Eino Kallio

Eino Nikolai syntyi 19.11.1907 USA:ssa Coloradon Leadvillessä, Nikolai ja Johanna Kallion vanhimpana lapsena. 3-vuotiaana hän tuli äitinsä kanssa Suomeen ja Saarijärvelle kesällä 1911, isän seuratessa perässä syksyllä. Seuraavan vuoden keväällä perhe muutti Nikolain syntymäpitäjän Pomarkun Tuunajärven kotitorppaan.
Eino oppi luku- ja kirjoitustaidot, kävi rippikoulun, varttui nuoreksi mieheksi ja muiden aikalaistensa tavoin hakeutui torppari-isäntätalon Uudentuunan rengiksi. Siellä hän tutustui talossa työskennelleeseen Anna-piikaan, tykästyi, ja 1933 tapahtuneen vihkimisen jälkeen muuttivat Annan kotitaloon Järvelään, Kankaanpään Verttuulle.
Kun talvisota alkoi 1939, lapsia oli syntynyt kaksi tyttöä, Lea ja Aino.

Sotilaskantakortin tietoa:

Kutsunnoista koulutukseen

Eino on ollut kutsunnoissa vasta 32 vuotiaana talvisodan rauhantekoa seuraavana päivänä 14.3.1940, mitoiltaan maanviljelijä oli 164 cm ja 62 kg, hänet on hyväksytty vakinaiseen palvelukseen ja määrätty saapumaan jo viikon kuluttua, 21.3.-40, Koulutuskeskus 8:aan. Siellä hänet määrättiin Os. G. 19.K.:aan. Sotilasvala vannottiin 2.5.1940.

10.5.40 Eino siirrettiin JR20:n 9. komppaniaan, josta edelleen 22.8.-40, 3./I Psto/7 Pr:iin, jossa hänestä tehtiin tykkimies. Koulutuskeskus 8 sijaitsi Jyväskylässä kevääseen 1940 saakka, jolloin se lopetettiin 3.5.-40 annetulla määräyksellä.
6 päivän lomalla hän pääsi käymään 15.9.-21.9.-40.
1907 syntyneenä Eino vapautettiin 7 kk:n aseellisen palveluksen jälkeen 20.10.1940.

Jatkosotaan

Jatkosodassa Eino palveli tykkimiehenä 18.6.-41 – 9.8.-42 välisen ajan 8./K.T.R. 12:ssa. Kun hänet ikäluokkansa perusteella vapautettiin rintamapalveluksesta, seuraava yksikkö oli Niinisalossa Tykistön Koeasemalla pst.miehenä (panssaritorjunta) 9.8.-41 – 25.11.-44, eli kotiutukseen saakka.

8. patteristo Raskaassa Kenttätykistössä perustettiin Kankaanpään Niinisalossa 18.6.-41, josta sotilaskantakorttiin merkityt jatkosodan taistelut etenivät seuraavien paikkakuntien kautta kohti vanhaa valtakunnan rajaa:
Simpele, Kurkijoki, Kilpola, Suvanto, Taipale, Rautu ja Lempaala, jonne yksikkö saapui syyskuun alussa 1941 ja asemasota alkoi.
Einon sotatyöt kestivät kaikkiaan 3 vuotta, 5 kk ja 7 päivää.

Sotapäiväkirjat

Seuraavassa Einon yksikön 8. patteriston sotapäiväkirja hyökkäysvaiheen ajalta vuoden 1942 Niinisaloon siirtoon saakka.

Sotapäiväkirja n:o 15578, 8./KTR 12, 18.6.41 – 12.1.43.
18.6.-41 Keskiviikko.
Patteri kokoontui Pohjois-Satakunnan Kansanopistolla Kankaanpäässä.
19. – 21.6.
Järjestelytöitä.

22.6. Sunnuntai
Matkavalmisteluja. Klo 10 pston lähtöjuhla Kansanopiston pihamaalla. Aluksi veisattiin yhdessä virsi “Jumala ompi linnamme”, jonka jälkeen pston pastori puhui. Veisattiin isänmaan virsi. Sitten seurasi patteriston komentajan, kapteeni Rintalan puhe, missä hän tähdensi molemminpuolista yhteisymmärrystä, palvelualttiutta ja rehtiä sotilashenkeä. Juhlahetken päättäjäisiksi lauloivat aseveljet ja heitä hyvästelemään saapuneet omaiset “Maamme-laulun”.

23.6. maanantai
Kuormaus.
Klo 6,00 lähti patteri Kankaanpään asemalle, jonka junamme jätti 12,10.

24.6. tiistai, Juhannuspäivä
Matka jatkui häiriöittä kuten edellisenäkin päivänä kohti itää. Illalla saavuimme junamatkamme päätepisteeseen Särkisalmen asemalle.

25.6. keskiviikko
Psto suoritti marssin ensimmäiseen asemapaikkaansa yöllä ja aamupäivällä. Seurasi asemien kunnostaminen.

Puolustusasemissa

26.6. torstai.
Asemien jatkuvaa varustamista sekä erikoiskoulutusta.

27.6. perjantai.
Kuin edellisenä päivänä.

28.6. lauantai.
Koulutusta. Iltapäivällä valmistauduttiin asemien vaihtoon.

29.6. sunnuntai.
Klo 3,00 jätti patterimme Parikkalan Innasennurkalla sijainneet ensimmäiset asemansa ja lähti kohti Simpeleen kirkonkylää, jossa uusi asemapaikkamme sijaitsi kirkon välittömässä läheisyydessä. Seurasi asemien kiireellinen kuntoonlaittaminen. Tuskin tämä oli saatu suoritettua, kun seurasi uusi siirtomääräys.

