Edvin (Etvi) Kallio, Jatkosodan polku

Toinen maailmansota jatkui muualla Euroopassa ja yhä uusia alueita maan äärissä joutui sotasaappaiden tallaamaksi. Suomessa oltiin varpaillaan ja suhteellisen varmana siitä, että sota vielä alkaa ja menetetty Karjala otetaan takaisin.

Edvin Ilmari Kallio

Äitienpäiväjuhla Laitilan koululla -41

Kevät on kuitenkin toivoa täynnä, myös omassa kotikylässäni Pomarkun Tuunajärvellä. Äitienpäiväjuhlia järjestettiin perinteiseen tapaan kylämme kansakoululla, johon opettaja Eero Kumento oli tällä kertaa kutsunut myös kaikki kylämme isät osallistumaan. Päivän tapahtumista isäni on kertonut nuoremmalle veljelleni myöhemmin, kuinka juhlatilaisuuden jossakin vaiheessa opettaja kehotti miehiä siirtymään alakoulun luokan puolelle.

Siellä puhetta piti mies, joka kertoi olevansa sotilaspiirin asialla. Puheessaan kertoi, kuinka maailman tuulet ovat kääntymässä siihen suuntaan, että Karjala otetaan takaisin, kysellen samalla miesten mielipiteitä asiaan. Muutama kyläämme muuttanut karjalais-mies olisi jo siitä paikasta ollut valmis lähtemään, muut olivat vähemmän innoissaan, vaitonaisia. Mielialat olivat kuitenkin asialle myönteiset, lähdetään kun käsky käy.

Sodan uhka

Vuoden 1941 alkaessa Neuvostoliiton ja Saksan toiminta rajoillamme edelleen aktivoitui.
Saksalainen SS-divisioona “Nord” aloitti marssin Norjasta 7. kesäkuuta kohti Rovaniemeä. “Jäämerentie”, joka kulki Vuotson ja Sodankylän kautta, täyttyi etelää kohti vyöryvistä saksalaisjoukoista. Suomessa julistettiin osittainen liikekannallepano 9. kesäkuuta ja Malmin lentoasema asetettiin yksinomaan saksalaisten joukkojen käyttöön.
15. kesäkuuta Saksan Norjanarmeijan esikunta siirtyi Rovaniemelle, ja kenraali Siilasvuon armeijakunta Pohjois-Suomessa alistettiin Saksan alaisuuteen. Täydellinen liikekannallepano julistettiin 17. kesäkuuta, samalla päivämäärällä Helsingin Moskovan lähetystössä työskennellyt henkilökunta kutsuttiin kotiin.
Valtiollinen poliisi aloitti kommunistien pidätykset 18. kesäkuuta. Rovaniemelle keskitetyt saksalaisjoukot yhteensä 40 000 miestä, aloittivat siirtymisen kohti Sallaa ja itärajaa.
21. kesäkuuta lähellä Neuvostoliiton rajaa asuvat noin 45 000 suomalaista saivat evakuointimääräyksen.
Operaatio Barbarossa alkoi 22. kesäkuuta, Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon, samanaikaisesti myös Norjassa olevat joukot hyökkäsivät Petsamon nikkelikaivoksille. Hitler julisti radiopuheessaan Suomen taistelevan liitossa Saksan kanssa. Suomi yritti oikaista lausuntoa ilmoittaen pysyvänsä puolueettomana kunnes sitä vastaan hyökätään.
24. kesäkuuta Neuvostoliitto tyhjensi Helsingin lähetystönsä.

Jatkosota alkaa

 

25. kesäkuuta jatkosota alkoi Helsingin ja rannikkotukikohtien pommituksilla.

JR 15 Esikuntakomppania ja I pataljoona perustettiin Porissa, kolonna ja II pataljoona Harjavallassa, sekä III pataljoona, kranaatinheitin- ja tykkikomppaniat Noormarkussa.
Kolmannen pataljoonan sotapäiväkirja numero 10691 alkaa 3. perustamispäivänä Noormarkun Lassilassa 21.6.1941.
Kantakortin mukaan isäni jatkosodan sotareissu alkoi 19.6.1941.

Isäni kertomaa:
“Sitte ko lähdettiin suvisotaan ja Lassilan Harjakankaalla koottiin porukkaa, mä sanoin, ko ne meinas taas laittaa konekivääriampujaks, että minä en me siihen hommaan, sitte mun saa tähän ampua heti. Mä oon sen homman jo niin tarpeeks tehny ja nähny mitä siä tehdään, että kyllä niitä on nuorempia ja semmosia perheettömämpiä miehiä, että se on sen verran vaarallinen homma. Kai sitä jokahinen kuolemaansa pelkää, mutta pakko kai sinne on mennä jos pakosti määrätään, mutta ei semmonen koira hauku mitään, joka pakosti mettään viedään.
-No, menisittekö taistelulähetiks? Mä sanoin, vaikka minkä muualle, mutten konekivääriampujaks”.

Sotapäiväkirjasta: 21.6.-41 Yksiköitten varustamista ja ammuntaa kaikilla aseilla. Krh:lla huomattiin kaikki sytyttimet viallisiksi, vaihdetaan uusiin.

“Ja niin mä jouduin taistelulähetiks, vaikka ei sekään häävi homma ollu, joukkueenjohtajan taistelulähetiks. Joukot koottiin vähän niinko pitäjittäin, noormarkkulaiset ja pomarkkulaiset yhdeksänteen komppaniaan, jonka päälliköks tuli Kivelän Toivo, Pomarkun nimismiehen veli ja Osuuskaupan johtaja ennen kun sotaan lähdettiin. Sille koottiin se jalkaväkikomppania. Pataljoonas oli useampia jalkaväkikomppanioita ja jokaiseen tuli aina yks konekiväärijoukkue jokaisen komppanianpäällikön komennettavaks. Silti pataljoonas oli myös kokonainen konekiväärikomppania, jonka päällikkönä oli kapteeni Suilamo. Se oli jaettu kolmeen joukkueeseen, joista yks joukkue joka jalkaväkikomppaniaan. Mä jouruin siihen ensimmäiseen joukkueeseen ja Laitilan Sakari toiseen ja Törmän Vante kolmanteen, niitten joukkueenjohtajien läheteiksi”.

22.6. Harjoituksia Söörmarkun maastossa. Käytiin erikoisesti läpi uuden JO:n (joukko-osasto-ohjeen) ryhmitysmuodot pataljoonan puitteissa. Tähdennettiin erityisesti yhteyksien säilyttämisen merkitystä ja suuntaura-toimintaa.
Iltapäivällä jatkui yksiköitten varustaminen ja aseistaminen, sekä ammuntojen suoritus. Klo 18,00 yksiköitten päälliköitten puhuttelu ja käynti rautatieasemalla, jossa kuormauksen läpikäynti 1. kuljetuksen osalle sekä käsky 2. kuljetusosan johtaja kapt. Palolle.

Junalla kohti itärajaa

23.6. 1. kuljetusosan kuormaus alkoi 0,30. Vaunuja puuttui 2 kpl, josta johtuen lähtö myöhästyi 51 minuuttia. 1. kuljetusosan lähtö klo 6,22.
Härkösen asemalla hevosten juotto, ruokailu Piilin asemalla.
Toisen kuljetusosan lähtö Noormarkun asemalta klo 12,00. Kummankin kuljetusosan juna kulki hitaasti pysähtyen usein. Pitempiä pysähdyksiä Jyväskylässä ja Pieksämäellä. Lopputaival Pieksämäeltä sujui nopeammin.

24.6. Klo 18,00 perillä Särkisalmen asemalla. Purkaus sujui häiriöittä. Rivistön lähtö Kaljusen kylään klo 21,00. Saavuttiin kylän pohjoispuolen maastoon 8 tunnin marssin jälkeen. Välillä oli lepoa ja ruokailu.

Kaljusenkylän leiri

Simpele, noin 25 km Imatralta pohjoiseen, joukot leiriytyivät
Kaljusen kylän pohjoispuolelle.

25.6. Klo 5,00 aikoihin saapui 1. kuljetusosaston rivistön loppuosat majoituspaikkaan. Toisen kuljetusosaston juna (jossa isäkin matkusti), saapui klo 4,00 Särkisalmen asemalle. Marssi välittömästi kohti majoituspaikkaa Simpeleen Kaljusen kylää, jonne saavuttiin klo 16,00. Matkalla paljon vaikeuksia huonon tien takia. Myös valjaitten heikkous ja hevosten normaalia huonomman kunnon takia tulo viivästyi. Ylämäissä täytyi käyttää ratsuhevosia ja miehiä kuormien vetämiseen. Esikunnan ajoneuvo rikkoontui matkalla.

Muuten marssi sujui hyvin. JR 15 majoittui Simpeleenjärven länsiranta-Peruspohja-Pitkäjärvi alueelle tien molemmin puolin. Telttojen pystytys ja majoittuminen. Ilmasuoja hyvä. Jalkasairaita muutamia (n. 30). Mieliala pataljoonassa väsymyksestä huolimatta suhteellisen hyvä.

26.6 Seuraavat päivät koulutusta, saunomista ja lepoa. Vilkasta lentotoimintaa viholliskoneilla.
28.6. Pataljoonalla aseiden käsittelyä, ammuntoja automaattiaseilla ja krh:lla Jaloslammen maastossa. Nyt kranaatit syttyivät. Saunomista ja lepoa. Klo 16,00 koko pataljoonan kaikilla upseereilla puhuttelu ja kahvinjuonti Esikunnassa (omista kupeista!). Klo 24,00 pataljoona valmis siirtymään eteenpäin.

29.6. Pataljoonalla iltapäivällä asioitten käsittelyä ja saunomista, lepoa ja odotusta. Mieliala piristyy piristymistään. Saimme kuulla jymy-uutisia eteläiseltä rintamalta, uutisia, jotka meille suotuisina huomattavasti ovat vaikuttaneet poikien mielialaan. Tunnemme elävämme historiallisia tuokioita isänmaamme vaiheissa.

Tässä sodan vaiheessa suunniteltiin yhdessä Saksan sodanjohdon kanssa Suursuomea, uskottiin sokeasti Saksan armeijan ylivertaisuuteen. Jopa Norjasta on kappale Jäämeren rantaa liitetty Suomeen.

Suur-Suomen kartta.

30.6. Pataljoonan ryhmittymisharjoitus Pitkäjärven maastossa. Harjoitus onnistui hyvin. Iltapäivällä erikoisharjoituksia ja odotusta.

1.7. Yöllä alkoi verrattain kiivas tykistötuli Parikkalan suuntaan, myös Simpeleen tienoille kuului tulevan kranaatteja.

3.7. Lepoa ja odotusta siirrosta kohti rintamaa. Saimme raskaan PST-kiväärin.
4.7. Ryhmittymisharjoituksia ja suunnistamista. Tarkkuuskiväärien kohdistusammuntaa (edellisenä päivänä saimme 25 kpl uusia pystykorvakivääriä mallia 1941).

5.7. Yksikköön määrättiin valistusupseeri, jonka tehtävänä on pitää yllä reipasta mielialaa lauluin ja kilpailuin yksiköiden puitteissa.
6.7. Kulontorjuntaharjoitus, illalla komentoportaan kalastusupseerien onnistunut kalamatka, jonka tuloksena 10 kg ahvenia ja 1,75 kg:n hauki.

7.7. Päivän aikana lähti kaksi partiota, tehtävänään vihollisasemien ja -maaston tiedustelu. Majoitusalueella suorittivat miehet poissaolevien asukkaiden hyväksi perunavakojen ajon, joka onnistui hyvin siksi, että tuli sadekin vakojen tultua ajetuiksi.
10.7. Illalla illanvietto 9. komppanian leirillä, jossa oli ohjelmassa erilaisia kilpailuja, mm. suurta hilpeyttä herättänyt pussiturnaus, yhteislaulua, onnistunut tietokilpailu ym. Klo 18,00 lähti partio tarkoituksenaan tuhota ryssän tähystystorni, mutta se epäonnistui myöhästymisen takia.

11.7.1941

============================================================

Ylipäällikön Päiväkäsky n:o 1

 

SUOMEN SOTILAAT

Kunniakas talvisotamme päättyi katkeraan rauhaan.  -Rauhanteosta huolimatta vihollisemme on pitänyt maatamme häikäilemättömien uhkailujensa ja jatkuvien kiristystensä kohteena, mikä mikä yhdessä rikollisen kiihoitustyön kanssa yksimielisyytemme murskaamiseksi on osoittanut, että vihollinen ei ollut alunperin tarkoittanutkaan rauhaa pysyväksi. -Tehty rauha oli vain välirauha, joka nyt on päättynyt,

Te tunnette vihollisen. Te tiedätte sen jatkuvat tarkoitusperät kotiemme, uskontomme ja isänmaamme hävittämiseksi ja kansamme orjuuttamiseksi. Tämä sama vihollinen ja sama uhka on nyt rajoillamme. Ilman aihetta se on röyhkeästi hyökännyt rauhassa elävän kansamme kimppuun ja pudottanut pommeja eri puolille maata. Isänmaan tulevaisuus vaatii Teiltä uusia tekoja.

Kutsun Teitä kanssani pyhään sotaan kansakuntamme vihollista vastaan. Sankarivainajat nousevat kesäisten kumpujen alta jälleen rinnallemme tänään, jolloin lähdemme Suomelle turvatun tulevaisuuden luodaksemme Saksan mahtavien sotavoimien rinnalla ja asetovereina vakain mielin ristiretkelle vihollistamme vastaan.

Aseveljet! -Seuratkaa minua vielä viimeisen kerran – nyt, kun Karjalan kansa jälleen nousee ja sarastaa Suomen uusi huomen.

MANNERHEIM

============================================================

13.7. Pataljoonalla lepoa ja odotusta, aamupäivällä Herran Ehtoollinen halukkaille kahdessa paikassa. Myös kaasunaamarien tiiviyskoe. Aseet puhdistettiin ja pantiin ampumakuntoon. Klo 16,00 tuli määräys, että pataljoonalla oltava 1 tunnin marssivalmius klo 18,00 alkaen. Ilmoitettiin, että JR 57 hyökkää parasta aikaa rykmenttimme lohkolla. Saimme tiedon klo 21,30, että vihollinen on lyöty noin 3 km kautta linjan ja joukot jääneet asemiin.

14.7. Tavanmukaista odotusta. Jälleen klo 16.00 ilmoitus, että pataljoonan on oltava tunnin kuluttua lähtövalmiina. Ei kuitenkaan vielä lähtökäskyä. Saimme tietää, että edessä oli II pataljoona hyökännyt, mutta kohdannut vastarintaa, josta seurauksena yleinen epäjärjestys ja pakokauhu. Olimme hälytystilassa tilanteen epäselvyyden vuoksi. Klo 19,00 mennessä II pataljoona saatiin kokoon, kuulimme, että sen menetykset olivat 2 kaatunutta ja 9 haavoittunutta. Lisäksi joitakin kadonneita.

JR 15 (rykmentin päiväkirjasta): 15,30 yhteys Teräskallioon, joka ilmoitti “erään rajavartiokers. ilmoituksen mukaan vetäytyy ainakin 1 komppania os. Vanhalasta (II patl.) epäjärjestyksessä J.S.p:n suuntaan”.

Iltapäivän ja illan kuluessa saapui II/JR 15 hajalle lyötynä rajan yli. Tarkempi selostus tapahtumista liitteenä sotapäiväkirjaan. Tappiot II/JR 15:ssa olivat 3 kaat. 9 haav. 4 kadonnut.

15.7. III Pataljoona lähtövalmiina klo 14,00, jolloin myös välittömästi lähtö. Klo 18,00 pataljoona oli Simpeleen maastossa. Rintamavastuun vaihto piti olla tapahtunut klo 22,00, mutta ehti valmiiksi vasta klo 23,00. Rintamavastuumme alkoi klo 24,00.
III/JR 15:n kaista: Oikea raja: Rykmentin kaistan oikea raja, vasen raja: Simpeleen hautausmaa – valtakunnan rajan ja rautatien risteys – Koitsanlahden ensi “k”:sta 100 m etelään – kansakoulu “k”:sta 200 m länteen.

Asemiin siirryttäessä tuli tappioita, mm. vänr. Elosuo kaatui vihollisen kranaattikeskitykseen. Klo 22,20 suunnilleen haavoittui luutn. Hakala (isäni joukkueenjohtaja) luodista kukkulan miehistön vaihdossa. Hän sai konetuliaseen suihkusta luodin läpi oikean olkapäänsä. Se vikuutti hieman keuhkopussia. Saamamme tietojen mukaan (myöhemmin), on ltn. Hakala hyvissä voimissa lähetetty KS:sta (kenttäsairaalasta) edelleen sotasairaalaan. Samassa paikassa kaatui alik. Alajärvi.

JR 15 esik. spk: II/JR 15 suorittaa tiedustelua 14.7. taistelumaastossa, sekä hakee sieltä löytyviä haavoittuneita, kaatuneita tai jääneitä taisteluvälineitä.

III/JR 15 ilmoitti, että olivat suorittamassa puolustuslinjan miehitystä, jolloin he saivat kiivasta tulta oikealla sivustallaan rykmentin kaistan rajalla jo ennen saapumistaan varsinaisille asemilleen. Vihollinen oli juuri ennen vaihtoa hyökännyt ja JR 57:n miehitysjoukko perääntynyt ilmoittamatta siitä meille. Vastahyökkäys pantiin luutn. Sipilän johdolla käyntiin.

