9./KTR 12, tulenjohtajan sotapäiväkirja -41.

9./KTR 12, tulenjohtaja luutn. Härkösen sotapäiväkirja

Sotapäiväkirja n:o 15583 9./KTR 12, peitel. 6615, 18.6.-4.8.41. Luutn. Toivo Härkönen
Sotapäiväkirja sodasta ryssää vastaan v. 1941. Pitänyt res. luutn. T. Härkönen. 9/III/KTR 12:sta 1. tulenjohtueesta.
Lainaan tähän alkuun entisen rykmenttini (KTR 2) kunniamarssin sanat:
Pois elkes, lienet ken
älä satu Suomehen
valta vieras, valvehill’
on joukot sen.

Komennus Kankaanpäähän

18.6.-41
Määräys YH:n klo 12,45. Helsingistä 20,50 Tampereelle. Juna täpötäysi. Eversti. Yö äidin luona Koivistonkylässä.

19.6.
Poriin klo 8,30 määränpäänä Kankaanpää. Hidas juna. Reserviläisiä matkalla kokoontumispaikkoihinsa. Julkiset kuulutukset YH:sta asemilla. Tuleeko sota ? Porista 22,00 ja Kankaanpäähän 24,00. Ilmoittautuminen ja 80 tapaaminen Pikku pappilassa.

Yksikön perustaminen kiireellisesti. Lähtö keskityskuljetukseen klo 7,00 Kuormaus alkoi klo 2,00. Hidas junan kulku. Poikkeaminen Jy. 3 t. Katsellaan kaupunkia, saksalaisia ja 1000 kg pommeja. Lähtö 22,45. Evakkojunia saapuu vastaan. Juhannusyö. Asemilla vilkutetaan meille ja toivotetaan hyvää matkaa.

Saavutaan klo 18,00 Särkisalmelle. Purkaus ja lähtö marssille. Joku karjanhoitaja matkan varrella, ei muita siviilejä. Tyhjiä taloja, autioita pihamaita kukkivine omenapuineen. Marssimme Melkonniemen kautta Innasen-nurkkaan, -tutuille paikoille viime sodan jälkeen. Saavutaan Kk:lle aamuyöstä klo 2,00 26. päivänä. Teltat pystyyn, tykit ja ajoneuvot ilmasuojaan. Ryssä on jo monta kertaa loukannut rajojamme ja pommittanut aluksiamme tuloksetta.

Uutiset kertovat, että etelä-Suomen kaupunkeja on pommitettu.
Turkua, Kotkaa, Porvoota. Tykistötaistelut riehuvat Suomen ja ryssän rajoilla, mutta ei vielä meidän kohdallamme. Ryssän pommikoneita lentelee, kai matkalla kotiseudulle.

Innasennurkan leirillä

-Tj:mme on pieni, viisi miestä, ajomies kuudes. Tänä iltana lähti 2 tj. eteen kad. Kettusen johdolla. Olimme hänen kanssaan tiedustelemassa etumaastoa ja tarkastelemassa pääpuolustuslinjaamme lohkollamme.
Kanat kaakattavat talojen pihoilla ja onnistuimme saamaan useita kananmunia ja eräästä kellarista hieman sianlihaa ruuan jatkoksi. Ilta rauhallinen.

26.6.
Aamulla et. mitt. tarkistus ja mittauskoulutusta. Käyn Kana3:ssa Torsanjärven rannalla. Voi kesä ja Karjalan ihanuutta! Heitän jonkun kerran onkea veteen tuloksetta. Parin tunnin perästä palaan patteriin, jossa olen toistaiseksi ryhmäni kanssa reservissä Täällä kuulen, että Suomi on julistanut olevansa sodassa Neuvostoliittoa vastaan. Oikein! Olemme odottavalla kannalla. Mitä on edessä, sen jokainen tietää, mutta milloin hetki koittaa?

27.6.
Lähdimme klo 6,30 maastotiedusteluun eteen, 90 ja minä lähetteinemme. Määräsimme uuden tulenjohtopaikan. Klo 12,00 saapui ryssän puolelta kaksi pommaria, syöksyivät ja pommittivat, tuloksia ei ole tiedossa. Aamulla klo 6,00 ja päivällä klo 13,00 omat koneet pommittivat Elisenvaaraa ja Hiitolaa, palaten takaisin hyvin matalalla, mutta eivät saaneet ryssiltä muuta kuin kivääritulta.

Ryssät ovat nostaneet Hiitolan suunnalla kiintopallon ilmaan. Tänään kävi korkeita upseereita m.m. rykmentin komentaja ja pston komentaja upseerijoukolla rajalla aina 200 m:n päässä olevassa eräässä talossa tien vieressä. Tien viereen olivat ryssät asettaneet kaksi kk-pesäkettä, mutta ne olivat miehittämättä. Rajan pinnassa rauhallista.

Pstomme on JR 57:n tukipatteristo, jonka puolustuslohko on Simpeleenjärvi – Torsanjärvi, se mukaan luettuna. Sitäpaitsi Torsanjärvi – Silamusjärvi kannaksella on kev.os.16, jonka tukipatteri 9. patteri on.
Hyökkäyksen valmistelu alkaa. Ensi yönä siirtyy JR 57 ja luultavasti myös Kev.Os.16 noin 2 km päähän rajasta linjalle Koitsansalo – Kangaskoski – Vennovaara, johon myös liittyy rajakomppania.

Rykmentin tehtävänä suojata keskitykset takaapäin eteen. Samalla siirtyy takaa raskas psto asemiin Simpeleen kylään. Meidän pstomme jää toistaiseksi näihin asemiin. Rykmentin esikunta siirtyy tänään Simpeleen kylään. Siis eteenpäin ollaan menossa. Tänään saimme jo Hiitolan ja Käkisalmen karttalehdet, josta päättelemme jo jotain!

Patterin pitää olla 2 tunnissa marssivalmis. Minä olen edelleen reservissä patteriasemissa. -Ruoka on hyvää, tupakkaa saamme 3 kpl päivässä. Kenttäpostia emme ole vielä saaneet.

Tulenjohtueeni on ptrin 1. tj, johon kuuluvat seuraavat miehet:
Tähystysaliupseereina:
Virtanen, Onni Johannes, Honganjoki,
Haukikangas, Paavo Antero, Honganjoki
Tiedustelijoina:
Välimaa, Yrjö Viljami Honganjoki,
Harju, Oiva Antero, Honganjoki
Ajoneuvon ajaja:
Virtanen, Eino Aadolf
ja tulenjohtajana allekirjoittanut.
Lähettinäni on korpr. Välimaa.

Ilmatoimintaa illalla jossain määrin meiltä ryssiin päin. Mannerheim vieraili tänään täällä! Suuret asiat, suuret herrat! Ilta hiljainen kesäilta. Miten lienee kotirintamalla?

28 pv kesäkuuta
Rajalla rauhallista!
6-koneen hävittäjälaivue ryssiä vieraili linjoillamme. Ryssän puolella palaa savusta päättäen. JR 57 siirtyi edellisenä yönä rajalle. Me siirrymme uusiin asemiin ensi yönä, -Simpeleeseen. Lauantai-ilta, -rauhallinen. Siellä täällä tykin jysähdys. Emme ole ampuneet vielä yhtään.

Toiminta alkaa

29. kesäk.
Herätys klo 2,00. Lähtö klo 4,00. Marssikynnys Kaljusen talon tykönä. Patterimme sivuuttaa sen klo 4,30. Milloin alkaa H? Klo 5,30 saavuimme Simpeleen kirkolle. Konekiväärien rätinää kuuluu ja vasemmalla Koitsanlahden puolella on täysi tykistötaistelu käynnissä. Olemme tulilinjalla, odotuksen jännitystä on meissä.

Silloin putkemme alkavat puhumaan jälleen melkein puolentoista vuoden perästä. -Vilkas Simpeleen kylä on hiljentynyt siviilielämän touhusta. Metsikkö kuin metsikkö on täynnä sotilaita, hevosia, ajoneuvoja, telttoja. Onhan melko suppealle alalle sijoittunut divisioona. Oikeallakin alkaa jyristä.

Hissun kissun alkaa taas hurmaantua sodan melskeeseen. Kauniista aamusta huolimatta ei ilmatoimintaa ole puolella eikä toisella. Juomme aamuteen!
Klo 8,30 lakkasivat patterimme ampumasta. Klo 9,10 saapui ryssän pommilaivue ja pommitti aina 9,35 saakka vasemmalla olevia asemia ja ampui kk:lla.

Aamulla myös ensimmäiset haavoittuneet edestä. Joukkueen vahvuisia partioitamme on käynyt edessä, tuloksia ei ole tiedossa. Odotusta, ja pommituksia sivustassa. Valmistaudun eteen lähtöön ja -ylimenoon. Kirje kotiin.

Vasemmalla yritti rajavartiokomppania väkivaltaista tiedustelua, mutta sai rajalla kovasti tulta ja menetti 30 miestä kaatuneina ja useita haavoittuneina. Patterimme sai sen takia siirtyä asemiin taaksepäin voidakseen ampua mainittuun suuntaan. Klo 21,45 oli lyhyt yhteenotto edessämme partion yrittäessä ylittää rajan. Joku tykinlaukaus. Päivällä tuli tykkim. Ylipaasto “sotahulluksi”, hänet vietiin sairaalaan. Vielä en ole saanut lähtökäskyä. Klo 21,45 ampui ryssä raskaallaan 6-7 ryhmää hautausmaan taakse. Yö rauhallinen.

30.6.
Heti herätyksen jälkeen siirtyi patterin muu osa tulipatterin luo. Ptrimme tehtävä, -tilapäistehtävä tukea Koitsanlahden suuntaa. Päivä rauhallinen. Olen lähettini kanssa kalastamassa Kivijärvellä. Vähän kaloja. Illalla klo 23,30 – 24,00 alkoivat ryssän patterit ampua Simpeleen kirkonkylää melko kiivaasti, saamatta edes tulipaloja. Klo 7,00 yritti ryssän pommilaivue lentää kohdaltamme taaksepäin, mutta it-tykistö pakoitti sen kääntymään.

Siirto rajan tuntumaan

1.7.
Rauhallista! Ei mitään erikoista päivän mittaan. Illalla siirtyi koko tykistö taaksepäin puolustukseen. Yöllä hiljaista tyk.tulta Simpeleen kylään. 2.7. Tulenjohtueemme kokonaisuudessaan siirtyy rajalle. Lähtö klo 9,00. Ilmoittautuminen klo 11,00 kapt. Vinterille Kangaskosken sillan luona. Taitaa tulla pitempiaikainen puolustussota tässä kohden, kun “kiila” aiotaan työntää toisesta paikasta.

Eilen olin tarkastamassa Simpeleen kirkonkylässä ryssän tyk.tulen vaikutusta. Kirkko oli kärsinyt vaurioita, kaksi hevosta raatona niityllä, ikkunat rikki taloista, sähköjohdot poikki y.m. Vakoilijoita on pidätetty. Meiltä suunnassa 25-70 näytettiin valomerkkejä ja s. 31-50 ammuttiin väritön raketti, jolloin ryssän tykistötuli heti piteni ja tuli tehokkaammaksi.

Heinäkuun 2 p:nä:
Klo 9,00 sitten lähdimme. Saavutimme kieltotaulun tien varressa: “Varokaa ryssän tähystystä”. Ajoneuvot syrjään. Lähdin lähettini kanssa metsän reunaa pitkin Kangaskosken sillalle, jossa klo 11,00 piti ilmoittautua kapt. Vinterille, lohkomme taktilliselle johtajalle.

Kranaattikuoppia, silpoutuneita puita, rikkinäisiä rakennuksia. Kaksi hevosen raatoa. Määräaikana lähdimme rajan suunnassa vaeltamaan lounaaseen, ottamaan vastaan II/KTR 12:lta tj-paikkani. Tapaan vanhan sotakaverini kapt. Metsolan. Minulle näytetään suunnilleen mistä tj-paikka on valittava. Lähden kohti rajaa parin upseeritoverini kanssa. Pääpuolustuslinja sivuutetaan. Vielä 1 km rajaa kohti. Lähenemme aukeaa. Painumme matalaksi, saavutamme viimeisen miehen ennen rajaa, -suomalaisen rajavartiosotilaan.

Edessä on tiellä puomi, -punaiseksi maalattu, n. 400 m:n päässä. Ryssän kk-pesäke silmien edessä, mitään liikettä ei ole sillä puolen. Tähystyspaikkamme on aivan alttiina kk-tulelle. Edessä on pari ryssän näkötornia, radiomasto, piikkilanka- ja hv-esteitä. Puhelin vedetään paikalle, huomenna asetan tähystäjän rv-sotilaan kaveriksi.

Pienehköt pommikonelaivueet yrittävät puolellemme, mutta it-tykistö karkoittaa ne. Joskus niitten onnistuu päästä pidemmälle, kuten tänäänkin saivat pommeillaan pari taloa palamaan Simpeleen kirkonkylässä ja kk-tulella ampuivat 1 vänrikin ja 3 reserviläistä div. esikunnan pihamaalla. Partiomme käyvät yhtämittaa yli, palaten miltei tappioitta, joitakin on haavoittunut ja kaatunut. Silloin tällöin louskuttaa ryssä tykistöllään kranaatteja ja lentolehtisiä, -saksankielisiä, luullen että tässä kohden on niitä. Ilta ja yö melko rauhallinen. Puh.yhteys on 7. ptrin tj:lle.

3.7.
Vähän ilmatoimintaa, tykkien jyskettä ja n. klo 5,30 kiivas partiokahakka vasemmalla. Päivä kuluu verkalleen. Ei eteen eikä taaksepäin. Lentotoiminta on melko vilkasta. Yksinäisiä tykinlaukauksia. Klo 22,00 sain määräyksen palata patteriin. Miksi, mitä on tekeillä, ei tiedä kukaan. Hyökkäyskö toisesta paikasta?

Klo 23,30 olimme perillä, teltta pystyyn ja nukkumaan kaiken touhun jälkeen. Kaunis kuu luo hopeisen sillan Kivijärven tyyneen pintaan. Herää joksikin aikaa kaipaus omaisten, lapsien ja vaimon luo, mutta heti muistuttaa tykin jyräys, millä asialla ollaan. Hyvää yötä sinne kauas!

4.7.
Aamulla klo 5,30 ankara pommitus Parikkalan suunnassa, kk-tulta lentokoneista. Ryssällä vilkasta lentotoimintaa. Sain divisioonan hyökkäyskäskyn suurin piirtein:
Oikea raja Metsäkylän kautta kulkeva maantie luoteesta kaakkoon. Vasen raja Koitsanlahden o:n kautta tie samaan suuntaan. Vihollinen keskittänyt joukkojaan Lamminsalon ja Änkilänsalon seuduille. Oikealla JR 36, jonka tuki-psto on II/KTR 12 ja vas. JR 15, jonka tuki-psto 1. linjassa I/KTR 12 ja toisessa pstomme III/KTR 12. JR 15:sta vas. raja div:n kaistan vasen raja ja oikea raja tie Kangaskoskelle, se mukaanluettuna.

Ennen H:ta siirtyy psto edellisiin asemiin Simpeleen kirkonkylään. III pston tulenjohtajat reservissä, johon minäkin kuulun. Patterin päälliköitten ja tulenjohtajien ryhmityspaikka 7. ptrin takana maantien luoteispuolella hiekkakuoppa kapt. Vinterin johdolla. Valjakkopaikka edellinen valjakkopaikka. Atp. ei tietoa. Etp. Kivijärven pohj. puolella. Huoltoporras seuraa 1 km jäljessä pastori Turtolan johdolla. JSp:t piste 102 500 m kaakkoon tienristeys ja Simpeleen as:lta 1 km kaakkoon mäki. 8 ja 9. ptrit perustavat haav. kokoamispaikan patterien väliin. Tj:n haav. kok.paikka samat jv:n kompp. samojen kanssa. Kaatuneitten kokoamispaikka Simpeleen ruumishuone -selvät tapaukset. Tj:n huolto jv:ltä.

H:ta odotetaan! Kuormat kuntoon, pakkaukset kevyiksi, selitys miehille sidonta- ja täydennyspaikoista. 35:n puhuttelu aliupseereille: Jokaisen au:n omattava oma-aloitteisuutta ja harkiten sitä käytettävä, huolehdittava miehistä ja heidän tarpeistaan. Velvollisuuksien tinkimätöntä täyttämistä huolimatta vihollisen tulesta. Raskas on retkemme, tappioita ei voi välttää, mutta se ei saa vaikuttaa patterin toimintaan! -Kirje kotiin.

5.7.
Aamuyöstä ukkos-sadetta. Klo 4,50-5,00 kohtalaista kr-tulta Simpeleen kk:ään ja sen yli. Aurinkoinen aamu. Odotamme ensimmäistä kenttäpostilähetystä. Kivääri- ja asetarkastus. Vahingonlaukaus Ternillä. Tkm. Hautaviita, M haavoittui, mutta ei hengenvaarallisesti. Vähäistä ilmatoimintaa. Meillä on ilmaherruus selvästi. Illalla vänr. Uosukaisen kanssa valjakkopaikan tiedustelussa. Hävittäjien ahdistamana ratsujen kanssa. Lauantai-ilta.

