8./KTR 12 sotapäiväkirjat
Sotapäiväkirja n:o 15578, 8./KTR 12, joka perustettiin kankaanpääläisistä ja lähialueen reservin sotilaista. Patteri taisteli 15. divisioonan jalkaväkirykmenttien tukijoukkona hyökkäysvaiheen ajan. Patterin päällikkönä toimi luutnantti Mäkeläinen.
Perustamistoimet
18.6.-41 Keskiviikko.
Patteri kokoontui Pohjois-Satakunnan Kansanopistolla Kankaanpäässä.
19. – 21.6.
Järjestelytöitä.
22.6. Sunnuntai
Matkavalmisteluja. Klo 10 pston lähtöjuhla Kansanopiston pihamaalla. Aluksi veisattiin yhdessä virsi “Jumala ompi linnamme”, jonka jälkeen pston pastori puhui. Veisattiin isänmaan virsi. Sitten seurasi patteriston komentajan, kapteeni Rintalan puhe, missä hän tähdensi molemminpuolista yhteisymmärrystä, palvelualttiutta ja rehtiä sotilashenkeä. Juhlahetken päättäjäisiksi lauloivat aseveljet ja heitä hyvästelemään saapuneet omaiset “Maamme-laulun”.
Kuormaus ja lähtö kohti itää
23.6. maanantai
Kuormaus.
Klo 6,00 lähti patteri Kankaanpään asemalle, jonka junamme jätti 12,10.
24.6. tiistai, Juhannuspäivä
Matka jatkui häiriöittä kuten edellisenäkin päivänä kohti itää. Illalla saavuimme junamatkamme päätepisteeseen Särkisalmen asemalle.
25.6. keskiviikko
Psto suoritti marssin ensimmäiseen asemapaikkaansa yöllä ja aamupäivällä. Seurasi asemien kunnostaminen.
26.6. torstai.
Asemien jatkuvaa varustamista sekä erikoiskoulutusta.
27.6. perjantai.
Kuin edellisenä päivänä.
28.6. lauantai.
Koulutusta. Iltapäivällä valmistauduttiin asemien vaihtoon.
29.6. sunnuntai.
Klo 3,00 jätti patterimme Parikkalan Innasennurkalla sijainneet ensimmäiset asemansa ja lähti kohti Simpeleen kirkonkylää, jossa uusi asemapaikkamme sijaitsi kirkon välittömässä läheisyydessä. Seurasi asemien kiireellinen kuntoonlaittaminen. Tuskin tämä oli saatu suoritettua, kun seurasi uusi siirtomääräys.
30.6. maanantai.
Uudet asemamme sijaitsevat Simpeleestä muutaman kilometrin takaisinpäin. Patterin päällikön puhuttelussa saimme myöhemmin päivällä tietää, että ylemmällä taholla olisi suunnitelmia muutettu sikäli, että suunnitellun hyökkäyksen asemasta siirryimmekin puolustukseen. Tätä vahvisti myöskin se, että kaikki maalimme, joihin meidän piti kolmansista asemistamme ampua, sijaitsivat rajan tällä puolella.
1.7. tiistai,
Heinäkuu. Täsmälleen klo 0,00 aloitti ryssä sen tähän saakka kiivaimmalla tykistötulellaan. “Vanhojen” mielestä tämä oli kuitenkin vain pientä alkusoittoa ja siksi sitä kai täytynee sanoa, sillä patterimme sijaitsi ammusten kantomatkan ulkopuolella. Meille muistuttivat ammunnasta vain tavallista äänekkäämmät mossahdukset. Yöllistä tykistötulta lukuunottamatta oli päivä rauhallinen.
2.7. keskiviikko.
Ryssä piti meille jälleen ylimääräisen herätyksen, tällä kertaa tuntia myöhempää. Tällä kertaa oli teltasta ulos hiipineiden miesten lukumäärä paljon pienempi, eikä lapio ja kanki karahdelleet soraan enää kuin muutamilla paikoilla. Miehet olivat kaivaneet kuoppansa joko jo päivällä tai eivät katsoneet sitä tarpeelliseksi. Päivällä oli lentokoneita tavallista enemmän ilmassa. Pommittelivat patterimme lähiympäristöjä, tulos: Pommeja vastaava lukumäärä pienempiä ja suurempia kuoppia Karjalan maaperään.
—
5.7. lauantai
Tänään oli patterilla ilon päivä, sillä vihdoinkin pitkän odotuksen jälkeen saatiin yhteys kotirintamaan. Ensimmäiset kirjeet tulivat nim. aamulla piristäen tuntuvasti mieliä, jotka nyt jo kaksi viikkoa jatkuneesta “toimettomuudesta” olivat ehtineet tuntuvasti laskea. Iltaan mennessä oli kirjurin postilaatikko täyttynyt uusista lähtevistä kirjeistä.
6.7. sunnuntai.
Klo 5,00 oli pstollamme tarkkuusammunta. Patterimme ei päässyt osallistumaan siihen, koska ensimmäistä maalia ei voitu tähystää ja toisen ampumamatka oli liian pitkä. Osa patterista oli klo 8,00:sta 16,00:een varustelutöissä patterin toisissa asemissa Simpeleen kirkolla. Klo 14,10 tarkasti 15. divisioonan tykistökomentaja everstiluutnantti Klärich patterin. Naamioimisen parantamista teroitettiin.
Koulutus jatkuu
7.7. maanantai.
Rauhallinen päivä. Päiväpalvelusohjelmassa erikoiskoulutusta.
8. 9.7.
Erikoiskoulutusta.
10.7. torstai.
Suoritettiin tarkistusammunta klo 13,05. Maali: Perussuunnasta 150 pois, matka 7200 m. Toisten patterien ammunnan perusteella komennettiin: 10 pois, alas 100. Perustykissä ensimmäisen laukauksen jälkeen: 50 alas. Toinen kranaatti oli suutari. Kolmansien jälkeen ei enää annettu kirjausta. Patteri ampui sarjan 5 sek. väliajoin ja lopuksi 1 ryhmää, jolloin 4. tykin nalli jäi syttymättä eikä kranaatti siis saavuttanut maalia. Patteri ampui kaikkiaan 10 kranaattia.
Illalla muistivat patteriamme sekä omat että seutukunnan lotat. Edelliset toivat meille erittäin tervetullutta tupakkaa ja karamelleja ym. Jälkimmäisillä oli mukanaan korviketta “käntyn” kera. Kauppa kävi kuin markkinoilla ikään, sillä vääpeli oli järjestänyt samanaikaisesti palkanmaksun ja rahan paino tuntuu pojista varmaankin kovin epämukavalta, koska siitä vapautuminen tuntuu käyvän kovin helposti.
11.7. perjantai.
Patteri omistautui jälleen tietojensa täydentämiseen.
Tulitoimintaa
12.7. lauantai.
Klo 13,00 tiedoitti patterin päällikkö asemien vaihdoksesta. Patteri lähti liikkkeelle klo 14,30 ja saapui asemiin Simpeleen kirkon läheisyyteen klo 15,15. Ampumavalmius ilmoitettiin klo 16,00. Tulitoiminta alkoi klo 17,48, siis 12 min. ennen H-hetkeä. Ammuntaa jatkui yhtämittaisesti klo 18,00:aan. Tämä aika patteri ampui 228 kranaattia. Osan ajasta oli 4. tykki toimintakyvytön iskurin kärkikappaleen lyhyyden takia. Tilalle vaihdettiin kuitenkin uusi, jonka jälkeen tykki jälleen osallistui tulitoimintaan.
13.7. sunnuntai.
Patteri vietti yönsä taivasalla. Telttoja ei pystytetty lämpimän sään ja odotettavissa olevan lähtökäskyn vuoksi. Vuorokauden aikana suoritettiin kaikkiaan 15 eri ammuntaa. Ammuttu kranaattimäärä 447. Ammunnan aikana huomattiin, että 4:nen tykin luisu oli liian suuri ja myöhemmin illalla määräsikin pston asemestari tykin jäämään pois toiminnasta. Ryssän tykistötoiminta oli vähäistä, mutta kuitenkin säännöllistä sikäli, että heti kun meidän puolelta oli maali saatu ammuttua, lensi etumaastoomme muutamia kranaatteja toiselta puolen rajaa. Mitään vahinkoja eivät nämä saaneet aikaan.
Venäläisten lentotoiminta oli ajoittain melko vilkastakin. Koneet olivat yleensä vanhoja hitaita kaksitasoja. Ilmatorjuntamme kohdisti aina voimakkaan tulen laivueita kohden ja patteristamme nähtiin melkoisella varmuudella kahden koneen syöksyvän maahan.
Klo 19 tienoissa kävi pston komentaja yhdessä huoltopäällikön kanssa patterissa ottamassa selvää ampumamahdollisuuksistamme Koitsanlahden suuntaan.
Tykit eivät kuitenkaan saaneet pois tarpeellista määrää ja ampumasektorinkin raivaaminen olisi tuottanut suuria vaikeuksia. Oli siis ryhdyttävä valmistamaan uusia asemia. Ne sijoitettiin aivan nykyisten asemien eteen, perussuuntaan 18-00. Klo 23,00 oli patteri ampumavalmis.