30.6. maanantai.
Uudet asemamme sijaitsevat Simpeleestä muutaman kilometrin takaisinpäin. Patterin päällikön puhuttelussa saimme myöhemmin päivällä tietää, että ylemmällä taholla olisi suunnitelmia muutettu sikäli, että suunnitellun hyökkäyksen asemasta siirryimmekin puolustukseen. Tätä vahvisti myöskin se, että kaikki maalimme, joihin meidän piti kolmansista asemistamme ampua, sijaitsivat rajan tällä puolella.

1.7. tiistai,
Heinäkuu. Täsmälleen klo 0,00 aloitti ryssä sen tähän saakka kiivaimmalla tykistötulellaan. “Vanhojen” mielestä tämä oli kuitenkin vain pientä alkusoittoa ja siksi sitä kai täytynee sanoa, sillä patterimme sijaitsi ammusten kantomatkan ulkopuolella. Meille muistuttivat ammunnasta vain tavallista äänekkäämmät mossahdukset. Yöllistä tykistötulta lukuunottamatta oli päivä rauhallinen.

2.7. keskiviikko.
Ryssä piti meille jälleen ylimääräisen herätyksen, tällä kertaa tuntia myöhempää. Tällä kertaa oli teltasta ulos hiipineiden miesten lukumäärä paljon pienempi, eikä lapio ja kanki karahdelleet soraan enää kuin muutamilla paikoilla. Miehet olivat kaivaneet kuoppansa joko jo päivällä tai eivät katsoneet sitä tarpeelliseksi. Päivällä oli lentokoneita tavallista enemmän ilmassa. Pommittelivat patterimme lähiympäristöjä, tulos: Pommeja vastaava lukumäärä pienempiä ja suurempia kuoppia Karjalan maaperään.
—
5.7. lauantai
Tänään oli patterilla ilon päivä, sillä vihdoinkin pitkän odotuksen jälkeen saatiin yhteys kotirintamaan. Ensimmäiset kirjeet tulivat nim. aamulla piristäen tuntuvasti mieliä, jotka nyt jo kaksi viikkoa jatkuneesta “toimettomuudesta” olivat ehtineet tuntuvasti laskea. Iltaan mennessä oli kirjurin postilaatikko täyttynyt uusista lähtevistä kirjeistä.

6.7. sunnuntai.
Klo 5,00 oli pstollamme tarkkuusammunta. Patterimme ei päässyt osallistumaan siihen, koska ensimmäistä maalia ei voitu tähystää ja toisen ampumamatka oli liian pitkä. Osa patterista oli klo 8,00:sta 16,00:een varustelutöissä patterin toisissa asemissa Simpeleen kirkolla. Klo 14,10 tarkasti 15. divisioonan tykistökomentaja everstiluutnantti Klärich patterin. Naamioimisen parantamista teroitettiin.

7.7. maanantai.
Rauhallinen päivä. Päiväpalvelusohjelmassa erikoiskoulutusta.

8. 9.7.
Erikoiskoulutusta.

10.7. torstai.
Suoritettiin tarkistusammunta klo 13,05. Maali: Perussuunnasta 150 pois, matka 7200 m. Toisten patterien ammunnan perusteella komennettiin: 10 pois, alas 100. Perustyksä ensimmäisen laukauksen jälkeen: 50 alas. Toinen kranaatti oli suutari. Kolmansien jälkeen ei enää annettu kirjausta. Patteri ampui sarjan 5 sek. väliajoin ja lopuksi 1 ryhmää, jolloin 4. tykin nalli jäi syttymättä eikä kranaatti siis saavuttanut maalia. Patteri ampui kaikkiaan 10 kranaattia.

Illalla muistivat patteriamme sekä omat että seutukunnan lotat. Edelliset toivat meille erittäin tervetullutta tupakkaa ja karamelleja ym. Jälkimmäisillä oli mukanaan korviketta “käntyn” kera. Kauppa kävi kuin markkinoilla ikään, sillä vääpeli oli järjestänyt samanaikaisesti palkanmaksun ja rahan paino tuntuu pojista varmaankin kovin epämukavalta, koska siitä vapautuminen tuntuu käyvän kovin helposti.

11.7. perjantai.
Patteri omistautui jälleen tietojensa täydentämiseen.

Asemien vaihto

12.7. lauantai.
Klo 13,00 tiedoitti patterin päällikkö asemien vaihdoksesta. Patteri lähti liikkkeelle klo 14,30 ja saapui asemiin Simpeleen kirkon läheisyyteen klo 15,15. Ampumavalmius ilmoitettiin klo 16,00. Tulitoiminta alkoi klo 17,48, siis 12 min. ennen H-hetkeä. Ammuntaa jatkui yhtämittaisesti klo 18,00:aan. Tämä aika patteri ampui 228 kranaattia. Osan ajasta oli 4. tykki toimintakyvytön iskurin kärkikappalen lyhyyden takia. Tilalle vaihdettiin kuitenkin uusi, jonka jälkeen tykki jälleen osallistui tulitoimintaan.