6.7.
Sunnuntai aamu. Klo 5-6 välillä tarkistusammunta koko tyk.rykmentillä. Ryssä vastaili harvakseen tuleemme. Kiila on työnnetty vasemmalla Lahdenpohjaan (II Div.) Kirje kotoa. Tyk. kom. vaihdos. Majuri Harvela eversti Klärich’in tilalle. Komentajan tutustuminen III/KTR 12:n upseereihin. Lausui: “On tehtävä raju hyökkäys, eteenpäin nopeasti vaivoja säästämättä, tehtävät oltava selvillä”. Ilta rauhallinen.

7.7.
Yksinäisiä laukauksia puolin ja toisin. Vesisadetta. Div,Blick Jaakkimassa. Kiivaat taistelut käynnissä. 300 kaatunutta ja 700 haavoittunutta, enimmäkseen miinojen aiheuttamia. Tj.paikaltani lähti kaksi rv-sotilasta Kukko ja Rasilainen käymään noin 100 m päässä olevassa talossa,-meidän puolellamme. Ryssä oli mennyt sinne kyttäämään ja ampumalla sekä käsikranaatein tappoivat Rasilaisen ja Kukko haavoittui vaikeasti. Aina, joka päivä menee mies tai kaksi. Kostetaan!

8.7.
Lentosää. Ei ryssän koneita. Joku laukaus. Karttoja jaetaan lisää lujasti. Tavallista päivän touhua.

9.7.
Erikoisen kuuma päivä. Klo 13,00 sain käskyn miehittää tj-paikan vasemmalla Koitsanlahden puolessa. Se oli äkkiä tehty. Puhelinyhteys, maalien määrittäminen ja ilmoitus taakse. Illalla kuulimme Helsingin pommituksesta ja sen uhreista. Joukko ryssiä loikkasi aseineen yli antautuen vangiksi. Hyttysiä turkasen paljon yöllä.

10.7.
Edelleen kaunista ja odottamista. Jv-herrat: Kompp. päällikkö ltn. Västilä, kk-komppanian päällikkö ltn. Penttilä ja vastaavan lohkon kk-joukkueen johtaja ltn. Ruokonen, pataljoonan komentaja maj. Hurmerinta. Kotoa ei vaan mitään postia. Ihmeellistä! Klo 11,30 alkoi tykistön kaksintaistelu ja jatkuu vielä (13,00). Ammunta on laiskanpuoleista. Ryssä sai metsäpalon aikaan n. 500 m päässä meistä.

I, II ja III kevyt psto suorittivat pston upseeri Puustisen johdolla tarkistusammunnan Auvisen taloon Koitsanlahden puolessa. Tulos oli positiivinen. Klo 18,10 ryssä alkoi taas ammuskella meille päin pakettejaan. Loppui 19,30. Illalla tulivat ptrin vääpeli Kallio ja rehumestari Santti vieraisille tuoden tupakkaa ja päivärahat.

11.7.
Kuuma päivä. Pientä “napinaa” rajan pinnassa aamulla. Menin etsiskelemään suutareita, mutta en löytänyt. Palasin poikki avoimen niityn, ryssä ampui heti kiväärillä ja krh:lla, ei tulosta, koska tätä kirjoitan. Pari tiedustelulentoa puoleltamme. Kirjettä odotan kovasti. Yliloikannut ukrainalainen vanki kertoi m.m.: Ryssillä n. 0,5 km päässä rajasta lohkoamme vastassa rykmenttiä jalkaväkeä. Reserviä ei ole. Tykistöä tiesi olevan ainakin kaksi patteria. Raskas on erään talon pihassa, jossa piikkilanka-aidan ympäröimänä rykmentin esikunta.

Siitä valmistettiin heti raskaalle patterille maali. 20 upseeria oli itse päättänyt päivänsä. Varoitti miinavaarasta, vaikkei niitä itse ole erikoisesti nähnyt. Ensimmäisen linjan takana on tyhjää aina Hiitolaan asti. Partiomme ampumat autot tiesi myös. Henkilöautossa oli mennyt neljä luutnanttia. Vanki on 5 luokkaa käynyt ja palveli esikunnassa. Tiedot pitävät paikkansa tiedustelumme kanssa.

12.7.
Klo 7,00 ampui it-tykkimme etulinjasta erästä ryssän tähystystornia, saaden täysosumia. Edellisenä yönä sai se yhden tornin palamaan. Sektoria raivatessaampui ryssä muutaman ryhmän niille seuduin. Konekiväärit ja kiväärit lauloivat samanaikaisesti. Pistimme nukkumaan.

Hyökkäys

Klo 3,15 alkoi ankara keskitys, kestäen noin 15 min. Suojakuopat “miehitettiin” heti. Tappioita meillä ei ole, naapureista en tiedä. Nyt, 3,50 on taas rauha maassa. Klo 12,00 sain määräyksen purkaa yhteyden ja miehittää oikealle erään tj-paikan. Hyökkäys alkaa klo 18,00. Painoimme lujaa oikealle rajan pintaan ja juuri ennen 18,00 oli yhteys ja sitten alkoi tykistömme vyörytys ja saatto.

Kaikki rajan pinta oli yhtenä savupilvenä ja hiekkamerenä. Ryssän tähystäjät tulivat kipin kapin alas tähystystornista ja ryssät rupesivat peräytymään., -jalkaväkemme perässä. Tällä hetkellä jv. on jo 2 km yli rajan. Minä sain ryhmäni kanssa palata Simpeleen kirkolle, jossa tätä kirjoitan. Kello on nyt 22,15. Tappiomme ovat vähäiset.

13.7.
Ryssä ampuu aamuvarhaisella kiivaasti patteriasemiemme seuduille. Hävittäjiä pikku pommeineen ja kk:neen. It. jyskyttää, -ei saa alas. Iltainen hyökkäyksemme epäonnistui. Vasemmalla asiat huonosti. Ryssä teki vastahyökkäyksen. Torjuttiin. Hermostunut pataljoonan komentaja. Pst. harhailee, samoin krh. Porilaisten tulenjohtaja haavoittui omista kranaateista, 150 metrin sirpaleraja. Koko päivän ammuimme yhtä mittaa. Ryssä vastaa. Tykkimiehiä vaihdetaan ajomiehiksi, pelkäävät jopa omaa ampumistamme. Tapaus: Nuori ylioppilas kuormarengiksi kunniakkaan tykkimiehen paikalta. Päivä kuluu jonottaessa.Illalla olen saunassa ja uimassa. Yö hiljaista.

14.7.
Aamulla 6 ryssän hävittäjää aamutervehdyksellä. It. ampuu, ei putoa. Ei tyk. tulta klo 8,00 mennessä. Harvaa tyk.tulta patteriasemiin. Klo 12-13 välillä saapui 6 ryssän hävittäjää yllemme. Ampuivat kk:lla minkä ehtivät ja pudottivat pommeja. Yksi kone laskeutui rohkeasti aivan puitten latvojen tasalle ptrin yläpuolelle, kai näki asemat. It.tykit, it.kk:t rätisivät, ryssän kk:t lauloivat turmaa lentokoneista, tykistö ampui, koko ilmapiiri oli yhtä aseitten soittoa. Painauduimme maahan, välillä koneitten kiertäessä kurkistimme ylös, hevoset ovat levottomia, aurinko paahtaa kovasti, syttyy tulipaloja ja lisää pommeja näemme irtautuvan koneista, kestää tällaista tunnin, sitten on hiljaista taas.

Tappioista ei ole tietoa, mutta lienevät minimaaliset. Hyökkäyksemme on pysähdyksissä. Emme tiedä, mitä on tekeillä. Klo 16,00 sain määräyksen siirtyä Koitsanlahden tien läheisyyteen tj. paikalle. Hyökkäys siinä suunnassa on epäonnistunut ja joudun “löysäämään” 7:n tj:tta, kun olivat väsyksissä kovasti. 7:n tulenjohto oli näet hyökkäyksessä mukana. Pataljoona Vanhala, joka sen suoritti, joutui saarroksiin, ja jv kärsi suuret tappiot. Miehet hylkäsivät aseensa ja lähtivät pakoon. Sinne jäi pst.kiväärit, pystykorvat ja 5 kk:ta. Tj. joutui koville raskaan radion kanssa, mutta pelasti sen kuitenkin. Kolme miestä haavoittui pahasti.

Ryssä oli ottanut piston meidän puhelinjohtoon, ja kyseli suomeksi milloin hyökkäys alkaa ja paljonko hyökkää, mutta puhelinkeskus-mies ei vaan vastannutkaan tuntemattomalle kyselijälle. Mukana olivat kapt. Vinter, ltn. Puro, vänrikit Hynönen ja Kauppinen, mm. kunnostautui konepistoolilla ampuen. -Illalla saimme kranaattitulta, ei vahinkoja. Yön makailimme kedolla.

Tänä iltana lähdin tiedustelemaan tj. paikkaa yksin. Sivuutin äärimmäisen kuulovartion rajalla. Vartiomies kysyi, mihin saakka luutnantti menee, sanoin, että km. vielä eteenpäin. Olin näet kartalta katsonutväärin. Painelin Koitsanlahden tietä ryssään päin, pistoolikin oli kotelossaan. Ketään ei näkynyt. Poikkesin erään talon pihasta ottamassa raparperia pureskeltavaksi. Ihmettelin, kun maastopisteet eivät sovi karttaan. Koira herätti vasta minut ja rupesin tarkastelemaan paikkaani tarkemmin, mutta en löytänyt etsimääni paikkaa. Ryssän näkötorni oli aivan lähellä vasemmalla. Palasin takaisin ja tultuani ptrin päällikön kanssa uudelleen sinne päin, huomasimme, että olin ollut aivan rajalla, kilometrin liian edessä. Onni, ettei ryssän partio yllättänyt, vaikka koirakin antoi minut ilmi. Onni oli mukana!

15.7.
Olemme nyt klo 22,30 valjakkopaikalla. Lähettini lähti hakemaan minulle pakettia. Mukava juttu. Ryssä ampuu takaa ja edestä. Hävittäjiä ja pommareita liikkeellä. Krh:n tulenjohtaja vaihtuu. Muuten ei erikoista.. Jv. vahvistaa joukkoja, os. Vanhala lähti lepäämään. Klo 21,00 palaamme Simpeleen kirkonkylään. Ilta on kovin kylmä, samoin yö.

16.7.
Lentotoimintaa aika tavalla, samoin kranaatteja ptri-asemien eteen ja valjakkopaikan lähettyville. II pston tulenjohtaja tuli yllätettyä, ryssä heitteli käsikranaatteja saaden kaksi kaatunutta ja kaksi haavoittunutta. Yksi 7:n tj:n haavoittuneista on kuollut. Muuten ei erikoista.

17.7.
Ei kovaa tykistötoimintaa. Täysosuma erääseen taloon, johon oli mennyt kolme pston miestä, kuolivat heti. Hiljainen iltapäivä. Kolea sää. Villapaita on minullakin ollut koko päivän.

18.7.
Melko hiljaista. Kävin Mäkeläisen tykönä päivällä. Joku ryssän hävittäjä ja yksi pommari joka pudotti Innasennurkalle desantteja, ja ainakin kaksi on sotapoliisin toimesta tuhottu. Hyvä posti, kirjettä, 1 kortti, vastaus mennyt jo. Ilta rauhallista.
18.7. puolen yön aikaan alkoi hautausmaan suunnasta kuulua kivääri- ja konetuliaseiden ammuntaa melko kiivaasti, krh paukutti ja lujasti, lopuksi yhtyi siihen ryssän tykistökin ampumaan ptri-asemiin päin. Kaksi ryssän komppaniaa oli hyökännyt.

Tulenjohtaja etulinjaan

Me olimme muuttaneet toimiston luokse eilen. Jv. hälytettiin etulinjaan meidän luotamme. Klo 13 lähdimme ptrin päällikkö ja tj:t tutustumaan niihin paikkoihin, joihin huomenna muutamme. Alkumatka pyörillä, sitten jalan n. 4 km. Kierrämme avoimia paikkoja ryssän tähystyksen takia. Kuljemme Kokkolanjoen vasenta puolta. Kranaattikuoppia, metsäpalon mustaamia maanpalasia, hiostavan kuuma on, mansikka sieltä, toinen täältä suuhun, kaukaista tykinjylinää. Lähestymme rajaa. Sinivalkoinen paalu osoittaa sen olevan jo läheisyydessä ja siinä se sitten onkin, tuo 20 m leveä hakkaus aivan suorana. Kauan pysyy se jälki todistamassa tuleville sukupolville Moskovan pakkorauhasta v 1940.

Nopeasti yli raja-aukean. Maa, jolla nyt olemme, on sittenkin meidän. Eteenpäin. Keskellä tietä aivan loppuun mädäntynyt hevosen ruho. Tien varrella ryssään päin senkielinen kieltotaulu: Seis, raja. Käännymme oikealle ja edessämme onkin kukkula, jolla tj.-paikkani on. Kukkulan edessä on pieni pelto-aukeama, jolle kukkulalta on melko huono näkyväisyys. Ryssän ja meidän välillä on ainoastaan 130 m ja ryssillä on kallioon hakattu pesäke meitä vastassa. Murros vain välillä, hiljaa on puheltava, savua ei saa tehdä.

Edellisenä yönä oli tästä ryssä yrittänyt hyökätä kahdella komppanialla. Ensimmäiset ryssät olivat tulleet sukkasillaan, päästen aivan meikäläisten käden ulottuville, ennen kuin hälyytys tapahtui. Seuraus kaikesta oli, että ryssän oli vetäydyttävä takaisin, yritettyään kolme kertaa hyökätä. Tutustun maalialueeseen edellisen tj:n vänr. Rusion kanssa ja sitten palaamme samaa tietä taas takaisin. -Ilta rauhallinen. Kirje kotoa!

20.7.
Aamuyöstä kohtalaisen kova yhteenotto suunnalla, johon muutan tänään klo 12. Ryssän tykistö paukutti myös kiivaasti auringonnousun jälkeen. Klo 12,00 sitten lähdimme, varsinainen tj. -5 miestä, -kolme radistia ja viisi puhelinmiestä. Pyörillä ensin Kangaskoskelle, siitä jalan alkoi vaivalloinen taivallus. Juoksujalkaa yli rajan ja siitä kilometrin verran eteenpäin tj.-paikalleni.

Olemme tosiaankin ryssän kanssa nenäkkäin, runsas sata metriä vain. Pston adjutantti oli myös mukana. -Luutn. Reima. Suoritin krh:lla tarkistusammunnan erääseen murrokseen, jonka takana pitäisi olla kiusallinen pst.-tykki. Vahinkoja sattui vähän väliä. Pioneerit olivat tuossa edessäni vetämässä piikkilankaa, jolloin ryssän tarkka-ampuja kaatoi yhden. Luutn. Heinonen lähti hakemaan ruumista, mutta sai samalta ampujalta molempiin käsivarsiinsa. Hiljaa on puhuttava ja liikkua ei saa näkyvissä, muuten heti napahtaa.

Nyt on taas kovin hiljaista, tyyntä varmaankin myrskyn edellä, odotamme ryssän hyökkäystä, jos vanhat merkit paikkansa pitää, nimittäin joka toinen yö. Komppanian päällikkö on luutn. Sipilä ja jalkaväki Porin poikia majuri Häkkisen pataljoonasta. Aina hiljenee, kello lähestyy puolta yötä. Odotamme, tunti kuluu, nyt pitäisi alkaa, mutta ei kuulu mitään. Ohi meni. Pojat nitistävät vanjan silloin tällöin huvikseen.

21.7.
Taas on arkinen maanantaiaamu. Samanlaisia täällä ovat pyhät kuin aretkin. Kuuden aikaan alkoi ryssän suorasuuntaustykki “piiskata” harvakseen. Korohoromme -Krh, heitti jonkun kerran vastaan sinnepäin. Sitten on kaikki hiljaista. Käki kukku ja linnutmuut laulelee aamuauringossa. Kiväärinlaukaukset rikkovat jälleen hiljaisuuden. Molempien tarkka-ampujat kokeilevat kykyjän. Sairaankantajat käyvät onkimassa murroksesta eilen kaatuneen pioneerin ruumiin. Kyljestä on mennyt luoti sisään ja tullut virtsarakosta ulos. Yksi uhri lisää isänmaan alttarille!

Päivä on kovin hiljainen. Tähystäjä alik. ilmoitti n. klo 3 aikaan, että kolme ryssää meni vastakkaisella mäellä erään koivun luona kuoppaan. Painuimme heti luutnantti Kaskela, minä ja eräs sotamies tähystyspaikalle. Näimme paikan ja kun Koskela nosti kiikarinsa ja katsoi sinne tähtäsi juuri ryssä, vedimme luumme sillä kertaa pois. Kiikarin linssit kai välähtivät auringossa ja se kiinnitti ryssän huomiota. Ilta rauhallinen, samoin yö. Silloin tällöin joku kranaatin räjähdys tai kiväärin laukaus.