Ryssän tykkitulen aikana sattui valjakkopaikalla seuraava huvittava tapaus:
“Lännen lokari” alias tkm. Hakala oli valinnut sirpalesuojakseen vanhan maahan kaivetun kellarin. Yht’äkkiä kuului tavallista kovempi jysäys ja samassa kuopan katto sortui sisään “Pamaus, pommi, apua!” huutaa hevosmiehemme. Toverit rientävät paikalle ja auttavat pelästyneen miehen ylös kuopasta. Kun tämä sitten katsoo, kuinka suuren kuopan “pommi” oli tehnyt, huomaakin hän suureksi ihmeekseen, että katon sortuminen oli aikaansaanut hänen oma hevosensa, joka räjähdyksen pelästyttämänä oli hypännyt kellarin katolle ja painollaan pudottanut sen hoitajansa niskaan. (Päiväkirjan tarkastaja oli vetänyt ristit em. jutun päälle).
14.7. maanantai.
Patteri vietti rauhallisen vuorokauden. Suoritettiin vain yksi ammunta klo 12,40.
15.7. tiistai.
Yöllä klo 3,35 heräsi patteri tavallista kovempaan tärähdykseen ja pian tämän jälkeen syöksyivät ulkona nukkuneet “korsuun” t.s. paikalla sijainneen rakennuksen suurehkoon kellariin. Siellä selvisi, että kranaatti oli tullut aivan kolmannen ja neljännen tykin väliin, kaatanut useita puita ja haudannut alikersantti Jussi Santin hiekkaan sekä lyönyt hänen korvansa lukkoon. Mitään pahempaa ei tämä eksynyt kranaatti onneksi aikaansaanut.
Klo 16 muutimme takaisin ensimmäisiin paikalla oleviin asemiin. Illalla muistivat omat lotat meitä jälleen korvikkeella ja korpuilla.
16.7. keskiviikko.
Yöllä klo 1,00 oli patterilla hälytys ja sitten aina noin tunnin väliajoin aamuun saakka. Ammuskulutus, kaksi illalla tapahtunutta ammuntaa mukaanluettuna, oli 170 kranaattia.
17.7. torstai.
Yöllä kävimme suuntaamassa tykit annettuun maaliin. Ammuntaa ei kuitenkaan suoritettu.
—
23.7. keskiviikko.
Tasan viikon kestävän tauon jälkeen pääsimme jälleen toimintaan käsiksi. Klo 23,00 ampui patterimme 10 ryhmää. Jälkeenpäin saimme tietää, että maalina oli ollut eräs ryssän patteri, joka tuhoutui. Patteriin saatiin radio.
26.7. lauantai.
Klo 23,25 ammuimme 5 rhm.
27.7. sunnuntai.
Jaosupseeri, vänrikki Paksula vapautettiin sivilitoimensa vuoksi. Uudeksi jaosupseeriksi siirrettiin vänrikki Purhonen tulenjohtueestamme.
—
Siirto uuteen asemaan
30.7. keskiviikko.
Klo 21,05 alkoi marssivalmistelutyöt. Patteri jätti Simpeleen kirkon luona olevat asemansa klo 23,10.
31.7. torstai.
Patteri saapui uuteen asemapaikkaansa klo 1,20. Ampumavalmius klo 4,30. Patteriaseman koordinaatit x= 1001, y= 6571, z= 70. Perussuunta 20-00.
Klo 12,12 alkoi tulivalmistelu, joka päättyi 12,34. Ryssä ampui laimeasti ja kauaksi patteristamme. Vasta 16 jälkeen osuivat ne lähemmäksi, ollen tällöin kuitenkin pitkiä patteriasemaamme nähden.
Tappioita syntyy
Noin klo 17,40 saapui tieto valjakkopaikalta, että siellä oli haavoittunut muutamia hevosia. Tarkemmin tutkittaessa osoittautui, että 1 hevonen oli heti kaatunut. Haavoittuneita oli 6, joista 3 vaikeammin haavoittunutta oli heti ammuttava. Tappiot siis 4 kuollutta ja 3 haavoittunutta hevosta.
Ammuskulutus vuorokauden kuluessa 279 kranaattia.
1.8. perjantai.
Yöllä ei tulitoimintaa. Päivällä sensijaan aina pienin väliajoin.
2.8. lauantai.
Tulitoimintaa pitkin päivää. Klo 18,45-19,25 oli yhtäjaksoista ammuntaa. Ryssä ei häirinnyt patteriamme mitenkään.
3.8. sunnuntai.
Asemien vaihto. Lähtö klo 8,50. Rajan ylitti kärki klo 10,42. Uusiin asemiimme saavuimme pioneerien rakentamaa huoltotietä pitkin klo 12,30. Oikea jaos oli ampumavalmis klo 14,30 ja koko patteri 15,20. Patterin koordinaatit x=– y=– Z=80, perussuunta 22-00. Oikea jaos sai klo 15,00 määräyksen valmistautua matkaan ja 18,15 jättikin o.j. vasemman ja lähti edelleen vihollisen puolelle työnnetyn kiilan pohjaan. X=0546, Y=7071, ps= 16-00.
Ryssä sai ehkä lentokoneistansa ja oman ammuntamme avulla selville patterimme aseman, koska antoi keskityksen klo 20,15. Eräs kranaateista osui 5 m:n päähän. Vahinkoja ei tapahtunut. Klo 18,21 ammuimme ensimmäiseen maaliimme näistä asemista. Ammuskulutus 16 kranaattia.
4.8. maanantai.
Patteri ampui 18,30 lähtien tunnin ajan. Ammuskulutus vuorokauden aikana 43 kranaattia.
5.8. tiistai.
Tulivalmistelu yöllä klo 3,28. Ammuntaa jatkui sen jälkeen kiinteästi aina klo 13,30 saakka. Ammuttu kranaattimäärä 449. Iltapäivällä klo 14,30 tienoissa osui eräs ryssän kranaatti lähelle lääkintämiesten sirpalekuoppaa. Ilmanpaine heitti ulkona olleen sairaankantaja tkm. T. Myllymäen kumoon ja aikaansai verenvuodon hänen sisäelimistään. Hänet lähetettiin JSp:aan.
Taas asemien vaihto
6.8. keskiviikko.
Asemienmuutto. Oikea jaos jätti asemapaikkansa klo 14,10. Vasen jaos yhtyi siihen klo 16,10. Uuteen asemapaikkaan saavuimme klo 19,00. Patteriaseman koordinaatit x= 0263, y= 7135, X=60. Perussuunta 15-00. Emme olleet saaneet vielä asemia valmiiksi, kun seurasi uusi marssikäsky. Marssiportaan ylitimme klo 23,00.
7.8. torstai.
Asemissa (asemamme n:o 7) olimme klo 1,30. Patteri ampumavalmis klo 3,30. Aamulla klo 9 aikaan lensi patterimme yläpuolella 3 venäläistä lentokonetta, jotka ryhtyivät tulittamaan konekiväärillä edessämme olevalla huoltotiellä kulkevaa toimitusjaosta. Tällöin kaatui 2 miestä ja 4 haavoittui, heistä 3 pahemmin. Lääkintämiehemme antoivat ensiavun haavoittuneille. Päivän kuluessa suoritimme vain yhden ammunnan.
8.8. perjantai.
Vaihto asemiin järjestyksessä N:o 8. Liikkeelle lähdimme klo 3.30. Perillä asemissa klo 5,20. Patteri ampumavalmiina klo 7,10.
Asemien vaihto. Lähtö klo 22,20 järjestyksessä asema N:o 9.
9..8. lauantai.
Perillä asemissa klo 5,40. Ampumavalmis 8,25. Ammuntaa suoritettiin pitkin päivää.
Vauhdikasta etenemistä
10.8. sunnuntai
Koko yö suoritettiin ammuntaa.
Asemien vaihto. Lähtö klo 10,20. Perillä 12,00. Ampumavalmis 13,30. Asemiemme järjestyksessä 10. Ammuntaa suoritimme ahkerasti. Illalla klo 22 aikaan ammuimme erääseen aluemaaliin 25 ryhmää ja tällä, kuten tulenjohtueestamme ilmoitettiin, torjuimme ryssän hyökkäysyritykset. Jalkaväeltä oli nimittäin loppuneet ammukset ja näin joutui tykistö yksin torjumaan venäläisten etenemispyrkimykset.
11.8. maanantai.
Yöllä suoritettiin ahkerasti ammuntaa. Asemien vaihto. Lähtö klo 13,40. Perillä asemissa (N:o 11) klo 14,30. Ampumavalmius klo 15,05. Koko illan suoritimme häiritsemisammuntaa viiteen maaliin, joissa oli tiekohteet, joita viholliset käyttivät perääntyessään.
12.8. tiistai.
Asemienvaihto. Lähtö klo 13,50. Perillä asemissa (N:o 12) klo 15,00. Ampumavalmius 17,30. Illalla oli tulitoiminta hyvin vilkasta. Jostakin kummallisesta paikasta osui muutama ryssän kranaatti patterimme läheisyyteen. Vahinkoja ei tullut.
13.8. keskiviikko.
Tulitoiminta päivän kuluessa vilkkainta mitä meillä tähän saakka on ollut.