Tulikaste

Isä kertoo:

“Ensimmäinen kuolema mikä tapahtui, ko Simpeleeltä lähdettiin hyökkäämään, mein oli määrä,…siel oli meirän erellämme parkanolainen ja Ikaalisista semmonen porukka, mikä oli ensimmäisenä hyökkäämäs sinne ryssän kimppuun, mutta se oli niin etevä se ryssän porukka mikä siä vastas oli, että ne päästi ne sillai meneen, ettei ollu mitään vastarintaa ja ne joutu sinne ryssän porukan sisälle.

Sitte tuli se meirän Kivelän komppania, minkä oli määrä lähtee pelastaan ne sieltä pois. Luutnantti Hakala, porilainen farmaseutti siittä toriapteekista, jonka lähetiks mä jouruin ensimmäiseksi. Se sano mulle, että mennä hakeen …sitte ku saatiin kosketus sinne,…ni sieltä tuli vastaan perääntyvää porukkaa, ni se Hakala sano sille joukkueen johtajalle Kaapan Eerolle, että tuu ny näyttään missä tein porukan konekivääri oli, että me tiemme mennä vähän samalle suunnalle, ni se sano sillai, että kyllä hän tulee, kun menette itte edellä ja näytti vaan suuntaa tonne.

Mun tuli heti mieleeni siinä, että onkohan siinä joku vaaran paikka ko se tollai sano, että meette erellä. Se tuli siihen,…aina on tullu mieleen, että melkein tommonen kun tuo Raukonmajan kallio, tommonen jyrkkä rinne, mutta kyllä siittä juur ylös pääsi sinne semmosta kolon kohtaa, ku mentiin sinne kallion päälle konekivääriasemiin.

Kaapan porukka palas siittä pois ja me jäimme siihen ja lährettiin kiipeen. Sinne edelle lähti meneen semmonen Alajärven Ilmari, se oli lassilalainen mies, kiipeen sitä kallion kylkee, ja kyllä siinä sitte meni se joukkueenjohtaja ja muitakin miehiä jo aika monta kiipes sinne ylöspäin. Yht äkkiä pärähtää konepistooli siä kallion päällä ja se Alajärven Ilmari meni heti suullensa, eikä siinä mitään muuta kuulunu. Sitte meni rähmällensä se luutnantti Hakala ja se jäi siihen kallion kylkeen sillai ja mä tiesin, että varmaan kävi, ni mä hairasin sen tollai sylyyni ja sillai rullaamalla päästiin alas sinne lepikkoon pois sieltä näkyvältä paikalta.

Siinä tuli kauhee kahakka sitte, eikä sinne päästy nouseen sinne kallion päälle. Alajärven Ilmari jäi sinne, se varmaan kuoli heti ensimmäisestä laukauksesta. Se oli ensimmäinen kaatunu, mikä mein porukas sillon kaatu.

Siihen tuli heti ne sairaankantajat ja ne lähti viemään sitä Hakalaa ja se määräs, että mä tuun mukana niin pitkälle kun hän saa kyytiä. Aika pitkälle sitä jouruttiin kantaan ja sitte ku päästiin sinne hevosten luo saman tien se pantiin rattaille ja se meni. En mä sitä sen koommin nähny. Saman tien kun päästiin sinne hevosten tyä tuotiin Laitilan Mattia, joka oli kävelly miinaan ja oli ko pölvästi, vaatteet repaleina, eikä muuta ku oli silmät leveellänsä ja se pantiin ja sinne ajoneuvoihin.

 

Todennäköinen tulikasteen rinne

16.7. Klo 6,00: III/JR 15:n lohkolla rykmentin oikean rajan kohdalla taistelut olleet käynnissä koko yön. Toistaiseksi vastahyökkäys ei onnistunut. Vihollinen käyttänyt tykistöä, krh:ta ja hyökkäysvaunuja. Olemme käyttäneet tykistökeskityksiä.

Yön aikana pataljoonalle tuli tappioita tämän tästä. Kaikkiaan ilmaantui iltapäivään mennessä kaatuneita kymmenkunta, haavoittuneita parisenkymmentä ja hermonsa menettäneitä (“tärähtäneitä”) iso joukko.

Tietoja vaihdon yhteydessä tapahtuneista taisteluista: Noin klo 22,00 oli kukkula tyhjennetty ennen vaihtoa. 4/JR57:n, jonka päällikkönä oli luutn Kanerva, miehet lähtivät pois kukkulalta ennen kuin meidän miehet ennättivät asemiinsa.

Otaksuttavasti luutn. Kanerva (kaatui 19.9.-41 Lempaalassa) oli ilmoittanut miehilleen, että vaihto tapahtuu klo 22,00 ja nämä vastuuttomasti jättivät paikkansa tällä kellonlyömällä, kun näkivät 7. kompp. joukkueen johtajan ja ryhmänjohtajien tulevan kukkulalle. Ryssät seurasivat kiinteästi perässä. Tässä haavoittui juuri luutn. Hakala ja alik. Alajärvi kaatui.

Klo 23,30 sai 9. K:n päällikkö Kivelä, (kaatui 14.8.-41 Hiitolassa) käskyn suorittaa vastaisku kukkulan miehittäneen vihollisen takaisin lyömiseksi. Mieliala pataljoonassa ei ollut suinkaan loistava. Omat, verrattain suuret tappiomme lienevät osaltaan aiheuttaneet masennusta, kun tuli paljon hermonsa menettäneitä.

JSp:llä sattui kaikenlaista tällaisissa tilanteissa tavallisia ilmiöitä. Muutamat miehet itkivät kuin lapset, toiset olivat unohtaneet nimensäkin. Muutamat tulivat raivoiksi, joten heidät oli pistettävä köysiin. Yleinen arvio upseereitten keskuudessa oli, että edellinen sota ja sen hermojärkytykset ovat vielä liian lähellä. Toiset, jotka edellisessä sodassa olivat osoittautuneet rohkeiksi miehiksi, saivat nyt hermojärkytyksiä. Nostomiehet, jotka ovat tottumattomia sodan ilmiöihin, käyttäytyivät luonnollisesti alokkaiden tapaan ja vaikuttivat haitallisesti rohkeampiinkin.

JR 15: Klo 01,15 II/JR 15 partio palannut. 1 ups. ja 1 mies kaatunut. (luutn. Lempinen?/Lampinen, kaatui 15.7.). II/JR 15:n jättäneistä kavereista ei löydetty muuta kun muutamia pk-lippaita ja kaasunaamareita.
Tappiot 11 kaat. 24 haav. (20 tomahtanutta) (kaatunut vänr. Eräsuo, ei kaat. luettelossa).

“Sinne kalliolle koitettiin mennä toisenakin päivänä, muttei sinne millään päästy. Mutta oisko ollu pari päivää, ku oma tykistö ampu sinne kallion päälle, ni sitte vasta arvattiin mennä. Alajärvi löyrettiin sieltä,.. siä oli semmone kalliohalkeama, ei kovin syvä, ni se oli veretty sinne ja rytöjä sen päälle ja koitettu panna valkee. Sitte ku se sieltä peraattii ja saatiin poies, ni ei siltä ollu viety eres kelloo, sillä oli komia taskukello, Leijona-kello ja rahapussi. Ne oli kaikki sen mukana, ettei ne sitä puhristanu ollu, vaikka varmaan olis ollu mahrollisuus. Eikä se ollu palanukkaan, vaatteet vaan oli vähä kärventyny”.

17.7. Klo 7,30 Ilmoitus III/JR 15:sta, että jääkärijoukkue Kangaskosken myllyn kohdalla oli ottanut vangin. Lienee kuulunut vihollispartioon, joka sitä ennen oli lyöty hajalle. Vangin nimi Baran Bombe, synt. 1913, kirgiisi. Lukutaidoton. Tiesi muuten hyvin vähän. Vanki vietiin suoraan Divisioonan Esikuntaan.

Klo 12,00 haavoittui III/JR 15:n komentaja majuri Häkkinen  kranaatinsirusta leukaan ja käteen. Tultuaan sidotuksi ja tutkituksi kenttäsairaalassa, palasi illalla palvelukseen.              (k. 15.5.-44)

I/JR 15 partio palannut. 2 kuollutta jäänyt vihollisen puolelle. Sitäpaitsi haavoittui yksi mies, joka tuotiin lähelle meidän linjoja missä kätkettiin metsään. Haavoittunutta lähtivät myöhemmin hakemaan hevosella lääk.aliups. + 2 miestä. Ajoivat omaan miinaan jolloin aliups. haavoittui vaikeasti, miehet lievemmin. Haavoittunutta ei löydetty silloin, mutta tuotiin seuraavana päivänä pois.

“Nyt kun kerran multa meni konekiväärijoukkueesta joukkueenjohtaja se Hakala, ni siihen määrättiin vääpelin arvonen mies, lassilalainen Savon Jaska. (kaatui 14.8.-41) Sitte mä jouruin sen lähetiks.
Päiviä ja viikkoja meni ja kaikki onnistui hyvin, vaikka kyllä siinä miehiäkin välillä meni.
Muistan, kun se Väinö, oikein suuri ja harteikas mies, oli pahanahkanenki viä aika lailla, sillä oli kolikko jonka se aina pani tohon kynnellensä ja knippas ilmaan, otti kiinni ja huusi klaava tai kruuna, ja sano, että ei Väinö kuole täskään soras”.

18.7. Sipilän joukkue Kivelän tilalle etulinjaan. Klo 23,00 tekivät ryssät yllättäen hyökkäyksen Sipilän lohkon oikeata sivustaa vastaan. Hyökkäys aiheutti sen, että Sipilä pyysi heti reservin avukseen. Tykistön ja krh:n sulku, sekä (krh:n tulenjohtajana 16-vuotias vapaaehtoinen E Lope) 9.K:n päättävä puolustus pysäytti vihollisen hyökkäyksen. Partiot luutnanttien Raassina, Valkonen ja Vuorio johdolla saapuivat avuksi helpottaen tilannetta joen varressa.

Luutn. Kivelä saapui vähän 1. hyökkäyksen jälkeen ottamaan yhteyttä Sipilään. Klo 0,00 pyysi Sipilä pioneereja ja piikkilankaa eteen. Karkureita pidätettiin 10-kunta komentoportaan tienoilta Eräs oli uinut joen yli Kilpeläisen lohkolle.

Klo 0,15 teki ryssä toisen yrityksen, joka sekin lyötiin takaisin. Sipilä pyysi lisää käsikranaatteja. Lähetettiin 100 kpl. Klo 0,53 Sipilä pyysi 3. kerran kranaatinheitintulta, sitä ammuttiin ja siihen yhtyi tykistön tulisulku.

Tehtyjen havaintojen perusteella ampuivat ryssät omiaan konetuliaseilla viimeisen hyökkäyksen aikana. Kolmannen hyökkäyksen aikana ampui ryssä hyvän kranaatiheitiniskun omiensa niskaan. Ensimmäisen hyökkäyksen jälkeen komentaja käski suorittaa tukilinjan miehityksen kk-komppanian reservi- ja pst-joukkueella.

19.7. Etulinjaan siirrettiin raskaita ja kevyitä panssaritorjunta-aseita. Myös Kivelä sai reserviin kevyen panssaritorjuntakiväärin. Päivän kuluessa taisteluissa kunnostautuneiden palkitsemisluetteloiden kokoaminen.
III/JR 15 ilmoittaa: Viimeisin hyökkäys torjuttu klo 03,00.

Komppanianumerointi muuttui

20.7. Pataljoonan komppanioilla uudet järjestysnumerot, 9., 10., 11. ja 12. komppania. Entiset 7., 8., 9. ja KKK.

Isäni joukko-osasto oli siis 12. komppania, ent. KKK, mutta konekiväärijoukkue taisteli alistettuna 11. komppanian mukana.
24.7. Etumaastossa määrättiin etulinjan komppaniat tekemään asemien parannustöitä. Ennen kaikkea raivaamaan ampuma-alaa, joka ainakin puron varressa on ollut melko olematon.

Joukkueenjohtajat ja ryhmänjohtajat eivät ole valvoneet asiaa ja suomalaiset sotilaat ovat itse osoittaneet tavanmukaista saamattomuutta ja aloitekyvyn puutetta.

27.7. Yön aikana kaatoi ryssän partio kukkulan 125 pist. maastossa olevan komean näkötornimme aivan samoin, kuin meikäläinen partio oli kaatanut heidän torninsa aikaisemmin. Kummallakaan tornilla ei ole ollut suurta käytännön merkitystä, koska niitä ei enään käytetty tähystyspaikkana. Suomalainen partio, joka kävi räjäyttämässä ryssän tornin, palkittiin mitaleilla ja 10 vrk:n lomilla.
(Tällä päivämäärällä Josef Stalin käski kaikki ilman lupaa vetäytyneet tai paikkansa jättäneet sotilaansa teloitettaviksi).

28.7. Klo 3,15 määrättiin komentokorsussa vallinneen kylmyyden takia kamiinaan pantavaksi tuli. Klo 3,30 havaittiin kamiinan kuumenneen savutorven katossa olleen aukon vieressä olevissa hirsissä ja risuissa sytyttäneen tulen. Torven ympäristöä ei oltu pellillä vuorattu. Tulta yritettiin sammuttaa, mutta veden vähyyden vuoksi ei onnistuttu.

Pian oli korsu savua täynnä ja iso savupatsas nousi ilmoille. Ulkoa päin näytti maalla katosta vuorattu korsu palavalta sysimiilulta. Vettä kannettiin kaikilla käsillä olevilla astioilla, mutta lopuksi oli pakko ryhtyä purkamaan korsun kattoa. Sammutustöihin osallistuivat esikunnan upseerit, taistelulähetit, pioneerit, kss-ryhmä, jääk.joukkue ja viestimiehet. Korsun sisällä ollut tavara täytyi noutaa kaasunaamari päässään. Tässä kunnostautui erikoisesti tst.lähetti Lehtinen.

Tavara saatiin kuta kuinkin pelastettua, mutta joitakin esineitä mm. esikunnan ilmavalokuvakartta turmeltui aika tavalla. KLo 5,00 palo oli sammutettu ja pioneerit ryhtyivät korjaamaan rikkoutunutta korsua, saaden sen kuntoon iltaan mennessä. Ryssä ei häirinnyt sammutustöitä tykistöllään. Esikunta jäi kirjaimellisesti sanoen kuin nalli kalliolle. Päivä muuten rauhallinen.

Klo 2,00 mennessä vaihtoivat 9.K. ja 11.K. (Kivelä), joka siirtyi etulinjaan komppania Kivelän tullessa lepäämään Simpeleen aseman takana olevaan maastoon. Lepoleirin vaihto toiseen paikkaan sen takia, että 11.K:n leiripaikka ei ollut tarpeeksi rauhallinen tykistötulen takia.

(Sotapäiväkirjojen mukaan, taistelujen tässä vaiheessa, asemien pysyessä paikoillaan, suoritetaan jatkuvaa partiointia vihollisen puolella. Joskus kaksi tai kolmekin partiota käy suorittamassa määrättyjä tehtäviä ja tarkistuksia vihollisen taustassa).

Patl:n komentajan Hyökkäyskäsky

30.7. Klo 22,00 III patl:n komentaja kapt. Viskari antoi hyökkäyskäskyn pataljoonan upseereille. Hyökkäyssuunta raskaan krh:n kallion eteläpuolitse itään purojen yhtymäkohtaan, josta edelleen itään. Hyökkäysryhmitys seuraava; etulinjassa vasemmalla 11.k, oikealla 10.k, väliraja suuntaura, toisessa linjassa 11.k:n takana 9.k.
III patl./JR 15: Käsky hyökkäyksestä, hyökätään, asemat pidetään, kuollaan paikoilleen, ei peräännytä.

31.7. Hyökkäysryhmitys valmis määräaikana klo 11,00, jolloin pataljoona lähti etenemään suuntauraa pitkin. Vihollinen ei pahasti häirinnyt ennen metsäkannasta pataljoona pysähtyi odottamaan kuormastoa. Huoltotie osoittautui kehnoksi. Silta, jonka olivat rakentaneet JR57 miehet puron yli, oli heikosti ajokelpoinen ja puron itäpuolinen rinne oli vaikea nousta sen kaltevuuden vuoksi.

H-hetki oli klo 13,30. Tykistövalmistelu oli kiivas, alkaen puoli tuntia ennen hyökkäyshetkeä. Hyökkäys alkoi yli murroksen, mutta vihollisen tuli oli siksi kiivas ja sen ampuma-ala niin hyvin järjestetty murrokseen ja miinoitukseen, ettei hyökkäys päässyt sen yli. Miinoitus osoittautui tiheäksi. Miehiä meni niihin useampia, mm. vänr. Hyyppä (haavoittui vaikeasti), luutn. Kivelä ja Hyypän tst-lähetti joka kuoli, luutn. Kivelä pääsi vammoitta.

Pioneerit eivät olleet saatavissa miinanraivaushommaan, vaan oleilivat takana, eikä heihin saatu yhteyttä. Miinoja oli paljon, (1m – 1,5m miinasta toiseen, panosten suuruus 2-3 kg). Tykistö yritti ampua miinoitusta hajalle, mutta huomattavampaa vaikutusta sen tulella ei ollut miinakenttään. Pataljoonan tappiot huomattavat tässä ensi yrityksessä. Kuormaston oli määrä seurata kiinteästi 9.K:n jäljessä, osa kärryistä pääsikin yli kannaksen vaurioitta. Ryssän alettua ampua ajopolulle kaatui yksi ajomies ja hevonen haavoittui. Komentaja antoi käskyn ajoneuvojen palauttamiseksi purolinjalle.

Hyökkäys ei päässyt eteenpäin, tykistö koetti pehmittää pesäkkeitä, mutta ilman vaikutusta, koska ammunta jatkui edelleen. Ajoneuvojen oli määrä järjestäytyä uudelleen purolinjalle, mutta se oli vaikeaa. Ajomiehet hermostuivat kranaattitulesta ja pyrkivät piiloutumaan puron uomaan jättäen hevosensa Herran huomaan.