22.7.
Odotamme vaihtoa. Jv. sai sen, sijalle tuli komppania Vasko. Tapasin vanhan tutun, kapt. Palon Käkisalmesta, käymätieltään. Melko hiljaista aamuyö. Klo 6,30 kolme ryssää saapui kiireen vilkkaa täh. paikalleen, joten ei voinut ampua. Samoihin aikoihin ajettiin kärryillä samassa suunnassa.

Puolen päivän aikaan vasemmalla oleva tähystäjä ilmoitti, että Änkilän tien suuntaan on liikettä, ryssiä saapuu 6-8 miehen ryhmissä, ehkä suuntaavat meille päin, jolloin yöllä saamme ehkä odottaa, jos tässä vielä olemme. Klo 19,00 lähti 7-miehinen partio ryssän puolelle vahvasti aseistettuna. Klo 20,00 – 20,15 ampui ryssä krh:lla ylitsemme muutamia ryhmiä. Yö sittenkin, sanoi Juurakon Hilda, -rauhallinen.

23.7.
Partio palasi klo 2. Ei päässyt yli, kun omalta laukesi vahingossa kivääri hälyyttäen ryssät. Makailin kallion kupeessa erittäin epämukavassa vuoteessa ja näin rauhattomia unia, olipa välissä siviiliäkin “sänkykamarissa”. Kaunis aamu taas ja hiljainen. Tänään pitää kai lähteä täältä pois johonkin muualle.

Puolen päivän seutu muodostui krh.- ja tykistökaksintaisteluksi. Meillä ei ainakaan vahinkoja, lukuunottamatta yhtä jv.-miestä, joka sai omilta kiven kalloonsa. Oli mennyt kuulovartion edestä taittelemaan oksia. Kuulovartio ei varmasti tiennyt, oliko pensaikossa oma vai ryssä, mutta varmuuden vuoksi heitti kivellä, joka sattui miehemme silmäkulman yläpuolelle. Äijä sai hyvän haavan ja opetuksen myös.

Klo 14,00 saapui “löysi” ja läksimme talsimaan töpinään lepäämään. Ryssä saatteli tykistöllään kauan aikaa. Sitten saunaan. Ensi kerran ryssän tykistö ampui niin taakse kuin nyt, sillan tälle puolen, saaden kolmeen tyrvääläiseen täysosuman. Useimmat kranaatit putosivat järveen ja meillä oli Pietarin kalansaalis. Illalla oli uni makeata.

24.7.
Aamulla on maailma savua täysi, ettei aurinkoa eroita, ryssä tuhoaa taas omaisuuttamme. Yksi lentsikkakin jyrräsi yllämme vähän aikaa, mutta painui sen tien “kotiin”, kun savun takia ei nähnyt mitään. Heinäkuun 24, 26, 27, 28 päivät vietetään edelleen töpinässä, välillä uimassa ja saunassa.

Päivät ovat erittäin kuumia, sadetta ei lainkaan. Ryssä ampuu Simpeleen kirkkoa ja vähän sinne sun tänne. Lauantaina Porin pston pastori oli edessä käymässä. Yht’äkkiä ilmestyi tielle kolme miestä, joista nuorin hihkaisi suomeksi, “seis”, mutta pastori tiesi keitä pysäyttäjät ovat ja ampui heti kaksi ja haavoitti kolmatta. Kunnon presti!

Olen veistänyt puusta puu-ukon: Tykistön silmä, joka ottaa osaa pston välisiin puu-ukko kilpailuihin. Eilen oli Honganjoen lottien kanttiini luonamme, kahvia ja tupakkaa sai tarpeeksi. H-hetki voi olla melko lähellä, alkaa jo kyllästyttää tämä motinvartijana olo!

29.7.
Töpinässä edelleen. Voitin pston välisen puu-ukkokilpailun. I palkinto = 8 vrk ylim. lomaa sopivana hetkenä. Hyvä niin. Töpinä siirtyi klo 20,00 valjakkopaikan taa. Harvaa tykkitulta. Illalla jv. eteni 2 km oikealla siivellä. Yöllä pientä nahinaa.

30.7.
Uni oli makeaa, nukuin pitkään. Kävin tuliasemissa. Kirje tuli lapsilta. Illalla klo 22,15 lähetti toi sanan, että patteri valmistautuu marssille. Äkkiä teltta hajalle, pakkaukset ja kuormat kuntoon.

Taas eteenpäin

31.7.
Lähtö yöllä klo 1,00. Tj:ueet lähtivät johdollani pyörillä Änkilän tietä n. 4 km, jossa majoituimme erään puron varteen, johon Töpinäkin saapui. Oma it. ampui kiivaasti epäsuorasti maamaaleja, krh:t ja muut jv:n aseet lauloivat edessä pari tuntia melko kiivaasti, aamu valkeni ja taas on aivan hiljaista, -klo on 3,00.

H-hetki on lähellä. 8. ja 9. patteri ovat lähellämme, 7. patteri rautatien eteläpuolella. Oikealla on pataljoona Kilpeläinen (III/JR57), vasemmalla Hänninen (II/JR57). Olemme n. 5 km rajasta. Klo 5,30 piti ptrin päällikkö käskynjaon: Vihollisesta ei mitään uutta. 12 div. (15.Div.) hyökkäysryhmitys, vasemmalla 2. divisioona ja oikealla 18. divisioona.

Div:n kaistan oikea raja Laikonkangas tie kaakkoon. Vasen raja Lamminkylä – Kulovaaransuo. Oikealla JR 36, keskellä JR 37, (57)vasemmalla JR 15. JR 57 oikea raja Änkilä – Pajari – 103, vasen raja sähkölinja. Me, III/JR57, kom. maj. Kilpeläinen. Vas. II/JR57 kom. Hänninen. I/JR57 alistettu 18 divisioonalle. Divisioonan päätavoite: Ilmee – Hiitola – Elisenvaara, sen jälkeen etelään. III patl:n välitavoite Syrjäkosken tienhaarasta tie lounaaseen. II patl. valtaa pisteen 110 ja jää siihen Kilpeläisen työntyessä eteen päätavoitteena Syrjäkosken sillan tuhoaminen.

8. ptri Hännisen ja 9. ptri Kilpeläisen tukipatteri. H+5 jälkeen ampuu myös 7. ptri kaistallemme, lisäksi on useita raskaita ptreita käytettävissä. -H-hetki on klo 12,30. Siis nyt se alkaa. Kello on nyt 7 aamulla, kun tätä kirjoitan. Valmistaudumme lähtöön kevein “kuormin” ilman pyöriä. Kapea kiila työnnetään siis Hiitolaan saakka. Klo 8,00 lähdemme hyökkäysryhmitysasemiin, jossa on oltava klo 10,00. Olen määräaikana perillä, lyhyt käskynjako, tulikäskyjen jako.

Lähden luutn. Kuosmasen komppanian mukana, tarkemmin vänr. Toivaisen joukkueen mukana. Kilometrin taivallus rajalle odottamaan H:ta klo 12,30 ja sitä edeltävää tykistövalmistelua. Miehiä painuu toinen toisensa perässä aseineen ja kampsuineen. Tapaan tuttujakin, -luutn. Pelanti, Heikkilä. Täsmälleen klo 12,00 alkoi tykistöammunta valtavana vyörynä eteen, siirtyen aina taaemmaksi.

Lyhyitä, mutta kiivaita otteluita jv:llä, kuulat vinkuvat korvissa, ammukset räjähtelevät, lentokoneet surraavat ja tulipalot riehuvat. Klo 12,38 lakkaa tykistötuli. Ryntäämme joukk. Taivainen ja tj.-ryhmäni yli valvontalinjan matalana, kuulat vinkuvat, ei vielä tappioita, pääsemme sata tai pari metriä eteenpäin, kaksi haavoittuu, mm. tkm. Lähdetniemi, -Heikki poika, ja jv:n mies.

Taas eteenpäin, ryhmäni eksyy minusta, vihdoin löydän sen, välillä otellaan, ryssä pakenee, radio toimii hyvin, pysähdys, kierretään aukea, Pajari jää oikealle, joka palaa, pitempi pysähdys, murros edessä. Vasemmalla kompp. Otava ei pääse eteenpäin, noin 40-50 ryssää asemissa kaivautuneina, kk- ja 3 pk:iä ainakin, lähden 3. joukkueen mukana oikealle, tavoite on lähellä, jo ryntäämme, tyk. tuli on pehmittänyt paikat, yli murroksen ja tavoite on saavutettu, siitä seuraavalle, jossa nyt olen ja kirjoittelen tätä ja kello on nyt 17.

Muuten H:n alussa putosi lentokone palavana alas, vielä en tiedä oma vaiko ryssän. Odotamme siis. Oikealla on kova tyk.tuli, meidän kaistallamme melko hiljaista. Valtaamme toisen tavoitteen, jossa toistaiseksi olemme. Pajari on oikealla ja ryssillä. Koko yön pehmittää oma tykistö oikeaa sivustaa, yhteenottoja on myös kukkulamme alla. Haavoittuneen huuto särkee hiljaisuuden tuliaseitten hetkeksi hiljentyessä. Olemme vailla ruokaa eikä sitä näytä järjestyvänkään. Kylmä on eikä tulta voi tehdä. Kyyhöttelemme keskiyön ja osan aamuyötä.

1.8.
Klo 4,00 sain määräyksen liittyä kompp. Kuosmaseen. Kohdattuamme tapaan vielä Sarjamonkin ja lähdemme etenemään patl:n tavoitteeseen. Erään peltoaukean tykönä on pysähdys, jossa tätä kirjoittelen, kello on 6,00. Olemme kiilana edessä, sivustoilla ei ole päästy etenemään paljoakaan. Oikealla on kova tykistötuli. Usvaa ja savua on paljon.

-Eilen kaatui vanha kaverini edellisestä sodasta, vänr. Paatero. Oli hänen vuoronsa, kunnon kaverin. Eräs tapahtuma on jäänyt kertomatta ennen H-ryhmitystä. Makailin ja kirjoittelin töpinässä, kun vierestäni joku kollo kaatoi ison haavan. Juuri ja juuri pääsin alta pois, oksien repiessä käteni verille. Annoin pojalle kolme kertaa palvelusta vuorotta.

-Ilmoitus on mennyt Kilpeläiselle, odotamme siis uutta käskyä. Aurinko alkaa lämmittää ja hälventää usvaa. Taas liikkeelle, ei mainittavaa vastarintaa. Hitaasti, mutta varmasti eteenpäin. Nousemme kukkuloille, laskeudumme rotkoihin, välillä pysähdyksiä, aukeitten ylimeno varmistetaan. Saavumme pitkään metsäsaarekkeeseen, jonka kärkeen järjestän tj-paikkani, raivaus ja pieni monttu.

-Muuten etenemisen aikana emme ole saaneet lämmintä ruokaa lainkaan ja kuivaakaan nimeksikään. Juomavedestä on myös kova puute, joko sitä ei ole tai vettä ei uskalla käyttää. -Riisun saappaat ja oikasen hieman pitkäksi, kun Kuosmasen lähetti tuli ilmoittamaan, että taas lähdetään 10 min. perästä klo 14,15. Taas vaellusta, tavotteena Änkilän tie.

Matkan varrella rykmentistä saapuu ilmoitus, että on kiirehdittävä, sillä ryssä pakenee. Tahti pysyy silti samana. Saavutaan piste 103, joka on miehittämätön, tulemme seuraavalle kukkulalle, josta tavoite näkyy, kaksi ryssän ratsua kulkee pohjoiseen. Partio eteen ja sitten tien vartta kohti. Kärki saavuttaa jo tien. Kolmen ratsun kanssa syntyy taistelu, jossa yksi ryssän kaksi-nappinen kaatuu, mutta meiltä kaatuu myös eräs kersantti, kaksi miestä haavoittuu ja jääkärijoukkueen johtaja, eräs vänrikki.

Tien varsi on vahvasti varustettu, kk-pesäke avaa tulen, syntyy lyhyt kahakka, ryssät juoksevat asemiinsa. En saa radiolla yhteyttä. Klo 18,30 komentaja antaa käskyn pataljoonan vetäytymisestä taaksepäin huomaamatta ensimmäiselle kukkulalle. Valmistan maaleja tielle, mutta radiolla en saa yhteyttä, juoksen pataljoonan puhelimeen, mutta ei sielläkään. Toisen tj:n puhelimella vihdoin saan annettua tulikäskyt ja heti melkein vinkuvat kranaatit ylitsemme. Hyvin menevät maaleihinsa, ryssiä parveilee juosten siellä ja täällä.

Irtaudumme taas taaksepäin pisteeseen 103, jossa asetumme puolustukseen ja vietämme yön, joka on lämpimämpi kuin edellinen. Saan hieman nukuttua. Illalla saivat pari miestä kaksi ryssän isännätöntä ratsua kiinni ja korjasivat parempaan talteen. Olen nyt kukkulalla 103 ja kello on kolme aamulla, jolloin tätä kirjoittelen. Odotamme puhelinyhteyden saamista ja paristoja radiooni, heti yhteyden saatua ammun tien suuntaa ja lujasti. Joku pisara tulee vettäkin, lentokone surisee ja ryssän auto prutkuttaa maantiellä.

2.8.
Olemme edelleen kukkulalla 103. Vasemmalla ja oikealla käydään kiivaita taisteluita. Kapteeni Palon kaistalle ampunut patteri tai sen yksi tykki, joka tarkistusammunnan jälkeen todettiin 7. ptrin 4. tykiksi ampui monta sataa piirua oikealle. Neljä kranaattia tuli kukkulamme etelärinteelle omien keskeen, jolloin pst:n miehistä yksi kaatui ja 6 haavoittui, yksi vaikeasti. Valitettava tapaus, jonka jälkeen suoritimme tarkistusammunnan, jolloin syntipukki löytyi ja karsittiin pelistä pois.

Klo 15 sai pataljoonamme ja siis tj:t käskyn siirtyä reserviin n. 4 km taakse. Lähdimme klo 17,00. Tilalle tuli JR47 (49) eversti Järvinen ja kapt. Winter tj:neen, sekä raskaan tj. Painavine taakkoinemme alkoi taivallus. Vastaamme tulee loputtomia jonoja vereksiä voimia. Hiljaisina kohdataan ja hiljaisina painuvat jonot metsän suojaan. 1,5 tuntia, ja olemme perillä, majoitumme tilapäisesti, kai meillä on marssi kohta taas edessä, kun Änkilän tie aukenee.

Yhdeksän ryssän hävittäjää kiertelee etsimässä saalista, mutta metsä suojaa poikansa. Tänään saimme pitkästä aikaa lämmintä ruokaa ja kolmen päivän kuivan muonan. Olo tustuu taas melko “riskiltä”. Kirje vaimolle ja kortti lapsille. Tunnin aikaa levättyämme sai pataljoona käskyn asettua puolustukseen ja hain tj-paikan. Pojat tähystelivät vuorotellen, joten sain hieman nukkua. Vettä tuhuuttaa hieman. Yöllä kuului kova huuto, joka sai koko leirin ylös varpailleen, joten oli kai nähnyt unta.

3.8.
Aamuyöstä saapui pst-joukkoja ryhmäämme. Ne saapuivat edestä, joten pojat avasivat tulen tietämättään. Yksi luutnantti kaatui ja pari haavoittui, ennen kuin tuli saatiin keskeytymään ja todettiin, että saapujat olivat omia miehiä. Aamuyö meni taas risaseksi. Klo 7,30 alkoi tykistövalmistelu uutta hyökkäystä varten ja välittömästi ryhmityimme ja lähdimme liikkeelle sivusta kohti Änkilänsalon tietä.

Jonoissa, välillä pysähdellen aukeiden edessä ja varmistettua aukeiden ylittäminen, etenimme. Sivuutimme ryssän tekemät hyvät patteriasemat, käyttämättömät. Vastusta ei ole ollut. Lähenemme tietä ja pysähdymme erään aukean reunaan aidan taakse. Aukean takana on liikettä. Eräs vänrikki huusi: Hei siellä, sanokaa tunnussana. Vastaukseksi saimme tulta konetuliaseista ja hv-tykeistä.

Alkoi tämän sodan kamalin hetki. Krh- ja hv-tykit tulittivat juuri siihen, jossa olimme. Miehet saivat pakokauhun. Miehiä kaatui ja haavoittui melko paljon. Kettusen lähetti myös sai jalkaan. Heiluin pistooli kourassa ja kielsin miehiä pakenemasta, mutta mikään ei auttanut. Pääsin puhelimen ääreen ja sain tykistötulta avuksi. Tilanne hieman rauhoittui. Miehet palasivat takaisin. Kello oli n. 10,30.

Senjälkeen alkoi kuulua tankkien jurinaa aukean toisella puolen. Annoin useita ryhmiä tykistöllä, jolloin ääni vaimeni. Yksi ryssä juoksi asemiimme ja antautui. Sillä oli haalarit päällä ja “tsuikka” päässä. Tarttui ahnaasti ojennettuun korppukasaan ja tupakkaan, sekä puhui paljon. Mm. kahdeksasta hyökkäysvaunusta oli viisi tullut käyttökelvottomaksi. Hyvä saavutus siis.