Putkiräjähdyksiä
14.8. torstai.
Häiritsemisammuntaa koko aamuyön. Tätä suorittaessa tapahtui 1. tykissä klo 4,15 putkiräjähdys. Syytä ei ole saatu selville, mutta johtui se arvatenkin sytyttimestä. Putkiräjähdys tapahtui kilven etupuolella, joten ei miehille sattunut minkäänlaista vauriota. Tykki siirrettiin A.T.P:aan. Ammunta edelleen vilkasta. Klo 15 aikaan ammuimme häirintämaalina erästä tietä.
Ensimmäinen sankarivainaja
15.8. perjantai.
Klo 9,10 tapahtui toinen putkiräjähdys. Tällä kertaa 4. tykissä ballistisia 1/2 pp kranaatteja ammuttaessa. Tykin miehistö ei vahingoittunut. Ammunta edelleen vilkasta.
Saapui tieto, että tulenjohtueestamme oli kaatunut tkm. Väinö Kukkumäki. Hän oli ensimmäinen, joka patteristamme uhrasi henkensä isänmaan puolesta.
16.8. lauantai.
Putkiräjähdyksissä rikkoutuneet tykit saatiin tänään korjattuina takaisin. Korjaus oli siis tapahtunut erittäin nopeasti. Ammunta vilkasta. Klo 22,20 lainattiin patterimme ensimmäinen tykki 9. patteriin.
17.8. sunnuntai.
9. patteri palautti tykkimme klo 5. Klo 6,00 tulivalmistelu. Muuten päivä tavallista rauhallisempi.
18.8. maanantai.
Vaihdettiin perussuunta 25-00:sta 20-00. Tätä varten täytyi kaivaa uudet tykkimontut. Vaihtamiskäsky saatu klo 13,30. Patteri oli ampumavalmis uuteen perussuuntaan klo 16,45.
19.8. tiistai.
3. tykki lähetettiin korjattavaksi, syynä hidastin- ja palautinlaitteen huonous, suuntauslaitteessa epätarkkuus ja kuplan rikkoutuminen. Tulitoiminta ei erityisen vilkasta.
20.8. keskiviikko.
3. tykki tuotiin takaisin korjattuna. Patterissa jälleen täys määrä tykkejä. Tulitoiminta ei erikoisen vilkasta.
21.8. torstai.
Tulitoiminta tavallista.
Joukot etenevät Vuoksen virtaa kohti
22.8. perjantai.
Asemienvaihto. Lähtömääräys klo 10,10. Lähtö 11,15. Tie, jota pitkin patterimme marssi suurimmaksi osaksi hyvää valtamaantietä. Perillä asemissa klo 12,10. Asemapaikka suurehko peltoaukeaman reuna tiheätä pensaikkoa. Ilmasuoja hyvä. Asemien kaivuu kohtalaisen helppoa. Ampumavalmius klo 13,40. Ammuntaa ei.
23.8. lauantai
Aamulla ei ehditty ampua laukaustakaan, kun tuli käsky valmistautua matkamarssille klo 9,30. Marssivalmistelut tehtiin erikoisen huolella, silla edessä oli pitkähkö matka. Lähtö Tiuralan kylän liepeillä, Paksujalan tiehaaran läheisyydessä olevista asemista klo 12,30.
Matka tapahtui ensin pienempää kunnantietä myöden Hiitolan Asemakylään johtavalle valtamaantielle. Hiitolan kirkonkylän sivuutimme klo 15 tienoissa. Sieltä marssi jatkui edelleen hyvää valtamaantietä kohti Käkisalmea, jossa pidettiin ensimmäinen pitempi marssitauko. Täydellisesti raunioituneen Käkisalmen kaupungin jätimme klo 24,00.
24.8. sunnuntai.
Käkisalmesta marssi patterimme heti 7. patterin jäljessä, jonka olimme edellä mainitussa paikassa saavuttaneet. Tie oli edelleen valtamaantietä, kunnes poikkesimme Pyhäjärvelle johtavalle tielle. Tämä oli kylläkin mäetöntä, mutta pehmeätä. Klo 5,30 saavuimme tavoitteeseemme Pyhäjärven pitäjän P kylän liepeille.
Täällä majoittui patteri tien vieressä olevaan pieneen männikköön, jonka toisessa reunassa virtasi suurehko, kirkasvetinen oja, josta sai hyvää juomavettä. Lopun ajan vuorokaudesta käytti patterimme varusteiden kunnostamiseen, puhdistautumiseen ja ennen kaikkea lepoon. Tähän saakka suorittamamme marssimatka oli n. 70 km.
25.8. maanantai.
Aamupäivän käytimme jälleen lepäämiseen. Klo 13,00 sai patteri määräyksen valmistautua asemiin ajoon Laatokan rannalle. Lähtö tapahtui klo 15,00. Marssimatka n. 3 km metsätietä. Perillä klo 15,50. Oikea jaos asettui asemiin Sortanlahden pohjukkaan, ampumasuunnan ollessa Sortanniemen kärkeen.
Asemat helppotöiset. Jaos ampumavalmis klo 19,20. Vasen jaos jatkoi matkaa n. 1 km vasemmalla olevan niemen kärkeen. Jaos irtaantui oikeasta klo 17,20. Perillä asemapaikallaan klo 17,45. Ampumavalmis klo 19,30. Ampumasuunta Konevitsan saareen.
26.8. tiistai.
Asemista ei ammuttu laukaustakaan. Patteri jatkoi päiväksi keskeytynyttä marssiaan. Lähtö tapahtui klo 13,30. Marssimatka km vaihtelevia teitä. Tie Laatokan rannalta isolle tielle erittäin huonoa, osittain lentohiekan peittämää. Senjälkeen matka jatkui hyvää valtamaantietä aina Sakkolan asemalle saakka. Saaprun kylässä oli klo 17,30 n. 2 tunnin tauko, jonka aikana oli ruokailu.
Tauon aikana kierteli 3 ryssän hävittäjää kolmeen otteeseen levähdyspaikkojemme yläpuolella ryhtymättä kuitenkaan mihinkään toimenpiteisiin meitä vastaan. Illan alkaessa hämärtyä jatkettiin marssia klo 20,00 Sakkolan asemalle. Marssimatka piteni tätä kautta kuljettaessa kyllä jonkin verran, mutta tämä toimenpide oli välttämätön, koska ryssä ampui häiritsemisammuntaa Sakkolan kirkonkylän kautta kulkevalle tielle.
Sakkolan asemalta emme myöskään voineet marssia suoraan Kiviniemeen, koska ryssä täälläkin suoritti häiritsemisammuntaa. Käännyimme siksi Osuuskaupan kohdalta Pannusaareen vievälle tielle. Ohitettuamme kylän käännyimme erittäin huonolle metsätielle, joka muutaman kilometrin kuluttua yhtyi Kiviniemen Kasarmille vievälle tielle.
27.8. keskiviikko.
Kiviniemen kasarmilta marssimme edelleen parin kilometrin päähän valitulle levähdyspaikalle. Perillä olimme klo 4,10. Päivän patteri käytti lepoon. Illalla klo 23 saapui marssikäsky.
28.8. torstai.
Marssille lähdimme klo 1,00. Tie oli hyvää, joskin kiersi paljon edessä olevien vesiesteiden takia. Pyörillä liikkuvat miehet lähtivät oikotietä ylittäen erään joen veneillä. Pyöräilijöillä oli matka noin 10 km, kun taas patterilla n. 30 km. Edeltäpäin lähteneet miehet olivat perillä tulevalla asemapaikalla klo 3,15. He ryhtyivät heti aseman valmistelutöihin.
Kun varsinainen patteri klo 6,30 saapui, olivat asemat valmiit sektorin raivausta lukuunottamatta. Patterin asemapaikka sijaitsi n. 2 km Vuokselan Ns. talosta Vuoksen rannalle johtavan tien vasemmalla puolella olevassa metsikössä. Asemapaikka ei erikoisen hyvä. Ilmasuoja kohtalainen. Ampumavalmius klo 9,20.
29.8. perjantai.
Päivän kuluessa ammuttiin muutamia häirintämaaleja. Ryssän puolelta saatiin muutama kranaatti patterin läheisyyteen.
30.8. lauantai.
Klo 7 aikaan ampui patteri pitkähkön aikaa erästä ryssän tähystystornia. Pian tämän jälkeen saimme keskityksen ryssän taholta. Mitään vaurioita ei kuitenkaan sattunut. Ryssä oli luultavasti saanut asemamme selville äänenmittauksella edellisen ammunnan aikana. Klo 17,00 sai patteri marssimääräyksen. Marssille lähdettiin klo 19,45. Tie oli koko matkan hyvää valtatietä. Klo 24,00 saavuimme Vuosalmen ponttoonille.
Vuoksen ylitys
31.8. sunnuntai.
Patteri pysähtyi n. klo 2,30 Kiviniemeen johtavan tien varteen Salmenkaidan ja Vuoksen välille. Marssimatka 35 km. Klo 8 jatkettiin marssia, sillä jalkaväki oli marssimme aikana edennyt 10 km. Klo 11,05 asetuimme asemiin samaisen maantien varteen erään lammen rantaan. Patteri oli ampumavalmis klo 12,05. Asemapaikka verrattain hyvä. Raivaustöitä vähän. Asemista ammuttiin vain muutamia maaleja.