JR 15: KLo 10.30 ilmoitus: H-hetki on klo 12,30.
11,55 ilmoitus: Rykmentti kokonaisuudessaan on ryhmityspaikallaan.
12,00 ilmoitus divisioonalle, että kaikki kunnossa hyökkäystä varten.
12,00 alkoi tykistövalmistelu Leijonan (JR36) ja Tiikerin (JR57) lohkoilla 2:lla raskaalla patterilla.
12,12 tykistötulivalmistelu alkoi myös Karhun (JR15) kaistalla.

12,28 Viskari (III patl. kom.) ilmoitti, että pataljoona on välittömästi valvontalinjan takana. Odottaa tykistötulen siirtymistä ennen kuin aloittaa hyökkäyksen.
13,15 Penttilä (I patl. komentaja) ilmoitti, että ovat edenneet 400-500 m.

13,20 ilmoitus Div.esik.:lle Penttilä edennyt n. 1000 m. Viskariin ei saatu yhteyttä. Vikapartiot lähetetty liikkeelle. Reserviin saatu vihollisen krh-tulta, jonka johdosta n. 4-5 miestä haavoittui.
13,50 Viskari ilmoitti edenneensä Kalliosaari l:stä 1 km luoteeseen tien eteläpuolella.

14,30 Kaukamaa (2.K:n pääll.) ensi tavoitteessa, Viskari pyysi reservin toimenpiteitä “sormen” valloittamiseksi.
14,40 Penttilä ilmoitti kapt, Huhtalan kaatuneen, (1.kompp. pääll.).
14,50 Penttilä ilmoitti luutn. Rissasen haavoittuneen jalkaan, (3. kompp. pääll.)
15,30 käsky Kankkuselle Div.kom.:lta tiedustelun ja tähystyksen tehostamiseksi ja ulottamiseksi rajan toiselle puolelle Poutalan suuntaan. Mikäli koskee vihollisen torjumista, on ehdottomasti torjuttava ja jos tarpeellista kaatua paikalle.

(Puh.DE:sta ev. Virkille mistä välitettävä viipymättä Kankkuselle).
Viskari ilmoitti vihollisen murros- ja miinaesteiden tekevän haittaa. Eteneminen hidasta.
15,40 vänr. Keiholehti ilmoitti: Otti klo 13,20 ilmoituksen, krh tulossa reserviin. Kaatui kaksi miestä, 2 haavoittui, 1 tuli hulluksi.
17,00 Kaukamaa ilmoitti olevansa (?) asemien edessä pohjoispuolitse olevien kukkuloiden maastossa.
17,50 Tykistötulta 1 rask. ja 2 kev.:llä “sormeen”.

18,00 Joukkue Keiholehti aloittaa hyökkäyksen.
18,40 Käsky Kankkuselle hakea yhteyksiä lähetin avulla Penttilän vasempaan siipeen. Varmistus järjestettävä yöksi.
18,45 Käsky Viskarille koettaa hakea yhteys Penttilän oikeaan siipeen. Samalla käsky Kaukamaalle, jolle puhelinyhteys, puolestaan koettaa saada yhteys os. Viskariin.

18,50 Os. Vuorion asetettava partio os. Viskarin ja os. Penttilän suunnalle auttaakseen yhteyksien pidossa yöllä.
19,00 III/JR 15 ilmoitti: Kaatuneita 4-5, haavoittuneita 17, joista 2 ups.
19,30 Ensimmäinen tykistökeskitys “sormeen” liian lyhyt, Keiholehti ei päässyt hyökkäämään.

20,30 I/JR 15 ilmoitti: 46 haav. 2 kaat.
Rykmentin tappiot tähän mennessä 67 haav. ja 10 kaat.
22,30 Viskari kävi komentajan luona. Sai käskyn hyökätä aamulla. Tykistön kanssa sovittava maaleista ja tulisuunnitelmasta.

1.8. Pataljoonan komentaja (Viskari) saapui klo 3,00 puhuttelusta ja antoi yksiköitten päälliköille käskyn uutta hyökkäystä varten. Tavoite sama kuin edellisenä päivänä. Tykistövalmistelu edellistä tehokkaampana. H-hetki klo 7,00.

Raskaan tykistön tulivalmistelussa, jonka piti sattua vihollisen etumaisiin pesäkkeisiin, sattui vahinkoja. Oma miehistö vedettiin varmuusrajan (200m) taakse ja ammunta tapahtui ilman haarukointia kartan mukaan. Ensimmäiset kranaatit sattuivat kumminkin oman miehityksen taakse ja sen keskelle haavoittaen useita miehiä. Puhelinyhteyden avulla saatiin tuli kuitenkin heti miten siirretyksi eteenpäin, joten enempiä vahinkoja ei tapahtunut.

Tykistövalmistelun jälkeen alkoi hyökkäys. Vihollisen tuli oli kuitenkin yhtä tehokas kuin edellisenäkin päivänä ja miinakenttä entisellään. Murrosta ylitettäessä sattui huomattavia vahinkoja ja tappioita. Vihollinen käytti räjähtäviä luoteja. Mm. kaatui luutn. Kumento (Pomarkun Tuunanjärven koulun opettaja) murroksella. Vänrikki Hakala haavoittui lievästi, samoin vänr. Huhtinen. Klo 8,30 haavoittui pataljoonan komentaja pohkeeseen, sijaiseksi luutn. Sipilä.

Hyökkäys ei edistynyt murroksen yli, miehiä haavoittui kaikkiaan 54 päivän kuluessa. Klo 12,00 saapui uusi III pataljoonan komentaja kapt. Yrjö Pitkänen divisioonan esikunnasta komentopaikalle, ottaen heti komppanian päälliköt puhutteluun. Yksiköitten päälliköt olivat sitä mieltä, että hyökkäys ei enää onnistuisi, kun miehet olivat väsyneitä ja suuri osa oli tärähtäneitä. Kuulimme, että D:n komentaja aikoi antaa yrittää uudelleen.

Klo 18 aikaan soitti komentaja, että 1. joukkue Kivelän komppaniasta valmistautuu vapauttamaan vänr. Keiholehdon mottivartiosta. Koko 11. komppania ja 3 joukkuetta 9. komppaniasta valmistautuvat irroitettavaksi varmistustehtäviin.  Komentaja saapui klo 20,00. Tehtävämme on asettua puolustukseen. Pataljoonan osittainen irtautuminen onnistui koko hyvin.
JR 15: Klo 4,00 Hyökkäyskäsky annettu os. Viskarille. Mahdollisimman tehokkaan tykistötulen valmistelun ja saaton avulla on hinnalla millä tahansa pyrittävä etenemään Kalliokosken suuntaan.
04,05 Ilmoitus DE:lle, että hyökkäys alkaa klo 7,00, koska tykistö ei sitä ennen ole valmiina.

07,00 Tykistövalmistelu alkaa Viskarin hyökkäyksen tueksi.
07,16 Viskari (JR15) aloittaa hyökkäyksen.
08,00 Saapui ilmoitus, että Viskari on haavoittunut jalkaan. Raassina v.a. komentajana. Sipilä sai määräyksen ottaa komennon niin pian kun voi.
Kaiholehti ilmoittaa saavansa hyvin kiivasta krh-tulta joen toiselta puolelta.

08,50 Raassina ilmoittaa edenneensä osittain vihollisen murroksen läpi, mutta nyt eteneminen pysähtynyt.
09,18 Raassina ilmoittaa, että hänen on pakko vetäytyä takaisin vihollisen hyökätessä. Käsky tykistölle ampua sulun.
09,30 Ilmoitus DE:lle vetäytymisestä. Saatu lupa vetäytyä eilisiltaisiin asemiin.

 Päivän tapahtumista isäni kertoi seuraavaa:

Hautamäen Nikolai, Uomaan kansakoululla, ko jonos mentiin ja siä oli laatikko pöydällä jossa oli niitä tuntolevyjä, otti yhren sieltä ja pani takasin ko oli pariton luku. Mullas sitä laatikkoo ja haki sieltä parillisen luvun, koska pariton on onnettomuuren luku ja voi kaatua. Mullakin on tuolla korjus se sama lappu mikä kaulaan pantiin. Sen perusteella niitä sitte tunnistettiin.

Nikolai kaatu kumminki, Kaljusen mäkeen kun sillon hyökättiin. Ryssät oli tehny sellasen murroksen. metrin korkeudelta pantu puut poikki ja rautalankalla sirottu runko siihen kannonnokkaan ja siittä piti hyökätä. Sinä samana päivänä kaatu Rajaviiran veljekset Paavo ja Franssi. Paavo oli ampujana konekivääris ja Franssi oli kiväärimiehenä. Ja hyökättiin sinne ei sinne päästykään, ryssät oli asemis siä semmoses kivilouhoses mäes ko ne ampu sieltä. Se Paavo oli suuri ja friski mies, että olis vaikka kuinka hyvin jaksanu kantaa sen konekiväärin, mutta se koitti vierä sen konekiväärin sieltä puiren alta ryömimällä semmoselle paikalle että hän pystyy ampuun. Sitte tuli se perääntymismääräys ni ei se enää keriinnykkään, taikka se jätti sen konekiväärin sinne ja meinas tulla yli sen murrakon, yli niitten puiren ja siihen se kaatu. Ne osas ampua sitä siihen ko se tuli näkyviin.

Se Paavo tulee sitte, ko meille annettiin määräys kun ei päästy eteenpäin ni kaikkien pitää kaivaa ittelleen semmonen sirpalesuoja siihen maastoon. Laitilan Sakari sano mulle, että kun ei me kumminkaan saa niis suojis olla ni piruako me niitä kaivetaan, ollaan vaan ja maataan siinä joka oli vähä niinko kuollutta kulmaa. Ni se tulee sieltä se Rajaviiran Franssi ja sano että oisko pojaat niin hyviä, että auttas häntä sirontapaikalle, että hän on vetäny reitensä halki. Kun käskettiin niitä krooppeja kaivaan hän meni semmosen kuusen juurelle, …siä oli kaikilla pirun isot tuppivehkeet, ..että hän oli kontillansa siellä kaivamas ja pani puukon siihen juuren alle ja juuri katkes ja puukko veti hänen reiteensä haavan, ja ettei hän pääse käveleen. Me sanottiin että kai sä nyt sen verran pääset, ei tarvi mennä pitkälle kun menet tuonne sinisillä papereilla merkittyä suuntauraa ni siellä on miehiä ja hevosia ja sairaankantajat, kyllä sulle sieltä kantajat tulee, että pääset sirontapaikalle. Se lähti menee ja kyllä se huonosti meniki, piti kivääriä keppinä ja meni sinne ja se oli päässy paareille, siä oli tuttuja Kairilan miehiä ja ne meni kantaan sitä. Ryssät näki sieltä mäen päältä ko ne joutu meneen semmosen pellon niemekkeen semmosen aukeen yli kantaan sinne sirontapaikalle, ryssät rupes ampuun kranaatinheittimellä sinne, poijat oli laskenu paarit alas ja menneet itte sinne matalaan pellonojaan suullensa ja kun ne nousi ylös sieltä, kranaatteja oli tullu joka puolelle ja yksi oli tullu paarien viereen ja se kuoli siihe. Veljensä kuoli samana päivänä. Haapalahden Nikolai ja Haanpään Jussi ja kyllä siinä muitakin miehiä, Kumennon Eero kaatui, Huidan Arvi haavottu, Anttilan Aimo Lassilasta vissiin kuoli ja siihen murrokseen. Ei Hautamäen Nikolaitakaan auttanu yhtään se ennustus onnea tuovasta parillisesta tuntolevystä.

JR15/III pataljoonan komentaja vaihtui

09,30 Ilmoittautui kapt. Pitkänen, jonka DE määrännyt III pataljoonan komentajaksi.
09,45 kapt. Pitkänen lähti pataljoonaansa.
11,00 III pataljoona ilmoitti, että aamuiset tappiot 5 kaat. ja 48 haav.
13,00 Divisioonan komentaja kehoittanut tekemään uuden yrityksen. Rykm. odottaa täydellisempiä tietoja Pitkäseltä mahdollisuuksista ja pat:n tilasta.

15,00 Raassina ilmoittaa, että upseerien ja alipäällystön käsitys on, että murroksien ja miinnoitettujen alueiden läpi ei päästä.
15,30 Div.kom.:n käsky peruuttaa hyökkäysvalmistelut.
19,00 Ilmoitus III pataljoonasta: Tappiot tänään 11 kaat. 50 haav., 17 tomahtanutta.

3.8. Illalla Kivelä ilmoitti, että Vanja-kukkula oli tyhjennetty ryssistä, jotka olivat paenneet yli joen. Vastahyökkäystä ei näinollen enää tarvinnut tehdä. Todettiin, että kukkula ei ollutkaan niin hyvin varustettu kuin oli luultu. Puolustajien sitkeyden ja jyrkkien rinteitten vuoksi se oli valloittamattomana. Joen partaalta löytyi vahva kk-korsu. Sen katossa oli 3 kerrosta hirsiä ja päällä vielä kiviä.

4.8. Illalla Kivelä sai käskyn olla autokuljetusvalmiina ja vetää miehensä pois linjalta mahdollisimman suureksi osaksi. Osa (2 joukkuetta) tuli Kangaskosken myllylle taloon lepäämään ja saunomaan.

5.8. Klo 20,00 tuli puhelinkäsky komentajalle, että os. Pitkänen (III patl.) irroittautuu aikaisemman suunnitelman mukaan pääosillaan, joka kootaan lepoon komentajan valitsemiin majapaikkoihin. Rintamavastuu edelleen Pitkäsellä. Valmistauduttava jättämään III/JR15:n lähtiessä se kapt. Kankkuselle.

Kivelä jää paikoilleen lepäämään (2 joukkuetta Kangaskoskella, 2 jää eteen teltoille).
JR 15: Fröberg ilmoitti klo 12,30, että Palo kaatunut tai haavoittunut. Vihollisen vastaisku pakottanut pataljoonan perääntymään.
Tietoon tulleet tappiot: 18 kaat., 113 haav.

6.8. Kapt. Pitkänen luovuttaa rintamavastuun kapt. Kankkuselle klo 14,00 valmistautuen välittömästi sen jälkeen siirtymään. III/JR 15:n päävoimat järjestettävä matka autokuljetuksella Metsäkylän-Salokylän kautta Huiskunniemen tienhaaran maastoon rykmenttinsä yhteyteen. Kapt. Pitkäsen ilmoittauduttava lähempien ohjeitten saamiseksi 15 DE:aan viipymättä.
Kivelä siirrettiin Simpeleen tienristeyksen maastoon.
Lähtö (1. kuljetus) määrättiin klo 15,00:ksi. Saimme 15 kuorma-autoa kuljetusta varten.

Kokkolanjoen yli

Kokkolanjoki

7.8. Klo 5,30 saapui toinen kuljetus, johtajana luutn. Sipilä, siinä tulivat 11.K, loput kkk:sta ja kenttäkeittiöt.
Noin klo 7,00 saivat yksiköiden päälliköt etenemiskäskyn. Kärjessä eteni Sipilä yli Kokkolanjoen.

spk 10691 päättyy,
(Pioneerien tekemän sillan kautta kulkeva huoltotie meni sateitten johdosta kelvottomaan kuntoon, hevonenkin painui mahaansa myöden keskellä tietä ja kuusi miestä sai tehdä pitkään kaivuutöitä saadakseen hevosen ylös. Toinen silta tehtiin työlaitoksen tienjatkeen kohdalle ja huoltokuljetukset voitiin taas suorittaa).

spk 10692 alkaa. III/ JR 15
7.8. Pataljoonamme perässä seurasivat I ja II pataljoona, eli koko rykmentti oli koossa. Kokkolanjoen ylitystä oli seuraamassa Divisioonan komentaja (Hersalo) aamupäivällä. Eteläinen huoltotie saatiin johonkin kuntoon iltaan mennessä, sitä pitkin vietiin muona eteen.

8.8 Klo 10,00 tykistökeskitys, hyökkäys alkoi 13,40. Rautatie saavutettu 19,00. Sipilä otti 2 vankia. Rautatie saavutettu Kärhämäen- Rinteelän puolivälissä.
Virkki: Ilmoitus, että Elisenvaara on hallussamme.
JR 15: Ilmoitus 09,50, III pataljoonasta, että vihollisen tykistökeskitys oli vaatinut uhreiksi kuusi kaatunutta ja 17 haavoittunutta. Joukossa vänr. Tuominen.

11,00: “Vihollisen tykistökeskitys miehittämämme tienhaaran maastoon Hiitolan ja Alhon välillä tuottanut meille tappioita n. 20. Katkaisen rautatien Hämäläisenlampi eteläpään kohdalta ja pyrin etelästä käsin vahvoilla partioilla katkaisemaan rautatien myöskin Hämäläisenlampi-Kankaanlampi kannaksella.

Hiitolan suunnan varmistaa Penttilän pataljoonasta 2. komppania. Pääosin hyökkään edessäni olevan vihollisen selustaan vasemmalta saarrostaen. Yhteyttä Valkamaan en ole saanut. Hyökkäykseni pääsee alkamaan n. klo 12”. Virkki.

13,45: III pat. lähti klo 13,30. Syynä Pitkäsen viivästymiseen viime kädessä ruokakuormastonsa viivästyminen.
Klo 20,20 Pitkäsen pataljoonasta oli kompp. Kivelä lähetetty selustasta ja sivustasta valloittamaan meidän ja Alhon välillä olleiden vihollisten asemat. Iltaan mennessä ei Kivelään vielä saatu yhteyttä.
Penttilä ei onnistunut partioiden avulla katkaista rataa, koska vihollisen miehitystä oli runsaasti.
(Kivelän komppania oli edennyt Pitkänojanpellon itäpuolen kautta Kuoksjärven kohdalle, josta osa komppaniasta erkani kohti Koivikkomäkeä vallaten sen. Osa eteni kukkulalle 88 vallaten sen).