Senjälkeen ammuin paljon, joka taholle. 11,50 jonkun määräyksestä ampui raskas jotain maalia, jolloin ensimmäiset räjähdykset olivat kaikki omien niskassa. Makasimme maassa ja maa tärisi ja ilma leimusi, sitten tuli siirtyi kauemmaksi, nousimme, joku oli haavoittunut, omista. Nolo tapaus, ikävä olla tj-ana tällaisen jälkeen. Ryssäkin oli saanut meidät haarukkaansa ja rupesi paukuttamaan asemiimme. Yhteydemme on melkein aina poikki ja radiokin on vaihdettavana.

Klo 15 ajoissa piti taas hyökätä, jota edelti tyk.valmistelu. Taas joku tykki ampui omien joukkoon, jolloin tuli aivan sekaannus ja jv moitti tykistöä ja syystä. Samalla alkoivat hv-vaunut rullata tiellä edes takaisin, jolloin kaksi komppaniaa sai pakokauhun ja komentaja antoi vetäytymiskäskyn n. 500 m taaksepäin. Ammuin vielä viimeiseen saakka tulitukea suojaksemme Änkilänsalon tielle. Sitten puhelin irti ja peräytymään. Saimme määräyksen taas asettua puolustukseen. Jouduin erään metsäaukean kärkeen. Radio palasi joskus yöllä ja torkahdimme hieman.

4.8.
Klo 4 saapui patterin päällikön lähetti hakemaan meitä komentopaikkaan. Juuri lähtöä tehdessämme alkoi hyökkäyksemme tykistövalmistelu, josta kaikki ensimmäiset tulivat juuri meidän keskeemme. Taas nolo tilanne, oman tykistön tulessa. Tuli eteni ja jv. sai taas niskaansa, viisi haavoittui. Joku kevyt patteri ampui oikealle. Olen nyt tulenjohtueeni kanssa komentopaikalla, jossa tätä kirjoittelen. Hyökkäys on lähellä. Eilen muuten ryssän pieniä partioita liikkui joka puolella. Eräätkin vartio…
SPK päättyy.

Alkaa SPK n:o 15584, 9./KTR 12. 4.8. – 13.8.-41
Luutnantti T. Härkösen sotapäiväkirja.
…miehet ampuivat kolme ryssää, joista yksi oli kaksitähtinen. Patterissa on myös sattunut tappioita sekä miehissä että hevosissa. Rivit harvenevat aina, eikä täydennystä ole saatu. Patterit ovat siirtyneet pitkälle eteen. Eilen myös ryssän pommarit näkyivät pommittaneen patterin seutuja.

Piste 110 oli jo toissapäivänä meillä ja Pajari antautui eilen. Vasemmalla Hänninen on Änkilänsalon “ä”:n kohdalla, jota myöten tie on vapaa. Palo on Syrjäkosken tienristeyksen paikkeilla ja puristaa pohjoiseen, rykm. Järvinen pitäisi olla Karjalan työlaitoksella. -Tiedustelu on osoittanut, että ryssillä on siinä kohtaa tien tuolla puolen kokonainen korsukaupunki ja paljon pesäkkeitä, sekä hv-vaunut jyrräävät sen edessä edes takaisin, josta meidän on määrä hyökätä. Kohta se nähdään kuinka käy sitten. Kello on nyt viisi aamulla. Odotamme.

Pari komppaniaa yritti hyökkäystä, mutta ei päässyt eteenpäin. Rupeaa satamaan, alamme olla läpimärkiä. Täytyy taas painua samalle tj-paikalle, aina vaan sataa, on kova vilu, eikä tulta sovi tehdä, vasemmalla käy kiivas taistelu. Klo 16 taas meidät haetaan pois. Porilaiset tulevat tilalle ja me siirrymme piste 103 maastoon.

Klo on 18 ja odotamme vaihtoa. Luultavasti joudumme jatkamaan Työlaitokselle asti. Sade on lakannut ja nuotiolla kuivattelemme vaatteitamme ja jalkineita. Tänään sain kirjeen kotoa. Tytti on kuulemma kovin lihava ja istuu jo. Varmaankaan ei tunne enää isäänsä ja minäkin olen unohtanut jo ulkonäön. Klo 19,00 luovutamme Porilaisille ja lähdemme p. 103 maastoon. Koko tj mukana.

Joukkoja on jo tullut sen jälkeen, kun viimeksi olimme paljon lisää, 8. ptrin 1. jaoskin on jo melko edessä. Lepäämme välillä. Ohi kulkee joukkue, edessä Lukka ja Kikin Veikko! Ihmeellistä sattumaa. Klo 20,30 perillä. Rintala joukkoineen on myös siellä. Teemme lehtimajan. Olemme märkiä. Nukkumisesta ei tule mitään.

5.8.
Klo 8,00 saan määräyksen ottaa yhteyden patl. Penttilään. Lähden liikkeelle, 3 miestä meitä vain. Hyökkäys käynnissä Änkilän tietä kohti. Kompp. Kaukomaan yhteyteen pyrin. Vastaan kannetaan haavoittuneita. Tulen ryssien entiseen pesäpaikkaan. Kaatuneita ryssiä ja omia sikin sokin, samoin hevosia, ajoneuvoja ja kaikenlaista kamaa. Vankijoukko lähtee kantamaan omia haavoittuneitaan. Parikymmentä heitä on. Pauketta joka puolella. Verta on mutta ei valitusta.

Tapaan Kaukomaan. Rupean heti ampumaan, otan tehtävät vänr. Rannalta. Ryssien pesäpaikka saa täysosuman. Vasemmalta alkoi H klo 10,45, pataljoona Palo on siellä. Taistelu parhaillaan on käynnissä. Me otamme vastaan mahdolliset peräytyvät ryssät, klo on nyt 11,00. Kovasti jytisee ja harhakuulat vinkuvat puissa. Kaatuneet tuijottavat kelmeinä ylöspäin. Palo hyökkää kovasti. Ryssien korsuja on keskellämme. Silloin tällöin joku vanja ampuu sieltä. Kolme ryssää hyökkäsi ulos, huusin, että antautukaa, mutta ei.

Kysyin, ketä on vapaaehtoisia lähtemään ja puolenkymmentä meitä lähti minä kärjesä, äkkiä yllätämme ja kaksi antautui, kolmas pääsi karkuun. Pyydän kaikki paperit pois, ei niillä paljoa ollut. Nuoria poikia. Ne passitetaan taapäin. Joku vaatii ampumaan, mutta panen vastaan. Sitten taas korsua piirittämään. Raotamme seipäillä ovea pistoolit valmiina, heti ryssäkin paukauttaa. Heitämme kasapanoksen ja käsikranaatin ja pari palavaa ryssän manttelia sinne, mutta aina siellä on eloa. Viimein suljimme molemmat ovet kivillä ja kaikennäköisellä kamalla, hautukoot siellä kypsiksi.

-Tankki yrittää tietä pitkin karkuun, mutta pst. pysäytti sen osumilla ja ryssät syttyivät palamaan, kamala käry ympäröi meidät. Sotasaalista on minulla kaikennäköistä jalkaräteistä lähtien, pienistä kamoista puhumattakaan. Kova pala tämä tien seutu. Kiila on jo Ala-Kokkolassa. Menetykset ovat meilläkin melkoiset, mutta sota vaatii uhrinsa.

Sotasaalista

Odotamme ruokaa ja juomaa. Nälkä on kova. Vetäydymme tien länsipuolelle yöksi helpompaan puolustusasemaan, kun pojat ovat niin väsyneitä. Kello on 18,45. Kokonainen pataljoonan kuormasto on keskellämme, jossa on kamaa kaikenlaista. Ruokaa saimme, -hernekeittoa ja kuivaa muonaa. Syönnin jälkeen vetäydyimme tien länsipuolelle. Pengomme ryssien kamaa ja löydämme yhtä ja toista.

Lähdin lähettini kanssa hieman tarkastelemaan hiljentynyttä taistelumaastoa. Ryssän raatoja joka puolella, kelmeinä ja aivot ulkona. Meinasin kompastua yhteen ryssään ja huomasin, että se hengittää. Kiljaisin “ruki verh”, ja äijä nousi kädet ylhäällä, “odtadtja boumagie”, paperit tänne ja sain mitä sillä oli. Automaattikivääri on nyt myös minulla.

Läksin saattamaan vankia poikien luo, ja lähetin taakse. Uudestaan kiertämään. Raatoja, raatoja. Yksi upseeri tutkittiin. Otin karttalaukun ja siinä kartan, muuta ei erikoista ollut. Palasimme kukkulan kupeelle, jossa vietämme yömme. Haisee niin vietävästi, paska ja ruumiit. Revimme ryssän komentoteltan suojaksemme ja siinä se yö menee. Korsussa ryssät pitävät ääntä, saa nähdä, milloin sisu lauhtuu. Minulla on puhelinmiehinä 8 miestä järeästä ja neljä raskaasta. Aamuyö menee hissun kissun.

Taas etenemään

6.8.
Pilvinen aamu. Klo 8,00 saan määräyksen purkaa yhteyden ja palata pisteeseen 103. Ja niin teimmekin. Nyt pitäisi klo 10 lähteä Hiitolan Huiskunniemeen. Kello on nyt 9,30. Klo 11,00 lähdimme taas. Seurasin ryhmäni kanssa eversti Virkin komentoryhmää, 103:sta yöllisen motin kautta Änkilän tielle ja sitten marssi pitkästä aikaa maantietä pitkin. Klo 12,30 pysäys, edessä pioneerit raivaavat parhaillaan miinoja. Pirunkukkula on vielä valtaamatta.

Pataljoona Palo, Palo kaatui- sen ympärillä. Vasemmalla ja oikealla tykistötulta, harvaa. Klo 13,30 pysähdys, tunnustelijat tapasivat jonkun ryssän, pieni taistelu, yksi meiltä kaatui, yksi haavoittui, ryssistä yksi haavoittui ja kolme antautui, saivat ruveta omia haavoittuneitaan kantamaan, olisi pitänyt tappaa! Miinoja on paljon, pioneerit on työssä. Melko raskas marssi, saavumme Työlaitokselle, kansakoulun katolla liehuu punalippu, klo 15,15 olemme Huiskunniemessä ja maantiellä, joukkoja ja autoja on paljon, tuntuu olo taas mukavalta, tapaan Mäkeläisen ja Salmisen. Juomme kahvit. Tunnin perästä lähdimme kansakoulun läheisyyteen yöksi. Ryssän ruumiita ja hevosten raatoja, vankkureita tien puolessa. Teltta pystyyn ja pitkästä aikaa saamme nukkua siinä hyvät unet.

7.8.
Aamu on sateinen. Klo 8,00 hieman selkeni. Kolme ryssän hävittäjää oli heti päällämme tulittaen kk:lla ja pikku pommeilla. It. ampuu, mutta ei saa osumaa. Koneet palaavat takaisin. Odotamme taas lähtöä, Hiitolaanko? Aamulliset hävittäjät saivat 7.ptrin töpinässä tuhoa aikaan. Se oli tulossa Työlaitoksen aukealla tietä pitkin, kun hävittäjät hyökkäsivät sen kimppuun, pojat noloudessaan törmäsivät erääseen latoon, johon ryssä pieksi kk:lla, kolme haavoittui ja tiellä ratsun selässä ollut rehumestari Ruokoski kaatui. Muutamia hevosia meni myös.

Koko päivän satelee. Olemme kaikki pston tj:t kansakoulun viereisessä metsässä, mutta 8:nnen joutui heti lähtemään Kuoksjärvelle. Makaillaan koko päivä ja hyvä se onkin. Ojajärvi on omilla, samoin Kuoksjärvi, Kilpola on ryssillä, Hiitolasta taistellaan. Illalla klo 20,20 on meillä lähtö Kuoksjärvelle. Pyörillä ja hevoset mukana. Alku on maantietä, sitten alkoi niin huono savinen ja sateen liottama tie, etten sellaisella ole koskaan kulkenut. Pimeä on ja märkää. Kura juuttuu polkupyörän kurasiiven väliin, ettei pyörät pyöri lainkaan, melkein on kannettava. Tulemme Kokkolanjoelle ja ylitämme sen polkusiltaa pitkin. Saavumme Rahkolaan klo 24,00 maissa. Teltta pystyyn ja maaten. Olen läpimärkä hiestä niinkuin kaikki muutkin.

8.8.
Jotenkuten meni taas yö. Aamulla söin erään talon puutarhasta viinimarjoja. Ryssä oli aidannut sen korkealla lauta-aidalla. Perunaa on joissakin paikoissa kylvetty ja ruista. Taloista on viety ikkunat ja ovet, ryssä on rakentanut eri paikkoihin omia rakennuksiaan, joihinkin paikkoihin on ollut syntymässä kolhoosikylä, talot rivissä y.m. mutta kesken on jäänyt.

Klo 8,00 saapui raskas krh vierellemme ja rupesi heti ampumaan Alhoon menevää maantietä, kun ryssä rupesi jättämään taloja, sinne ampui myös psto 8:n tj:ien johdolla. Selvää jälkeä oli tullut. Noin tunnin perästä rupesi ryssä ampumaan kovasti meitä. Useita haavoittuneita tuli.

Klo 10,30 sain määräyksen lähteä Hiitolaan päin n. 2 km Vaatemäelle ja perustaa sinne tj-paikan. Käytän jv:n yhteyttä. Taas tapasin Kekin Veikon. Olen nyt Vaatemäellä tiilitehtaan lähellä, oikealla kansakoulu, klo on 13,30. Hiitolan suunnassa on kova tykistötuli. Kettunen lähti vasemmalle Opattanmäelle, jossa kohden jo katkaisee rautatien Hiitola – Alho. Tästä on suoraan rantatielle n. 1,4 km.

Aurinko paistaa silloin tällöin, mustikoita syömme nälkäämme. Kai tästä taas kohta höökitään. Eilen illalla muuten Hiitolassa raivosi tulipalo, ryssä tietysti. Klo 18,20 kaksi ryssän pommaria ja yksi hävittäjä tarkastelivat seutujamme, mutta kääntyivät it:n toimesta takaisin. Olivat niin alhaalla, että paljain silmin näkyivät tähystäjät, mutta ei it. saa alas. Vähän kepulia.

On kaunis aurinkoinen ilta, meitä on viisi ja luvattu jv:n telttaan yöksi. Hiitolasta pakenee ryssiä, on odotettivissa palaavan juuri tätä tietä, jonka varrella tj-paikkani on. Saa nähdä sitten. Kuoksjärven koillisosasta pakenee ryssiä, tykistö ja krh saattelevat, Kivikanto ammuttaa. Kirjoitan kirjeen kotiin.

Lähden Mannisen ja Hanhikankaan kanssa katsomaan Kuoksjärven kansakoulua. Puutarhassa ovat pensaat täynnä viinimarjoja. Koulun ulkorakennuksia on muutettu uuteen tyyliin. Venäläistä kirjoitusta joka paikassa. Lipputanko on maalattu siniseksi, pää punaseksi, piha aivan siisti. Sisällä on lavereita joka puolella, soittokelloja on paljon, muuten tyhjää. Etsin lippua, mutta ei löydy.

Palaamme. Rupeaa satamaan. Pääsemme jv:n telttaan yöksi. Syntyy oikein ankara ukonilma, mutta tykit eivät vaan lakkaa ulvomasta. Kohta nukahdan ja näen unta vaimostani, olen hyvin intiimissä kosketuksessa, taidan jo halatakin viereistä märkää naapuria, mutta uni on uni.-

9.8.
Herään klo 5,00. Sateinen aamu. Hiitolassa on pauketta. Tapaan Räisälän Marilan. Aina vaan tuttuja. Elisenvaara, Alho ja Hiitolan asema pitäisi olla meillä. Kävin Hanhikankaan kanssa etsimässä etumaastossa uutta tj-paikkaa ja löysimmekin sellaisen meidän Mannisemme kotimökin mäeltä. Tullessa poikkesin Penttilän, -keihäänheittäjä, pataljoonan komentaja, luona, en tavannut Sarjamoa.

Tulin entiselle paikalleni, siellä oli taas radioryhmä ja alik. Virtanen palannut lomalta juoksevine eväineen, tunnelma hieman nousi. Radio ei saanut yhteyttä, emmekä mekään muuta uuteen paikkaan, kun taitaa lähtö olla edessä. Satelee edelleen. Pystytämme teltan, lähtö on aamulla. Koko ajan sataa. Aamu lähenee.

10.8.
Klo 5,00 saapui tieto, että klo 6,00 on oltava hevosmiesten luona. Lähdemme, juomme siellä aamuteen ja painumme pataljoonan kokoontumispaikkaan, josta lähtö Kurkijokea kohti klo 8,00. Kurkijoella on jo JR57. Alho, se on jo meillä. Ryssä pakenee. Hiitolan suunnasta kuuluu taistelun melske. Lähtö klo 9,10, tavotteena sorakuoppa, johon Alhosta päin on pistoraide. Olen reservissä komentoportaan mukana. Kettunen on kärkikomppanian mukana.