1.9. maanantai.
Asemienvaihto. Patteri lähti liikkeelle klo 14,30. Nurmijärvelle johtavaa tietä pitkin. Ohitettuamme Nurmijärven käännyimme pehmenneelle metsätielle, josta edelleen jalkaväen huoltotielle. Tämä huoltotie oli niin huonoa, että vain vaivoin saatiin 2 tykkiä ja kuormasto sen kautta maantielle. Vasen jaos ja kss. ajoneuvo joutuivat palaamaan takaisin Nurmijärvelle ja kiertämään Petäjärven kautta määräpaikkaan. Oikea jaos ja ajoneuvot saapuivat Mäkrän kylään klo 23,10. Tykis ajettiin asemiin ja patteri asettui lepäämään. Asemapaikka suuren aukean reunassa tuuheassa metsikössä.
Takaa-ajo vanhalle rajalle
2.9. tiistai.
Patteri lähti klo 15,45 marssille Mäkrästä Raudun kirkolle johtavaa tietä. Raudun kirkolle saavuimme klo 17,30 tienoissa. Sieltä käännyimme Sirkiänsaarelle johtavalle tielle, jota kuljimme n. 2 km:n matkan. Käännyimme sen jälkeen suoraan etelään johtavalle metsätielle, joka oli hyvin mäkistä ja pehmeätä. Noin 6 km kuljettuamme pysähdyimme ajaaksemme asemiin.
Suunniteltu asemapaikka-alueemme oli vielä ryssien hallussa, niin että oli valittava asemat taaempaa. Perillä asemissa klo 22,20. Paikka oli korkealla mäellä, josta metsä oli palanut. Patteri ampumavalmis klo 23,40.
3.9. keskiviikko.
Asemista ei ammuttu. Asemanvaihtomääräys klo 10,30. Paatteri lähti liikkeelle klo 11,30 samaa tietä kun oli tullut edellisiin asemiin. Marssimatka n. 3 km. Perillä asemissa klo 12,10. Ampumavalmius klo 13,00. Asemapaikka sijaitsi Niittyjärven kylässä lammen rannalla. Paikka melko hyvä. Raivauksia vähän. Ilmasuoja ei erikoinen. Asemista ammuttiin jo samana päivänä.
Niittyjärvi
4.9. torstai.
Päivän kuluessa ammunta hyvin vilkasta. Miehillä oli tilaisuus kylpemiseen lähellä sijaitsevassa saunassa.
5.9. perjantai.
Vilkas ammunta jatkuu edelleen.
6.9. lauantai.
Ammuntaa kuten edellisinäkin päivinä. Kannuskuoppia laajennettiin niin, että saatiin 800 pois perussuunnasta. Patteristamme komennettiin 1 upseeri ja 8 aliupseeria ja miestä iskujoukkoon. Kaikki patteristamme lähteneet olivat vapaaehtoisia.
Vanhan rajan yli
7.9. sunnuntai.
Asemienvaihto. Vaihtomääräys klo 8,00. Patteri lähti liikkeelle klo 9,00 kulkien samaa tietä kuin edellä. Suomen ja Venäjän entinen valtakunnanraja ylitettiin Koskijärven eteläpuolella klo 9,45. Tie kääntyi senjälkeen suoraan itään.
Patteri ajoi asemiin Saarijärven koillispuolelle klo 10,35. Ampumavalmius klo 12,10. Asemapaikka erittäin hyvä, erään metsäaukeaman reunassa. Kaivaus- ja raivaustyöt helpot suorittaa. Ilmasuoja hyvä. Päivän kuluessa ammuttiin pariin maaliin useampaan kertaan.
Saarijärvi
8.9. maanantai.
Päivän kuluessa suoritettiin ammuntaa pariin maaliin useampaan otteeseen.
9.9. tiistai.
Ammunta melko vilkasta.
Puolustusasemiin
10.9. keskiviikko.
Asemamme määrättiin puolustusasemiksi. Tätä silmälläpitäen suoritettiin kaivaustöitä. Teltat upotettiin maahan. Valmistettiin lisäksi sirpalekuoppia. Toiminnan puolesta päivä hiljainen. Mitään ammuntaa ei suoritettu.
Asemasota
Tälläkin yksiköllä alkaa asemasotavaihe. Seuraavassa vain poimintoja sotapäiväkirjan loppuvuoden ajalta merkittävämmistä tapahtumista.
19.9. klo 2,15 tapahtui putkiräjähdys perustykissä, johtui arvattavasti sytyttimestä. Klo 14,30 tapahtui toinen putkiräjähdys, tällä kertaa 1. tykissä, syyksi arveltiin putken päällä poikittain ollutta suunsuojusta.
28.9. Taiteilija Vuorisalon ikäväntorjuntapatteri esiintyi.
12.10. Korsut valmistuivat.
20.10. Armeijan uudestijärjestelyt alkoivat meidän patterin osalla.
26.10. Patteri lähti marssille klo 6,40. Perillä leirialueella Huhti maastossa, lähellä esikuntaa klo 7,55. Pois siirtyvien miesten lähtökatselmus, jonka piti pston komentaja kapt. Rintala klo 10 – 11,15. Heti sen jälkeen miehet lähtivät. Uusia miehiä saapui I patteristosta iltapäivän kuluessa.
27.10. Patteri marssi uudelle asema-alueelle yli Viisjoen, Korleen pohjoispuolella oleviin aikaisemmin tiedusteltuihin asemiin. Patterin hajanaisen ryhmityksen vuoksi jouduimme siirtymään takaisin Korleen ja Aliskan väliseen maastoon, mistä saimme hyvät asemat ryssien entiseltä leirialueelta.
28.10. Talleja ja korsuja alettiin rakentaa.
27.11. Patterinpäällikkö luutn. Mäkeläinen, joka oli komennettu metsänhoitaja virkaansa hoitamaan, piti patterille jäähyväispuheen, luovuttaen samalla patterin päällikkyyden luutn. Salmiolle.
4.12. Valmistuneessa saunassa käytiin ensi kerran vihtomassa.
6.12. Itsenäisyysjuhlassa asennusryhmän johtaja, alikersantti Päivike ylennettiin kersantiksi.
15.12. Sittenkin Pstoissa kauan odotettu ja hartaasti toivottu kotiuttaminen voittamattomien liikennevaikeuksien takia oli lykkääntyvä yli joulun, komennettiin 5 miestä kotiseutuun, 2 Kankaanpäähän, 2 Poriin ja 1 Tyrvääseen keräämään joulupaketteja.
22.12. Pakettikomennuskunta palasi. Vaikeat lumiesteet tiellä.
24.12. Pystytettiin joulukuusi ulos, johon laitettiin oikein kynttilöitäkin. Lotat kävivät jakamassa tuntemattomien sotilaiden paketit. Pston pastori kävi toivottamassa Hyvää Joulua. Aattoilta sujui hauskassa seurustelussa.
25.12. Jumalanpalvelus klo 6,00. Lotat ja patterin upseerit olivat oikealla kahvilla asemakorsussa. Iltapäivällä oli samassa korsussa koko patterin Tietokilpailu”. Voittajana suoriutui tulipatteri.
31.12. Iltapäivällä saunassa käynti. Otettiin uusivuosi vastaan korsussa radiota kuunnellen. Onnellista uuttavuotta kaikille!
8./KTR 12 (6614) sotapäiväkirja 1.1.1942 alkaen
8.1.-42 Seurattiin ilmataistelua, jossa meidän 5 hävittäjää ampui kolme viholliskonetta alas.
11.2. kävi kotiseuturyhmä tutustumassa korsu- ym. elämään. Ryhmänjohtajana el.lääk. Muttonen, mukana Kausen edustaja Aarniokoski ja isäntä Päivike.
30.3. kävi patteriston komentaja patterissa, hän mm. sanoi keittiörakennuksesta, että se on hyvässä alussa. Komentaja ei muusta mitään maininnut.
31.3. tänään suoritettiin oikean jaoksen tykeillä sama puhdistus, kuin eilen vasemmalla jaoksella. Tänään kierteli kenraali Öhqwist yäällä, mutta ei käynyt patterissa, mutta mm. puomivartion miehelle hän oli huomauttanut kun puuttui kokardi lakista.
Patterissa kului talvi korsuja sekä ympäristöä siivoten, hiihtoa harrastaen ja kilpaillen sekä tietysti saunoen. Tykkiasemia kunnostettiin kun muuta ei keksitty.
2.4. Kiirastorstai, kelloja siirrettiin tunti eteenpäin. Viihdytysparakissa esitettiin suorastaan taiteellista ohjelmaa. Osa miehistä halkometsässä, ratsurit ja ajomiehet lannanajossa talleilta pellolle.
3.4. Odotettiin eversti Hersaloa tarkastukseen, mutta se oli turha odotus. Synkkä talvipäivä.
4.4. Herrasmiehet lannanajossa.
5.4. pääsiäinen. Kaunis, mutta melko kylmä päivä. Ruokana aamulla korvike ja pikkuleipää, päivällä riisipuuro ja hedelmäkeitto, illalla makarooni ja hyvää kastiketta.