9.8. 13,00 alkoi Sipilän hyökkäys, joka päättyi 14,30. Oli yöllä ottanut pikkukukkulat haltuunsa vähin tappioin.
JR 15: II pataljoona ja Puukon komppania etenevät Pitkäsen suuntauraa pitkin Pitkäojan pellosta koilliseen tien varteen. Muodostavat rykm.kom. reservin. Pitkäselle palautetaan hänelle kuuluvat osat. Kk.komppania alistetaan Pitkäselle. 3 pst.-tykkiä, sekä krh-komppanian kevyt joukkue.

Klo 15 III pataljoona ilmoitti, että hyökkäyksen alkaessa aamupäivällä 2 miestä sai surmansa oman rask. krh:n tulesta.
Taist.kertomus: “Miehet olivat yhä kovin rasittuneita, sillä taisteluiden ja rasittavien metsämarssien lisäksi tuli pitkälliset yötä päivää kestävät sateet. Hyökkäävillä joukoilla ei ollut nukkumismahdollisuutta.” (Virkki)

Alhon valtaus

10.8. III Pataljoona sai käskyn hyökätä klo 3,30 Alhon itäpuolelle yli rautatien, Kivelä ja Sipilä hyökkäsivät klo 4,00. Tien vasemmalla puolella heinäpellossa oli paljon miinoituksia, tuli paljon tappioita. Kukkula saatiin haltuun ja Alho oli vallattu.

Klo 17,00 lähtivät Sipilä vasemmalle ja Säilänne oikealle kiertäen etelään Valkealammen suuntaan. Kivelä reservissä Sipilän takana. Muu osa Raassinan johdolla tietä pitkin Santakuopan kautta Valkealammelle. Noin klo 23,45 sai Pitkänen käskyn koko pataljoonan kanssa lähteä klo 1,00 Ruikonlammen kautta Kyläjärven tiehaaraan, yhteys matkan päässä pataljoona Fröbergiin, joka oli aamupäivällä edennyt samaan suuntaan.

Virkki: (Taistelukertomus: Klo 6,00 ilmoitus, että Alho on meidän hallussamme).
Joukot etenevät koko ajan taistellen. Klo 13,00 ltn. Halla-Seppälä kaatunut. Klo 14,00 komentaja siirtyy sorakuopille. 20,00 Pitkänen komentajan luona.
JR 15: “Hyökkäykseen ryhdyttävä mahdollisimman nopeasti 11.8. tämän käskyn saatuanne. Painostan erityisesti toiminnan ripeyttä. Alhon aseman ja tietä Alho-Kurkijoki lähetessä huomioitava omien joukkojen sielläolon mahdollisuus ja varottava tulittamasta omia joukkoja”. Virkki.

11.8. Komppanioittemme piti hyökätä yli tienhaaran ja ottaa haltuunsa kukkulat. Ryssä ampui kukkuloita, joiden takana oli hyökkäysryhmitys. Säilänne ja Sipilä etulinjassa, Kivelä reservissä. Hyökkäys alkoi klo 10,30. Kukkulat saatiin haltuun, lisäksi paljon sotasaalista.
Virkki: “Klo 18,00 komentaja saapunut Marjamäkeen. Käsky miehittää Paksujalan risteyksen luoteispuoleinen kukkula, Puukko ensin partiolla, aamulla koko komppania”.

Hyökkäys Kunnalliskotia kohti

12.8. Klo 8 käsky III pataljoonan lähteä liikkeelle Tiuralan tienhaaran suuntaan. Kivelän 11 K. ja 2 kk:ta ja pst-kivääri etunenässä klo 9,30. Sipilän 12. komppania lähti Sahan maastoon, tien Paksujalka-Tiusala pohj. puolella etenivät Kivelä, Puukko ja Säilänne. Ryssä tulitti etumaisia eteneviä osia kovasti, joten heidän oli vetäydyttävä pellonojia pitkin ryömien. 9.K:n vänrikit Pelli ja Lehtinen joutuivat kadoksiin.

H-hetki oli määrätty klo 15,00. Oma tykistö ampui ennen kuin vetäytymiskäsky tavoitti omat joukot, joten ne joutuivat sekä oman, että vihollisen keskityksen kohteeksi. Keskitykseen jäi vain komppanian päällikkö ja 1. joukkue, jotka vetäytyivät yli aukean. Ryssä tuli perässä ottaen vielä haltuunsa omiemme miehittämän osan kukkulaa.

Vihollinen oli ottanut jääkärijoukkueen pyörät, jotka oli aamulla jätetty Kyrsänmäen taloihin. Samalla menivät leipälaukut ym. omaisuudet.
Vänr. Pelli oli ryöminyt yli vanhan radan ja aukean Paksujalan mäkeen lonkkaan haavoittuneena, Sipilä löysi hänet ja toimitti hoitoon. Vänr. Lehtinen löytyi myös, mutta haavoittui käteen pahasti. Huom! Huono tuuri. Kumpikin oli aamulla mennyt liian eteen eräiden muiden kanssa. Mm. 3.K:n taistelulähetti Pajamäki oli jalkaan haavoittuneena jäänyt viljapeltoon makaamaan, kun ryssät tulivat. Täältä hän oli ampunut muutamia ryssiä, kunnes patruunat olivat loppuneet. Hänet saatiin illalla pois.

JR 15: Pitkänen ilmoittaa 12,45 Lakiinmäen olevan vahvasti vihollisen miehittämän. Eteneminen on pysähtynyt. Penttilä saanut 12,45 käskyn edetä Valtiinmäen yli Kilkkimäen suuntaan. Penttilä on Vepsässä 16,45. Pitkänen ilmoittaa hyökkäyksen tyrehtyneen 17,15, tappioita n. 40. 23,15 käsky Penttilälle; ( I patl.) hyökkäykseen viimeistään aamulla klo 6,00.
Virkki: JR 15 pitää hallussaan tiekolmion ja etenee vihollisen jättämästä Hiitolasta eteenpäin. Käsky Pitkäselle (III patl.) klo 7,10 edetä Tiuralaan.

Isä kertoo:

“Hiitolan asema sivutettiin Kurkijoen tiehaaras, me mentiin sen kautta ja Väinö oli siinä ja keriittiin Kurkijoen tiehaaraan ja siinä jouruttiin toppaamaan kun tuli sieltä toista tietä Hiitolan asemalta kamalasti (ryssän)porukkaa, jokka koitti perääntyä, karkuun poies niinko pakokauhus oikeen.

Siinä pantiin taas konekiväärit asemiin, mutta ei siinä ampua tarvinnu, ne oli haavoittuneita ja kauhee kiire kaikilla, eikä siinä mitään taistelua ollu. Savon Väinö sanoi, että mennäänkö kattoon tonne, ..siinä oli satakunta metriä siittä mettän syrjästä sinne tielle, missä se teitten risteys oli,..minkämoista porukkaa siä on niis autois, ne oli niinko puoliks kuorma-autoja taikka sairaankuljetusautoja. En mä oikeen halusta menny, mutten kehrannu sanoo että ei mennä sinne.

Mentiin kumminki ja mentiin semmosen auton viereen jossa oli panssaroitu ne syrjät taikka sillai niin kovat, ettei niistä kiväärin kuula läpitte ois menny. Siä oli niitä haavoittuneita, oikeen pahasti haavoittuneita, ei ne mitään pystyny tekeen mutta yks sitte ku se näki, kun otettiin kiinni siihen syrjään ja noustiin kattoon, niin se yks hoki että “vota, vota” ja osotteli kenttäpulloo. Väinö kiipes sinne ja meni yli lairan ja meni kaataan,…kun se oli siinä puolittain seläällänsä,..sen suuhun vettä, ni kaikki tuli leuan alta ulos, kurkku oli poikki.

Ne jäi sitte puhristaan sitä aluetta ja me jouruimme meneen sitä vasemman kären tietä, mikä menee sinne Kilpolansaareen, ja luultiin, että se on vaikka kuinka selvää reittiä, josta päästään sinne,…siä oli oli se Hiitolan kunnalliskoti ja Hiitolan kirkko, …sitä tietä mentiin, ni yht äkkiä ruvettiin ampuun piiskatykillä, ryssät ampu sieltä Hiitolan kunnalliskodilta päin pitkin sitä suoraa tietä, niin että siinä kuulat vinku.

 Edellä polkupyörillä menevät kevytosaston miehet ni kyllä ne äkkiä lakos kaikki sinne tiensivuihin. Komentoja huudettiin, että suojaan sinne ison kivinavetan taakse.
Sinne mentiin ja siä koottiin taas porukkaa ja neuvoteltiin, tietysti he ylempää sai komennot, siinä oli komppanian päällikkö Kivelän Toivokin sillo. Puhuivat, että mennään sitä harjun päällystää, kun siä oli semmosta taajaa leppämettää, ei mitään isompaa puuta. Kumaras mentiin, ku ryssä ampu sieltä vastaan, oikeen leppämettä katkes tosta pään yläpuolelta, kuulaa tuli kamalasti…”

“…yht äkkiä nousi sieltä pystyyn,..sillä ryssällä oli ainakin metrin syvynen krooppi,.. ei se keriinny varmaan ottaan sitä kivääriä ko sillä oli käsikranaatti, jonka se heitti, mutta se heitti niin lujaa, että se meni mein yli. Savon Väinö, jonka peräs mä yritin aina kulkee, ko päästiin sen kuopan lähelle, hairas sen kiväärin siittä ko siinä oli pistin päässä, kieräytti sen ilmassa ympäri ja löi.

Se jäi siihen, mutta se kallistu sitä kuopan reunaa vasten ja kyllä se jotain mölisi ja silmät räpytti. Ei semmosia saisi puhua eikä muistellakkaa enää. Siihen se hiljaa kallistui päin kuopan reunaa.

Eteenpäin vaan mentiin. Se tie jota pitkin mein piti mennä, käänty ja nousi siä hetken matkan pääs sillai ylös sitä rinnettä, sinne jäi aukee, semmonen suuri ruismaa siihen eteen ja tie jatku sinne ylemmäs. Me mentiin yli sen mutkan, sinä oli tienviitta, me mentiin siihen kulmalle, siä oli sitte jo meidän ryhmän konekiväärikin, jossa oli niitä Peltoniemen veljeksiä ampujana, se oli asemis siinä kallion nokalla.

Meille tuli perääntymismääräys, että perääntyä nyt kun ryssät tietää, että heirän miehet on kerran perääntyny pois, että siihen alkaa tulla kohta tykinkuulaa, niinko sitte kävikin. Me jäimme kuitenkin, se oli puolijoukkueenjohtaja Särkijärven Esko, mä sain siltä yhreltä mieheltä konepistoolin ja olimme sillai polviasennossa siinä kallion sivussa ko niitä meni kamalasti sen pellon keskellä olevaan suureen harmaaseen suuliin. Sinne ruispeltoon niitä ammuttiin”.

13.8. Klo 14,00 aikoihin Kivelän etumaiset osat pisteen 58 itäpuolella, eteneminen jatkuu. Noin klo 15 aikoihin eteni Pitkänen Kivelän kanssa yli aukean Marjamäkeen niin, ettei vihollinen, joka oli miehittänyt Kunnalliskodin maaston, huomannut mitään.

Välillä ryhmityttäessä Marjamäen maastossa huomasi ryssä meteliä ja lähetti ensin noin 10 miehisen partion ja sen perässä isomman porukan, joka oli aiheuttaa pakokauhun miehistössämme, mutta vänr. Lehtinen II patt:n pst-joukkueen johtaja tarttui itse kk:n kahvaan ja sai pakokauhun tyrehtymään.

Seurasi pitkä tauko, jonka jälkeen tykistövalmistelu, jonka piti auttaa Penttilää, tuli oikealle niin asemiin, siis Marjamäen kukkulalle. Tällöin Kivelä haavoittui vaikeasti (13.8.) ja paljon muita vahinkoja sattui.
Kunnalliskodin talo oli vahvasti miehitetty ja hyökkäys pysähtyi siihen.
JR 15: Divisioonan käsky 0,15: Rykmentin hyökättävä yhdessä osasto Tiikerin kanssa koko D:n tykistön tukemana. Sipilä hyökkää aikaisemman käskyn mukaisesti klo 4,30. Penttilä klo 7,00. Sahan maasto vallattu 9,30, Käkimäki vallattu 10,00, Sipilä ilmoitti 12,00, Riianmäki vallattu. Penttilä maantiellä Käkimäen korkeudella 13,00. Jyrkiä ja P. 58 hallussamme 23,15.

“Sitte kulu taas yks päivä ehtooseen. (13.8.-41) Päästiin sinne, että näky jo se Hiitolan kunnalliskoti, mutta se oli senverran korkeen mäkitöppärän takana, ettei se näkyny just sille kohtaa, mistä me mentiin niin likelle ko päästiin. Konekiväärijoukkueen miehet meni sinne ja pani kiväärit asemiin ja jalkaväen miehet meni sinne, mä muistan ko siinä oli tuo Verttuulta se Santikon Eemeli, tykistön tulenjohtueen miehiä, ja siinä suunniteltiin hyökkäystä sinne kunnalliskotiin, joka oli kiviseinänen kakskerroksinen iso rakennus ja jossa oli kamalasti niitä vihollisia. Seinissä oli reikiä joista ne ampuivat. Kellon aika oli oikeen määrätty, ensi ampu suomalainen tykistö, mutta ei se saanu sinne osumia, ko se oli siinä kallion takana ja tykit yritti ampua sen kallion ylitte. Kallion päällä oli isoja mäntyjä, joihin omat kranaatit räjähtivät ja siinä kaatu jo monta miestä.

Laitilan Sakari sano mulle, että tu tänne telttakankaan alle, jos tulee unikin, kun tästä kerran ei minkään lähretä. Oltiin siinä ja sillon just männynlatvaan hairas kranaatti kiinni. Meitä oli siinä varmaan 4-5, se oli niinko kuollutta kulmaa, siä niitten telttakankaitten alla, ni siinä haavottu kolme, mutta ei mun käyny kuinkaan eikä Sakarinkaan, mutta se Peltoniemen Erkki haavottu, sen katkes leukaluu ja iso osa pois leuasta.
Sitte tuli (illalla) tieto, että sillon ja sillon, olikohan yhdentoista aikaan aamulla, että sillon tehdään rynnäkköhyökkäys ja vallataan se kunnalliskoti. Kivelä tuli sanoon siihen, että tu sä Väinö ja kun tulee se kellonaika, että täytyy hyökätä ni miehetki lähtee paremmin ko mennään sillai”.

Väinö sano mulle, että me hakeen reput sillä aikaa,…reput jäi eilen sinne aukeen taa, kun pitkin pellonojia jouruttiin ryömimään sinne kallion päälle,… mä sanoin etten mä mee viä, ennenko  pimenee ilma enempi, että mä meen sitte vasta, en mä mee tonne aukeelle, kun ei ole mitään tarvetta. Mä tuun kans mukaan sinne kun hyökätään. En mä arvannu, että se niin kauhee paikka oli.

Sitte ko kello löi sen mikä oli kaikkien tiedossa, (aamu 14.8.) että siihen ja siihen aikaan lähretään. Konekivääri jäi siihen kallion päälle asemiin, jälkaväki jäi asemiin ja ne jotka määrättiin lähteen meni sitä rinnettä alas, meinattii vaan sillai vapaasti mennä alas, ei sieltä niin paljon sitä vastusta tule, uskottiin. Mutta armias, kun mentiin alas se kallionkylki siittä, sillon sieltä rupes tuleen kuulaa, siä oli pikakivääriä…”

Toivo Kivelä

14.8. Yö odoteltiin maasto miehitettynä. Hyökkäyksen piti tapahtua kahdessa vaiheessa. . klo 4,00 saapui pataljoona Hälvä Marjamäkeen. Suunnitelma oli, että III pataljoona hyökkää klo 5,00, sitä ennen tykistövalmistelu, sekä raskaan krh:n valmistelu. Hyökkäyksen toisen vaiheen piti tapahtua siten, että etumaaston tultua vallatuksi ryhmityttäisi hyökkäykseen sen turvin.

Hyökkäys lähti alkuun hyvin. (aamulla 14.8.)  Vänr. Ruissalo (Kivelän seuraaja) eteni maantien eteläpuolella olevien pienten metsäsaarekkeiden kautta, kunnes Penttilän tykistövalmistelu, joka sattui liian oikealle, sattui Ruissalon niskaan, joka itse haavoittui pahasti. Samoin kaatui muutamia ja useita haavoittui. Komppania meni hajalle ja vetäytyi pois.

9. komppanian päällikön, luutn. Toivo Kivelän kaatumiseen liittyvistä tapahtumista on hyvin ristiriitaisia tietoja. Isäni kertoman mukaan kaatuminen tapahtui hyökkäyksessä kohti Kunnalliskotia, jolloin Kivelä ja joukkueenjohtaja vääpeli Väinö Yli-Savo kaatuivat samaan aikaan hänen lähellään. Ajankohta olisi ollut 14.8. aamulla hyökkäyksen aikana, joka päivämäärä on myös Kivelän ja Vähä-Savon kaatumisajaksi kirjattu.

Tykistökeskitys, jossa kranaatit sattuivat mäntyjen latvoihin ja sirpaleet haavoittivat useita miehiä, sattui 13.8. noin klo 19,20 JR15/II pataljoonan sotapäiväkirjan mukaan. JR15/III pataljoonan sotapäiväkirja mainitsee Kivelän haavoittuneen vaikeasti juuri näihin kranaatteihin ja paljon muitakin vahinkoja syntyi.