Klo 10,00 ylitimme rautatien ratavartijan asunnon kohdassa, olemme Suurimäen etelärinteellä. Kosketus on ryssään, laukausten vaihtoa. Lähden Virtasen kanssa ottamaan yhteyttä Kettuseen. Hiekkakuopalla on kova yhteenotto, etenemme sinne. Vankeja tuodaan vastaan. Lähenemme mäkeä, yksi oma mies kaatuu, olemme kukkulalla. Kohta taukoaa taistelu, hiekkakuoppa on meidän. Yksi vanki taas, joka kertoo, että meitä vastassa on neljäsataa ryssää. Saapas sitten nähdä.

Lähdemme, kello on 13,40. Klo 15,00 lähdimme taas, 1. komppania kärjessämuut takana, minä Penttilän mukana. Herroinlammen ja Sotkulammen välissä tuli vastus eteen. Siinä on ryssien murros ja linjat. Ammumme siihen tykistöllä, kuulat vinkuvat ja räjästelevät puissa (dum dum), yksi joukkue kiertää parhaillaan Herroinlammen pohjoispuolitse, kello on 19,00. Eteneminen on pysähtynyt.

On kaunis aurinkoinen sunnuntai-ilta, eipä uskoisi. Juuri tuli tieto, että Kurkijoki on meikäläisillä. Pst ampui äsken sinne murrokseen. Kova huuto syntyi. Klo 21,00 Kettunen palaa pois ja minä otan hänen paikkansa. Kettunen tuli pois ja minä olin vielä komentopaikassa, kun ryssä rupesi ampumaan jalkaväkiaseillaan vallan vimmatusti räjähtäviä luoteja. Lähden Välimaan kanssa etenemään luotisateessa lähelle murrosta, josta ryssä tulittaa. Välillä maihin ja taas syöksyen eteenpäin. On melkein pimeä ja luodit naksahtelivat puissa.

On pakko toimia käskyä vastaan

Olen jo jv:n linjoilla. Jv huutaa tykistötulta, mutta ylhäältä päin kielletään se, kun sivuilta pitäisi omien hyökätä. Vaadin vihdoin ampumista, kun ryssä rupesi hyökkäämään, käsikranaatit paukahtelivat jo, ryssiä on enää n. 25 m:n päässä, ne kaatuvat, annan tulikäskyjä toinen toisensa perään. Hyökkäys tyrehtyy. Pari vankia. Ammun lisää. Välillä vaimenee. Taas kiihtyy kk-tuli, tykistöllä se vaimenee. Joitakin omia haavoittuu, Marila m.m. Oikealla kovaa valitusta.

Aamu valkenee. Hiljaisuus vallitsee. Onko edessä vielä ryssiä vai ei, arvellaan. Yöllisessä hyökkäyksessä on kymmenkunta ryssää asemiimme päässeet, mutta tavanneet kohtalonsa. Mustia vanhoja miehiä, nyt päättömiä käsikranaattien takia. Silloin tällöin vanki.

11.8.
Aamu on odotusta ja kaatuneitten ryssien tarkastelua. Pioneeriryhmä lähtee raivaamaan puhki murrosta, seuraan uteliaisuudesta mukana. Ei miinoja, olemme ryssien asemissa, ei laukaustakaan, saalistamme. Haavoittunut ryssä siellä ja täällä, kaksi konekivääriä, yksi krh ja useita kiväärejä ja paljon panoksia ym. Ampumakuoppia on kaivettu paljon, mutta tykistömme tuli on tehnyt selvää jälkeä. Palaamme pois.

Partio saa inkeriläisen pojan vangiksi, pojalla on paljon puhumista. On kovasti iloinen, joutuu kaatuneita ryssiä hautaamaan. Klo 15,00 lähdemme taas liikkeelle kohti Marjamäkeä Hiitolaan päin. Sitä ennen Virtanen herättää unesta minut haravoimaan paria ryssää, jotka on nähty lähellä, lähden, mutta en löydä ketään. -Yli kukkuloiden ja peltojenkäy tiemme, klo 17,30 olimme perilläja majoituimme. Tolla paikalla on saatu 7 ryssän kuorma-autoa, yksi sokerilastissa. Teltta pystyyn, satelee kovasti, mutta uni maistuu. Yöllä Penttilä tahtoo Sarjamoa ampumaan edellisen paikan edessä olevia taloja. Se tapahtuu.

12.8.
Klo 7,00 lähetti ilmoittaa: Pataljoonan oltava hälyytysvalmiina. Laitamme kuormat kuntoon ja teltta nurin, sillä aikaa tätä kirjoittelen, kello on 8,25. Lähdemme. Menemme n. 2 km Kyläjärvelle, jossa ruokailemme ja olemme toistaiseksi. Käyn Virtasen kanssa katsomasa pari km eteenpäin, jossa on ryssän kamaa. Tien vieressä on autoja useampia, tuulilasit juuri ohjaajan kohdalta ammuttu rikki, yksi panssariauto, kenttäkeittiö, kaksi 6″ haupitsia, kaikki motorisoituja. Autot ovat täynnä kamaa kaikennäköistä. Kiire on ollut lähtö ja sekin kesken jäänyt.

Kello on 12,00. Lähtöä odotamme. Klo 13,00 lähdimme, klo 14,00 pysähdys, Paksujalan suunnasta kuuluu taistelun melskettä, joku kranaatti edessä olevalle aukealle. Patl. Penttilä etenee Lakiinmäen ja Kilkkimäen välistä ensimmäisenä tavoitteena Vepsä. Ryssä pakenee Kilpolan saareen. Ryssän haavoittuneita kärrätään taaksepäin, yksi oma.

Klo 15,00 lähdimme Kilkkimäkiä ohi. Rotkoja, mäkiä ylös ja alas, tavotteena Vepsä. Kärki oli perillä, pysähdys, oikealla Lakiinmäessä ryssiä, olen Kilkkimäen korkeimmalla paikalla, kaadamme aluksi kiväärillä aukealla olevia, valmistan Kyrsänmäkeen maaliin ja Riianmäkeen, hyvin käy, omat hyökkäävät, ryssiä kaatuu ja pakenee, ampuvat meitä ylös, yksi kaatuu meistä, minulta menee kuula kypärän alitse, korvat menee lukkoon, ei mitään hätää, jatkuvasti ammun, kovin hyvin sattuu, jv:mme valtaa Kyrsänmäen ja Riianmäen, ryssä pakenee autoilla, traktoreilla, juosten, ammumme perään.

Ilta hämärtyy, jv-tuli laimenee, ryssän ptrit ampuvat nyt samoja paikkoja. Pommarimme pommittavat Kilpolaan pakenevia, oma kone putoaa ryssän it:llä alas, kaukotykkien suuliekit alkavat näkyä. Laatokalta ammutaan, ei tee vaikutusta. Olemme korkealla kukkulalla, kuu paistaa, kaunis ilta, taistelu on tauonnet. Juomme saikkaa, torkahdamme ja taivasalla vaivun uneen.

13.8.
Klo 5,30 herätetään minut saikalle, kylmä on. Klo 6,30 lähden kompp. Kaukomaan mukana miehittämään Liimaniemeä, olen aivan kärjessä, näkyväisyyttä on joka suunnalle. Nehvalan tiehaarassa on kova liike, sitä ammun sekä kevyillä että raskailla, ja raskailla vielä takamaastoon, yhtenä pölymerenä on kaikki. Joka puolelle ammun, terästä on ilmassa. Vasemmalla etenee Valkama Simonmäestä Hievatsunmäkeen päin.

Meidän etenemissuuntamme kulkee Laurinmäen ja Hievatsunmäen etelärinnettä. Ammun tykistövalmistelua sinne kolmeen maaliin. Laurinmäen luona on pellolla iso traktori jäänyt miehiltä. Klo 10,00 aikaan alkaa Tiuralan suunnasta ryssän patteri ampua, että näen suuliekit. Tulikäskyjä, ptri on siipirikko. Ryssiä palaa Kunnalliskodista päin, keskitys taas niskaan ja jv. säestää: hyvä tulee.

Välillä ammutaan Kekki-, Jukka- ja Marjamäkeä. Omat, – Marjamo, etenee oikealla, laukausten vaihtoa. Siinä oikealla oli hauska ampua pakenevaa ryssää, kun tulivat ihan päin meitä. Kk:t, kiväärit ja tykit soittelivat yhtä aikaa. Selvää tuli. Teillä on edestakaista liikettä, jalan, pyörillä ja ratsain, laukaten. Aika touhua. Ryssä pyörii sinne sun tänne. Jv alkaa nyt tappaa harhailevia ryssiä.

Olen väsynyt melko lailla. Noin tuhat ammusta on mennyt tänä aamuna. Kettunen rupeaa julenjohtajaksi vuorostaan, odotamme ruokaa, kello on 12,00, saamme juuri keskityksen niskaamme. Klo 13 saapuu ruoka ja kotoa kaksi pakettia kivaan aikaan. Silloin tällöin ammun pari kolme ryhmää häirintää. Ryssän div:n kom:n radiosanoma on kaapattu: “Apua, ammukset lopussa, suomalainen tykistö tukkii perääntymistien Kilpolansaareen, ainoaan mahdolliseen”.

Olemme Laatokan rannalla, matkaa 1 km. Marjamo miehittää Kekkimäkeä, tie on saarrettu, yksinäsiä laukauksia. Ryssiä liikehtii edestakaisin. Klo 16 alkoi ryssä pommittaa tykistöllään kahtapuolta Liimaniemeä, jossa olen, mutta meihin ei osunut, pitkiä ja oikealle sekä vasemmalle on tullut. Tämä kirja loppuu tähän. Olemme sotineet melkein kaksi kuukautta ja Laatokan rantaan on päästy, kylmä usva painuu Laatokalta päin, joka on hyvin ominaista sille.

Siis Liimaniemessä tämä päättyy elokuun 13 p:nä 1941 klo 16,45. Hyvin on hyökkäyksemme tähän saakka mennyt. Pstomme ei ole kärsinyt suuria tappioita, sitävastoin jalkaväki on.

“Testamentti”

Jos minusta aika jättää, on tästä lyhykäisyydessään luettavissa III/KTR 12:n 9 ptrin 1:n tj:n seikkailut toisessa sodassa ryssää vastaan. Kirjaa on pitänyt luutn. T. Härkönen, 1. tja. Jos kaadun, toimitettakoon tämä loppujen lopuksi vaimolleni Sylvi Härköselle, os. Helsinki, OY Tempo.
SPK n:o 15584 päättyy.

Alkaa n:o 15585: Luutn. T. Härkösen sotapäiväkirja n:o 1.c. 13.8. – 18.9.41

13.8.
Sotapäiväk. jatkuu. Tämän kirjan aukaisin juuri kun raskas ryssän kranaatti tuli niin lähelleni, että sirpaleet vinkuu ja ilma vapisee, niinkuin ukkosella. Illalla ammuskelen vielä useita maaleja., ilta hämärtyy, taistelu taukoaa. Jukkamäki ja Marjamäki on meidän. Piste 48-mäki ryssillä.

Päivän työt on tehty, siirrymme 20 mtr taakse päin, keitämme kallion kolossa saikkaa ja ruumis suoraksi aikomuksella nukahtaa, välillä on kuitenkin vielä ampumaan. Tehdään ja sitten “koisuvei”, leipälaukku pään alla ja nurmikko patjana, aika hyvät unet.

14.8.
Klo 5,00 alkoi tykistövalmistelu etumaastoon. Komeaa jyrinää. Minäkin pruiskautan aamutuimaan myöskin. Kaunis aamu, vanjatkin ovat heränneet liikehtimään. Hievatsun- ja Laurinmäkeä pehmitetään vasemmalta koko ajan. Valkama hyökkää, nyt on kk-tulta jo lähellä. P. 48 mäkeä pehmitetään myös. Marjamo yritti hyökätä, mutta ei päässyt.

Mäkeä pehmitetään lisää, jo lähtee ryssiä pakenemaan, ammun raskaalla ja kevyellä tienristiin, kaikki peittyy savuun, ryssiä lentää ilmaan, kamalaa jälkeä tulee. Ryssäkin ampuu raskaalla ja krh:lla minun oikealle puolelleni. Kello on 10,00. Vasemmalla jatkuu Hievatsun- ja Simonmäen pehmitys. Yhdysmies käy luonani selittämässä vasemmalla olevan linjan. Ryssillä on mäessä asteittain konetuliaseita, yhden muuttuessa toinen jää.

P. 48 mäkeä pehmitetään jatkuvasti ja ryssä lähteekin, noin 10,00 – klo 13 aikaan sieltä karkuun puskaan. Marjamo työntää miehityksen sinne, mutta liian heikon ja liian myöhään. Klo 13 – 15 välillä siellä ei ollut ketään. Kymmenkunta meikäläistä miehittää sen ja 3:n komppanian miehet saapuvat eteen mennäkseen sinne, mutta pysähtyvät ryssän tulen takia Jukkamäkeen ja kun Marjamon miehille ei kuulu varmistusta pisteeseen 48, lähtevät he pois ja ryssä saa sen uudelleen haltuunsa.

Klo 17,00 se on siis ryssillä taas. Se mäki on ryssälle tärkeä huollon takia. Klo 18,10 18,20 välillä sitä taas pehmitetään tykistöllä. Kun jv:n pitäisi hyökätä 18,20 se ei kuitenkaan hyökkääkään. Jäädään puolustukseen Jukkamäkeen toistaiseksi. Ryssän tykistötuli kiihtyy kiivaaksi joka puolelle. Oikealla saa Pitkäsen komentoteltta täysosuman, mukana meni myös Pitkänen, pataljoonan komentaja. Ryssä käyttää srapnelleja kovasti ja saa niillä tulipaloja, mm. Tiuralan kreikk.kat. kirkko palaa.

Kunnalliskodissa on meikäläisiä sekä ryssiä. Liekinheittäjää hommataan, jolla saa ryssät kellareista pois. Vankeja tulee, jotka kertovat, että heidän piti perääntyä, mutta se evättiinkin, politrukit uivat yli lahden ja käskivät heidän vain tapella.

Vasemmalla Valkama laskee klo 20 aikoihin savuverhon, sen turvissa parantaakseen asemiaan. Sieltä saapuu myös tieto, että ryssän pitäisi vetäytyä Petäjämäkeä kohti. Illalla satelee hieman, saamme teltan yöksi. Koko päivän olen ampunut tavattomasti, huutaa on saanut kuin Helppo-Heikki markkinoilla. Puhelimessa kysytään lakkaamatta, iltaisin on tosiaankin väsynyt kuin raskaimmankin päivätyön jälkeen.

Ilmatoiminta on ryssien puolelta nolla. Heikäläiset ovat pari kertaa tänään pommittaneet takamaastoa. Ryssän it. on tavattoman voimakas. Klo 23 jälkeen taas rauhoitutaan molemmin puolin. Iltasaikka ja telttaan koisaamaan. Tänään tuli meille yksi täydennysmies, alikers. Suojalehto.

15.8.
Nukuin melko hyvin, aamulla herään klo 5,00 ja käyn tutkimassa etumaastoa tj-paikaltani. Melko hiljaista, vanja ei ole vielä herännyt. Klo 6,30 oikealla kiihtyy tuli jonkun verran ja ryssä ampuu Jukkamäkeä. On harmaa sateinen aamu, klo 7,00 kun tätä kirjoittelen. Saa nähdä, onko kovakin päivä. Ammutan joitakin maaleja. Satelee välillä. Klo 10,15 alkaa hyökkäys p. 48 mäkeen. Sitä ennen tykistövalmistelu klo 10,42.

Se alkaakin. Olen suunnannut yhden raskaan patterin “puskaan”. Tykistömme pehmittää mäkeä, sen päätyttyä ensimmäiset jv. miehet ylittävät aukean, saavuttavat mäen reunan, nousevat mäkeen, eivät saa tulta vastaan, lisää menee miehiämme mäkeen, nyt kuuluu joku kiväärin laukaus, ryssä pakenee takarinteestä “puskaan”, ammun siihen keskityksen ja ryssiä tuupertuu kovasti, “puska” on savumerenä aivan.

Klo 11,00 on H loppu, vähän ajan perästä yrittää n. 50 ryssää pohjoiseen päin, ammun perään pstolla 5 ryhmää. Ryssä vetää kk:n ja kiväärimiehiä “puskan” pohjoispuolella olevaan metsään, ammun siihen. Ryssä ampuu raskaalla ja krh:lla ja it:llä meidän alueitamme erittäin kiivaasti. Learinkia näyttää olevan. Puolen päivän aikaan on vain ryssältä päin tykistötoimintaa. Aurinko paistaa taas.

Puukko kaatui tänä aamuna oikealla. Päivällä ilmoitetaan, että ryhmä Virkki asettuu puolustukseen, yksi ryhmä pääsee tuliasemiin lepäämään. Kettunen lähtee ja Sarjamo lähtee, joudun huomenna Sarjamon tilalle komentajan komentopaikkaan. Minun tilalleni tulee vänr. Karikoski. Hän saapuukin klo 17,00. Tutustumme hänen kanssaan etumaastoon ja maaleihin ja yleensä tj.hommaan. Korpr. Laine pääsee virkistyslomalle, hänen tilalleen tulee Myllykangas. Silloin tällöin ammun joitakin maaleja, ilta saapuu ja pimenee.

