuun Lumisuon lohkolla.
11.11. Kirkkoherra Häyrinen vieraili eri joukkueissa tuoden kotiseudun terveisiä kaikille Jämijärven pojille, samalla jakaen tupakkaa ja makeisia kotiseudun tuliaisina.

19.11. Päästiin muuttamaan uuteen komentokorsuun, mikä osoittautuikin varsin mukavaksi asuinsijaksi. Tilava, lämmin ja valoisa. Iso ikkuna valaisi päivisin ja pimeät ajat valaisi edellispäivänä saatu petromaxi. Korsu oli teltan malliin rakennettu kahdeksan kulmaiseksi, seinät ja lattia pienehköistä pyöreistä männynrungoista ja kupolimainen katto samoin valkeatuohisista koivuista. Ryssiltä evakuoitu kalusto, pöytä, verhoiltut penkit ja kaappipöytä täydensivät korsun sisustusta, eikä korsumme suotta kantanut uljasta nimeään “Pyöreä torni”, joksi se oli ristitty.

1.12. Saatiin käskyjä komppanian siirtymisestä taakse mahdollista kotiuttamista varten ja rintamavastuun luovuttamisesta. Tietysti otettiin mielihyvin vastaan.
2.12. Ei mainittavaa, paitsi pari puhelua Jämijärvelle ja Kankaanpäähän. Huolimatta matkan pituudesta kuului puhelu ihmeteltävän hyvin.

6.12. Komppania kokoontui itsenäisyyspäivän juhlatilaisuuteen raskaan heittimen tuliasemaan. Kylmästä säästä johtuen ohjelma oli lyhyt. Yhteislauluja ja kompp.vs. päällikön luutn. Ervelän puhe.

Ylennykset komppaniassa.

Joulunviettoa

24.12. Jouluaaton juhlatilaisuus, saunominen, kuusen haku, yhteisen aattoillan vietto Töpinässä. Joulupaketteja suuri määrä, mm. Jämijärven lotilta kullekin Jämijärven pojalle osoitettuna. Sitäpaitsi saatiin tuntemattomalle sotilaalle osoitettuja paketteja niin paljon, että niitä riitti jakaa jokaiselle miehelle kevyessä joukkueessa, Töpinässä ja hevosmiesjoukoissa, sekä 24 pakettia raskaassa joukkueessa. Yhteiset kahvit juotiin ja mm. komentokorsun ohjelmaan olivat miehet erittäin tyytyväisiä. Joulun tunnelmaa nostatti erikoisesti kotiseudulta saadut lahjapaketit ja tervehdykset.

25.12. Kenttähartaus. Joulupäivästä huolimatta aloitettiin tallin teko töpinässä.
26.12. Pakkanen kiristynyt 30:een asteeseen. Aikaisemmin saadun käskyn mukaisesti lähetettiin kaikki komppanian hevoset ns. syyhysaunaan. Tallin teko jatkui.

29.12. Puhdistettuja hevosia palautettiin komppaniaan, ja voitiin ne jo sijoittaa puolivalmiiseen talliin.
31.12. Uusi vuosi vastaanotettiin vähäisin juhlallisuuksin. Klo 24,00 ammuttiin tykeillä ja jv:n aseilla hetken aikaa. Ryssä ei vastannut tuleen.