13.4. 13 miestä lähti siviliin, nimittäin ikäluokat 1901 asti.
25.5. II helluntaipäivä. Tänään tuli patteriin täydennysmiehiä. Niitä oli 8 miestä ja ovat nuoria 23 ja 24 syntyneitä. Joukossa pari jotenkin ummikko ruotsalaista.
27.5. perunanistutusta.
29.5. keittiörakennuksen eteen kaivettu kaivo valmistui.
3.6. Rykmentin komentaja eversti Harnila ja kapt. Honkaniemi suorittivat erittäin yksityiskohtaisen tarkastuksen. Eversti oli suurinpiirtein tyytyväinen, vaikka tarkastuksessa tarkastettiin yleensä koko patteri.
4.6. Marsalkan 75.vuotispäivä. Katselmus kentällä ohimarsseineen. Juhla-ateria sekä annos jaloviinaa sekä ylimääräinen tupakka-annos.
18.6. tulenjohtajien korsulla tulipalo, joka saatiin nopeasti sammutettua.
24.6. keskiviikko, juhannuspäivä. Juhlat urheilukilpailuineen.
30.6. varastorakennuksen tekoa. Pink-ponk pöytä saatiin patteriin ja se oli kovassa käytössä.
14.7. aloitettiin heinän kaato.
13.9. tänään alkoi etumaastossaryssän asemien tilapäinen miehitys, sekä sen jälkeen alueen miinoitus. Kaikki sujui hyvin, paitsi luutnantti A. Kalimo haavoittui niin pahasti, että vasen jalka meni nilkasta poikki ja pienempiä naarmuja tuli oikeaankin jalkaan sekä vasempaan käteen. Hyökkäyksen tulivalmistelun suorittivat kaikki lähiseutujen patterit.
4.10. Kelloja siirrettiin tunti taaksepäin. Täydennystä patteriin 6 aliupseeria ja 12 miestä.
8.10. aloitettiin yö-aikaiset vartioinnit, kaksi parivartiota ja yksi 1+3 miehen kiertovartio klo 18,00-6,00 välisenä aikana. Liikkeellä on ollut vankikarkureita ja myös ryssän desantteja.
21.10. Kenraaleja oli liikkeellä, mutta eivät käyneet meillä.
12.11. aloitettiin yhden asevelitalon rakennusurakka, muut rakennustyöt jatkuvat vanhaan tyyliin.
20.11. aamulla varhain ryssä hyökkäsi noin komppanian vahvuisena Lampin kohdalla ja ryssän tykistö oli myös toiminnassa pitkin päivää, kranaatteja tuli mm. 7:n ptrin alueelle ja taloon.
6.12. Itsenäisyysjuhla parakilla.
24.12. Ammuttiin muutamia ryhmiä kun pioneerit olivat miinoittamassa etumaastoa. Klo 19,00 oli kanttiinille järjestetty patterille joulujuhla. Korsulle palattuamme jaettiin tuntemattoman sotilaan joululahjat joita olikin aika runsaasti. Sen jälkeen jatkettiin seurustellen ja joululauluja laulellen.
Vuosi 1942 päättyi, samoin sotapäiväkirja 11.1.1943 päiväykseen.
1943 alkaa, spk n:o 15579
11.1. patterin päällikön puhuttelu koskien lomajärjestelyjä, rakennustöitä, alueen siisteyttä, sotilaallisuutta ym. patterin sisäisiä asioita. Patterissa tähän asti saatu rakennetuksi asuttavaan kuntoon seuraavat hirsirakennukset; upseeri- ja asemaryhmätalo, oikean jaoksen talo, lepäävän tulenjohtajan talo, keittiömiesten asunto. Lisäksi vesikatossa ratsurien talo. Sauna uudistettu kokonaan, laitettu uudet tallit, uusi lämmitettävä valjasvarasto.
12.1. Pston komentajan puhuttelu patterien päälliköille. Aamupäivällä vieraili raskas patteristo 12:n upseeristo tutustumassa rakennuksiimme.
28.2. klo 19,00 oli parakilla Kalevalajuhla, ohjelman oli sinne laatinut kers. Vainio. Ohjelma yleensä melko heikko.
1.3. klo 15,00 oli kanttiinilla porilainen viihdytyskiertue esittäen vaihtelevan hyvää ohjelmaa. Yleisö oli tyytyväistä. Ohjelma näytettiin uudestaan klo 16,30. Esiintyjät siinä kiertueessa olivat Porin Teatterista.
3.3. Massahiihto, illalla tulitettiin vasemman jaoksen korsu ja oikean jaoksen talo. Tulittajat oli kaasukomppaniasta, tulitusaineena käytettiin sinihappoa.
12.3. Luutn. Kirsikanta piti aliupseereille oppitunnin rauhanhuhuista.
17.3. Eversti Saarenmaa piti hevos- ja tallitarkastuksen. Hän oli suurin piirtein tyytyväinen.
27.3. Patteri lähti aamulla etuasemiin. Ilma oli usvainen, eikä voitu suorittaa ammuntaa. Illalla palattiin takaisin varsinaiseen tukiasemaan.
28.3. Kankaanpään kotirintaman edustajien järjestämä juhla kanttiinilla kaikille kankaanpääläisille.
30.3. Patterit lähti etuasemiin, ammuntaa, maalina ryssän it-patteri. Lentokoneet johtivat tulta. Sen jälkeen palattiin varsinaisiin asemiin.
15.4. Klo 17,20 patterille määrätty H-hetki, patteri ampui 7 ryhmää. Samanaikaisesti teki iskuryhmä läpimurron vihollisen linjoihin tuhoten 10 korsua joista yksi miehistöineen, kaatuneita jäi kentällä huomattavasti, partio toi mukanaan yhden vangin. Hyökkäyksen aikana patteri sai käskyn ampua vielä kolme ryhmää uuteen maaliin. Tykistö sai kiitokset hyvästä toiminnasta Rykmentin ja patteriston komentajalta.
12.5. Valmistautumista asemien vaihtoon sekä maanviljelystöitä.
14.5. Muutto uuteen asemaan.
24.5. Muutto ja varustelutyöt jatkuvat edelleen.
27.5. Tykkimontut tuli tasakertaan, asemaryhmän talo vesikattoon.
30.5. sotapäiväkirja päättyy, tarkastanut kapt. E. Puustinen.
31.5. Varustelutyöt jatkuu, patteri valmistui ampumaan lentotähystysmaaliin, mutta sitä ammuntaa ei suoritettu. Iltapäivällä kävi Rykmentin komentaja everstiluutnantti Harssila sekä pston komentaja majuri Savonheimo sekä taisteluvälineosaston päällikkö. Eversti oli erittäin tyytyväinen suoritettuihin töihin. Hän käski kiittää miehiä.
Sotapäiväkirja n:o 15580:
1.6. Tänään alkoi oikea jaos hajoittaa ja siirtää taloaan uuteen asemaan. Tänään aloitettiin myös patterin asemiin ajo.
4.6. Armeijan vuosipäivän johdosta patteri koossa tulipatterissa. Patterin v.t. päällikkö luutn. Reima piti puheen jossa kosketteli m.m. armeijamma perinteitä y.m. minkä jälkeen hän luki pston päiväkäskyn joka sisälsi pston tapahtuneet korotukset ja nimitykset. Tilaisuus päättyi yhteisesti laulettuuv Valaan. Päivän kunniaksi saatiin ylimääräisten juhlaruokien lisäksi pullo viinaa aina viiteen mieheen.
18.6. Iltapäivällä kävi patterissa vierailulla Divisioonan komentaja kenraalimaj. Hersalo sekä ev.luutn. Harrila ja Savonheimo. Herrat olivat erikoisen tyytyväisiä näkemäänsä.
23.6. Juhannusaatto. Illalla tarjosivat lotat patterissa ilmaiset korvikkeet, tunnelmaa kohotti pussitappelut sekä pelit ja nuolenheitot ym.
24.6. Juhannus. Patterissa vieraili komentaja rouvansa ja kahden poikansa kanssa. Vierailun aikana ammuntaa seurasi komentaja perheineen. Tämän jälkeen he nauttivat patterissa korvikkeet antimineen.
25.7. Kiivasta tykkien jylinää on kuulunut Pietarin rintamalta jo monta päivää.
20.8. Ryssä oli jossain oikealla päässyt etenemään esteillemme saakka heitellen käsikranaatteja ja kasapanoksia, josta se kuitenkin pakoitettiin vetäytymään takaisin tappioita kärsien. Omat tappiot 2 kaatunutta ja 2 haavoittui.
2.9. Tänään työt kuten muinakin päivinä paitsi että alotettiin sienien ja puolukoiden keräys. Niitä kerätään Etp:lle 3 kg sieniä ja 3 litraa puolukoita miestä kohti. Sienien laaqtu tuottaa vaikeuksia hunon laatutuntemuksen takia, suurin osa miehistä ovat ensi kertaa eläissään sienessä ja sen takia sattuu huvittaviakin löytöjä kun heidän keräyksiään tutkitaan. Yleisin sieni näillä mailla on kangassieni ja löytyy myös vähän kanttarellejä, muuta mainittavaa ei ollut.