13.7. sunnuntai.
Patteri vietti yönsä taivasalla. Telttoja ei pystytetty lämpimän sään ja odotettavissa olevan lähtökäskyn vuoksi. Vuorokauden aikana suoritettiin kaikkiaan 15 eri ammuntaa. Ammuttu kranaattimäärä 447. Ammunnan aikana huomattiin, että 4:nen tykin luisu oli liian suuri ja myöhemmin illalla määräsikin pston asemestari tykin jäämään pois toiminnasta. Ryssän tykistötoiminta oli vähäistä, mutta kuitenkin säännöllistä sikäli, että heti kun meidän puolelta oli maali saatu ammuttua, lensi etumaastoomme muutamia kranaatteja toiselta puolen rajaa. Mitään vahinkoja eivät nämä saaneet aikaan.
Venäläisten lentotoiminta oli ajoittain melko vilkastakin. Koneet olivat yleensä vanhoja hitaita kaksitasoja. Ilmatorjuntamme kohdisti aina voimakkaan tulen laivueita kohden ja patteristamme nähtiin melkoisella varmuudella kahden koneen syöksyvän maahan.
Klo 19 tienoissa kävi pston komentaja yhdessä huoltopäällikön kanssa patterissa ottamassa selvää ampumamahdollisuuksistamme Koitsanlahden suuntaan. Tykit eivät kuitenkaan saaneet pois tarpeellista määrää ja ampumasektorinkin raivaaminen olisi tuottanut suuria vaikeuksia. Oli siis ryhdyttävä valmistamaan uusia asemia. Ne sijoitettiin aivan nykyisten asemien eteen, perussuuntaan 18-00. Klo 23,00 oli patteri ampumavalmis.

Ryssän tykkitulen aikana sattui valjakkopaikalla seuraava huvittava tapaus:
“Lännen lokari” alias tkm. Hakala oli valinnut sirpalesuojakseen vanhan maahan kaivetun kellarin. Yht’äkkiä kuului tavallista kovempi jysäys ja samassa kuopan katto sortui sisään “Pamaus, pommi, apua!” huutaa hevosmiehemme. Toverit rientävät paikalle ja auttavat pelästyneen miehen ylös kuopasta. Kun tämä sitten katsoo, kuinka suuren kuopan “pommi” oli tehnyt, huomaakin hän suureksi ihmeekseen, että katon sortuminen oli aikaansaanut hänen oma hevosensa, joka räjähdyksen pelästyttämänä oli hypännyt kellarin katolle ja painollaan pudottanut sen hoitajansa niskaan. (Päiväkirjan tarkastaja oli vetänyt ristit em. jutun päälle).

14.7. maanantai.
Patteri vietti rauhallisen vuorokauden. Suoritettiin vain yksi ammunta klo 12,40.

15.7. tiistai.
Yöllä klo 3,35 heräsi patteri tavallista kovempaan tärähdykseen ja pian tämän jälkeen syöksyivät ulkona nukkuneet “korsuun” t.s. paikalla sijainneen rakennuksen suurehkoon kellariin. Siellä selvisi, että kranaatti oli tullut aivan kolmannen ja neljännen tykin väliin, kaatanut useita puita ja haudannut alikersantti Jussi Santin hiekkaan sekä lyönyt hänen korvansa lukkoon. Mitään pahempaa ei tämä eksynyt kranaatti onneksi aikaansaanut.
Klo 16 muutimme takaisin ensimmäisiin paikalla oleviin asemiin. Illalla muistivat omat lotat meitä jälleen korvikkeella ja korpuilla.

16.7. keskiviikko.
Yöllä klo 1,00 oli patterilla hälytys ja sitten aina noin tunnin väliajoin aamuun saakka. Ammuskulutus, kaksi illalla tapahtunutta ammuntaa mukaan luettuna, oli 170 kranaattia.

17.7. torstai.
Yöllä kävimme suuntaamassa tykit annettuun maaliin. Ammuntaa ei kuitenkaan suoritettu.

Hengähdystauko

23.7. keskiviikko.
Tasan viikon kestävän tauon jälkeen pääsimme jälleen toimintaan käsiksi. Klo 23,00 ampui patterimme 10 ryhmää. Jälkeenpäin saimme tietää, että maalina oli ollut eräs ryssän patteri, joka tuhoutui. Patteriin saatiin radio.

26.7. lauantai.
Klo 23,25 ammuimme 5 rhm.

27.7. sunnuntai.
Jaosupseeri, vänrikki Paksula vapautettiin sivilitoimensa vuoksi. Uudeksi jaosupseeriksi siirrettiin vänrikki Purhonen tulenjohtueestamme.
—
30.7. keskiviikko.
Klo 21,05 alkoi marssivalmistelutyöt. Patteri jätti Simpeleen kirkon luona olevat asemansa klo 23,10.

Tykkivaljakko asemien siirrossa.

31.7. torstai.
Patteri saapui uuteen asemapaikkaansa klo 1,20. Ampumavalmius klo 4,30. Patteriaseman koordinaatit x= 1001, y= 6571, z= 70. Perussuunta 20-00.
Klo 12,12 alkoi tulivalmistelu, joka päättyi 12,34. Ryssä ampui laimeasti ja kauaksi patteristamme. Vasta 16 jälkeen osuivat ne lähemmäksi, ollen tällöin kuitenkin pitkiä patteriasemaamme nähden. Noin klo 17,40 saapui tieto valjakkopaikalta, että siellä oli haavoittunut muutamia hevosia. Tarkemmin tutkittaessa osoittautui, että 1 hevonen oli heti kaatunut. Haavoittuneita oli 6, joista 3 vaikeammin haavoittunutta oli heti ammuttava. Tappiot siis 4 kuollutta ja 3 haavoittunutta hevosta.
Ammuskulutus vuorokauden kuluessa 279 kranaattia.