Virkin taistelukertomus

13.8.-41 JR15:n komentaja ev. Virkin taistelukertomuksessa on ennen klo 16,45 kirjoitettu: “Seurasi pitkä tauko, ennen kuin miehet saatiin taas järjestykseen, jonka jälkeen oma tykistömme ampui oikealle omiin asemiimme. Tällöin haavoittui joitakin miehiä. Komppanian päällikkö luutn. Kivelä kaatui, mutta nähtävästi Kunnalliskodista ammutusta luodista”. (Kaatumispäiväksi on kuitenkin kirjattu 14.8.)

Jääkärikomppanian päällikkö luutn. Puukko kaatui klo 19,40.

14.8. hyökkäys alkoi klo 5,00 hyvin vänr. Ruissalon johdolla, joka nyt oli ent. Kivelän komppanian päällikkö, kunnes Penttilän avuksi tarkoitettu tykistövalmistelu sattui liiaksi etelään ja kohdistui juuri etenevään Ruissalon komppaniaan. Vänr. Ruissalo haavoittui vaikeasti ja komppania meni hajalle ja vetäytyi pois”. Edellisen päivän kahden upseerin lisäksi menetettiin tänäänkin (?) vielä kaksi upseeria Kunnalliskodin valtauksessa”. Kaatuneet upseerit Kivelä ja Puukko, sekä 15.8. Säilänne ja Pitkänen.

(Komppaniat = Ruissalo, Sipilä ja Säilänne, vänr. Ruissalo, joka tuli komppanianpäälliköksi Kivelän jälkeen, ehti olla päällikkönä vain muutaman tunnin, ennen haavoittumistaan.)

Penttilä ei myöskään saanut haltuunsa 48:aa. Ainoa, joka pääsi tavoitteeseensa oli Sipilä, joka klo 9,00 mennessä sai koko kirkkokukkulan haltuunsa.
Kunnalliskodin maastossa oli vihollinen lujasti kiinni ja aiheutti paljon vahinkoa. Edellisenä iltana haavoittui Kivelä vaikeasti (? poikkeaa isän muistelmista), siellä Puukko kaatui.

(Sotapäiväkirjat kirjoitettiin, kuten ymmärtää saattaakin, vasta taistelutilanteiden jälkeen, kun tilanne oli rauhoittunut. Kirjoittaja on saattanut siinä tilanteessa muuntaa tapahtumien kulkua päällystölle myönteisemmäksi, unohtaa tai muuttaa tapahtumia, jotka myöhemmin osoittautuivat komentavan päällystön virheistä aiheutuneiksi. Sotapäiväkirjan mukaan Kivelä olisi haavoittunut vaikeasti jo edellisenä iltana 13.8. (Virkin mukaan olisi kaatunut ja Ruissalo jatkanut komppanian päällikkönä 14.8. aamulla). Hän oli kuitenkin isän muistelun mukaan seuraavan aamun hyökkäyksessä kunnalliskotia vastaan, jossa taistelussa kaatui, vaikka sotapäiväkirjojen mukaan komppaniaa johti vänr. Ruissalo.

Wille Kaipainen muistelee päivän (14.8.) tapahtumia “Karhun Kämmen Lyö” kirjassa tavalla, joka tukee isäni kertomaa Kivelän ja Vähä-Savon kaatumisesta: “Komppanian päällikkö luutn. Kivelä, konekiväärijoukkueen johtaja Väinö Vähä-Savo ja luutn. Puukko kaatuivat pihaan”.

Kunnalliskoti saarrettiin osittain, miehet pääsivät 20 m:n päähän ja heittivät käsikranaatteja ikkunoista sisään. Ryssät pakenivat talon toiseen päähän ja yläkerroksiin, sekä kellariin. Odoteltiin liekinheitinjoukkuetta, jotta saataisiin talo tuleen. Se saapui klo 12,00. Liekinheitin ei sytyttänyt taloa, sen lattiat oli kivestä. Heitettiin kasapanoksia, ne ajoivat ryssät pois.

JR 15: Klo 15,45 tieto Kunnalliskodin valtauksesta liekinheittimiä mm. käyttäen. Penttilä ilmoitti 16,20 ryssien vallanneen P. 48 takaisin. Klo 19,00 ilmoitti P. 48 takaisinvaltaus on käynnissä.

(Oli ymmärrettävää, että ryssä viivytti perääntymistään kaikin voimin, ehtiäkseen evakuoida Kilpolan saaressa olevat perääntyvät joukkonsa Laatokalle ennen suomalaisten tuloa, ja siksi taisteli Hiitolasta viimeiseen saakka).

15.8. Klo 5-aikaan hyökkäsi ryssä n. 60-70 miehen voimalla Kirkonmäkeä vastaan. Hyökkäyksen huomasi luutn. Leinonen ja konepistoolillaan y k s i n torjui hyökkäyksen tuhoten koko ryssälauman.

Täysosuma

Klo 5,30 kpt. Pitkänen oli lähtemässä komentopaikastaan etulinjaan. Silloin tuli komentoteltan eteen krh-keskitys. Kapt, Pitkänen ja 4 viestimiestä sekä yksi 9.K:n mies kaatuivat heti. Luutn. Leivo haavoittui vaikeasti, muita haavoittuneita oli toistakymmentä. Raassina ilmoitti asian Virkille, joka määräsi pataljoonan puolustukseen. Määräsi myös ltn. Sipilän pataljoonan komentajaksi.

Klo 7,30 hyökkäsi ryssä uudelleen kirkonmäkeä vastaan. Puolet ryssistä (n.40) tuhottiin, toinen puoli pääsi kirkkomäen edessä pellolla oleviin taloihin ja pesiytyi niihin. Ltn. Leinonen haavoittui, pääsi ryömimällä pois.

9,30 antoi vänr. Peura käskyn vetäytyä, hän oli saanut joltakin mieheltä siitä käskyn. Miehitys vetäytyi ja ryssä tuli perässä. Klo 9,00 oli kirkkomäki ryssillä.
Klo 11,30 ltn. Kyläkoski ja 3 miestä hyökkäsi kotikukkulalle. Kyläkoski ja 2 miestä kaatuivat, yksi pääsi ehjänä takaisin.
Säilänne sai Sipilältä käskyn jäädä kunnalliskodin kukkulalle hyökkäysvalmiusasemiin kahdella joukkueella ja odottaa uutta tykistökeskitystä kotikukkulalle.

Klo 11,45 kaatui luutn. Säilänne ja 5-6 miestä it-tykin suorasuuntauskranaatista. Kunnalliskodissa olleet 3 Säilänteen joukkuetta vetäytyivät pois ja ilmoittivat että he eivät enää hyökkää.

Klo 14,00, kun yhteydet patteriin ja rykmenttiin olivat poikki, määräsi Sipilä luutn. Palmgrenin joukkueineen hyökkäämään kotikukkulalle. Luutn. Palmgreen lähti joukkueineen, mutta ennen kunnalliskotia miehet kieltäytyivät seuraamasta joukkueen johtajaa ja jäivät makaamaan pellon ojiin. Sipilä ilmoitti tilanteen rykmentin komentajalle ja sai käskyn pitää nykyiset asemat.

Klo 17,00 lähtien ankaraa tykistötulta meidän asemiimme aina aamuyöhön. Tappiot tappioluettelossa olivat suuret. Pataljoona siirtyi majoitukseen Tattarin länsipuoliseen tien pohjoispuolella olevaan maastoon.

Rykmentin päiväkirjaa

JR 15: Tieto Pitkäsen kaatumisesta 5,40. Ltn. Sipilä määrätty pataljoonan v.a. komentajaksi. Ryssä pakenee klo 11,00 P. 48 kukkulalta.

16.8. Kapt. Avela luovutti III pataljoonan majuri Pakkalalle, ehdittyään olla pataljoonassa vajaan vuorokauden. Päivä käytettiin järjestelyyn ja saunomiseen ym.

17.8. Yksiköt siirtyivät vielä jonkun verran taaksepäin Kortmäki-Suutari- maastoon, koska osoittautui, että ryssä nakkeli kranuja Tattari-maastoon häiriten joukkojen rauhaa.
Klo 17,30 eversti Virkki käski tiedustella marssitiet mahdollisiin vastaiskusuuntiin Kunnalliskotimaastoon ja siitä pohjoiseen. Ltn. Suilama (12.K) ja Palmgren suorittivat tiedustelun ja toivat vangin mukanaan. Tuleva yö vietettiin rauhallisesti, rykmentti tarjosi pullon olutta mieheen. Otettiin kiitollisuudella vastaan ja nautittiin.

18.8. Klo 11,00 ilmoittautui pataljoonaan täydennyksenä 4 upseeria, 1 aliups. ja 3 miestä. Lottakanttiini saapui alueellemme.

19.8, Klo 15,00 pataljoona sai käskyn vastaanottaa rintamavastuun JR57:n pataljoonan Hännisen ja Kilpeläisen lohkolla klo 24 mennessä. Lohkon vasen raja Riekkalan lahti suunta ja oikea raja Kyläjärvi.

20.-23. 8. Joukot ovat edenneet ilman merkittävämpiä taisteluita ryssien perääntyessä. Ovat kuitenkin jättäneet paljon miinoituksia jälkeensä.
(Tällä päivämäärällä Hitler välitti pyynnön Mannerheimille hyökätä mahdollisimman tehokkaasti Leningradia vastaan, jonka pyynnön Mannerheim ja Ryti torjuivat. Käkisalmi vallattu).

Kohti Taipaleenjokea

24.8. Aamulla joukot lähtivät marssille surullisen alastoman Käkisalmen kautta Alapuusti maastoon. Klo 19 mennessä oli tämä n. 30 km:n marssi suoritettu. Illalla lähti vahva partio etsimään Ristlammen maastosta vihollispartioita. Ei löytynyt muuta kuin jälkiä. Vihollispartioista kertoi eräs vangiksi saatu ryssien joukoista eksynyt suomalainen kommunisti.
25.8. Päivällä lähetettiin uudelleen 30-miehinen partio etsimään vihollisen partioita Ristlammen maastosta, tapaamatta ketään.

26.8. Klo 13,30 sai I/JR15 käskyn siirtyä autokuljetuksin reittiä Myllypelto-Oravakytö-Hirvisaari-Vuoksela, Vuoksenniemeen. Muut pataljoonat valmistautuvat marssimaan saman reitin.
Eversti Virkin lähdettyä lomalle toimii maj. Pakkala rykmentin vt. komentajana.

27.8. Klo 4,00 lähti pataljoonan kolonna ja 9. K matkalle miehistöautokuljetuksin. Sen jälkeen muut. Klo 15,00 oli pataljoona Räisälä-Oravakytö tien varrella n. 1 km Räisälästä, missä muu osa yöpyi, paitsi 9.K jatkoi maastoon Oravakytö aukean eteläpuolelle.
Maj. Häkkinen vastaanotti vt. komentajan tehtävät.

28.8. Klo 4 alkoi pataljoona siirtyä Uusikylä-Virkkilän pohjoispuolelle, saapuen majoituspaikalle puolenpäivän aikaan.

Vuoksen ylitys

30.8. Klo 16.00 sai pataljoona marssikäskyn siirtyä Vuoksen yli. Kulkureitti, Vuoksela-Virkkilä-Uusikylä-Karhusaari. Matka n. 6 km. Ensimmäiset osastot paikalla 1 km Karhusaaresta pohjoiseen klo 19,20.
(Tällä päivämäärällä Viipuri vallattu).

31.8. Ylimeno aloitettiin klo 1,00 yöllä. 9. komppania lähti ylittämään jokea ensimmäisenä klo 1,30. Pataljoonalla oli käytössään 3 ponttoonilauttaa, jotka palasivat hakemaan toista erää klo 6,10. Lastaus kesti ensimmäiseen ponttooniin 20 min., jonka jälkeen se heti lähti matkalle Marjaniemeen, johon oli matkaa n. 3 km. Matka kesti 45 min. Vihollisen ilmatoimintaa tai muuta häirintää ei ollut, koska ranta oli matalaa, oli ajoneuvot (hevoset rattaineen) laskettava veteen ja köysillä kiskottava rantaan. Miehet tuotiin veneillä n. 30 m:n matkan rantaan.

Marssia jatkettiin 8,15. Vihollinen oli vetäytymässä ja sitä ajettiin takaa, saamatta kuitenkaan kosketusta. Pataljoonan viimeiset osat saapuivat Luukanmäki-maastoon 10,45. Ruokailu tapahtui 11,00. Partiot lähtivät tiedustelemaan, onko etumaasto vihollisista vapaa, palasivat tapaamatta ketään. 12,15 marssi jatkui.
Pataljoonamme tuli seurata JR57 pataljoonia ja pitää niihin yhteyttä.
Klo 17,00 sai pataljoona käskyn edetä Vaalimon suuntaan tavoitteena Petäjärven asema. Hyökkäyskäsky annettiin 17,30. Lähtö tapahtuu 18,00. Marssijärjestys; 10 komppania, 1/2 kk. joukkuetta, komentoryhmä, pst-ryhmä, viestiryhmä, 9. komppania ja kk1/2 joukkue, pst-ryhmä ja 11 komppania.
Heti aluksi oli vähäistä vihollisen vastarintaa, joka aiheutti taisteluryhmitykseen siirtymisen ja hidasti matkaa. Vaikka vihollinen lyötiin takaisin, ei matkaa voitu jatkaa, vaan oli yövyttävä 4 km:n päähän lähtökohdasta.

1.9. Eteneminen jatkuin aamu-neljältä, vihollinen oli yön aikana vetäytynyt ja sytyttänyt ympäristön kyliä palamaan. 5,30 saavuttiin tavoitteeseen ja miehitettiin Petäjärven asema. 6,30 tuli puhelinkäsky, jossa pataljoona määrättiin etenemään, kohteena Rautu. Klo 7,00 lähti pataljoona marssimaan kohti Rautua. 11,30 päästiin Rautuun ja kirkonkylä otettiin haltuun taisteluitta.
Raudun kylä oli kokonaan poltettu, Sirkiänsaaren tien suunta vihollisen miehittämä.

Klo 16,00 pataljoonan komentaja maj. Pakkala sai rykmentin käskyn , jonka mukaan pataljoonan tavoitteena on Raudun eteläpuolella olevien aukeiden maasto otettava haltuun. Lähtö tapahtui 17,45. Komentopaikka siirtyi tiekolmioon 1 km Raudun kirkosta pohjoiseen. Joukot majoittuivat telttoihin yöksi Palkealan tien suuntaan metsän reunaan 3 km Raudun kirkonkylästä. Metsä oli pataljoonan tavoitteena.

Joukot saapuivat rajalle

2.9. Marssi jatkui klo 8,00. Marssijärjestys; 10K, KK:n 1/2joukkue, komentoryhmä, 1 pst-tykkiryhmä, 9.K, KK:n 1/2joukkue, 20 mm pst-kivääri, viestijoukkue, krh-joukkue, 11K, 1KK:n-joukkue, 1 pst-tykkiryhmä, JSP, rykm.kevyt krh-joukkue.
Klo 13,00 saapui pataljoonan etummainen osa Sirkiänsaareen. Eteneminen pysähtyi. Vanha raja oli aivan lähellä. Pataljoona majoittui ja varmisti.

3.9. Varmistuspalvelus jatkui. 9. ja 10. komppaniat saivat tehtäväkseen partioimalla ottaa selvää vastassa olevasta vihollisesta. Partiot eivät päässeet etenemään, sillä rajan takana oli vahva vihollisen miehitys.

4.9. Ei erikoisempaa,

Käsky eteen rajan tuntumaan

6.9. klo 8,00 annettiin 9. ja 10. komppanialle erilliskäskyt etenemistä varten Viisjokilinjalle. Klo 14,00 olivat 9. komppania (Palmgren) ja 10. K (Helanko) saavuttaneet Viisjokilinjan, jossa ryhtyivät asemien varusteluun. 9. K:sta puuttui n. 1 joukkue, joka kieltäytyi etenemästä rajalle.
15,40 annettiin käsky 11. K:lle (Sipilä) tiedustella joukkueella suunnassa Korosaari-Perämäki-Putkela, selvitettävä vihollisen vahvuus ja onko se asemissa vai liikkeessä. Ennen tätä tehtävää selvitettävä ja ajettava pois Koskitsan kohdalla rajan takana oleva vihollinen.

Kieltäytymisiä

7.9. Etulinjaan menemästä kieltäytyneitä oli 4 alikersanttia ja 20 miestä 9. komppaniasta, sekä yksi alikersantti ja 13 miestä 12. komppaniasta. Rykmentin komentajan ja pataljoonan komentajan puhuteltua miehiä kutakin erikseen, ilmoittivat kaikki syyksi kieltäytymiseensä hermojen heikkouden ja suuren väsymyksen. Ainoastaan sotamies Erkki Lehtiniemi 12. komppaniasta esiintyi uhmaavasti kieltäytyen kerta kaikkiaan tottelemasta, sanoen, että “ampukaa vaikka tykillä”.

Puhuttelun seurauksena oli, että 4 aliupseeria ja 9 miestä 9. komppaniasta ja 5 miestä 12. komppaniasta kieltäytyi lopullisesti etulinjaan menemästä. Heidät lähetettiin divisioonan esikuntaan toimenpiteitä varten. 11 miestä 9. komppaniasta ja 1 + 8 12. komppaniasta palasi komppanioihinsa.

8.9. Vaihdettiin iltaan mennessä 9. K lepäämään ja sen tilalle 11. K eteen vahvistettuna jääk.joukkueella.

9.-10.9. Asemien parantelua, piikkilankaesteitä.