5.9.-43, Valmisteltiin patterin lähtöä linnoitustöihin puolustuslinjalle Montruun.
6.9. Lähti patterista 52 miestä ja 14 hevosta Riiskaan pääpuolustuslinjalle patteriasemia rakentamaan, samanaikaisesti 9. patteri miehitti tuliasemamme. Omasta tulipatterista jäi tänne vain toinen laskia alik. Asell.
Marssi suoritettiin siten, että miehet pääsi kärryillä, Putukan mäen alla suoritettiin ruokailu jonka jälkeen heti suoritettiin matkan jatkaminen. Upseereista tuli mukaan vänrikki Hellemaa. Noin klo 15,00 saavuttiin rakennusalueelle jonka jälkeen pystytettiin teltat ja tutustuttiin ympäristöön. Illalla lähti melkein kaikki kylille maitotiedusteluun ja tiedustelu ei ollut turha, sillä maitoa sai joka mies melko hyvin, hinta vaihteli 4-6 mk litra. Majoitus tapahtui 5 teltassa ja vartio ja kipinäpäivystys oli patterissa yhteinen ja laidun ja hevosmiesvartio erikseen.
7.9. Aloitettiin varsinaiset rakennustyöt. Rakentaa piti tykkimontut asian mukaisina katettuina ammus- ja miehistösuojineen sekä ammuskorsut taaemmaksi kaksi ammuskorsua ilman kattoa ja kolmen teltan pohja piti kaivaa ja seinät rakentaa metrin korkeudelta puustaja maalla täyttää takuset, sekä sitte kaikki piti naamioida hyvin. Vielä piti korjata tietä joka tuli 9.s patterin ohi omaan asemaamme. Itse alue oli vanhaa ryssän talvisodan aikaista majoitusaluetta, missä oli majailleet tykistöpatteri taikka oli siinä taitanut olla niitä jopa kaksi rinnasin. Paikka oli kaikenlaisten ammustolppien ja sytytinlaatikoiden täyttämä, ilahduttavaa oli se, että ryssä oli aikanaan kaatanut suuret määrät puita ja katkonut ja kasannut ne, ja tarkastuksessa havaittiin ne ihan käyttökelpoisiksi rakennusaineeksi ja sitä tavaraa oli niin paljon että koko työn aikana ei tarvinnut kaataa juuri muuta kuin vain 30 puuta sellaisia vahvempia pystytolppia varten.
Itse työt aloitettiin reippaasti ja isommitta selityksittä, tykkimiehet tekivät tykkimonttuja ja taas asemaryhmä teltanpohjia kun taas hevosmiehet rupesivat tie- ja puunajotöihin. Samalla alueella työskenteli myös niin sanottu peeston työryhmä ja oli tietöissä.
Töitä tehtiin kuin urakalla noin 2 tuntia aamupäivällä ja 3 tuntia iltapäivällä, jonka jälkeen taas lähdettiin maitotinkille ja maitoa saatiin yhteensä noin 40-50 litraa päivässä, siis melko rajattomasti. Iltaisin pojat auttivat kylällä paikkakuntalaisia kaikenlaisissa maanviljelys- sekä myös rakennustöissä. Kaikki oli oikein tyytyväisiä tähän leirielämään kun vielä oli sää suopea.
Puhelinmiehet teki turhaa työtä kun vetivät tapsia eikä päästykään mihinkään keskukseen vaikka hyvin piti. Mitä oli asioita niin käytiin Atp:ltä soittamassa, sinne oli matkaa noin 3 km.
8.9. Työt sujuivat hyvin ja reipas mieli jatkuu, auringo paistelee kuin keskikesällä, poikia osa työskentelee ilman paitaa yläruumis paljaana. Iltaisin kun tultiin kylältä riitti juttuja jos jonkinlaista ja kiusoiteltiin toinen toisiaan muka naisista, mutta koko jutut olivat kaikki leikinlaskua ilman aihetta.
9.9. Työt sujuneet entiseen tyyliin ja illat myös. Alkaa tulla valmista montuilla varsin ensimmäisellä tykillä tulee valmista ihan silmin nähden ja myös telttapohjat valmistuu niinkuin oli suunniteltu.
12.9. Vapaa sunnuntai, Marttayhdistys oli järjestänyt jonkinlaiset juhlat peleineen ja leikkeineen ja osanotto niihin oli vilpitön. Satakuntalaiset miehet ihmetteli karjalaisten viitseliäisyyttä kun vanhat akat juoksivat kaikenlaisia munajuoksuja ja olivat mukana nuorten leikeissä.
15.9. Iltapäivän korviketauon aikaan tuli tarkastukselle rykmentin komentaja Harmila esikuntineen. Mitään moitetta ei ollut.
16.9. Viimeistely asemissa käynnissä. Iltasella maitoreissu ja jätettiin hyvästit ja kiitokset yhteisymmärryksestä sivileille.
17.9. klo 9,00 ruokailu ja sen jälkeen lähdettiin välittömästi liikkeelle. Matka sujui nopeasti sateen pelossa, jota ei kuitenkaan tullut. Metsäpirtin Osuuskaupan tykönä pidettiin pieni tauko, jonka aikana tehtiin vähän osuuskauppoja. Patteriin saavuttiin klo 13,00 ja 9. patteri odotteli täällä pois päästäkseen. Elämä meni taas entiselle uomalleen ja matkasta jäi haikeat ja vielä monasti puheenaihetta antaneet muistot.
27.9. Tänään lähti 1 aliupseeri ja 8 miestä Riiskaan jatkamaan siellä olevien asemien osittaista kattamista, silmälläpitäen sitä, että talven tullen ei lumi pääsisi täyttämään siellä olevia tykki- ja asemamonttuja.
Illalla kaasukomppania kävi toimittamassa oikeassa jaoksessa sinihappomyrkytyksen luteita vastaan.
28.9. Myös asemajaoksen talo myrkytettiin sinihapolla.
1.10. Riiskaan komennettu ryhmä palasi suoritettuaan kattamistyöt loppuun.
11.10. Perunannosto aloitettiin, kaikki irroitettavat miehet perunamaalla.
31.10. Miehistösiirtoja patterien välillä, vanhoja 7 miestä yhdeksänteen patteriin ja nuoria vaihdossa 6 meidän patteriimme.
9.11. Puhuttelu, jossa kapteeni Suvio ilmoitti, että on saanut siirron koulutuskeskukseen terveydellisistä syistä omasta pyynnöstään. Seuraajana luutn. Katava. Hän kiitti upseereja, aliupseereja ja miehiä ja palautti mieliin patterin vaiheita kahden vuoden aikana, jotka hän on ollut patterin päällikkönä. Lopuksi hyvästeli jokaista erikseen.
26.11. Vaihtoasemien rakentaminen tuli tehtyä vasemman jaoksen osalta sekä myös asemaryhmä on siellä osansa suorittanut. Varsinaisissa asemissa korsujen rakentaminen jatkuu.
20.12. Jatkettiin korsujen rakentamista, työt viimeistelyvaiheessa.
24.12. Yöllä satanut lumi täydensi lopullisesti Joulu-aatto tunnelman. Hieman pakkasta. Jaoksen korsut valmiit ilman kivityötä, oikean jaoksen korsusta puuttuu ovi.
Komennuskunta kanttiinia koristamassa, joulusiivousta kaikkialla.
Klo 16,15 Juhlatilaisuus kanttiinissa. Aluksi jouluvirsi, evankeliumi ja rukous. Patterin päälliklön puhe, joka sai runsaat suosionosoitukset. Lottien kahvitarjoilu “hovimestari” ylikers. Salosen johdolla. Ohjelman jälkeen tunnelma oli harras.
18,00 paluu patteriin, jossa jouluateria ja aaton vietto korsuttain. Pojat viettivät joulunsa hauskasti, eikä mitään ikävyyksiä ja rikkomuksia tapahtunut meillä. Jokunen ehkä aloitti juhlimisen liian aikaisin.
29.12. Kers. Pitkäranta uhkasi tehdä kantelun loma-asiasta. Tunsi itsensä vääryyttä kärsineeksi, -mikä käsitys muuttui kuitenkin keskustelun loppuun mennessä. Tapahtunut erehdys, mikä tämä ehdottomasti oli, korjattiin heti patterin päällikkö luutn. Kivilammen toimesta.
31.12. Vuoden -43 koulutustaso kilpailuissa saatujen kunniakirjojen jako. Upseeriston Uuden vuoden toivotus patterille. Katselmus menneen vuoden vaiheisiin. Lujalla luottamuksella odottamaan v-44 tuloa.
Vuosi 1944 alkaa
1.1.-44 Klo 00,25 Uuden vuoden toivotus jalkaväelle patterin päällikön toimesta.