N. klo 22,00 ammutaan p. 48:sta punainen valoraketti, tykistötulen pyyntö “puskaan”. Kiivas tuli alkaa molemmin puolin, ryssä hyökkää kovasti huutaen 48:aa vastaan, saa keskityksemme niskaansa, tuli laimenee ja hyökkäys on tyrehtynyt alkuunsa. Ryssä pitää yllä tyk.tulta koko yön. Nukumme puolen yön aikaan.

16.8.
Sateinen aamu. Lähden Välimaan kanssa klo 8 aikoihin Sarjamon tilalle Penttilän komentopaikalle 2 km taaksepäin. Sarjamo soittaa, että hän tulee ylihuomenna, jolloin minä pääsen lomalle. Jaa-a, se oli mieluinen uutinen, milloinkahan konduktööri ilmoittaa junassa, “Helsingin matkaliput, olkaa hyvä”. Alkaa lähtökuume vaivata, kunpa asia toteutuisi.

-Oloni tässä paikassa on varsin helppoa. Ryssä ampuu näihin seutuihin kovasti tykistöllään. Samassa teltassa on pataljoonan keskus. Eräs keskusmies Laurin -niminen mies, meni n. 25 m:n päähän kahvinkeittoon, kranaatti tuli viereen ja sirpale meni kypärän läpi takaraivoon ja kaatoi miehen. 10 min. ennen oli mies joukossamme ja nyt on poissa, niin äkkiä täällä voi mennä. Laadin tällä lohkolla puolustusta varten tykistön tulisuunnitelman ja lähetän Humala-1:lle. Ilta pimenee. Aamulla höökitään taas molemmin puolin.

17.8.
Klo 1,00 aamulla omat patterit rupeavat ampumaan ja klo 5,00 alkaa varsinainen H:n valmistelu ja kestää 40 min. Sen jälkeen os. Penttilä ja Hänninen avaavat valetulen sitoakseen ryssän. Hälvä hyökkää oikealla, tavoitteena Piimälä. Mustolan suunnasta hyökkää os. Kilpeläinen. Hälvän hyökkäys ei onnistunut, kova oli vastus, samoin ei Kilpeläinen päässyt eteenpäin. Joskus puoleltamme tykistötoimintaa, ryssä sitävastoin ampuu kovasti, saaden aina jonkun miehen rivistä pois ja katkoo yhteydemme.

Illalla kuulemme, että Sortavala, Lahdenpohja ja Kirvu on meidän ja Kilpolan sivustasta on lyöty 2 km leveä ja 1 km levyinen kiila. Ryssien pitäisi vankien kertoman mukaan laivata tänään yksi rykmentti ja huomenna toinen, siitä divisioonasta, joka on vastassamme. Sortavalassa on kuulemma laskettu vesille torpedoveneitä suomalaisine miehistöineen saksalaisen upseerin komennossa. Uusi tulisuunnitelma astuu voimaan klo 20,00 ja klo 23,00 myös tien eteläpuoli siirtyy os. Penttilälle Kunnalliskotiin asti, yksi tja molemmilla puolin tietä. Yö saapuu taas.

18.8.
Klo 4,00 aamulla ryssä yritti taas hyökätä p. 48 vastaan, mutta me ammuimme sen seisauksiin. Joitakin ryssiä oli p. 48 reunassa hääräämässä, luultavasti miinoitushommissa. Kivääritulta molemmin puolin, mutta puolen tunnin perästä on taas hiljasta. Aurinko menee, tänään pääsen lomalle Helsinkiin, jos siihen saakka elän. Sarjamo saapuu takaisin tänä aamuna, jolloin lähden töpinään.

Lomalle Helsinkiin

Sarjamo saapui Alfthanin kanssa n. 10 aikaan. Tunnin verran pakistessamme lähden Välimaan kanssa taaksepäin. Tuttuja paikkoja, joita edetessämme ensimmäisinä kuljimme. Jo on suuntaura tullut aivan tiemäiseksi, valkeat merkit ovat osaksi jo häipyneet. Saavumme Tykistön valjakkopaikalle, johon jätän osan tavaroistani, sotasaalis mukaan ja pyörällä pston esikuntaan. Katavakin lähtee yhtäaikaa lomalle. Jutellaan yhtä sun toista ja muistellaan ollutta, kunnes lähestyy lähtöaika.

Klo 17,00 lähtee pikkuauto meitä kyytiin Simpeleesaan. Joukkoja virtaa taapäin. Kai lepäämään. Kivalta tuntuu ajatella, että huomenna olen Helsingissä. Revittyjä ja kranaattitulen raiskaamia taloja pitkin matkaa, murroksia ja selvitettyjä ryssien pesäpaikkoja, tankkeja, autoja ja vankkureita. Saavumme Hiitolaan. Kaikki matalana, aseman seutu, silta haitarina, ratakiskot pois radalta, hävitystä, -hävitystä. Sotilaita paljon ja joitain lottia. Raivattalan puoli on paremmin säilynyt, auto kiitää edelleen, tienviitta -Änkilä, sinnepäin, tutulle tielle.

Työlaitos ja sitä ennen Hömmön kk, jossa on rykm. esikunta, poikkeamme korttiasian takia, meille tarjotaaan ruokaa, ikävä kyllä, ei ole aikaa syödä, saamme lotilta viinimajoja matkaevääksi, taas autoon. Työlaitos, tuttu tienhaara Huiskunniemeen, lato, jossa meni monta poikaa 7. patterista ryssän hävittäjäin hyökätessä, tuossa pieni kahakka, saimme neljä vankia, tuossa kaatui oma miehemme salakytän takia, miinoitettu tieosuus, mutta nyt jo puhdistettu.

Korsukylä, panssariauto ja tankki vielä samassa paikassa, Pirunvuoren motti, jota näkyi parhaillaan tarkastelevan korkeita upseereita, murros murroksen perään, syviä ja pitkiä kaivantoja tienpuolessa. Syrjäkoski, jota paljon olen ammuttanut, paikka jossa tankkikauhu sai jv:n kerran valtoihinsa, tuhottuja tankkeja, valvontalinja, raja ja siellä josta hyökkäyksemme alkoi, puinen puomi on hävitetty, siviiliasutusta, isäntiä hevosineen pelloilla, tuntui oudolta, että näin pian siviilit ovat palanneet, saavumme Simpeleeseen, ajamme kanttiinille kahville ja sieltä asemalle.

Kello on 20,00 ja juna lähtee 21,00. Naiset näyttävät ihmeellisiltä pitkästä aikaa. Tapaan tuttuja työtovereitani Helsingistä, Sälkön, Halosen, Wikströmin. Juna lähtee pimennettynä ajallaan. Toiviaisen Lassi, kapteeni tulee samaan junaan. Jutellaan vanhoja asioita ja pohditaan nykyisiä. Kouvolassa vaihdan Savosta Helsinkiin menevään pikajunaan, olen H:ssä klo 7,25. Lahdessa oli ilmahälyytys.

19. – 25. p. loman vietin Helsingissä. Lähtö 25. päivänä klo 21,00 junalla Simpeleeseen. Junamatka meni “pienessä” koko yön. Saavuimme klo 10,30 Simpeleeseen.

Loma-ajan tapahtumat rintamalla

Nyt kerron yksikköni toilaukset loma-aikanani, pitkälle olivat ehtineet, aina Kiviniemeen saakka.
19. 20. ja 21.8.
Ryssä osoittaa aina vähenevää aktiivisuutta, päävoimat peräytyvät Kilpolansaareen, jälkivarmistusosastot pitelevät vielä kosketusta meihin. Klo 23.00-23.30 suoritettiin tykistövalmistelu hyökkäystä varten.

22.8.
Klo 0,30 lähti jv. etenemään maastossa, jonka ryssä oli jo jättänyt. Kekkimäen – Jukkamäen – p.48 ja “puskan” kautta tienristeykseen ja siitä Titonsalmen tien vartta pitkin. T:jue lähti klo 13,00. Tienvarret miinoitettu, raatoja kovasti.

23.8.
T:jue saapui ptriin ja vetäytyi ptrin kokoontumispaikkaan klo 18,00. Klo 20 ptri lähti marssille Pyhäjärvelle, tjueen puh.ryhmän miehet edellä.

24,8,
Tjue yöpyi Pärnässä ja jatkoi matkaansa klo 7,00 saapuen Riiskaan klo 14,00.

25.8.
Lepoa Riiskassa koko päivän.

26.8.
Psto lähti n. klo 12,00 portaattain marssille Kiviniemeen, tjueen puh.ryhmä autoilla klo 14,45. Ajomiehet ja pp-miehet klo 15,00 muitten pston tjueitten kanssa vänr. Karikosken johdolla, saapuen puolen yön aikaan Kiviniemeen kasarmien lähelle, majoitusalueelle.

Taas Simpeleellä

26.8. saavuttuani Simpeleeseen oli pston lomalaisia parikymmentä siellä odottamassa yksikköön pääsyä. Pston kuorma-auto saapuikin puolen päivän aikoihin ja pääsimme sillä lähtemään. Tuttuja teitä taas. -Pietariin päin. Ilmee – Hiitola – Kirkonkylä – Kopsala – Kaarlahti – Pärnä – Käkisalmi. Välillä pysähdyimme katselemaan tuttuja maisemia. Pysähdys Käkisalmen hautausmaan kohdalle, esimakua tuhoamistöistä, joita ryssä oli tehnyt.

Hautausmaalla nostimme isäni hautakiven pystyyn, ristikin oli aivan ehyt. Taas autoon, vasemmalla Hiekkalan paljaat savupiiput, Kantellin talon, Kankaansyrjän ja koko uuden kaupunginosan rauniot. Pontukselan, Sakan, Sairashuoneen, Kirjapainon, yleensä kaikkien talojen rauniot, kaikki matalana. Uusi sauna pystyssä, Tenkalahden silta rikki, tie kulki Utusen mökin kohdalta yli, vesi vähissä, pelkkiä savupiippuja, ryssän riemuportti myllyn kohdalla, tempaan siitä punaisen silkkinauhan, käynti kotini raunioilla.

Komosen Veikon asuinrakennus ja Sojakon samanlainen vielä pystyssä. Kyllä oli katkera näky, taas eteenpäin, aina vaan matalaa, kolkkoa pitkin matkaa. Saavumme Kiviniemeen. Ilmoittaudun pston esikunnassa, pääsen siitä komentajan autolla tjueittemme luo, illalla olen siellä melko tavalla “pyörryksissä”.

27.8.
Majailemme sen päivän paikoillamme. Käyn katselemassa Kiviniemen kasarmeja, kaikki hyvässä kunnossa. Käymme kasarmin saunassa, uin Valkjärvessä. Illalla saamme kuulla, että aamulla on lähtö.

28.8.
Lähtö onkin jo klo 1,30 kohti Virkkilää, tiemme kulkee Räihärannan, Kuninkaanristin, Pulkkilan ja Aholan kautta Virkkilään, jonne saavumme klo 6,30. Vesisade on ollut koko päivän, klo on 17,00 ja illalla lähdemme kevyt tj,-komentajan luokse. Tälle seudulle ryhmittyy sakkia kovasti, kaksi pstoa, JR15 ja JR57. Ylimeno on kai mielessä Oravaniemeen. Ryssästä ei ole tietoa, joku lentokone on vain liikkeellä. Koko illan satelee.

29.8.
Aina vaa satelee hiljalleen. Klo 10 aikaan Sarjamo, Karikoski ja minä lähdimme Päiväkiven maastoon omaa patteriamme katsomaan. Olemme muut pston tjueet reservissä, ainoastaan 7:s ptr on hommissa. Karhusaaressa. Talot ovat Virkkilässä suurin piirtein pystyssä, tietysti huonossa kunnossa, perunaa on viljelty koko paljon, joka onkin hyvä juttu. Hyvä lisä ruokalistaamme.

Tie kulkee pitkin järven rantaa, ryssä toisella puolen, ei mitään liikettä näy, savuja nousee joistakin paikasta. Löydämme asemakeskuksen, se on vanhassa viime sodan aikaisessa tj-korsussa, josta on hyvä näköala. Patterimme on n. 300 m päässä siitä. Osumme parahiksi sinne, kun koko psto tukee 10 D:n hyökkäystä meistä oikealla Vuoksen toisella puolen. Rintama on oikealla järvilinjalla Muolaanjärvi – Yksjärvi – Kirkkojärvi – Punnusjärvi – Vuoksi. Patterimmekin ampuu viittä eri maalia 10 rhm kuhunkin.

Kyllä tykkipojat ovat jo tehtäväänsä tottuneet, yks’kaks’ kuuluu ilmoitus: Vasen jaos ampunut 10 rhm, samoin oikea jaos. Ryssäkin ampuu kaksi laukausta. Ensimmäinen laukaus räjähti n. 5 m:n päässä kolmannesta tykistä ja Arvo Laineen veli Tauno Laine oli puita hakemassa tykin edessä, ollen n. 1 metrin päässä räjähdyksestä haavoittuen selkään ja oikeaan jalkaan. Mekin olimme n. 15-20 metrin päässä iskien maahan kuin käskystä.

Joimme kahvit ja palasimme takaisin Virkkilään. Jonkun ajan perästä lähdemme kolmisin Töpinään n. kilometrin päähän taapäin. Neljä ryssän raatoa oli vielä samalla paikalla, melkein valmiita jo, yksi munat paljaana, matoja täysi. Töpinässä kahvittelimme ja kävimme E ptrin töpinässä katsomassa ukrainalaista aronpoikaa, joka oli kokkien apulaisena. Plohomili Pomalenko? Pomaljenko. Ilta meni taas, hieman sadetta.

30.8.
Noin klo 4 – 5 ryssä ampui kovasti kaikennäköisillä suuremmilla aseillaan tien seutua vasemmalta oikealle. Aamu kaunis ja aurinkoinen, lauantai. Edelleen reservissä. Päivällä käymme saunassa. Samalla matkalla kiertelemme katselemassa kylää, Uuttakylää, perunaa, kurkkua, tomaattia ja kaalia, sekä tupakkaa on viljelty paljon. Talot ovat yleensä pystyssä, mutta sikamaisessa kunnossa. Ryssän hävittäjiä on joitakin liikkeellä.

Tänään kuulimme radiosta, että Viipuri on vallattu, Karjalan marssia soitetaan yhtä mittaa. Tallinna on vallattu ja omat joukot Kivennavalla. Mekin lähdemme tänä iltana klo 24,00 Vuosalmen kautta Pölläkkälään ja siitä edelleen itää kohti. Jalkaväki virtaa nyt jo tien täydeltä samaan suuntaan. Mieli on pojilla virkeä, ryssä peräytyy ja meillä on edelleen vastassa Tiuralan ja Kilpolan kautta paenneet ryssät. Ei kai niistä enää paljoakaan vastaanpanijoiksi ole, tarpeekseen ovat meiltä saaneet.

Vuoksen ylitys

31.8.
Klo 23,30 lähdimme tjueitten jalkamiehet autoilla, EK myös. Auto huristi hyvin, eteenpäin virtaavia joukkoja tiellä yön pimeydessä. Autot ajavat täysillä valoilla. Kohta saavumme Vuosalmelle, ylitämme Vuoksen erinomaisesti pioneerien tekemää ponttoonisiltaa myöten. Yli ollaan, kovia taisteluita on käyty näillä seuduin edellisessä sodassa. Rakennuksista ei ole paljoakaan jäljellä. Ryssän “riemuportti” taas. Saavutaan Lehmisuon maastoon klo 2,00. Maasto on tykkitulen silpomaa ja tulipalojen polttamaa.

Teltta pystyyn, viiden tunnin lepo, lähtö taas klo 7,45. Lohdutonta sodan temmellyskenttää, määränä Pasurin tienhaara. Ohitamme pääpuolustuslinjan, vahvat tankkiesteet, piikkilankaesteet, korsut, ampumahaudat edellisestä sodasta. Tällä hetkellä joitain ryssän raatoja, tuoreitakin, tykkitulen silpomaa metsää.

Klo 9,45 tavotteessa. Ryssä peräytyy kiivaasti, perässä ei ehditä kunnolla, rakoa on melkein 10 km. Heikkoja voimia on tavattu Mutasuolla. Kohta lähdemme taas, odotamme radiotamme. Saavumme Riihikorven maastoon, Kuoppalammen luo. Käskynjako 11,30. 9. ptri tulee patl. Hälvän tueksi. Yksi ryssän upseeri ja yksi muu ryssä ajoivat autolla meitä vastaan ja antautuivat vangiksi. Upseeri kertoi ampuneensa 3 ups. lähtiessään. Hyvä, jos on totta.

Partioita vileksii metsissä, äsken tuhottiin 19 miestä käsittävä partio. Saavumme Heräjärven maastoon jossa tavattiin vahvempaa vastusta. Hälvään ei ole yhteyttä, mutta käyn häntä etsimässä ja tapaan tiekolmion maastossa, josta hänen piti lähteä liikkeelle Väärämäen kankaita pitkin n. klo 14,00. Ryssä ammuskelee ptrillaan tiekolmion maastoa ja krh:lla Heräjärven luona olevia joukkojamme. 8. ptri ampuu joitain ryhmiä ryssien asemiin ja jv. hyökkäsi senjälkeen ajaen ryssät käpälämäkeen. Pari kaatunutta ja kymmenkunta haavoittunutta tuli sentään, etupäässä miinojen takia.