Käsky puolustukseen asettumisesta

11.9. Klo 6,00 sai pataljoonan komentaja rykmentin komentajalta suullisen käskyn lopullisesta puolustukseen asettumisesta.
Virkki: 16.9. Annettu määräys siltojen räjäyttämisestä. Pataljoona vaihtanut III patl. kanssa. Käsky saunojen rakentamiseksi.

Asemasotaa

12.9.-21.10. Kuluneet viikot pääosin asemien huoltotöitä, ryssän partiot kävivät aika-ajoin suorittamassa häirintää, yleensä ne tuhottiin.
(22. syyskuuta Iso-Britannia vaati Suomea vetäytymään Tarton rauhan rajalle, jolloin esim. Repolan ja Porajärven alueet jäisivät Neuvostoliiton puolelle. 24.9. Suomalaiset joukot saapuivat Äänisen rannalle, 1.10. Petroskoihin, eli Äänislinnaan. Suuri valtausparaati Äänislinnassa 12.10
17.10. Stalin vaati Iso-Britanniaa julistamaan sodan Suomelle.
Alkoi lähes kaksi vuotta kestänyt asemasotavaihe).

22.10. Kaikkien yksiköiden päälliköt ja upseerit, sekä vääpelit pataljoonan komentajan puhuttelussa. Puhuttelu koski toimenpiteitä joukkojen uudesti järjestelyistä.
JR 36/12.K: Pataljoonan komentajan puhuttelu, jossa esillä mm. seuraavat asiat:
1. Lähiaikoina suoritetaan osittainen kotiuttaminen, joka kuitenkin on pidettävä miehiltä salassa,
2. Armeijan uudelleenjärjestely aloitetaan, jolloin molemmista 1912 syntyneistä ja nuoremmista muodostetaan sodanajan määrävahvuuksien mukainen pataljoona ja muista vanhemmista kotiutettavat pataljoonat.

23.10. Saapui 300 miestä JR 57:stä, prikaatin muodostaminen siis alkanut. Miehistä muodostettiin Sipilän 11. komppania ja osa kk. komppaniaa, sekä esikuntaa.

Virkki: II pataljoona ilmoitti, että vänr. Karhu on kaatunut etulinjassa ollessaan tarkastuksella. Omat miehet koettavat saada ruumiin pois. Myöhemmin ilmoitus, että ryssä on saanut Karhun ruumiin.

25.10.1941 klo 20,00 saapui komppanialle vaihtomiehiä JR 15:sta 34, jotka majoitettiin yöksi komppanian komentopaikan vieressä olevaan taloon. (Todennäköisesti isä siirtyi uuteen yksikköön tässä yhteydessä).
III/JR 36 spk: JR 15 3-joukkueisia komppanioita. Henkilösiirrot loppuun suoritettava 28.10. mennessä. 26.10. illalla ilmoitus minulle lopullisista henkilövajauksista tai ylijäämistä. Ylijäämäksi otetaan vieraista sotilaslääneistä olevat ja 1912 syntyneet, jotka siirretään JR 15:sta.

26.10. Klo 8,00 lähti 12. komppaniasta 12 aliupseeria ja 51 miestä I/JR 36:een
Myllynotkossa esiintyi Porin mieskuoro. Illalla esiintyjien käynnin johdosta kemut RE:ssa.
Isä on ylennetty korpraaliksi, päiväkäskyllä n:o 13.

27.10. Jälleen tuli 300 miestä JR 57:stä, joista muodostettiin 10. komppania (Helanto).

28.10. Tänään saapui vajaat 300 miestä JR 57:stä, joista muodostettiin 9. komppania (Palmgren), krh ja osa esikuntaa.

29.10. Klo 7,00 saapuivat I Pataljoonan upseerit tutustumaan asemiimme vaihtoa varten.

Siirto JR 36:een.

29.10.1941 Kantakortin merkinnän mukaan isä siirtynyt 12./JR 15:sta 12./JR 36:een. Johtui oletettavasti meneillään olevasta joukkojen uudelleen järjestelyistä. (36. Rykmentti on perustettu Vammalassa 18.6.-41, ja siihen kuuluvat ympäristöpitäjien reserviläiset. Lähtöpaikkana Tyrvään asema 23.6. Karkun asemalla junaan liitettiin vielä KRH:n ja tykkikomppanioitten vaunut. Kuljetus saapui Särkisalmelle 25.6. Isä sijoitettiin III pataljoonan 12. komppaniaan, eli Hämeenkyrön poikien porukkaan).

30.10. 8,00 saapui vaihtava yksikkö, klo 10,00 vaihto oli suoritettu ja yksikkömme siirtyi joukkueittain reservin suojapaikkaan.
Klo 15 saapui 33 täydennysmiestä komppaniaan, jolloin vahvuus yhteensä 210. Miehet majoitettiin telttoihin ja järjestely alkoi.

31.10. Klo 10,00 esiintyi Porin mieskuoro koko pataljoonalle. Esityksen ajan satoi lunta.

15. Prikaati III patl.

1.11. Päivämäärällä 1.11.1941 muodostettiin III/15Pr. Sen miehistö on siirretty suurimmalta osaltaan JR57:stä, päällystö taas JR:sta. III/JR15:n lohko siirtyi kyseessä olevalle uudelle pataljoonalle.

1.11. – 12.11. Alueella järjestelyjä ja varusteiden huoltoa, lepäämistä.

9.11. Patl. komentajan puhuttelu, sotilaallinen käyttäytyminen, lomat ja etulinjoilla esiintynyt tarpeeton ammusten tuhlaus.

12./JR 36 sotapäiväkirja n:o 11751. (14.11.-41 – 27.2.-42).

13.11. Valmisteluja etulinjaan siirtymiseksi. Pataljoonan komentajan puhuttelu, jossa käsky vaihdon suorittamisesta 14.11. Pataljoonan komentajan puhuttelu, jossa määräys vaihdosta ja siirtymisestä Raajun maastoon.

Tapparin lohko oli äärimmäisenä vasemmalla Laatokan länsirannalla.

Siirto etulinjaan

14.11. Klo 5,30 herätys ja aamutee, sekä valmistautuminen asemiin siirtymiseksi.
7,00 lähti 2. joukkue ja yksi patruuna-ajoneuvo, siirtyen lohkon oikealle sivustalle.
7,15 lähti lähti 1., 3. ja 4. joukkue, sekä kaksi patruuna-ajoneuvoa. 1. joukkue miehitti lohkon vasemman sivustan ja 3. joukkue lohkon keskiosan asemat.

Yksiköiden vaihto suoritettu klo 9,45. Vaihto sujui täysin rauhallisesti, mutta lepäämään lähtevä osasto piti vaihdossa äärimmäisen kovaa kiirettä laiminlyöden kokonaan tilanteen selostamisen vaihtaville ryhmille.
Klo 10,00 suoritettiin muonitus komppanialle.
Komppanian päällikkö tarkasti 2. joukkueen asemat, sekä suoritti lohkon oikealla sivustalla lopullisen asematiedustelun uudella pääpuolustuslinjalla.
15,00 muonitus komppanialle.
Tulitaistelua vihollisen kanssa ei päivän aikana ollut. Oma tykistö ampui muutamia laukauksia. Varustäydennyksiä komppania sai 57 turkislakkia ja 9 paria syylingejä.

15.11. Komppanian päällikkö tarkasti lohkon keskiosan ja vasemman sivustan asemat, sekä suoritti lohkon keskiosalla uudella pääpuolustuslinjalla lopullisen asematiedustelun ja estelinjojen viitoittamisen.

18.11. Kulunut jakso molemminpuolista ammuntaa, asemien ja neljän kk-pesäkkeen kaivamista, ei taistelukosketuksia. Luutn. H Norokorpi lähti lomalle, sijaisena luutn. Saarilahti.

20.11. Aamuyöstä tullut Helangon lohkolle vihollisen puolelta koira, epäillään viestikoiraksi.

21.11. Luutn. Sipilä palasi lomalta ja otti vastaan pataljoonan komentajan tehtävät.

23.11. Laatokan rannassa ampui vihollisen tarkka-ampuja noin kilometrin päästä vedenhakijoita, mutta ei osannut vaikka läheltä menikin.

27.11. Klo 8,00 lähti vaihtava pataljoona Saaroisista., 10,30 komppanian vaihto suoritettu ja majoittuminen suoritettiin entisille paikoille.

1.12. 13,30 saapui yksi upseeri tutustumaan komppanian kk-asemiin vaihtoa varten.

3.12. 10,00 saapui vaihtavan yksikön upseerit tutustumaan komppanian asemiin. Komppanian päällikkö opasti. 16,15 pataljoonan komentajan puhuttelu, jossa käsky vaihdosta ja siirtymisestä Raajun maastoon:

1. 4.12.41 aamulla klo 8,30 saapuu vaihtava yksikkö.
2. Kukin yksikkö jättää saman määrän telttoja paikoilleen, kuin mitä vaihtava yksikkö pystyy luovuttamaan vastineeksi. Ylimääräiset teltat mukaan.
3. Kaikki ampumatarvikkeet ja aseet mukaan.
4. Vaihdon tapahduttua kukin yksikkö päällikkönsä johdolla siirtyy rykmentin komentopaikan maastoon, missä vaihtaa reet rattaisiin. Yhteys siellä 12 K:n päällikköön , jonka toimesta jaetaan rattaat yksiköittäin. Luutn. H. Norokorvelle määrättävä tätä tehtävää varten jokaisesta yksiköstä 2 miestä.
5. Rykmentin korkeudelta jatkavat yksiköt marssia itsenäisesti Raaju-sanan länsipuolella oleviin tienvarsimetsiköihin, jossa luutn. T Noren näyttää yksikön leiriytymispaikan.
6. Marssitie: Räikkölä-Hyytiä-Harjukylä-Lapanainen-Raaju-Rautu.
7. Ruokailu yksikön päällikön harkinnan mukaan.
9. Pataljoonan komentajan paikka vaihdon aikana nykyinen, sen jälkeen uudessa yöpymispaikassa.
(Tällä päivämäärällä Neuvostoliiton joukot lähtivät Hangon tukikohdastaan).

Lähtö Raudun Leinikylään reserviin

4.12. Klo 8,00 saapui vaihtava yksikkö ja vaihto alkoi rauhallisesti edellisenä päivänä tehdyn suunnitelman mukaan. 10,15 lähtö marssille. Rekiä ei vaihdettu, koska lunta satoi niin paljon, että reki luisti tielläkin. Klo 16,00 komppania saapui yöpymispaikalle ja majoittuminen alkoi. Teltat pystytettiin reippaasti sekä ruokailtiin. Uni tuntui maistuvan jokaiselle hyvin ankarassa lumimyrskyssä marssitun 23 km:n matkan jälkeen.

14,30 Hakanen majoittunut yön ajaksi Raaju-Rautu maantien eteläpuolelle, noin 2 km Raajun tienhaarasta länteen.
III/JR 36: Vaihtopäivä. Rauhallista. Lumipyry ja ankara tuuli. Klo 10,00 11.K. ja 12.K. suorittivat vaihdon. 10,15 kaikki komppaniat ovat vaihtaneet. Vaivalloisen marssin jälkeen perillä seuraavasti: 15,00 10.K., 15,30 Esik.K. ja 11.K. !6,00 12.K. ja krh.joukkue. 16,30 9.K. Teltat pystytettiin mäntykankaalle aivan tien viereen.

5.12. Klo 7,00 herätys ja aamutee, telttojen purkaminen. Lähtö marssille klo 9,00, perillä uudella maja-alueella Leinikylän järven itäpuolella 11,45. Illalla ankara myrsky, teltat suojattiin lumivalleilla.
10.K., krh.joukkue ja jääkärijoukkue majoitettiin parakkeihin, muut telttoihin.

6.12. JR 36: Yöllä pakkanen kiristyi, mutta tuuli ei tauonnut. Majoitusoloja järjesteltiin ja aseita puhdistettiin.
Itsenäisyyspäivän johdosta komppaniassa juhla- ja hartaustilaisuuksia, joiden jälkeen lottien kahvitarjoilu.
Rykmentin komentaja siirtyi uudelle majoitusalueelle Leinikylän järven itäp. olevalle parakkialueelle. Myös Hakanen (III/JR 36) majailee samalla alueella.

7.12, JR 36: Yö täydessä levossa, kova pakkanen. Miehistön papereita täydennettiin kotiuttamista varten. Patruunat luovutettiin pois. 6000 kk-patruunaa jätettiin mahdollista it-ammuntaa varten.

8.12. III/JR 36: Kova pakkanen ja ankara myrsky jatkuu edelleen.

9.12. Yö kylmä ja tuulinen kuten edellinenkin. Aloitettiin tallien kaivaminen, kuusi neljän hevosen tallia. 20 miestä lähti kunnostamaan kahta asuntoparakkia.
I, II ja III joukkue siirtyi asumaan kahta asuntoparakkia.

10.12. Yö meni nukkuessa. Jatkettiin tallien kaivamista ja seinäpuiden ajoa, sekä sänkyjen tekoa parakkeihin. Iltapäivällä aloitettiin korsusaunan kaivaminen.
Vänr. Sahlsten ilmoittautui, määrätty 11. komppaniaan. Luutn. Palmgren siirtyy rykmentin valistusupseeriksi.

11.12. III/JR 36: Neljä tallia valmistui niin, että hevoset saatiin tallien suojiin. Korsusaunan kaivaminen jatkuu. Papereiden järjestely toimistossa jatkuu.

12.12. Työt tallialueella ja saunatyömaalla jatkuu. Pataljoonaan perustettu oma orkesteri, joka kiertää komppanioissa esittämässä omaa ohjelmaansa. Tästä viihdytystoiminnasta vastaa pataljoonan valistusupseeri. Korsukulttuuri on pataljoonassa kehittynyt. Aina etulinjaan saakka on miehistökorsuihin tehty ikkunoita ja muullakin tavoin pyritty saamaan ne viihtyisiksi.

13.-18. 12. Entiset työt jatkuu, pakkanen lauhtui.

Metsätöitä

19.12. Halonhakkuut ja tukinajot alkoivat. Miehistö pettynyttä, koska haaveillusta joulunvietosta kotona ei tullutkaan mitään kotiuttamisen siirryttyä hamaan tulevaisuuteen.
III/JR 36: Joululomalle 20 % yksikköjen vahvuudesta, lisäksi 6 miestä yksikköä kohti noutamaan joulupaketteja.
Ryssä katsellut viime yönä taskulampulla Sipilää. Oma kaiutin piti aamulla viime-esityksensä. Iltapäivä kului muuton merkeissä.

Klo 14.15 juotiin päiväkahvit uudessa korsussa. Mieliinpainuva hetki päättyi toteamukseen ja julkilausumaan:
“Kyllä täällä ihminen asua voi”. -Tyyntä rauhaisaa. Korhonen ampunut muutamia kranaatteja.
Hiljaa yössä hiipii tietäjä iänikuinen. Se oli majuri Sulo Heikkinen. Sipilälle rautaristin antoi, mutta Helangolle kaunaa kantoi. (kirj. Norokorpi)

20.12. III/JR 36: Jatkettiin saunan rakentamista kovalla kiireellä, sillä tarkoitus on saada jouluksi sauna valmiiksi. Parakkien kunnostustöitä ja polttopuiden hankintaa.

21.12. Upseerit puolustuslinjan suunnittelussa. Purettiin loputkin teltat ja miehistö siirtyi parakkeihin. Kahdeksan miestä saunanrakennuksella.

22.12. Miehiä runsaasti joululomalle kuten edellisenäkin päivänä.
1000 lahjapakettia saapunut, jaettu edelleen.

23.12. Saunaan muurattiin kiuas ja samalla valmistui koko sauna.

Joulunviettoa rintamalla.

24.11. Aamupäivällä majapaikkojen kunnostamista joulunviettokuntoon ja osalla saunomista. Iltapäivällä saunomista, joulukuusten haku parakkeihin ja valmistautuminen joulun vastaanottoon. Joulupakettien hakijat eri pitäjistä saapuivat runsaine joulupaketteineen.

Klo 17,00 jaettiin jouluateria komppanialle. Kompp. päällikkö kävi jokaisessa parakissa pitämässä lyhyen joulupuheen ja toivottamassa rauhallista joulua. Samaan aikaan kävi joulupukki jakamassa pakettinsa jokaisessa parakissa. Joulun vastaanotto sujui kaikin puolin hyvin ja rauhallisesti.

Vain 10.K. ja 12.K. pääsivät jouluksi kylpemään. Klo 15-19 suorittivat etelä-Satakunnan lotat (Lotta-Matti) kahvitarjoilun pataljoonan esikunnassa. Juhla-ateria: riisiryynipuuro ja sekahedelmäkeitto. 1 dl alkoholia miestä kohti. Illalla yksiköissä joulujuhla, jossa mm. jokaiselle joulupukki jakoi “tuntemattoman sotilaan paketin”.

25.12. Rintamalla on taasen vietetty juhlahetki. Rauhallista. Yöllä kävi majuri Heikkinen tervehtimässä meitä.

25.-26.12 III/JR 36: Joulu- ja tapaninpäivä meni leväten, välillä ruokaillen. Sää oli verraten lauhkea, parakeissa kamiinat antoivat tarpeellisen lämmön ja korvikepakit porisivat kodikkaasti. Komppanian päälliköt puhuttelussa ja kahvilla. Kolme lottaa tervehdyskäynnillä.

27.12. Luutn. Viinasen komppania etulinjaan, Sipilän komppania reserviin.
III/JR 36: Klo 8,00 lähti 30 miestä halonhakkuuseen Mäkrään ja 5 ajomiestä hevosineen tukinajoon samaan paikkaan. Halonhakkuu-urakka 2 m3 miestä kohti. Tukinajo 500 m:n matkalta 38 kpl telaan hevosta kohti. Osa komppaniasta saunomassa.