1,15 Patterin tulenjohtaja vänr. Laine puhelinyhteydessä edessä olevan tulenjohtajan kanssa (vänr. Tilus). Puhelinkeskustelun aikana ilmoitti vänr. Tilus ampuvansa itsensä, minkä teon hän välittömästi tekikin. Kuuleman mukaan ampui hän ensimmäisen laukauksen kattoon, kysyen samalla vänr. Laineelta kuuliko tämä. Tämän jälkeen ampui hän toisen laukauksen oikeasta ohimosta sisään. Luoti lävisti pään tullen ulos vasemmasta ohimosta. Vänrikki Tilus menetti heti tajuntansa. Tapahtumasta ilmoitti kers. Naumanen heti vänr. Hellemaalle patteriin ja tämä lähti tapahtumapaikalle Tjp Laineen. Patterin päällikkö ilmoitti tapahtuneen myös patteriston Jsp:lle ja huoltopäällikölle, joka heti lähetti auton vastaan. Tällä välin oli vänr. Tilus sidottu ja asetettu makaamaan lattialle. Vänr. Hellemaa saapui paikalle n. klo 2,00, jolloin vänr. Tilus vielä eli. Hänet siirrettiin rekeen joka vei hänet odottavaan autoon Tervakattilan kohdalle. Tällöin vänr. Hellemaan toteaman mukaan oli henki jo paennut. Ruumis vietiin patterin Jsp:lle, jolloin täällä totesi lääkäri vain Tiluksen kuolleeksi. Ruumis jäi tänne säilytettäväksi.
2.1. Kuulustelu “Lainassa” yöllisen murhenäytelmän vuoksi. Teko todettiin harkituksi itsemurhaksi. Vänr. Laine eteen tulenjohtajaksi.
Vänrikki Tiluksen jälkeenjääneet tavarat lähetettiin pastorin kautta sk-piiriin Vaasaan.
24.1. Rykmentin komentaja esikuntineen suoritti tarkastuksen. Korviketarjoilun aikana intensiivinen keskustelu opintolomasta. Tarkastuksen tulos hyvä koska mitään huomauttamista ei ollut.
23.2. Klo 0,40 kaksi konetta täysin valaistuna koillisesta lounaaseen, toinen punaisin valoin toinen sinisin, lentokorkeus 200 m, antoivat valomerkin 2 kertaa ampumalla nopeasti hajaantuvan valoraketin. Havainnot koneista teki korpr. Ranne.
4.3. Huolimatta edessä olevasta siirtymisestä uusiin tuliasemiin ei mieliala ole laskenut. Siirto on jo neljäs asemasotamme aikana. Vanhat miehet ymmärtävät mitä on sota.
9.3. Vänr. Laine lähti tutustumaan uusiin tuliasemiin.
10.3. Luutn. Katava lähti tutustumaan uusiin tuliasemiin. Tavaroiden koontia muuttoa varten.
14.3. Luutn. Katava ja vänr. Laine palasivat Lepaalasta. Lähetettiin hevoskolonna viemään patterin tavaroita Lempaalaan. 2 autoa samassa tarkoituksessa.
15.3. Hevoskolonna palasi Lempaalasta. Tavaroiden kuljetus autoilla jatkuu.
18.3. Kev.Patteristo19 saapui asemiimme. Lähtövalmisteluja. Koekuormaus. Jäähyväiskäynti patterin saunassa.
19.3. Kuormaus ja majapaikkojen luovutus, tuliasemien luovutus. Rintamavastuu siirtyi Kev.psto 14:lle klo 7,00, jolloin myös lähtömme tapahtui. Marssitie: Aliska – Palkealanmäen eteläpuolitse – Niittyjärvenkylään, jossa marssitauko. Marssin raskain osa alkoi Raasulin mäki noustiin Kivitielle monien vaikeuksien jälkeen lepotauko.
Loppumatka sujui vaivanloisesti. Hevoset kuitteja, joten niitä piti yhtä mittaa vaihtaa. Perille tulimme klo 20,30. Nopea purkaminen ja yöpyminen Impituvassa.
20.3. Tulijaokset aloittivat tykkiasemien kunnostamisen. Otimme tulivastuun vasta seuraavana päivänä. Olosuhteet odotettuija paljon paremmat, luteita äärettömästi.
27.3. Aamun valjetessa kirkkaana noin -5 asteen pakkasessa heräsi patteri vihollisen tykistötuleen, joka suuntautui eri puolille patterin ympärille ja alueelle, mutta kuului kuitenkin voimakkaimpana, miltei rumputulena, etulinjasta “Munakukkulan” suunnalta.
Tulikomentojen jälkeen tulitoiminta tapahtui vihollisen tulen alla. Ensimmäisen maalin jälkeen haavoittuivat 1. tykin johtaja alik. Alarantalahti ja suuntaaja korpr. Peltoniemi. Edellinen päähän, jälkimäinen selkärankaan, molemmat vaikeasti. (myöhemmin Peltoniemi kuoli haavoihinsa ja Alarantalahti sairaalassa 28.3.)
Kiitosta ansaitsevalla tavalla toimivat muut kolme tykkiä, mutta etenkin toinen. Miesvajaus täydennettiin 1. tykkiin. Oltiin jälleen toimintakykyisiä, mutta vihollisen hyökkäys oli tyrehtynyt tykistön tuleen.
15.4. Klo 01,30 valmistauduttiin ampumaan aikaisemmin saadun tulikäskyn mukaan maaleihin, jotka oli määrätty tukemaan yöllista JR57:n suorittamaa vanginsieppausta. Ryssä ampui vastaan aika runsaasti, varsinaiselle patterin alueelle ei tullut yhtään kranua, mutta taakse ja eteen tuli ja myös töpinä sai niistä osansa.
Klo 04,05 aloitti ryssä kovan mutta lyhyen tulitoiminnan ja samaan aikaan sen jalkaväki aloitti pienen hyökkäyksen.
17.4. Klo 4,30 alkoi jossakin melko kaukana oikealla ankara tulitoiminta varsinkin raskailla aseilla, jytinä oli niin ankara, että meilläkin miehet heräsivät siihen. (Meni ulos sitä kuuntelemaan).
18.4. Lumen alkaessa sulaa ja maan tullessa näkyviin on hyvin ikävän näköistä patterin alueella, koska täältä pois lähtenyt patterin miehistö oli elänyt hyvin epäsiististi. Koko alue on lian ja kaikenlaisen törkyn peitossa, se tuo mieleen ryssän jättämät alueet hyökkäysvaiheen aikana. Kun kaikki lumet on sulaneet on varmasti paljon siivoamista tällä majoitusalueella.
Sotapäiväkirja päättyy.
Spk n:o 15581, 21.4. – 20.8.1944
21.4. Aamulla klo 7,00 oli patteri valmis tulitoimintaan tykeillä, jotka illalla saatiin. Niitten asemiin saaminen tuotti työtä melkein koko yöksi. Koska näissä uusissa tykeissä oli oudot suuntausvälineet tutustutettiin miehiä niihin ja myös ammuksiin jka kortusseihin jotka oli miehistölle joka oli tottuneet vain ensin oudot.
28.4. Patteri sai maanviljelyslomalaistensa korvikkeeksi 5 miestä, m/26. Patterin päällikkö lausui heidät tervetulleiksi patteriin sekä tutustutti heitä alkuun vallitseviin oloihin.
Patteriston komentaja ilmoitti rajoitukset saapuneiden täydennysmiesten käytön suhteen; -ei etulinjaan, -ei raskaisiin töihin.
15.5. Tykkiasemien kattaminen aloitettiin. Patterialueen siivous jatkuu.
30.5.-44 Sotapäiväkirjan tarkastaja Pston komentaja kapteeni A.K. Suurosen tarkastuslausunto:
“Merkinnät liian ylimalkaisia. Tulenjohtueen ja toimitusjaoksen toiminta unohdettu. Samoin puuttuu merkinnät miesten mielialasta, huoltotilanteesta, yksikön päällikön antamista suullisista käskyistä, peitepiirrokset nykuisistä tst.asemista j.n.e.”
29.5.-44 Klo 01,17 Patteri sai komennon Raasulin sulut ampukaa TMP. Patteri oli juuri aloittamassa ammunnan, kun annettiin seis-komento. Saimme tuliloman ja poistimme ammukset pois putkista. Toiminta tykeillä kävi kiitettävän nopeasti. Koko yön ajan olimme tehostetussa tulivalmiudessa. Tarkoittaa tämä, että miehet nukkuivat vaatteet yllä ja kiinnityspistelampuissa oli tuli koko tämän ajan.
30.5. Klo 7,30 Komentajan puhuttelu patterilla. Puhuttelu käsitteli nykyistä tilannetta Kannaksella, m.m. että ryssä on keskittänyt joukkoja Keski-Kannaksen suuntaan ja vankitietojen mukaan aikoo vallata jonkin “kukkulamaaston” ennen juhannusta.
Oma tilanne: Tykistömme kymmenten tonan? verrattuna talvisotaan asemat paremmat sotakokemusten ansiosta kouluutus parempi. Ryssä tuskin tulee saamaan jalansijaa. Puhuttelun jälkeen ei miehistössä havainnut erikoisempaa mielialan muutosta, sillä ryssän hyökkäyksestä oli liikkunut huhuja jo viikon ajan.
Yleinen havainto on, että monella miehellä on hermot olleet kireällä jo pitemmän ajan ja toivomuksena, että patteristomme pääsisi lepoon.
Tykkikorsujen rakennustyöt viivästyvät, tukinajo suunnattiin puhelinlinjalle, jonka rakentamista pidetään kiireellisempänä. Kaikkien tykkikorsujen päälle pantiin jo yksi hirsikerta ja risukimput sen päälle. Tulikorsuissa suoritettiin naamiointia päivän aikana.