1.8. perjantai.
Yöllä ei tulitoimintaa. Päivällä sensijaan aina pienin väliajoin.

2.8. lauantai.
Tulitoimintaa pitkin päivää. Klo 18,45-19,25 oli yhtäjaksoista ammuntaa. Ryssä ei häirinnyt patteriamme mitenkään.

Rajan ylitys

3.8. sunnuntai.
Asemien vaihto. Lähtö klo 8,50. Rajan ylitti kärki klo 10,42. Uusiin asemiimme saavuimme pioneerien rakentamaa huoltotietä pitkin klo 12,30. Oikea jaos oli ampumavalmis klo 14,30 ja koko patteri 15,20. Patterin koordinaatit x=– y=– Z=80, perussuunta 22-00. Oikea jaos sai klo 15,00 määräyksen valmistautua matkaan ja 18,15 jättikin oikea jaos vasemman ja lähti edelleen vihollisen puolelle työnnetyn kiilan pohjaan. X=0546, Y=7071, ps= 16-00.
Ryssä sai ehkä lentokoneistansa ja oman ammuntamme avulla selville patterimme aseman, koska antoi keskityksen klo 20,15. Eräs kranaateista osui 5 m:n päähän. Vahinkoja ei tapahtunut. Klo 18,21 ammuimme ensimmäiseen maaliimme näistä asemista. Ammuskulutus 16 kranaattia.

4.8. maanantai.
Patteri ampui 18,30 lähtien tunnin ajan. Ammuskulutus vuorokauden aikana 43 kranaattia.

5.8. tiistai.
Tulivalmistelu yöllä klo 3,28. Ammuntaa jatkui sen jälkeen kiinteästi aina klo 13,30 saakka. Ammuttu kranaattimäärä 449. Iltapäivällä klo 14,30 tienoissa osui eräs ryssän kranaatti lähelle lääkintämiesten sirpalekuoppaa. Ilmanpaine heitti ulkona olleen sairaankantaja tkm. T. Myllymäen kumoon ja aikaansai verenvuodon hänen sisäelimistään. Hänet lähetettiin JSp:aan.

6.8. keskiviikko.
Asemienmuutto. Oikea jaos jätti asemapaikkansa klo 14,10. Vasen jaos yhtyi siihen klo 16,10. Uuteen asemapaikkaan saavuimme klo 19,00. Patteriaseman koordinaatit x= 0263, y= 7135, X=60. Perussuunta 15-00. Emme olleet saaneet vielä asemia valmiiksi, kun seurasi uusi marssikäsky. Marssiportaan ylitimme klo 23,00.

7.8. torstai.
Asemissa (asemamme n:o 7) olimme klo 1,30. Patteri ampumavalmis klo 3,30. Aamulla klo 9 aikaan lensi patterimme yläpuolella 3 venäläistä lentokonetta, jotka ryhtyivät tulittamaan konekiväärillä edessämme olevalla huoltotiellä kulkevaa toimitusjaosta. Tällöin kaatui 2 miestä ja 4 haavoittui, heistä 3 pahemmin. Lääkintämiehemme antoivat ensiavun haavoittuneille. Päivän kuluessa suoritimme vain yhden ammunnan.

8.8. perjantai.
Vaihto asemiin järjestyksesä N:o 8. Liikkeelle lähdimme klo 3.30. Perillä asemissa klo 5,20. Patteri ampumavalmiina klo 7,10.
Asemien vaihto. Lähtö klo 22,20 järjestyksessä asema N:o 9.

9..8. lauantai.
Perillä asemissa klo 5,40. Ampumavalmis 8,25. Ammuntaa suoritettiin pitkin päivää.

Tykistön torjuntataistelu

10.8. sunnuntai
Koko yö suoritettiin ammuntaa.
Asemien vaihto. Lähtö klo 10,20. Perillä 12,00. Ampumavalmis 13,30. Asemiemme järjestyksessä 10. Ammuntaa suoritimme ahkerasti. Illalla klo 22 aikaan ammuimme erääseen aluemaaliin 25 ryhmää ja tällä, kuten tulenjohtueestamme ilmoitettiin, torjuimme ryssän hyökkäysyritykset. Jalkaväeltä oli nimittäin loppuneet ammukset ja näin joutui tykistö yksin torjumaan venäläisten etenemispyrkimykset.

11.8. maanantai.
Yöllä suoritettiin ahkerasti ammuntaa. Asemien vaihto. Lähtö klo 13,40. Perillä asemissa (N:o 11) klo 14,30. Ampumavalmius klo 15,05. Koko illan suoritimme häiritsemisammuntaa viiteen maaliin, joissa oli tiekohteet, joita viholliset käyttivät perääntyessään.

12.8. tiistai.
Asemienvaihto. Lähtö klo 13,50. Perillä asemissa (N:o 12) klo 15,00. Ampumavalmius 17,30. Illalla oli tulitoiminta hyvin vilkasta. Jostakin kummallisesta paikasta osui muutama ryssän kranaatti patterimme läheisyyteen. Vahinkoja ei tullut.

13.8. keskiviikko.
Tulitoiminta päivän kuluessa vilkkainta mitä meillä tähän saakka on ollut.

14.8. torstai.
Häiritsemisammuntaa koko aamuyön. Tätä suorittaessa tapahtui 1. tykissä klo 4,15 putkiräjähdys. Syytä ei ole saatu selville, mutta johtui se arvatenkin sytyttimestä. Putkiräjähdys tapahtui kilven etupuolella, joten ei miehille sattunut minkäänlaista vauriota. Tykki siirrettiin A.T.P:aan. Ammunta edelleen vilkasta. Klo 15 aikaan ammuimme häirintämaalina erästä tietä.