28.12. III/JR 36: Yksiköistä 20% uudenvuoden lomalle.

31.12. Klo 20,00 vieraili rykmentin komentaja komentokorsussa.
Klo 24,00 siirryttiin uuteen vuoteen toivorikkain mielin.
Pataljoonan loppuvuosi edelleen metsätöitä. Saunomista ja majapaikkojen siivousta. Oma tykistö ampui uudenvuoden laukaukset ja vanha vuosi jäi muistojen joukkoon. Uusi astui esiin arvoituksellisena. Jokainen toivomme, että nyt alkaneen vuoden aikana tulisi rauha ja että ryssä tulisi lyödyksi lopullisesti.
SPK n:o 10692, kolmas pataljoona, JR 36, päättyy.

Sotapäiväkirja n:o 10696, III patalj. JR 15, alkaa.
(12. komppanian spk jatkuu)

Uusi vuosi 1942

1.1.1942 12.K./JR 36: Yö sujui rauhallisesti. Päivä vietettiin täydellisessä levossa ja nautittiin juhlamuonia. Uusi vuosi tuntui alkavan kerrassaan valoisana.
III patlj.:Klo 12.00 Pastori piti komppaniassa hartaustilaisuuksia, joiden yhteydessä luettiin miehille rykmentin komentajan päiväkäsky.
8.45 lipunnosto. 13,00 alkoi rykmentin hiihtokilpailut.

36. Rykmentin pataljoonat rintamalla;
I -pataljoona edelleen rintamavastuusuhteessa JR 57 alainen, kaikissa muissa suhteissa I/JR 36 on JR 15:n alainen.
II-pataljoona torjuu vihollisen partioita Koskitsajoen ja Koskitsa-aukean välisessä leppätiheikössä.
III-pataljoonan alueella rauhallista.

3.1. Työpalvelusta ja majoitusolojen kunnostamista.

4.1. Halonhakkuuta, polttopuiden ajoa, sekä majoitusolojen järjestelyjä.

5.1. Työpalvelua sekä aseiden puhdistusta..

6.1. Yksiköiden väliset ampumahiihtokilpailut, 12. komppania voitti yhteistuloksin.
Metsätyöt ja hevosmiesten korsun kaivuu jatkuvat.

7.1. Työpalvelusta ja varushuoltoa. Ajomiehille alettiin kaivaa korsua tallin viereen.

8.1. Halkotyöt, tukinajo ja korsunkaivaminen jatkuu, klo 15,00 lensi kolme ryssän hävittäjää Särkisalmen yläpuolella. Paikalle saapui kolme omaa hävittäjää, jotka ampuivat ryssät alas.

9.1. kuusikymmentä miestä komppaniasta halonhakkuuseen Mäkrän maastoon. Urakka 2 m3 miestä kohden.

10.1. Halonhakkuuseen 50 miestä, korsunkaivuuseen 10 miestä, suursiivous ja saunomista.

11.1. Joukkueiden välinen kk-käsittelykilpailu, jossa voittajaksi selviytyi I joukkue.

12.1. Rykmentin komentaja ev.luutn. Raikkala tarkasti majoitusparakit, ei huomauttamista.

Harjoituksia ja oppitunteja

13.1. Päiväpalvelusta, jossa mm. tunti kunniantekoharjoituksia. Yksinäinen viholliskone lensi Leinikylän yli ampuen konekiväärillä.

14.1. Partio lähti viitoittamaan tiedusteltua puolustuslinjaa, oppitunti tavallisimmista miinoituksista, sekä 2 tuntia harjoitusta ahkiomuodostelmista.

15.1. Leirillä työpalvelusta, rintamalla klo 3,15 liikkui ryssän n. 30-miehinen partio luutn. Viinasen 9. komppanian edessä. Yksi ryssistä meni asemiemme edessä miinakenttään, muiden vetäytyessä nopeasti takaisin meikäläisten avatessa voimakkaan tulen partiota vastaan. 6,30 liikkui toinen n. 10 miestä käsittävä partio samalla paikalla, mutta karkoitettiin kk- ja kivääritulella.

16.1. Varushuoltoa ja saunomista.

17.1. Aamupäivällä kk-joukkueen harjoitus: Suljettu järjestys, ahkiot mukana. 20 miestä ja 10 hevosta tukinajossa Mäkrässä. Iltapäivällä suursiivous majapaikoissa.
Pataljoonan sähkölaitoksen rakennustöitä jatkettu, klo 11 siirrettiin lokomobiili paikoilleen.

18.1. Kenttäjumalanpalvelus. Päivä kaunis ja lepo mieluisaa.
Paikalla oleva vahvuus:
9.K.   42 miestä (luutn. Viinanen)
10.K. 41 -“- (luutn. Helanko)
11.K. 82 -“- (kapt. Sipilä)
12.K 101 -“- (luutn. H Norokorpi)
Esik.K. 22 -“-
Krhj.   22 -“-

19.-23.1. Halkotyöt Mäkrässä jatkuvat.

20.1. Kapt. Sipilän 11. komppania siirretty etulinjaan. Luutn. Viinasen 9. K reserviin. Klo 17,00 saatiin sähkövalo komentokorsuun.

22.1. Kaksi TK-miestä tutustui etulinjaan luutn. Kaipaisen opastuksella. Klo 16,00 vieraili viihdytyskiertue reservikomppaniassa.

23.1. Ryssä ampui 20 kranaattia 11. komppanian Sipilän lohkon vasemmalle rajalle.

24.1. Ankara pakkanen, -40. Komppanialla asepuhdistusta ja kk:n käsittelyä aamupäivällä. Iltapäivällä varushuoltoa.

25.1. Kova pakkanen peruutti täksi päiväksi määrätyt hiihtokilpailut. Määrättiin Divisioonan käskystä muodostettuun halkokomppaniaan 30 miestä ja 6 hevosta, joiden vanhimmaksi määrättiin alik. Kylkilahti.

Komppanian päällikkö teki suunnitelman konekiväärikomppanian kokoonpanoksi muodostettavaa Divisioonan tilapäisreserviä varten. Komppaniaan tuli kuulumaan 12./JR 36:sta 2 kk-joukkuetta ja 2 pst-kivääriryhmää ja Kevytosasto 16:sta 1 kk-joukkue ja 2 pst-kivääriryhmää. Komppanian päällikkönä 12./JR 36:n päällikkö H Norokorpi.

26.1. Halkokomppania Mäkrässä. Muulla osalla oppitunteja ja harjoituksia.
Rintamalla klo 13,30 ryssä ampunut 6-7 kranaattia Helangon 10. K:n huoltotielle. Sama heitin ampunut hieman myöhemmin Sipilän 11. K:n asemiin 30 kranaattia.

27.1. Halonhakkuut jatkuvat Mäkrässä. Harjoituksia ja valmistautumista tilapäisreservin katselmukseen. Klo 16,00 piti maj. Hakanen katselmuksen tilapäisreserviin kuuluvalle kk. komppanialle, johon tilaisuuteen saapui myös kev.os. 16:sta määrätty osa luutn. Toiviaisen johdolla.

28.-29.1. Halkoporukka edelleen Mäkrässä. Oppitunteja ja harjoituksia.

30.1. Halonhakkaajan ja tukinajajat edelleen Mäkrässä. Hiihtotekniikan ja mäenlaskun harjoituksia. Oppitunti desanttitorjunnasta. Suksien tervausta.

31.1. Halkotyöt jatkuu. 15 km:n hiihtomarssi. Suursiivous parakeissa ja saunominen. Rintamalla iltapäivällä juhlivat ryssät Sipilän komppanian etumaastossa, lauleskelivat päissään, ampuivatpahan vielä juhlan kunniaksi pari kertaa krh:lla.

1.2. Kenttäjumalanpalvelus, lepoa.
Rintamalla klo 3,00 n. 20-miehinen vih.partio yritti linjojen läpi Huhtisen 10. K:n kohdalta, mutta karkoitettiin jv-aseiden ja krh-tulella. Jonkin ajan kuluttua teki partio uuden yrityksen, mutta samoin tuloksin.

2.2. Halkokomppania edelleen Mäkrässä. Oppitunnilla sisäjärjestys majapaikassa. Hiihto- ja mäenlaskuharjoituksia.

3.-4.2. Halkomiehet ja tukinajurit Mäkrässä. Harjoituksia ja asekäsittelyä.

5.2. Aamupäivällä suksien kunnostamista, iltapäivällä massahiihto15 km. Saunomista.

6.-7.2. Halkotöitä Mäkrässä, 10 km hiihtomarssi, saunominen.

8.-9.2. Halkotyöt Mäkrässä jatkuvat. Oppitunteja ja hiihtoharjoituksia.
Rintamalla rauhallista, Ahlaisten, Nakkilan ja Porin kirkkoherrat kävivät luutn. Palmgrenin kanssa tervehtimässä Sipilän poikia.

Katselmus ja ohimarssi

10.2. IV Armeijakunnan komentaja kenraaliluutnantti H. Öhqvist piti katselmuksen koko pataljoonalle ja otti ohimarssin vastaan.
Iltapäivällä oppitunti; ryssien kansallisuuspolitiikka Itä-Karjalassa.
Rintamalla vihollinen liikehti Sipilän etumaastossa koko yön. Aamulla kehitti savuverhoa yrittäen luultavasti sen suojissa hyökätä. Ampui raskailla aseillaan satakunta kranaattia. Oman tukipatterin ammuttua tilanne rauhoittui.

III/JR 36: Pataljoonan vahvuus 10.2.1942:
ups. aliups. miehiä
Kirjoissa 27 + 191 + 661, yht. 879
Rivissä   19 + 139 + 494, yht. 652.

11.-12.2. Halkotyöt ja oppitunnit jatkuu.

13.2. Halkohommat jatkuu. Oppitunneilla kompassin käyttöä ja suunnistusta.

Varuskunnan perustaminen

Pataljoonan v.s. komentaja kapt. U Seppänen puhuttelun, jossa seuraavat asiat:
1. Perustettu Leinikylän varuskunta, jonka päällikkö JR 36:n komentaja ev. luutn. H Raikkala ja komendantti kapt. U Leppänen.
2. Sisäjärjestys saatava parakeissa paremmaksi ja yhdenmukaiseksi.
3. Työpalvelus saatava suunnitelmalliseksi ja täsmälliseksi.
4. Jv:n upseerikurssi n:o 4 alkaa 14.2 ja päättyy 28.2. Kurssille komennetaan kk.-linjan opetusupseeriksi 12.K:n päällikkö luutn. H Norokorpi ja oppilaaksi 12.K:sta vänr. Aarnivalo. Kurssin sijoituspaikkana Leinikylä.

Rintamalla klo 20,00 lähestyi kaksi ryssää linjoja. Toinen meni miinaan ja saatiin lievästi haavoittuneena vangiksi. Vähän ajan kuluttua tuli toinen ryssä samasta paikasta ja antautui vangiksi. Vangit kertoivat, että heitä oli 6 miestä kk-bunkkerissa vartiopalvelusta suorittamassa. Kolme miehistä oli kiivaita kommunistia. 13.2. illalla tappoivat nämä yliloikkarit kolme kommunistitoveriaan.

Kaksi lähti suomalaisten puolelle ja yksi jäi bunkkeriin vartioon. Luutn. Viinasen kehoituksesta lähti terve loikkari hakemaan bunkkeriin jäänyttä toveriaan. Tullessaan toivat ryssät yhden kk:n varsinaisen, yhden irrallisen lukon ja käsikranaatteja. Lähtiessään he sytyttivät bunkkerinsa palamaan.

14.-26.2. Komppanialla työpalvelusta halkotyömaalla Mäkrässä, korsurakennustöitä divisioonan komentokorsulla ja Leinikylän parakkialueella. Komppanianpäällikkö (päiväkirjan kirjoittaja) kouluttajana upseerikurssilla päivisin.

15.2. Pataljoonan ampumahiihtokilpailut.

21.2. Klo 14.00 kävi oma partio tutkimassa etumaastoa. Löysi 2 ryssän raatoa. Samassa paikassa oli 3 ryssää purkamassa miinakenttää, niistä saatiin 2 tapettua, yksi pääsi karkuun.

24.2. Suoritettiin pataljoonassa 20 km:n hiihtokilpailut. Joukkuetuloksilla oli 10. komppania paras.
Reservillä myös koko helmikuu metsätöitä ja hiihtoharjoituksia suksihuoltoineen. Majoitusalueen ja parakkien kunnostusta. Pataljoonan komentajan puhutteluja, jossa hän korosti kuria ja järjestystä majoitusalueella.

27.2. Sama palvelus kuin edellä. Komppania sai lisää parakkeja. Komppanian hallinnassa nyt viisi parakkia, n:ot 134-138.
12./JR 36 sotapäiväkirja n:o 11751 päättyy.

12./JR 36, sotapäiväkirja n:o 11752 alkaa. (28.2. – 29.3.1942)
28.2. Komppanian työpalvelu halonhakkuuta ja -ajoa, divisioonan komentokorsulla, lumenluontia maantiellä ja täisaunan rakentamista. Pataljoonasta käsky, jossa määrättiin suorittamaan loppuun kotiuttamisvalmistelut ja samalla määrättiin lomakielto. Illalla komppanian päällikkö upseerikurssin päättäjäisissä.

2.3. Pataljoonasta osallistui joukkue rykmentin ampumamestaruuskilpailuihin.

3.3. Suoritettiin rykmentin murtomaahiihdon mestaruuskilpailut. Pataljoonasta osallistui yksi joukkue. Majuri Pakkala palannut lomalta ja ottanut vastaan pataljoonan komentajan tehtävät.

1.-5. 3. 12.K:n palvelus pääosin työpalvelua ja varusteiden kunnostamista ja tarkastuksia kotiuttamista silmälläpitäen. Hiihtokoulutusta. Mieliala hyvin pirteä kotiin pääsyn toivossa.

6.3. 12. komppanialle saapui masennusta aiheuttava tieto, kun peruutettiin jo määrätty lopputarkastus.
Klo 10,00 11. komppania siirtynyt etulinjaan, 9. komppania reserviin.

Hiihtokilpailuja

7.3. Alkoivat rykmentin ampumahiihtokilpailut. Parhaan joukkuetuloksen saavutti 12.K:n joukkue, henkilökohtaisena voittajana luutn. R Norokorpi 12.K:sta.

Alkoi rykmentin JR 36 2-päiväiset hiihtokilpailut hiihtoammunnalla. Hiihdettävä matka oli n. 13 km ja ammunta suoritettiin kahdessa paikassa kiväärillä n. 140 ja 200 m:n matkoilta. KIlpailuun osanottajia oli yhteensä 81 kilpailijaa, ja ylittivät tulokset, tasaisessa hiihdossa sekä erikoisesti ammunnassa hyvä keskitaso -odotukset.
Kilpailutulokset olivat seuraavat:
I Mieskohtaiset: (3 parasta)
1. Luutn. Norokorpi Risto (12.K) 177 pistettä
2. Vänr. Kianta Erkki (12.K) 173,5 -“-
3. Korpr. Kallio Edvin (12.K) 167 -“-
Yksikköjen välinen 4-miehis joukkuekilpailu,
1. 12. komppania, 167,7 pistettä.

8.3. Upseereiden valanvannontatilaisuus.
Rykmentin 20 km hiihtokilpailut. Joukkuekisan voitti 12.K:n joukkue.

9.3. Komppania työpalvelussa entisissä paikoissa. Lopuilla koulutusta ja hiihtoharjoittelua.

Kapinahenkeä

10.3. Edelleen työpalvelua.
12. komppanian kirjuri luutn. H Norokorpi: Varuskunnan alueella alkoi kuulua huutoja ja melua, jonka syystä komppaniassa ei tiedetty mitään. Klo 21 saapui komppanian alueelle suuri joukko meluavia miehiä, jotka vaativat komppanian miehiä liittymään joukkoonsa, selittäen menevänsä ottamaan rykmentin komentajalta lopullisen selvyyden kotiuttamisen viipymisestä ja syistä miksi sitä aina vaan siirretään. Komppanian upseereiden mentyä ulos katsomaan mistä on kysymys lähti meluava sakki rykmentin komentajan parakille päin, mutta komppanian miehiä ei heihin liittynyt ja siksi kuultiinkin joukosta 12.K:n miehille lausuttuja uhkauksia.

Illalla saapui komppanian päällikkö luutn. H Norokorpi vierailultaan 36.KS:sta. Saatuaan tiedon asiasta lähti hän ottamaan selvää komppanian miehiltä ovatko he k.o. metelistä selvillä, mutta samaan aikaan soitettiin rykm. komentopaikalta ja käskettiin luutn. Norokorpi sinne. Täällä oli komppanian päällikkö saanut tehtäväkseen rykm. komentajalta mennä selvittämään komentoparakin ulkopuolella oleville miehille miten ajattelemattomasti he ovat ryhtyneet menettelemään ja miten raskaaksi rikokseksi tällainen katsotaan.

Lisäksi selitti hän jo moneen kertaan selitetyn asian, että yksin päämaja hoitaa ja määrää kotiuttamiset eikä niitä voi hoitaa mikään alempi johtoporras. Samalla hän pataljoonan kunniakkaisiin suorituksiin ja miesten omaan kunniaan vedoten kehoitti joukkoa hajaantumaan rauhallisesti omille parakeilleen ja että he lähimpinä päivinä saavat ylimmiltä esimiehiltä rykmentin komentajan sanojen mukaan selvyyden kotiuttamisen lykkääntymisestä.