Tulejohtueessa suoritettiin varustelutöinä yhdyshaudan verhoamista korsun ja tähystyspaikan välille sekä kaivettiin tapsiojaa Mäen ja Kev,Krh:n välille.
4.6. (Marsalkan syntymäpäivä). Klo 14,10 vihollinen aloitti kiivaan tykistö- ja krh-tulen tulenjohtajien väliseen maastoon, etulinjaan. Välittömästi aloitti vihollinen myös savutuksen k.o. maastossa.
14,11 tulikomentoja.
14,13 Tmp. Seis! Jäätiin odottamaan tarkempaa tilanneselostusta edestä. Osoittautui, ettei vielä jalkaväki ollutkaan liikkeellä. Koko toiminta supistui k.o. maastossa vain raskaampien aseiden tulitukseen.
Edellämainittu tilanne sattui patterissamme vietetyn lippujuhlan aikana.
5.6. Klo 20,00 Patterin päällikön kapt. Katavan käskynjako tulipatterille. Div.komentajan myöntämä I luokan vapaudenmitali ylikers. N. Johanssonille. Lisäksi selosti yksikön päällikkö lyhyesti tilannetta ja käynnissä olevien varustelutöiden tärkeyttä.
Mieliala patterissa ei paras mahdollinen. Huonompi ja kireämpi. Tämä johtunee etupäässä äärimmilleen kehitetystä työtahdista, kovasta kiireestä. Lisäksi havainnot vihollisen liikehtimisestä ja varustelusta jännittävät miehistön mieltä. Vajaus määrävahvuudesta patterissa tuottaa vaikeuksia töiden suorituksessa. Varsinkin toimitusjaos on kovasti rasitettu.
6.6. Klo 18,00 Mielialaan jännittävästi vaikutti STT:n uutiset maihinnoususta. (Normandia)
Tilanteen puntarointia suuntaan ja toiseen harrastettiin koko iltapäivän. Ilmeinen odotus kuvastuu kaikkien kasvoilta. Yleinen toivomus sodan loppumisesta e.m. tapahtumien johdosta.
7.6. Vihollinen suoritti tykistövalmistelun jälkeen hyökkäysyrityksen asemiamme kohti noin 200 miehen osastolla. Hyökkäys torjuttiin ja vihollinen perääntyi jättäen suuren joukon kaatuneita jälkeensä.
9.6. Klo 05,00 Lenti useita vihollisen pommikonelaivueita idästä länteen. Välittömästi sen jälkeen kuului ankaraa pommituksen jytinää oikeanpuoleisen AK:n alueelta Pian alkoi myös kiivas tykistötuli joka jatkui aina myöhään aamupäivään saakka yhtenäisenä jylinänä.
10.6. Yleinen lomakielto voimaan. Jatkettiin kiireellä asemien varustelutöitä.
Vihollisen lentotoiminta jälleen vilkasta. Pudotti pommeja johonkin etulinjaan oikean Armeijakunnan rajalla.
Mieliala ehkä jonkun verran jännittynyt odotuksesta. Mitään huonoja merkkajä ei kuitenkaan ilmennyt tähän mennessä. Kaikki täyttivät tehtävänsä tunnollisesti ymmärtäen tilanteen vakavuuden.
18,30 patteri sai 157 annosta täydennyksenä. Koko varasto nyt 650 kpl, joten emme aivan pian kärsi “pulikoitten” puutetta.
Päivä painui iltaan odotuksen merkeissä. Äärimmäinen tulivalmius vallitsi patterissa.
11.6. Pyhäpäivä ikäänkuin jäänyt unhoon rauhan mukana. Patterissa jatkettiin varustelutöitä kuten edellisinäkin päivinä.
Suunnitelma mahdollisen vetäytymisen varalta laadittiin. Kunnostettiin ajovälineet sekä hevoset. Kaikkien yksikköjemme lomalaisten lomat on keskeytetty, palattava ensi tilassa yksikköönsä.
17,45 Käsky irroittautua asemista mahdollisimman pian ja siirtyä uusiin tuliasemiin Kirjasalon tien risteyksen.
18,00 Patteri komennettiin ajoon. Välittömästi ennen patteria marssi toimitusjaos käyttäen kunnostettua suojatietä suoraan tuliasemistaKirjasalon tienristeykseen ja edelleen kohti Sipolaa n. 2 km Palojärveen.
23,00 Patteri jälleen tulivalmis.
12.6. Patteri tulitoiminnassa. Vihollinen vastasi ampuen suoraan tuliasemiimme, mitään vahinkoa ei sattunut. Vihollisen ammunnan vaikutus rajoittui moraaliseen vaikutukseen. Tykkimies Niittyviita sai lievän hermokohtauksen ja oli hänet pakko siirtää toimitusjaokseen. Mieliala muutenkin hyvin matala siirron ja vihollisen ammunnan vuoksi.
Uskon kuitenkin, että se pian paranee. Ainoastaan sodan outous, -liiallinen tottumus rauhalliseen asemasotaan on tehnyt tämän huomnon vaikutuksen. Taistelukelpoisuus ei varmasti ole laskenut.
13.6. Klo 18,00 Hiljainen lähtövalmius. Jatkuva tulitoiminta.
23,30 Patteri ajoon, luutn. Kivikanto johti tulipatterin marssia. Patterin päällikkö kapt. Katava johti toisen jaoksen uuteen asemaan.
14.6. Klo 4,20 Patteri uudessa tuliasemassa. Marssi sinne suoritettiin rakennettua kapulasiltaa pitkin läpi synkän korven Kivitieltä Lehtokylän maastoon. Marssi raskas huonon sateen pehmittämän tien vuoksi. Hevoset rasittuneita vielä edellisten vuorokausien ajosta.
10,00 patteri jälleen tulivalmis.
Klo 22,00 patteristo taas ajoon. Marssi; Verimatka – Raasuli – Maanselkä. Vaikeuksien jälkeen saavuttiin VT-linjan asemiin klo 3,20 yöllä.
16.6. Jälleen siirto seuraavaan asemaan. Lähtö 22,30, marssitie Mäkrä – Kiviniemi.
17.6. Klo 5,05 marssitauko n. 5 km:n päässä Valkjärvi – Kiviniemi tien haarasta.
Klo 11,30 ruokailutauko Kiviniemen kasarmilla. 12,40 marssi jatkui Naisniemeen, josta 21,30 jatkettiin 7 km tuliasemiin.
Seuraavat päivät asemien rakentamista.
21.6. Aloitettiin korsujen rakentaminen.
24.6. Juhannus. Käsky maanviljelyslomalaisten tilalla olevien nuorten miesten siirtämisestä koulutuskeskukseen. Patterista lähti täten 6 miestä. Koko vajaus nyt yli 30 miestä.
6.7. Päivän aikana oma lohkomme hiljainen, oikealla Äyräpään suunnalla jatkuu kiivas taistelu.
Kuten varmaan muistetaan, niin Lempaalassa ollessamme sai korpr. Peltoniemi uhrata henkensä isänmaalleen. Häneltä jäi jälkeen 5 tervettä pulskaa poikaa. Patteristo ei ole heitä unohtanut. Jokaisen päivärahamaksun yhteydessä on kerätty jokaiselta halukkaalta aseveljeltä pston keskuudessa pieni rahasumma näiden pienten tulevien sotureiden avustamiseksi, sillä kuten ymmärtää joutuu perhe nyt elämään melko niukoissa oloissa isän kaaduttua.
Uhrimieli meillä onkin ollut aivan esikuvallista ja olemme saaneet kokoon tähän mennessä pikku summan, jonka äiti voi lapsilleen laittaa vähän vaatetta ja käyttää loput oman harkintansa mukaan. Tänään saimme lasten äidiltä kauniin kiitoskirjeen, joka luettiin kaikille pston miehille. Liitämme tämän kirjeen sotapäiväkirjaan.
“Yksikköön 6614
Sydämellinen kiitoksemme teille kaikille jotka olette meitä muistaneet rahalahjalla tänä vaikeanakin aikana. Kaikesta näkee että hyvän mieheni muisto elää keskuudessanne. Kiitollisuudella Lempi Peltoniemi”.
1.8. Klo 18,30 ilmoitus, että meidän on muutettava uusiin asemiin. Pettymys oli suuri, koska olemme juuri saaneet nykyisen asemamme valmiiksi rakennettua ja on ikävä se jättää.
Pian se siitä kuitenkin kohentui, sillä taas ajateltiin, sota on sotaa!
16.8. Taas patteri joutui siirtymään uuteen asemaan.
20.8. Klo 18,00 kokoontui patteriston upseerihuoneeseen skruuvikerho.
Mieliala yksikössämme oli edelleen ikään kuin hieman odottava. Sodan pikainen loppuminen on kaikkien mielessä, sillä varauksella, että loppu on hyvä ja kansamme onnellisen tulevaisuuden avain. Valmiina ollaan kuitenkin pahimmankin varalta, niin että kyllä ryssä saa tuta tarvittaessa suomalaisen tykistön iskuvalmiuden.
Sotapäiväkirja loppuu.
1 kommentti