Yksikön ensimmäinen kaatunut

15.8. perjantai.
Klo 9,10 tapahtui toinen putkiräjähdys. Tällä kertaa 4. tykissä ballistisia 1/2 pp kranaatteja ammuttaessa. Tykin miehistö ei vahingoittunut. Ammunta edelleen vilkasta.
Saapui tieto, että tulenjohtueestamme oli kaatunut tkm. Väinö Kukkumäki. Hän oli ensimmäinen, joka patteristamme uhrasi henkensä isänmaan puolesta.

16.8. lauantai.
Putkiräjähdyksissä rikkoutuneet tykit saatiin tänään korjattuina takaisin. Korjaus oli siis tapahtunut erittäin nopeasti. Ammunta vilkasta. Klo 22,20 lainattiin patterimme ensimmäinen tykki 9. patteriin.

17.8. sunnuntai.
9. patteri palautti tykkimme klo 5. Klo 6,00 tulivalmistelu. Muuten päivä tavallista rauhallisempi.

18.8. maanantai.
Vaihdettiin perussuunta 25-00:sta 20-00. Tätä varten täytyi kaivaa uudet tykkimontut. Vaihtamiskäsky saatu klo 13,30. Patteri oli ampumavalmis uuteen perussuuntaan klo 16,45.

19.8. tiistai.
3. tykki lähetettiin korjattavaksi, syynä hidastin- ja palautinlaitteen huonous, suuntauslaitteessa epätarkkuus ja kuplan rikkoutuminen. Tulitoiminta ei erityisen vilkasta.

20.8. keskiviikko.
3. tykki tuotiin takaisin korjattuna. Patterissa jälleen täys määrä tykkejä. Tulitoiminta ei erikoisen vilkasta.

21.8. torstai.
Tulitoiminta tavallista.

Lähtö Hiitolasta

22.8. perjantai.
Asemienvaihto. Lähtömääräys klo 10,10. Lähtö 11,15. Tie, jota pitkin patterimme marssi suurimmaksi osaksi hyvää valtamaantietä. Perillä asemissa klo 12,10. Asemapaikka suurehko peltoaukeaman reuna tiheätä pensaikkoa. Ilmasuoja hyvä. Asemien kaivuu kohtalaisen helppoa. Ampumavalmius klo 13,40. Ammuntaa ei.

23.8. lauantai
Aamulla ei ehditty ampua laukaustakaan, kun tuli käsky valmistautua matkamarssille klo 9,30. Marssivalmistelut tehtiin erikoisen huolella, silla edessä oli pitkähkö matka. Lähtö Tiuralan kylän liepeillä, Paksujalan tiehaaran läheisyydessä olevista asemista klo 12,30.
Matka tapahtui ensin pienempää kunnantietä myöden Hiitolan Asemakylään johtavalle valtamaantielle. Hiitolan kirkonkylän sivuutimme klo 15 tienoissa. Sieltä marssi jatkui edelleen hyvää valtamaantietä kohti Käkisalmea, jossa pidettiin ensimmäinen pitempi marssitauko. Täydellisesti raunioituneen Käkisalmen kaupungin jätimme klo 24,00.

24.8. sunnuntai.
Käkisalmesta marssi patterimme heti 7. patterin jäljessä, jonka olimme edellä mainitussa paikassa saavuttaneet. Tie oli edelleen valtamaantietä, kunnes poikkesimme Pyhäjärvelle johtavalle tielle. Tämä oli kylläkin mäetöntä, mutta pehmeätä. Klo 5,30 saavuimme tavoitteeseemme Pyhäjärven pitäjän P-kylän liepeille. Täällä majoittui patteri tien vieressä olevaan pieneen männikköön, jonka toisessa reunassa virtasi suurehko, kirkasvetinen oja, josta sai hyvää juomavettä. Lopun ajan vuorokaudesta käytti patterimme varusteiden kunnostamiseen, puhdistautumiseen ja ennen kaikkea lepoon. Tähän saakka suorittamamme marssimatka oli n. 70 km.

25.8. maanantai.
Aamupäivän käytimme jälleen lepäämiseen. Klo 13,00 sai patteri määräyksen valmistautua asemiinajoon Laatokan rannalle. Lähtö tapahtui klo 15,00. Marssimatka n. 3 km metsätietä. Perillä klo 15,50. Oikea jaos asettui asemiin Sortanlahden pohjukkaan, ampumasuunnan ollessa Sortanniemen kärkeen. Asemat helppotöiset. Jaos ampumavalmis klo 19,20. Vasen jaos jatkoi matkaa n. 1 km vasemmalla olevan niemen kärkeen. Jaos irtaantui oikeasta klo 17,20. Perillä asemapaikallaan klo 17,45. Ampumavalmis klo 19,30. Ampumasuunta Konevitsan saareen.

26.8. tiistai.
Asemista ei ammuttu laukaustakaan. Patteri jatkoi päiväksi keskeytynyttä marssiaan. Lähtö tapahtui klo 13,30. Marssimatka km vaihtelevia teitä. Tie Laatokan rannalta isolle tielle erittäin huonoa, osittain lentohiekan peittämää. Senjälkeen matka jatkui hyvää valtamaantietä aina Sakkolan asemalle saakka.