Klo 17 oli ryssät ajettu liikkeelle ja me yritämme Hälvään yhteyttä. Sarjamo ja Karikoski lähtevät suoraan Väärämäen maastoon ja tj:ueeni kanssa maantietä pitkin. Tapaamme sovitussa paikassa, mutta yhteyttä ei ole saatu. Virtasen kanssa odotellessamme tuodaan kahta ryssää, jotka ovat olleet taloja polttamassa, taivaanranta punottaa, perkeleen pyromaanit. Palaamme yhdessä n. 1 km taapäin, jossa olemme Sarjamon kanssa yötä p:ston viestiryhmän teltassa, muun osan tulenjohtueesta yöpyessä n. 2 km taaempana, eilisissä odotuspaikoissa.

1.9.
Klo 5 lähdimme tj:ueitten luo ja saimme puh.yhteyden Hälvään. Hän on samassa paikassa mutta lähtee lähiaikoina Peräkorpea kohti ja me menemme tienristeykseen Heräjärvestä 1 km itään, jossa meihin otetaan yhteys. Kierrämme Tainojan ja Haaroinsuon pohj. puolelta Nurmijärven pohj. päähän, jossa tavoitamme joukkueen vahvuisen ryssän partion, joka pakeni muutaman laukauksen jälkeen.

Pari tykkiä ammuskeli Mäkrän tieltä, siirtyen jonkun matkaa ja taas ampuen. Ammun jonkun ryhmän perään. Venäjänsiltojen suon länsipään tienkohta oli katkaistu, tehty murros ja vahvasti miinoitettu, jotka miinat pioneerit näppärasti poistivat, ja taas jatkui eteneminen pitkin maantietä tavotteena Mäkrä. Ei mitään vastusta. Kuloja on ollut ja korsuja oli tehty aivan äskettäin moneen kohtaan.

Klo 14,30 saavuimme Mäkrän kylän laitaan. Ryssä oli sytyttänyt taloja ja Saijanjoen sillan palamaan, jonka tulella keitimme tsaikat. Sarjamo seurasi jonkun km jälessä ja koki hauskan tapauksen, kytkiessään puhelimen ryssän johtoihin. Ryssä huuteli halloota, mutta (haistakaa paska) meidän puoleltamme lopetti keskustelun. Klo 16,30 olemme sillan luona. Ryssästä ei ole tietoa. Pioneerit laittavat parhaillaan uutta siltaa entisen alapuolelle.

Maisemat ovat kauniit, taloja puuttuu. Klo 16,30 lähdemme taas, sitä ennen ruokailtuamme, kohti Maaselkää. Orjanristi saavutetaan klo 18,00 ja Kuolemanlaakso on silmiemme edessä. Tienristeyksessä on ryssä, joka tien alkuun on laittanut vahtikojun, punakattoisen, istuinpukein. Taloja palaa joka puolella ja useammat syttyvät aikamiinoituksesta. Ei ole pitkä matka entiselle valtakunnan rajalle. Vaellamme yli Kuolemanlaakson, oikealta saapuu 4. ptri ja Maaselän harjanteella kohdataan. Klo 19,00 tavoite saavutettu. Ei vielä, 15 min. perästä jatkamme matkaa n. 2 km johon jäämme. Puolen yön aikaan pääsemme telttaan.

2.9.
Klo 6,30 käskynjako. I AK jatkaa takaa-ajoa. 15. divisioona jatkaa koko kaistalla takaa-ajoa vanhalle rajalle. Os. Hälvä alistettu os. Kilpeläiselle. JR57 lohkon raja Sarsuo – Kässälän auk.pohj.reuna – Pieni Korkeamaa – Joenmutka 1800 m kaakkoon – Iso-Korkeamaa. Vasen raja: Räiskälä – Puronlinja – Haukijärven loun. puoli – Vihesuo – Väärämäki – Laksusuo – Saarijärvi – rautatielinja m.l. Oikealla 10. Div, vasemmalla JR15.

Sarjamo saapuu myös paikalle. Saikat juotuamme lähdemme 1 tj., jossa on pitkän aikaa ollut vain meitä 3, minä, Virtanen ja Harju, pyörillä kohti rajaa. Patl. Hälvän komppanian kärki on ehtinyt Liippuan – Savalan mäelle, jossa eräässä metsikössä ryssän partio, luultavasti sytyttäjiä. Kaksi meikäläistä haavoittuu, toinen jalkaan, toinen pahasti vatsaan. Pysähdys.

Oikealle lähtee 3 ja 4 komppaniat, vasemmalle 2 komppania. Joka puolella palaa. Olemme korkealla mäellä, josta näkee monta km joka suuntaan. Ryssän puolellakin palaa. Vasemmalla Raasulin rautatie. Jääkärijoukkue kävi yöllä rajalla eikä tavannut siellä mitään. Tilanne tuntuu omituiselta, ettei meidän marssia tykistökään häiritse, vaikka joka puolelta voisi ampua jopa suorasuuntauksella.

Odotamme, puh.yht. ei ole vielä. Pattereilla on kova työ seurata perässä. Klo 14,00 lähdemme taas liikkeelle yli rautatien ja Koskijärven it. puolelta Likolammen maastoon. Patl. Hälvän lohko: Raasulin rata, vasen raja Väärämäki – Saarijärvi. Vasemmalla JR15. Raasulin radan oik. puol. 3 pat. Pääpuol. linja Pieni Korkeamaa – Purolinja – Saarijärvi. Ryssä ammuskelee radan seuduille. Kiskot on purettu aivan pölkkyjen keskelle yhteen. Patterit ovat Liippuan korkeudella. Kohta ylitämme ryssän rajan. Joudumme odottamaan melko kauan, ennen kuin pioneerit saavat sillan joen yli ja muutenkin vetelän tien kuntoon.

Vanhan rajan yli

Klo 19,00 ylitämme valtakunnan rajan. Heti ryssän puolella on valtava bunkkeri, liikkuvine torneineen, puhelin ym. mukana. Kumma, kun sellainen pesäkekin on jätetty puolustamatta. Pieni pysähdys ja tyhjennämme rommipullon ylityksen kunniaksi. Kaunista kangas-, metsämaastoa pienine lampineen. Muuten koskematonta paitsi pesäkkeitä ja piikkilankaesteitä siellä täällä.

Klo 21,00 saavumme Likolammen maastoon. Ikäviäkin uutisia on tältä illalta. Eversti Valkama upseereineen ajoi Raasulin tietä rajalle. Ryssä avasi Krh-tulen, sai auton palamaan, yksi vänrikki kaatui ja muut hädin tuskin pelastuivat.

3.9.
Pari ryssän konetta ilmassa. Lähden tjueeni kanssa tj-tiedusteluun. Käyn koko linjan läpi ja tj-paikan valitsen korkealta mäeltä Saarijärven rannalta. Klo 10,00 muutamme sinne. Mäellä on korkea tähystystorni, josta avautuu valtava näköala. Raasulin maantien suunnassa näkyy naamioimattoman pesäkkeen takaosat.

Aamulla klo 6,00 oli 2 ryssän veturia vetäneet laitetta omalle puolelleen päin, laitetta, joka kasasi kiskot yhteen. Juna oli jäänyt sitten n. 3 km päähän meistä, mutta emme näe sitä. Raskas ampui kait sen takaa sillan poikki. JR15 on vasemmalla rajaviivalla. Molemmin puolin on siellä krh- ja tykistötoimintaa. Kaukaa oikealta kuuluu kova jylinä, samoin etelästä Pietarista, jonne on tästä linnuntietä n. 50 km.

Klo 13 lähden korkeaan torniin tähystelemään ja kirjoittelen sitten mitä sieltä näkyy. -Ja näkyihän sieltä. Raasulin tien suunnassa pelloilla tehtiin lujasti viljaa tai heinää. Radan varressa noin 25 – 30 ryssää oli nuotiolla hääräilemässä. Valmistin maalin ja hajoitin porukan. Lempaala näkyi myös. Noin klo 18,00 ollessamme teltassa räjähti yht’äkkiä granaatti ulkopuolella vieressä, valaisten teltan ja iskien sirpaleita läpi sen. Kukaan ei haavoittunut.

Syöksyn ulos, välillä maihin, olimme joutuneet krh-keskitykseen, pääsin kuoppaan mutta siinä kävi olo kuumaksi, juoksin vasemmalle mäenrinteelle. Jv. huusi jo, että telttaan tuli täysosuma. Hetki vielä ja keskitys loppui, mutta heti alkoi tien suunnasta ampua raskas patteri keskellemme, sirpaleen vinkuivat ja maa tärisi, olimme ristitulessa.

Kaikki selviydyimme loppujen lopuksi elävinä. Puhelinlinjat olivat riekaleina, lähimmät kuopat olivat 10-15 m päässä teltasta. Tornimäki sai myös ja sitä ryssä kai loppujen lopuksi tarkoittikin. Joukot lähtivät hyökkäämään Saarijärven pohjois- ja eteläpuolitse tavoitteena Lukkarinmäki. Illalla saavuttivat rautatielinjan, kohtalaista vastusta oli, haavoittuneita tuli useita. Vankeja vietiin jonossa 18 kpl. Ryssillä pitäisi olla vahvempi puolustuslinja vasta noin 20 km päässä vankien kertoman mukaan. Pietarista kuuluu yhtämittainen jylinä. Menemme ryssän tekemään korsuun yöksi.

4.9.
Heräämme klo 4,00. Satelee taas ja pitäisi lähteä höökimään. Sarjamo joutui Kilpeläisen luo ja minä Leppäsen mukaan. Joukot ovat painaneet ohitsemme vasemmalta ja oikealta, toiset tulenjohtueet mukanaan. Me olemme vallan jälkijoukkoa krh. ja tykistöllään se vielä ammuskelee. Oikealla ollaan kiinni rautatiessä, vasemmalla jonkin matkaa rajan yli tiessä vasemmalla jonkin matkaa rajan yli samoin tien suunnassa, joka on kovasti miinoitettu.

Haavoittuneita ja vankeja tulee edestä. Iltapäivä tulee ja lähdemme komentopaikkaan. Ryssä haarukoi sielläkin, saaden pahaakin aikaan. Kolonna oli tiellä tulossa eteen, kun keskitys tuli ja 9 miestä kaatui, päättömiä, jalattomia ja repaleisia poikia. Lomalaisia saapui siviilipaketteineen ja ompa juoksevaakin tarjolla. Pitkästä aikaa on myös tilaisuus peseytyä.

5.9.
Saamme hyvät sapuskat. Hyökkäys ei oikein edisty. Piste 93 on kova pala korsuineen. Kyllä onkin hienoja bunkkereita. Sähkövalot, vesijohdot ym. mukavuudet. Jalkaväki on vähän halutonta höökimään kun ollaan rajan yli päästy. Patterimme ampuivat koko päivän. Iltapäivällä käyn tähystelemässä etumaastoa. Pieni ja Iso Korkiamaa on hyvästi tähystettävissä, mutta mitään ei ole havaittavissa.

Punkkereita on kyllä näkyvissä Raasulin tien varressa, mutta kaikki on maanalaista. Lentokoneita ei ole näkynyt ollenkaan. Vankien kertoman mukaan meitä vastassa on pari divisioonaa, mutta varsinainen puolustuslinja on vielä 20 km päässä. Illalla tykistö hommaa partioita, luutn. Hirva tulee johtajaksi ja jokaisesta patterista 1+8 meiltä lähtee ltn. Uosukainen. Lähtö on aamulla klo 5,00. Yö alkaa hämärtymään, täysikuu taivaalla tehden metsän aavemaisen näköiseksi.

6.9.
Partio lähti klo 5,00. Olemme edelleen komentopaikassa toimettomina. Käyn aamupäivällä Likolammen eteläpuolella olevilla kukkuloilla tähystämässä ja totean, että omia kevyitä joukkoja etenee noin 50 miestä Pieni ja Iso Korkeamaan kautta Maanviljelyskoulua kohti.

Tykistön iskujoukko on saavuttanut maantien Orimäen länsipuolella saaden sotasaalista pari konekivääriä, pari konepistoolia ym. Ryssän upseerit oli ammuttu tien vieressä konjakkilasien ääreen, kuten radioraportti tiedoitti. Kapt. Vinter saapui lomalta ja Sarjamo lähtee huomenna. Ilta kuluu odotellessa ja yöllä on rauhallista ja yäysi kuutamo.

7.9.
Ei mitään erikoista aamulla. Aamupäivällä saan määräyksen lähteä vapauttamaan 8:n patterin päällikköä ja tulenjohtajia. Kapt. Vinter jää Sarjamon paikalle maj. Kilpeläisen kom. paikkaan. Lähden tj:n kanssa klo 10,00 etenemään kohti Tinolovon tien haaran maastoa. Matkaa tehdään Saarijärven länsipuolitse, jossa aikaisemmin oli tj-paikkani, edelleen soitten ja kukkuloitten yli, läpi moninkertaisten piikkilankaesteiden, välillä sankkojen kuusimetsien, uudelleen radalle, jossa ryssien kolhoosiasutusta, kurjia asuntoja, likaisia, lattiat harvoja, varmaan ei 10 vuoteen harjattuja, edelleen Orimäkeen, sitten pari km ja olemme perillä kapt. Hännisen komentopaikassa, tapaan Salmion ja Kivikannon.

Hänninen lähtee lepäämään, samoin Salmio. Ratsumestari Penttilä kev.osasto ottaa vastaan Hännisen tehtävät samoin minä Salmiolta. Kartta 1:100000 ei pidä lainkaan paikkaansa. Tarkistusammunta, jonka suoritin osoitti, että peruskorjaukseksi matkaan on otettava 600 m pitempiä. Ammumme Tinolovoa ja Lukkarinmäkeä. Vasemmalla on Jr 15 Veikkolan ja Pekkalan korkeudella 10 D:n joukot Novajassa ja Kaitalassa. 1. komppania Silontajärven eteläpuolella. Kauempana vasemmalla pitäisi omien olla Ohdassa.

Olemme siis entisellä Inkeriläisasutuksella Lempaalan järven rannalla. 1. tulenjohtopaikka on perustettu. Kaarikoski ja Kettunen, joka saapui tänään lomalta miehittää yhden tj.-paikan Tinolovon tien länsipuolella. Ryssän tarkka-ampuja ampui yhden alikersantin ja kranaatista kaatui yksi, kahden haavoittuessa. Nyt on kello 21,00, pimeä ja ulkona satelee. Sulkumaalit on valmistettu Lempaalan järven ja Tinolovon tien väliselle alueelle. Majoitun Penttilän kanssa teltassa, jossa tätä parhaillaan kirjoittelen. Saa nähdä yrittääkö ryssä ensi yönä hyökätä kuten edellisenä, nyt on kuitenkin rauhallista. Yksinäinen ryssän yö-lentäjä lensi vielä linjojemme yllä.

8.9.
Yöllä oma raskaamme ampui häirintää Lempaalanjärven yli johtavalle kannakselle ja maantiesillalle. Ryssä ei vastaa. Koko yön sataa. Aamulla 6,45 työntyi jo partioita tiedustelulle etumaastoon. Muuten vieressämme on ryssän tekemät haupitsiasemat, pienestä kaivauksesta päätellen. Tykistöä on meillä kovasti nyt näillä seuduin, sekä kevyttä että raskasta. Oikealta alkaa H klo 11,00 ja sitä edeltävä tykistövalmistelu. Heti sen jälkeen alkaa jv-aseitten tuli. Tietoa ei ole vielä, H edistyy.

Partio käy ottamassa yhteyttä vasemmalla ja meillä on Harju mukana. Partio palasi parin tunnin kuluttua suoritettuaan tehtävänsä. Ryssä ammuskelee hv-tykeillä ja krh:lla. Kivääritulta on jonkun verran. Kuulin, että tehtävämme tämän kohdan lauetessa siirtyy vasemmalle JR 15:n lohkolle. Klo 15,30 lähti partio etenemään pitkin Lempaalanjärven länsirantaa tavoitteena Kannosjärvessä.

Päästyään Lukkarinmäen kohtaan polki yksi mies miinaan haavoittuen jalkaan. Ryssä avasi takaapäin tulen jonkunlaisesta bunkkerista haavoittaen partion johtajaa. Partio huolsi haavoittuneet taakse ja vetäytyi Pikku-niemeen, jääden siihen yöksi. Oikealla on 10 D:n joukot päässeet Silantojärven eteläpuoliseen maastoon ja meidän yksi joukkue Tinolovon alapuolelle, joten ryssä on selvässä motissa oikealla. Hyvä!

Noin klo 17,00 lähdin itse oikealle, kun siellä oli jotakin vastusta. Siirtelin tulta ja sain sen haluamaani paikkaan, annoin oikein, että “vati” kaatui, samoin krh. Pojat yltyivät vielä kivääreillä ammuskelemaan seisaaltaan ryssiä ja sen uhkarohkeuden maksoi yksi alikersantti hengellään, saaden luodin rintaan. Tilanne näyttää valkenevan meille edullisesti.