Saaprun kylässä oli klo 17,30 n. 2 tunnin tauko, jonka aikana oli ruokailu. Tauon aikana kierteli 3 ryssän hävittäjää kolmeen otteeseen levähdyspaikkojemme yläpuolella ryhtymättä kuitenkaan mihinkään toimenpiteisiin meitä vastaan. Illan alkaessa hämärtyä jatkettiin marssia klo 20,00 Sakkolan asemalle. Marssimatka piteni tätä kautta kuljettaessa kyllä jonkin verran, mutta tämä toimenpide oli välttämätön, koska ryssä ampui häiritsemisammuntaa Sakkolan kirkonkylän kautta kulkevalle tielle. Sakkolan asemalta emme myöskään voineet marssia suoraan Kiviniemeen, koska ryssä täälläkin suoritti häiritsemisammuntaa. Käännyimme siksi Osuuskaupan kohdalta Pannusaareen vievälle tielle. Ohitettuamme kylän käännyimme erittäin huonolle metsätielle, joka muutaman kilometrin kuluttua yhtyi Kiviniemen Kasarmille vievälle tielle.

Vuoksen rannalle

27.8. keskiviikko.
Kiviniemen kasarmilta marssimme edelleen parin kilometrin päähän valitulle levähdyspaikalle. Perillä olimme klo 4,10. Päivän patteri käytti lepoon. Illalla klo 23 saapui marssikäsky.

28.8. torstai.
Marssille lähdimme klo 1,00. Tie oli hyvää, joskin kiersi paljon edessä olevien vesiesteiden takia. Pyörillä liikkuvat miehet lähtivät oikotietä ylittäen erään joen (Vuoksen) veneillä. Pyöräilijöillä oli matka noin 10 km, kun taas patterilla n. 30 km. Edeltäpäin lähteneet miehet olivat perillä tulevalla asemapaikalla klo 3,15. He ryhtyivät heti aseman valmistelutöihin. Kun varsinainen patteri klo 6,30 saapui, olivat asemat valmiit sektorin raivausta lukuun ottamatta. Patterin asemapaikka sijaitsi n. 2 km Vuokselan Ns. talosta Vuoksen rannalle johtavan tien vasemmalla puolella olevassa metsikössä. Asemapaikka ei erikoisen hyvä. Ilmasuoja kohtalainen. Ampumavalmius klo 9,20.

29.8. perjantai.
Päivän kuluessa ammuttiin muutamia häirintämaaleja. Ryssän puolelta saatiin muutama kranaatti patterin läheisyyteen.

30.8. lauantai.
Klo 7 aikaan ampui patteri pitkähkön aikaa erästä ryssän tähystystornia. Pian tämän jälkeen saimme keskityksen ryssän taholta. Mitään vaurioita ei kuitenkaan sattunut. Ryssä oli luultavasti saanut asemamme selville äänenmittauksella edellisen ammunnan aikana. Klo 17,00 sai patteri marssimääräyksen. Marssille lähdettiin klo 19,45. Tie oli koko matkan hyvää valtatietä. Klo 24,00 saavuimme Vuosalmen ponttoonille.

Vuoksen ylitys

31.8. sunnuntai.
Patteri pysähtyi n. klo 2,30 Kiviniemeen johtavan tien varteen Salmenkaidan ja Vuoksen välille. Marssimatka 35 km. Klo 8 jatkettiin marssia, sillä jalkaväki oli marssimme aikana edennyt 10 km. Klo 11,05 asetuimme asemiin samaisen maantien varteen erään lammen rantaan. Patteri oli ampumavalmis klo 12,05. Asemapaikka verrattain hyvä. Raivaustöitä vähän. Asemista ammuttiin vain muutamia maaleja.

1.9. maanantai.
Asemienvaihto. Patteri lähti liikkeelle klo 14,30. Nurmijärvelle johtavaa tietä pitkin. Ohitettuamme Nurmijärven käännyimme pehmenneelle metsätielle, josta edelleen jalkaväen huoltotielle. Tämä huoltotie oli niin huonoa, että vain vaivoin saatiin 2 tykkiä ja kuormasto sen kautta maantielle. Vasen jaos ja kss. ajoneuvo joutuivat palaamaan takaisin Nurmijärvelle ja kiertämään Petäjärven kautta määräpaikkaan. Oikea jaos ja ajoneuvot saapuivat Mäkrän kylään klo 23,10. Tykit ajettiin asemiin ja patteri asettui lepäämään. Asemapaikka suuren aukean reunassa tuuheassa metsikössä.

2.9. tiistai.
Patteri lähti klo 15,45 marssille Mäkrästä Raudun kirkolle johtavaa tietä. Raudun kirkolle saavuimme klo 17,30 tienoissa. Sieltä käännyimme Sirkiänsaarelle johtavalle tielle, jota kuljimme n. 2 km:n matkan. Käännyimme sen jälkeen suoraan etelään johtavalle metsätielle, joka oli hyvin mäkistä ja pehmeätä. Noin 6 km kuljettuamme pysähdyimme ajaaksemme asemiin. Suunniteltu asemapaikka-alueemme oli vielä ryssien hallussa, niin että oli valittava asemat taaempaa. Perillä asemissa klo 22,20. Paikka oli korkealla mäellä, josta metsä oli palanut. Patteri ampumavalmis klo 23,40.

Vihdoin perillä

3.9. keskiviikko.
Asemista ei ammuttu. Asemanvaihtomääräys klo 10,30. Patteri lähti liikkeelle klo 11,30 samaa tietä kun oli tullut edellisiin asemiin. Marssimatka n. 3 km. Perillä asemissa klo 12,10. Ampumavalmius klo 13,00. Asemapaikka sijaitsi Niittyjärven kylässä lammen rannalla. Paikka melko hyvä. Raivauksia vähän. Ilmasuoja ei erikoinen. Asemista ammuttiin jo samana päivänä.