Tykistöä on tähän kertynyt kovasti ja kun saan aamulla kevyen lyh. pston tj:een “kelkkaan”, vapaudun tj:eitteni kanssa ja palaan uuteen Humalaan, joka on Saarijärven itärannalla. Ryssän yölentäjä taas samaan aikaan 21,30 kuin eilenkin. Raskaamme ampuu häirintäammuntaa järvikannakselle ja takamaastoon. Rähjäinen päivä, yritämme nukkua klo 22,30. God bay!

9.9.
Harmaa aamu. L.k:n tulenjohtaja lähti mittailemaan ja minä lähdin tutustumaan harrastuksesta oikealle tilanteeseen. Käyn aina Silantajärven rannalla, jossa on päästy jonkun verran eteenpäin. Järven toisella puolella taistellaan jokilinjalla, eikä mitään joukkojaole päässyt Saarijärven eteläpuolelle, kuten eilen ilmoitettiin, vaan on siellä rutkasti ryssiä. Yhteydet puretaan ja lähdemme Saarijärvelle lepäämään. Klo 13,30 saavummekin perille ryssän kenttävartioon. Käyn myöskin Töpinässä Likolammin rannalla. Illalla olemme saunassa. Patterit ampuvat juuri ylitsemme.

10.9.
Kaunis aurinkoinen aamu. Meillä on nyt tilaisuus kirjoitella ja siistiä itseämme ja sen teemme perusteellisesti. Päivä menee hiljalleen patteriemme ampuessa ylitsemme. On aikaa tehdä vähän kirjallisiakin töitä. On laadittava ylennys- ja kunniamerkkiehdotukset ja käyn sen takia töpinässä ja niin onkin ilta käsissä. Telttatarinaa vielä ja iltatee, sekä koisimaan.

11.9.
Syysaamu aurinkoinen. Luovuttelemme jo vanhentuneita karttoja pois, Vuoksen pohjoispuolelta. Tilanne edessä on entisellään, kulkien etulinja Lempaalanjärven koillispuolisesta purosta piste 111 – Kapujäjven pohjoispää – Viisjoki. Palaljoonasta muodostetaan taas 30-miehinen iskusakki, joka patterista 1+7 miestä. Kyselen vapaaehtoisia, ei ilmoittaudu.

Puolustuslinja 11.9.41

Vedetään arpaa kuin ennenmuinoin maailmansodassa. Jännää hommaa. Kaksi numeroitua lappua tjn lapuissa tietää lähtöä vaiherikkaalle retkelle. Arpa vedetään ja lähtijöiksi joutuivat Virtanen O ja Manninen. Illalla 20,30 saa iskusakki ohjeita “reissulle”. Tehtävänä on kuulemma Simolan kukkulan valtaus. Illalla saan kuulla, että minun on lähdettävä tulenjohtueen kanssa samaan “katrilliin”. Aamulla on oltava lähtövalmiina klo 7,00.

12.9.
Aamulla klo 3,00 kävi ?? herättämässä minut ja ilmoitti, että minun on oltava klo 7,00 Vinterin luona, Hälvän komentopaikassa Uusimäessä. Klo 5,00 olemme matkalla. Jalkamiehet viedään hevosilla ja muut ajamme pyörillä. Klo 6,00 olemme perillä. Ilmottaudun. Puhelinmiehet jäävät tähän ja tulenjohtueen kanssa lähden tj-paikalle. Seutu on tavattoman korkeata avointa maastoa. Klo 8-9,30 suoritamme eri p:toilla tark. ammunnan. Klo 11,45 alkavaa katrillia varten. Kaikkiaan 7 p:stoa ottaa osaa valmisteluun, kolme raskasta, 2 järeää ja 2 kevyttä.

Suoritamme t.ammunnan ensin vasemmalla ja sitten siirrymme oikealle p.111 korkeammalle paikalle. Mäestä on hyvä näkyväisyys. Mäellä on tjueita useampia ja liikutaan liian avonaisesti. Tk-kirjeenvaihtajia ja valokuvaajia liikkuu, myöskin valokuvataan ja tarkoituksella filmata tykistön ammunta ennen H:ta. Ryssä on nähnyt liikehtimisemme ja avaa yht’äkkiä krh- tykistötulen kukkulalle. On siinä tarpeeksi hommaa käyttää maata hyväkseen. Tk-sakki lähti sen tien.

Samaan aikaan krh ampui paikkaa, jossa oli 7 tjueen teltta ja meidän pyörämme. Telttaan tuli täysosoma ja 1 lähellä ollut mies haavoittui, meiltä meni kaikki pyörät säpäleiksi ja pyörällä ollut manttelikin on kuin rotansyömä. Klo 11,00 lähdimme kukkulalta vetäen tapsia perässä siihen paikkaan, jossa tapaamme hyökkäämään lähtevät joukot.

Kauppinen lähtee patl. Härkösen mukaan ja minä luutn. Hirvan komppanian mukana. Tapaammekin kompp. ja marssimme 1/2 km rykmentin paikalle erään puron varteen. Klo 11,31 alkoi tykistövalmistelu ja se oli komeata. Ilmassa vinkui ja suhisi ja edessämme jysähtelivät laukaukset.

Välittömästi ammunnan loputtua etuasemiin alkoi kompp. Härkönen edetä ja perässä Hirva. Molemmat komppaniat on kokoonpantu vapaaehtoisista, muista muodostelmista kuin jv. Härkönen ei päässyt kuin 200 m, kun edessä oli lujanpuoleinen vastus. Hirva lähti kiertämään oikealta ja sieltä pääsimme melko helposti eteenpäin. Meiltä on haavoittunut joitain ja pari kaatunut.

Saavumme ryssien leirialueelle, joka on valtava. Hevostalleja ja suuria, ruokasali ainakin 600 syöjälle, kioskeja, joissa paljon (johtajien) kuvia. Puhdistan tj-joukkueeni kanssa leirialuetta, eräässä korsunojassa on 2 ryssää kaatuneena, toinen nuotion päällä levittäen pahaa käryä. Olivat tsajun keitossa kun kp-mies lopetti lähestyvän tsajun juontikohtauksen lyhyeen. Eräs rakennus aivan täynnä kaikenlaisia sot.rääsyjä. Hyökkäysaaltomme on yli leirialueen ja eteneminen jatkuu Simolanmäen eteläreunaan.

Leirialueelta lähtee valtava uusi tie radansuuntaisena Vaskelovoa kohti. Pian olemme aukean reunassa, pieni metsikkö jäi vielä ryssille. Ryssä ampuu krh:lla ja rautatietykillä etumaastoa, saaden jonkunverran vahinkoa. Etsimme Karikosken kanssa tj-paikkaa ensin vasemmalta ja sitten oikealta. Vasemmalla näkyy valtavia valkeaksi maalattuja rakennuksia, kai joku tehdasseutu.

Oikealla radan ja järven välissä on hyvä tj-paikka, johon Karikoski jää. Siitä hallitsee hyvin etumaaston ja rataa pitkän matkaa, mm. Vaskelovon aseman semafoorin n. 400 m:n päässä. Juna ei ole enää käynyt asemalla ja ratakin on rikottu. Ryssiä liikehtii etumaastossa aika tavalla. Muuten meidän tykkitulemme on osunut pitkän matkaa aivan paikalleen. Kauppinen jää lepäämään ja Yli-Paasto tulee hänen tilalleen., ja on saanut siitä jo käskyn Humala 1:stä.

Kun saan tj-puolen järjestykseen, lähden komentoryhmän kanssa Hälvän komentopaikkaan, Vinterin tilalle Uusikylään. Vinteristä tulee p:ston komentaja ja minä tulen hänen paikalleen. Saavumme perille klo 20,00. Päivä on päättynyt ja väsymys vaivaa, onhan tuota taas tänään rähjätty, mutta tuloksena on joku 4 km maata Suomelle lisää. Kaikkiaan 10 kunta kaatunutta ja noin 25 haavoittunutta maksoi kuuluisan Simolan mäen valtaus.

13.9.
Aamu valkeni vähän sateisena. Ryssä yritti törmäillä vähä joka suunnalta, mutta tykkitulella keskeytettiin niiden aikeet. Ryssiä liikkuu etumaastossa aika tavalla. Koko päivän yhtä mittaa puhelinsoittoja. Edessä ovat siis Simola A:ssa Yli-Paasto ja oikealla Karikoski. Pojat ampuvat aika runsaasti, Yli-Paasto ammuttaa radiolla kun ei ole vielä puh.yhteyttä. Ryssäkin ampuu Pakkolan maastoa, ilta rupee lähestymään.

Yksi vanki tuodaan komentopaikkaan. Kertoo, että vastassamme on paljon ryssiä, tykistöäkin on, mutta miten lie ammuksia. Ryssä kuuntelee radiota ja on aivan ällikälläkun kuulee meiltä päin menevän ryssäläisen lähetyksen. Illalla kuuntelemme radiota, hienoa musiikkia, aivan tässä tulee melankoliseksi, ei puutu kuin alkoholi.

14.9.
Tänä aamuna vaihtui jv-osasto. Hälvä lähtee lepäämään kapt. Sainion pataljoona tulee tilalle, aamu melko rauhallinen. Vaihtoa suoritetaan jo osilla. Os. Leppäseltä tuli ilmoitus, että edestä, siis kaakosta kuului pitkiä kk-sarjoja. Ovatkohan saksalaiset jo lähellä. Milloin näemme edessämme Hitler-tervehdyksen?

Klo 10,00 oli patl. Sainio ottanut rintamaosaston os. Hälvältä. Hälvä lähti Orimäen maastoon lepäämään. Klo 14,00 – 14,10 saapui 3 ryssän hävittäjää yllemme ja tulittivat k.k rajusti ja pudottaen pommeja, saamatta mitään vahinkoa aikaan. Vaskelovon aseman seuduilla on kolhoosikylä varustuksineen jota ruvettiin ampumaan sekä raskaalla, että kevyellä tykistöllä.

Klo 15,30 ilmoitti jv, että ryssä tekee paitahihasillaan varustustöitä. Ammuimme sitä heti lujasti ja jv. ilmoitti, että ammunta oli paikallaan. Koko iltapäivän ammuimme aika paljon edessä ilmeneviä maaleja. Ylitsemme viheltää yhtämittaa ammuksia ja putkien laukaukset soivat yhtämittaa korvissamme. Patterissamme sattui tänään putkiräjähdys, mutta ei aiheuttanut tappioita, samoin 1 tykki joutui epäkuntoon ja kun ennestäänkin oli 1 tykki korjattavana oli yhteen aikaan päivästä patterissamme vain 1 tykki, mutta se ei haittaa, sillä vielä on käytettävissä 1 kev. p:sto, 2 kev. patteristoa, 3 rask. p:stoa ja 2 järeää ptria.

Yli-Paasto tuhosi 1 kolmetykkisen ryssän patterin ja Karikoski vaiensi Krh:n. Illalla noin 22 aikaan ryssän kovaääninen kaiutteli internationalea ja laverteli vanhan tapansa mukaan. Heti ammuimme tykistöllä ja laulu jäi kesken. Kuuntelemme vielä Vatasen sotatilannekatsauksen ja hieman musiikkia, maistelemme Helsingin tuliaisia, ei puutu kuin naisia. Jaa-a.

15.9.
Harmaa maanantaiaamu. Rintamalla on hiljaiselo, mitään ei tapahdu. Satelee silloin tällöin, välillä auringon paistetta. Ryssän koneita 3 kpl ilmestyi klo 12,35 Uusimäen aukeelle, yrittäen kk:lla tulittaa vainiolla olleita hevosia ja pommittaen it.kk-asemaa. Iltapäivällä kävi tykistön komentaja, majuri Arra tutkimassa etumaastoa, olin hänen mukanaan. Illalla lähdin tulipatteriin, jossa oli pienet krapukestit. Kallio oli tullut lomalta tuliaisineen.

16.9.
Aamulla menin töpinään ja sieltä lähdin komentajan puhutteluun Huhtin kylään. Autolla meitä vietiin ja tuotiin. Perillä meistä jotkut saivat 4. luokan vapaudenristin tammenlehvien kera. Minä sain myös. Sieltä tulin esikunnan töpinään ja sieltä oman patterin töpinään ja olin yötä siellä.

17.9.
Aamulla lähdin kom.paikkaan hevosella, kapt. Hänninen oli palannut lomalta ja paikka oli siirretty hieman eteenpäin. Päivä meni hissukseen ja Sarjamo saapui klo 18,00. Muodollinen huvitus ja lähdin Yli-Paaston paikalle Simola A-kukkulalle. Olinpaikaksi otin kompp. päällikön korsun, Yli-Paasto lähti ja niin olin omassa hommassani jälleen.

18.9.
Aamulla varhain tähystelin ympäristöä, ryssiä vilisee siellä ja täällä. Leiritulia näkyy joka puolella. Joitain pk-sarjoja ja laiskaa tykkitulta ryssän puolelta. Tämä mäki on aivan paljas, on vaikea liikuskella päivisin ja juoksukäytäviä ei ole vielä ehditty kaivaa. Korsu on valmisteilla. Rinne oli saanut kaksi vankia, toinen kertoi, että Vaskelovoon on tullut täydennysjoukkoja.

Kaiken päivää satelee, mieliala on hieman apea kaikilla. Illalla saamme lujasti krh- ja tyk.tulta kukkulallemme mm. uuden korsutekeleen viereen, metrin päähän, mutta ei vahinkoja tullut. Ilta tuntuu hieman hermostuttavalta. Yö tulee ja hieman vedämme lonkkaa.

Ryssä hyökkää

19.9.
Aamulla klo 4,00 alkoi kova tykistö- ja krh-ammunta kukkulallemme. Se tuntui aivan hyökkäyksen valmistelulta. Kun ammunta hieman hiljeni, ryömin tj-paikalleni. Aamu oli jo valjennut, ryssä maleksii edessä ja sivuilla. Jv. ampuu ja minä ammun sulkuja. Kk-ampuja huutaa patruunoita vierelläni, pk-ampuja huutaa, että meidät saarretaan. Käsken viemään komppanian päällikölle sanan, että miehiä lisää vasemmalle ja panoksia.

Yht’äkkiä ryssä törmää rinnettä ylös, silloin kk oli saanut osuman ja miehet häipyneet. Joka puolella jo vetäytyy. Sanon Manniselle, että nyt lähdemme, annan vielä sulkumaalin ampumiskäskyn, kun ryntään tähystysmontusta, on ryssä siinä, missä kk oli ennen n. 15 m:n päässä. Ryssä ampui, mutta ei osunut, kun pääsin juoksukäytävän suojassa. Päästiin pois pistoolilla ja syöksyin poispäin, en joutanut katsomaan, kuinka Mannisen kävi.

Jalkaväki pakenee, pyydän pyytämällä jalkaväkeä pysymään asemissa, mutta ei mikään auta. Vetäydymme seuraavan kukkulan taakse, pystytämme radion ja annan tulikäskyjä, ryssä tulee jo aivan päin, on sivuuttanut asemamme, tulee aivan yhtenä ryhmänä, kivääritulta annetaan ja kp-tulta, mutta kk-miehet painavat pyssyt olalla ja sanovat, ettei ole panoksia.

Lähetin radiosanoman Sarjamolle: Lähettäkää lisäjoukkoja, muuten menetämme Simola A-kukkulan. Sitten mylly selkään ja taas päin, mutta taapäin, ryssä kintereillä. Multa jäi kaikki varusteet korsuun, kun ryssä oli korsun päällä palatessamme tähystyspaikalta. Minultakin jäi mantteli, reppu kaikkine tavaroineen mitä minulla yleensä oli sodassa mukana, sinne jäi ryssälle kaikki. Vetäydymme. otan Hanhikankaalta kun hän on jo aivan poikki.

Yksi haavoittunut täytyi jättää paareineen rysille. Koukuttaa aika tavalla koko tämä tämän aamun ruljanssi. Joudun erilleen ryhmästäni myllyni kanssa. Ryssän hävittäjät saapuvat pieksämään ja tykistötuli ampuu meitä perään. Tapaan pari raskaan tjueen poikaa matkalla ja kyselen heiltä ryhmää, mutta he eivät tiedä mitään. Maleksin eteenpäin ja ukkoa tulee jo oikealtakin pois, siinä lyödään hevosta lujaa selkään, saavun komentopaikalle.
Sotapäiväkirja n:o 15585 päättyy.

9./KTR 12:n varsinaisen tykistöpatterin sotapäiväkirjasta n:o 15586 on luettavissa 20.9.41 päivän kohdalta:
Klo 5,00. Luutn. Härkönen kaatui.
20.9. Oli patterissa kenttähartaus, jossa pastori Turtola puhui kauniisti ja omisti muistosanoja Luutn. Härköselle.

Kuolinilmoitukseen pastori Turtola oli kirjoittanut: “Luodinreikä sydämen kohdalla rinnassa”.

Todennäköinen Härkösen tj-paikka 19.9.41