4.9. torstai.
Päivän kuluessa ammunta hyvin vilkasta. Miehillä oli tilaisuus kylpemiseen lähellä sijaitsevassa saunassa.

5.9. perjantai.
Vilkas ammunta jatkuu edelleen.

6.9. lauantai.
Ammuntaa kuten edellisinäkin päivinä. Kannuskuoppia laajennettiin niin, että saatiin 800 pois perussuunnasta. Patteristamme komennettiin 1 upseeri ja 8 aliupseeria ja miestä iskujoukkoon. Kaikki patteristamme lähteneet olivat vapaaehtoisia.

Vielä yli rajan

7.9. sunnuntai.
Asemienvaihto. Vaihtomääräys klo 8,00. Patteri lähti liikkeelle klo 9,00 kulkien samaa tietä kuin edellä. Suomen ja Venäjän entinen valtakunnanraja ylitettiin Koskijärven eteläpuolella klo 9,45. Tie kääntyi senjälkeen suoraan itään. Patteri ajoi asemiin Saarijärven koillispuolelle klo 10,35. Ampumavalmius klo 12,10. Asemapaikka erittäin hyvä, erään metsäaukeaman reunassa. Kaivaus- ja raivaustyöt helpot suorittaa. Ilmasuoja hyvä. Päivän kuluessa ammuttin pariin maaliin useampaan kertaan.

8.9. maanantai.
Päivän kuluessa suoritettiin ammuntaa pariin maaliin useampaan otteeseen.

9.9. tiistai.
Ammunta melko vilkasta.

Puolustusasemiin, asemasota alkaa.

10.9. keskiviikko.
Asemamme määrättiin puolustusasemiksi. Tätä silmälläpitäen suoritettiin kaivaustöitä. Teltat upotettiin maahan. Valmistettiin lisäksi sirpalekuoppia. Toiminnan puolesta päivä hiljainen. Mitään ammuntaa ei suoritettu.

Tälläkin yksiköllä alkaa asemasotavaihe. Seuraavassa vain poimintoja sotapäiväkirjan loppuvuoden ajalta merkittävämmistä tapahtumista.

19.9. klo 2,15 tapahtui putkiräjähdys perustykissä, johtui arvattavasti sytyttimestä. Klo 14,30 tapahtui toinen putkiräjähdys, tällä kertaa 1. tykissä, syyksi arveltiin putken päällä poikittain ollutta suunsuojusta.
28.9. Taiteilija Vuorisalon ikäväntorjuntapatteri esiintyi.
12.10. Oikea jaos muutti valmistuneeseen korsuun.
20.10. Armeijan uudestijärjestelyt alkoivat meidän patterin osalla.
23.10. Patterin päällikön puhuttelu hajaantuvalle patterille, tulipatterista otettiin valokuvia.

26.10. Patteri lähti marssille klo 6,40. Perillä leirialueella Huhti maastossa, lähellä esikuntaa klo 7,55. Pois siirtyvien miesten lähtökatselmus, jonka piti pston komentaja kapt. Rintala klo 10 – 11,15. Heti sen jälkeen miehet lähtivät. Uusia miehiä saapui I patteristosta iltapäivän kuluessa.

27.10. Patteri marssi uudelle asema-alueelle yli Viisjoen, Korleen pohjoispuolella oleviin aikaisemmin tiedusteltuihin asemiin. Patterin hajanaisen ryhmityksen vuoksi jouduimme siirtymään takaisin Korleen ja Aliskan väliseen maastoon, mistä saimme hyvät asemat ryssien entiseltä leirialueelta.

28.10. Talleja ja korsuja alettiin rakentaa.

28.10. Rintamavastuu siirtyi meille klo 12,00, minkä jälkeen suoritettiin tarkistusammunta.
8.11. Vasen jaos muutti korsuunsa.
9.11. Oikea jaos muutti korsuunsa.

27.11. Patterinpäällikkö luutn. Mäkeläinen, joka oli komennettu metsänhoitaja virkaansa hoitamaan, piti patterille jäähyväispuheen, luovuttaen samalla patterin päällikkyyden luutn. Salmiolle.
4.12. Valmistuneessa saunassa käytiin ensi kerran vihtomassa.

5.12. KTR 12:n komentaja, ev.luutn. Harvila toimitti tarkastuksen patterissa ja totesi, että kaikki oli hyvässä kunnossa.
6.12. Itsenäisyysjuhlassa asennusryhmän johtaja, alikersantti Päivike ylennettiin kersantiksi.
15.12. Sittenkin Pstoissa kauan odotettu ja hartaasti toivottu kotiuttaminen voittamattomien liikennevaikeuksien takia oli lykkääntyvä yli joulun, komennettiin 5 miestä kotiseutuun, 2 Kankaanpäähän, 2 Poriin ja 1 Tyrvääseen keräämään joulupaketteja.
22.12. Pakettikomennuskunta palasi. Vaikeat lumiesteet tiellä.

Joulunviettoa rintamalla

23.12. Korsujen siivousta. Joulukuusi tuotiin korsuun. Suoritettiin muitakin töitä joulun vastaanottoa varten.

24.12. Pystytettiin joulukuusi ulos, johon laitettiin oikein kynttilöitäkin. Lotat kävivät jakamassa tuntemattomien sotilaiden paketit. Pston pastori kävi toivottamassa Hyvää Joulua. Aattoilta sujui hauskassa seurustelussa.
25.12. Jumalanpalvelus klo 6,00. Lotat ja patterin upseerit olivat oikealla kahvilla asemakorsussa. Iltapäivällä oli samassa korsussa koko patterin “Tietokilpailu”. Voittajana suoriutui tulipatteri.

26.12. Jatkettiin joulunviettoa, kukin omalla tavallaan.
31.12. Iltapäivällä saunassa käynti. Otettiin uusivuosi vastaan korsussa radiota kuunnellen. Onnellista uuttavuotta kaikille!

Uusi vuosi 1942 alkaa

1.1. Tietokilpailut päivällä klo 13,00, voittajana taas tulipatteri täysin pinnoin.
4.1. Kaadettiin tukkeja vaihtoasemien luota.
5.1. Vaihtoasemia kunnostettiin, patterilla oli luutn. Koiviston puhuttelu. Puhtausviikko alkoi.
8.1. Nähtiin ilmataistelu, jossa 5 omaa hävittäjää ampui 3 ryssän hävittäjää alas.
30.1. Kiväärien ja kaasunaamarien tarkastus. Suoritti ptr:n päällikkö.

11.2. Kotirintamalta kävi “ryhmä Muttonen” tutustumassa korsu- ym. elämään. Ryhmän johtajana El.lääk.luutn. Muttonen, jäseninä kansanedustaja Aarniokoski ja isäntä Päivike.
15.2. Hiihto- ja mäenlaskuharjoituksia.
16.2. Puhelinryhmien johtajilla oppitunti Pstossa. Hiihtoammuntaharjoitus. Klo 20,00 “Propakanda”-ammuntaa.
17.2. Lomalle lähtijät kävivät täitarkastuksessa. Uusi määräys joka tuli tänään voimaan.

3.3. Kivääri- ja suksitelineiden kunnostamista. Suoritettiin Ptrin massahiihtojen ensimmäinen kilpailu. 8. patterista otti osaa 25 miestä.
5.3. Massahiihtojen toinen kilpailu. 8. ptrista otti osaa 26 miestä.
8.3. Massahiihtojen kolmas kilpailu. Patterista 28 miestä.
9.3. Aamulla oli tulipatterilla ajoharjoitus. 8,20 patteri marssivalmiina. Lähtö tapahtui 8,25 ja vaihtoasemissa, jonne ajo suoritettiin, oltiin 8,50. Klo 9,50 oli patteri ammuntavalmis. Klo 9,55 komennettiin ajoon, jonka jälkeen patteri lähti takaisin varsinaisiin asemiin. Perillä oltiin klo 10,40.
10.3. Massahiihtojen neljäs kilpailu. 8. patterista 14 miestä.

14.3. Raudun Leinikylässä alkoivat hiihtokilpailut. Kilpailulajina oli ampumahiihto. 8. ptrsta otti osaa luutn. Koivisto, alik. Pitkäranta, alik. Löytöluoma ja tkm. Alanen.
15.3. Hiihtokilpailut jatkuivat, lajeina 20 km:n murtomaahiihto ja upseerien pistooliampumahiihto. 8. ptrista otti osaa hiihtoon tkm. Alanen ja tkm. Hakala. Luutn. Koivisto pistooliampumahiihtoon.
23.3. Ensimmäinen kaunis ja lämmin kevätpäivä.
25.3. Marian Ilmestyspäivä. Siivous- ja saunapäivä. Aseveli-ilta parakissa.

13.4. 13 miestä lähti siviiliin, nimittäin ikäluokat vuoteen 1901 asti.
2.5. Lääkärintarkastus, miehet luokiteltiin.
17.5. Sankarivainajien muistojuhla.
25.5. Tänään tuli patteriin täydennysmiehiä, niitä oli 8 miestä ja ovat nuoria 23 ja 24 syntyneitä, joukossa on pari jotenkin ummikko ruotsalaista.
27.5. Perunanistutusta Aliskassa.
29.5. Perunanistutus jatkuu. Vaihto nuoret miehet vanhempiin, jotka tulivat 9. patterista. Keittiölle tehty kaivo valmistui.

4.6. Sotamarsalkan 75-vuotis päivä. Kenraali Hersalon puhe ja katselmus sekä ohimarssi. Tänään saatiin juhlapäivän kunniaksi m.m. juhla-ateria, sekä annos jaloviinaa mieheen sekä ylimääräinen tupakka-annos.
8.6. Ammuttiin maaliin ryssän komentopaikkaan 16 kranaattia, matka 10640 m.
24.6. Juhannuspäivä ja urheilujuhlaa.

14.7. Aloitettiin heinän kaato.
9.8. Kolme miestä tiiliä hakemassa Raudusta.
Tällä päivämäärällä Eino on siirretty Niinisaloon.

Palvelus vuoden 1942 aikana on sotapäiväkirjojen mukaan ollut melko turhauttavaa ja varmasti miesten mielestä aivan turhaa oleskelua sotatoimialueella, ilman mahdollisuutta päästä kotiseudulla odottaviin töihin käsiksi. Syntyikin pientä kapinahenkeä kotiuttamisen viipymisen takia.

Niinisalossa tykistön koeasemalla.

Eino pääsi kuitenkin lähemmäksi kotipaikkaansa ja luultavasti oli helpompaa päästä kotilomalla vaikka viikonlopuksi.

Tykistön koeaseman päiväkirjoja ei ole arkiston hyllyiltä löytynyt, ei ainakaan kopioitu digi-tiedostoon.