Kehoitusta noudattaen joukko hajaantui kukin majapaikkaansa.
Rykmentin kirjuri kirjoitti päiväkirjaan: “Kävi joukko sotilaita lähetystönä komentajan asunnolla, kotiuttamisasiassa”.
Pataljoonan kirjuri kirjoitti päiväkirjaan: “Osa pataljoonaa osallistui mielenosoitukseen mennen rykmentin komentajan asunnolle saakka kysymään kotiuttamisasiasta sekä miksi kotiuttaminen on viivästynyt. Metelin aiheutti luultavasti muutamat yllyttäjät ja muut olivat herkkiä seuraamaan mukana. Joukko hajaantui klo 22,00, jälkeen rauhallista”.

11.3. Klo 6,00 piti komppanian päällikkö puhuttelun edellisen illan tapausten johdosta selittäen miten raskaan rikoksen edellisenä päivänä metelöintiin osallistuneet olivat tehneet ja kiitti komppaniaa hyvän järjestyksen ja kurin noudattamisesta sekä järkevästä suhtautumisesta joukkoesiintymisiin nähden.

Koska oli kuulunut huhuja, ettei pataljoonan miehet lähtisi määrättyihin töihin eikä palvelukseen niin selitti kompp.pääll. mitä seuraamuksia siitä seuraisi sekä huomautti, että jo yksistään komppanian mainekin vaatii ettei palvelustehtävien täyttämisessä aiheudu pienintäkään rikettä ja ne uhkaukset mitä illalla liikkunut joukko huuteli 12. komppanialle selkään annosta, ovat kerrassaan naurettavan lapsellisia. Komppania on täyttänyt tehtävänsä täsmällisesti ja hyvin, ehkä paremmin kuin toiset, niin se tekee sen nytkin, lausui komppanian päällikkö lopuksi.

Klo 8,00 alkoi palvelus entiseen tapaansa kaikessa rauhassa. Komppania kokonaisuudessaan työpalvelussa. Iltapäivällä osa saunassa ja suksia kunnostamassa.

Päivän aikana suoritettiin pataljoonassa kuulusteluja laajassa mitassa edellisen illan tapauksesta ja useita komppanian miehiä kävi kuulusteluissa. Ainoa oli stm. Lehto, joka oli edellisenä päivänä käynyt eräässä 11.K:n parakissa ja kuullut tulossa olevasta mielenilmauksesta, mutta ei ollut puhunut siitä mitään edes kavereilleen.
Sitä pidettiin pahana, ettei stm. Lehto ollut tullut ilmoittamaan kuulemastaan esimiehilleen vaan piti sen omana tietonaan.

III/JR 36: Osa miehistä kieltäytyi aamulla lähtemästä palvelukseen siihen käskettäessä, jääden parakkeihin muka syyllä, että illalla oli sovittu ettei kukaan menisi palvelukseen, sekä miehet sanoivat, että niille annetaan selkäsauna, jotka rikkovat sopimuksen
Metelin johdosta alkoivat kuulustelut laajassa puitteissa pataljoonan esikunnassa.

12.3. Divisioonan komentaja piti katselmuksen parakkialueen aukiolla. Lyhyessä puheessaan kosketteli hän 10.3. sattunutta meteliä lausuen vakavia sanoja tapauksesta.
Joukot kokoontuivat Leinikylän parakkialueelle. Ilmoitti maj. Hakanen (III/JR 36 komentaja) ev. Hersalolle (15.DIV. komentaja) , joka välittömästi puhui joukoille ja hänen jälkeensä puhui lyhyesti ev.luutn. Raikkala.

13.-21.3. Komppanialla tavanomaista työpalvelua. 14.-15. pv divisioonan hiihtokilpailut Leinikylässä. Ko. päivinä ei työpalvelua.

22.3. Komppanialla lepopäivä. Upseereilla illanvietto rykmentin upseerikerholla, jossa tilaisuudessa pataljoonan komentaja maj. J Hakaselle ojennettiin pataljoonan upseerien muistolahjana hopeinen pöydällä pidettävä savukerasia.

23.3. Aamupäivällä työpalvelua ja hevostarkastus. Iltapäivällä varushuoltoa.
Pataljoonan sirkkelisaha aloitti toimintansa.

24.3. Osa komppaniasta halkotyömaalla. Vuonna 1905 ja sitä vanhemmat aliupseerit ja miehet (21 + 42) siirrettiin Kev.os.16:een kotiuttamista varten. Kev.os. 16:sta saatiin tilalle 1906 syntyneitä ja sitä nuorempia aliupseereita ja miehiä (19 + 46). Miehistön järjestelyä joukkueisiin ja saunomista.
Rintamalla klo 12,30 meni yksi 10. komppanian mies omaan miinaan. Haavoittui aika vaikeasti.
JR 36, spk n:o 11724 päättyy. 18.6.41-24.3.42.

25.-28.3. Tavanomaista työpalvelua.

29.3. 12. Komppanian majoitusosasto lähti Sirkiänsaareen Poroklanjärven maastoon valmistelemaan komppanialle telttamajoitusta.
Kenttäjumalanpalvelus ja lepoa.
9. komppania vaihtoi asemiin, 10. komppania reserviin. Armeijakunnan lääkäri tarkastamassa 9. komppanian täitilannetta. Oli tyytyväinen tulokseen.

12.K/JR 36 spk n:o 11752 päättyy. 28.2.42-29.3.42

12.K/JR 36 spk n:o 11753 alkaa, 30.3.-15.5.-42

Siirto Sirkiänsaareen

30.3.1942 Siirtymistä Sirkiänsaareen (rintaman taakse) valmisteltiin, ajoneuvot kuormattiin lähtövalmiiksi. Itse (luutn. H. Norokorpi) olin upseerikurssilla kouluttajana vielä tämänkin päivän.

31.3. Herätys klo 4,30. Lähtö uudelle majapaikalle 6,20. Miehistö suoritti marssin hiihtäen maastoitse suoraan Valkjärven rantaan ja siitä majapaikalle Poroklanjärven rannalla Sirkiänsaaren kylän pohjoispuolelle. (Majapaikka korsuineen sijaitsi noin 3 km:n etäisyydellä puolustusasemista, jotka olivat muutama sata metriä vanhan rajan takana). Ajoneuvot kuljetettiin tietä Leinikylä-Raudun kk-Sirkiänsaari.

Saavuttiin perille 12,30 ja majoituttiin majoitusosaston pystyttämiin telttoihin. Hiihtokeli oli hyvä, sillä hanki kantoi hiihtäjän. Tiellä sitävastoin paikotellen keli oli jo aika huono.
(III pataljoonan kirjaus: Pataljoona siirtyi Sirkiän lohkon reserviksi Valkjärvi-Poroklanjärvi-Järvistenjärvi maastoon siten, että hiihtävä osa latuosaston jäljessä hiihti metsän läpi Raudun kirkonkylän eteläpuolitse -Kuusiojan laaksoon-Suursuon- Kaivosuon kautta ja ajoneuvot maanteitse).

Pataljoonan komentaja puhuttelussa 15,30 antoi ohjeita majoituksesta, sekä määräsi alueen varmistuksen. Vartiot määrättiin asetettavaksi 18,00-6,00 väliseksi ajaksi.

Pidin (Norokorpi) komppanialle puhuttelun 18,00, selostaen tilanteen ja antaen määräykseni majoituksesta, ruokailusta, palveluksesta, varmistuksesta ja siisteydestä. Jaoin samalla 6 kpl Vapaudenmitalli 2:sia, jotka oli lähetetty omistajilleen. Stm K Junkkilalle luovutin komppanian miehistön hankkiman kauniin muistopalkinnon, joka oli määrätty annettavaksi komppanian parhaalle hiihtäjälle.
Päivä oli aurinkoinen, lämmin ja rauhallinen.

Korsujen rakentaminen.

1.4. Suoritin komppanian työnjaon 7,30. Lähdin pataljoonan komentajan kanssa klo 10,00 tarkastamaan korsurakennustyömaata pioneeriupseerin opastuksella. Aloitettiin korsujen paikkojen lumenluonti ja puhdistus. kuusi korsunpohjaa otettiin työn alle. Rakennusalueelle tehtiin tiet. Leinikylästä haettiin vesireki ja kaksi tonkkaa. Hakijoina korpr. Mäkinen ja stm. Kallioniemi. Viimemainittu loukkasi jalkansa ja joutui 36.kenttäsairaalaan.

2.4. Pidin komppanialle puhuttelun ja ilmoitin työajat, 8,00-11,00 ja 12,00-17,00. Samalla luin Divisioonan päiväkäskyn kenttäoikeuden tuomioita koskevan osan. Lumenluontia ja rakennuspuiden ajamista Myllynotkosta rakennuspaikalle. Kiersin pion.upseerin kanssa osoittamani korsunpaikat ja hän hyväksyi ne.

3.4. Aliupseereille pataljoonan komentajan puhuttelu Perkjärven jäällä, aiheena “kuri ja järjestys”. Iltapäivällä pataljoonan komentaja piti puhuttelun kaikille upseereilleen komentopaikassa. Tällöin hän velvoitti jokaisen huolehtimaan alaisistaan ja omista tehtävistään entistä suuremmalla huolella, sekä tarkkailemaan miesten mielialaa ja puuttumaan asioiden kulkuun heti jos aihetta ilmaantuu.

4.4. 14 hevosta rakennuspuuajossa, 5 hevosta polttopuuajossa.

5.4. 12 hevosta ja 24 miestä ajamassa tukkeja korsurakennuksille. 5 hevosta ja 10 miestä ajamassa polttopuita. Loppuosa komppaniasta aamupäivän korsuja rakentamassa. Iltapäivällä tukinajo jatkui, muu osa miehistöstä vapaalla.
Illalla kenttäjumalanpalvelus Poroklanjärven jäällä koko pataljoonalla. Päivä rauhallinen, sää kaunis ja lämmin.
Työsaavutukset ajalla 1.-5.4.
Kaivettu maata 556 m3
Hirsiä asennettu 888 jm
tukkeja ajettu 698 kpl

6.4. Korsurakennustyöt ja tukinajo jatkuu, samoin polttopuiden ajo. Konekivääriampujille erikoiskoulutusta, kouluttajana K Saarilahti. Komppanian päälliköt puhuttelussa, aiheena pataljoonan siirtyminen II/JR 15:n lohkolle etulinjaan.

7.4. Upseerit tutustumassa uuteen puolustuslohkoon. Suoritettiin rakennustöitä kuten edellisinäkin päivinä. Illalla pidin aliupseereille puhuttelun asemien tiedustelussa huomioitavista seikoista ja määräsin lähtöajan sekä järjestyksen 8.4. klo 7,00.

8.4. Kenraali Öhqvist kävi pataljoonassa tarkastuksella. Oli tyytyväinen näkemäänsä.

Vaihto etulinjaan

9.4. Lähtö etulinjaan klo 6,00. Yöllä oli satanut lunta ja tuiskusade jatkui aamullakin. Rekikeli oli huono. Vaihto oli suoritettu klo 9,00 ja otettu rintamavastuu. Tarkastin kaikki komppanian korsut ja pesäkkeet, sekä annoin huoltoa ja järjestystä koskevat määräykset. Määräsin myös asemien parantamisen ja naamioinnin suoritettaviksi joukkueenjohtajien toimesta tehtäviksi ensi tilassa.

Pataljoona suoritti aamupäivällä vaihdon maj. Herrasen pataljoonan kanssa. Vaihto sujui rauhallisesti. Pataljoona otti rintamavastuun lohkolla, jonka oikea raja Karhujärvi “u”, josta 47:stä 400 m itään ja vasen raja Sirkiänsaaren tie mukaan luettuna asettuen puolustukseen siten, että 9. komppania oikealle, keskilohkolla 10. komppania vasempana rajana Koskitsanjoki ja vasemmalle 11. komppania pataljoonan vasempaan saumaan asti.

Pataljoonan komentopaikka Myllynotkossa (Pihkalinna), jossa myös huoltoporras sekä JSp.
Taisteluhaudoissa runsaasti vettä lumen sulaessa, eikä kirsi ollut vielä sulanut tst-hautojen pohjasta. Olikin kiinnitettävä heti päähuomio hautojen kuivaamiseen.

10.4. Alueen siistimistä, naamiointia, tarkastettiin jokainen korsu, maksettiin päivärahat. Annoin käskyn kenttäkeittiökatoksen ja ajomiesten korsun, sekä hevosten suojakatoksien rakentamisesta.
Koko päivä hyvin rauhallista, lukuunottamatta vartiomiesten molemminpuolista tulittamista.

11.4. Tarkastettuani lohkon vasemman sivustan kk-asemat, annoin uuden käskyn niiden naamioinnista ja varustamisesta.

12.4. Kävin oikealla sivustalla I ja II-joukkueiden asemissa ja korsuilla. Siisteys korsujen ympäristössä heikko, jonka parantamisesta annoin käskyn.

13.4. Klo 0,15 alkoi keskilohkolla II joukkueen kohdalla etuvartioiden edestä kuulua vihollisen lähestymisestä aiheutuvaa kahinaa. Kuulovartiot avasivat tulen ja suorittivat hälytyksen sekä vihollisen painostaessa vetäytyivät taisteluhautaan. Asemat miehitettiin.

Vihollisen saavuttua lähietäisyydelle avasivat I joukkueen 4. k-kivääri ja II joukkueen 1. k-kivääri tulen. I joukkueen 3. k-kivääri yhtyi myös torjuntatuleen. Kk-miehet toimivat erittäin kylmäverisesti ja reippaasti torjuen vihollisen voimakkaan pimeässä suoritetun hyökkäyksen aiheuttaen raskaita tappioita. Vihollinen tuki hyökkäystään kranaatinheittimillä, suorasuuntaustykeillä, pikakivääreillä ja konekivääreillä.

Klo 3,00 yksi vihollisen pienoisheittimen ammus osui II joukkueen 1. k-kiväärin aseman takaluiskaan haavoittaen neljää kiväärin miestä. Samaan aikaan sai stm. Järvenpää voimakkaan täräyksen räjähdyksestä, joutuen hänkin sairaalaan.
I joukkueen 4:n k-kiväärin asemaan onnistui vihollinen heittämään käsikranaatin, mutta vaurioita ei aiheutunut.

Klo 6,00 vihollinen vetäytyi, yksi jäi vangiksi, joka kertoi hyökkääjiä olleen 70 ja tarkoitus oli ottaa vanki.
Klo 11,00-15,00 täisauna osalle joukkueista, vaatteet täikaapissa. Patruunankulutusta seurataan päivittäin.
III/JR 36: Omat tappiot vihollisen pienoisheittimen ammuksen osuessa kk-pesäkkeeseen olivat: 0 + 1 + 4 = 5 ja vihollisen arviolta 30-40.

14.4. Loput komppaniasta täisaunassa. Tarkastin keskilohkon ansoituksia ja totesin ansalankojen katkeilleen, josta ilmoitin komentajalle.
Reservikomppania (12.K) avusti etulinjan tst-hautojen tyhjentämisessä ja syventämisessä.

15.4. Rauhallista.

16.4. Tein kunniamerkkiehdotukset 13.4.42 yötaistelussa kunnostautuneille.

17.4. Klo 3,00 lähestyi vasemmalla vihollispartio asemiamme, mutta karkoitettiin kk- ja kivääritulella.
Oikealla sivustalla ylitti muutama vihollinen Viisjoen, mutta palasivat tulta avaamatta takaisin.

20.4. 50 maatalousloma-anomusta, lähetettiin pataljoonan esikuntaan. Kuudelle 12.K:n miehelle on puollettu lomia.

22.4. Kävin maj. Hakasen kanssa tarkastamassa lohkon vasemman sivustan asemat. Annoin käskyn sen asemien varustamisesta ja kahden vaihtoaseman rakentamisesta.

Kävin I joukkueen alueella tarkistamassa uusien kk-asemien paikat ja sopimassa töiden aloittamisesta. Tarkastin samalla II joukkueen asemat. Ilmoitin myös joukkueenjohtajille lomalle lähdöstäni. Päivän aikana korjattiin komppanian tieosuutta ja ajettiin etulinjaan taisteluhaudan ja pesäkkeiden vahvistuspuita.
Vaihtui 11. komppania etulinjaan, 9. komppania lepäämään.

23.4. Spk:n kirjoittaja (H Norokorpi) lähti lomalle. Sijaisena luutn. K Saarilahti. Asemien- ja tienkorjaustyöt jatkuivat.

24.-29.4. Tienkorjaustyö valmistui, tukkien ajo jatkuu.
Noormarkkulaisilla viihdytyskiertue kotiseudulta.

30.4. Komppaniassa 1. ja 2. joukkueen lääkärintarkastuksia.

1.5. Lääkäritarkastukset komppaniassa jatkuvat.

2.5. Yöllä vihollinen aloitti kiivaan tykki- ja krh-tulituksen, johon oma tykistömme vastasi. Lääkärintarkastuksessa loput ajomiehistä ja osa toimitusjoukkueesta.

3.5. 12. Komppanian III joukkueella palvelukelpoisuusluokkien lääkärintarkastus. Tarkastin I ja II joukkueen korsut ja asemat. I joukkueen korsussa vettä.
Kenttäjumalanpalvelus, sekä komentajan puhuttelu.

4.5. Pataljoona määrättiin lomakieltoon. Syy: täitä 2-3 %. Luutn. H Norokorpi palasi lomalta.

5.5. Luutn. Norokorpi otti komppanian komennon vastaa. Linjalla rauhallista.

6.5. Tarkastin maj. Hakasen kanssa 9. ja 10. komppanian korsut ja taisteluhaudat.

7.5. Yöllä vihollisen jv-aseiden tulitus varsin vilkasta. Tarkastin kers. Olliniemen puolijoukkueen asemat ja sovin luutn. Tiilen kanssa uudesta vartiopaikasta. Kiersin samalla II joukkueen asemat ja korsut. Korsujen ympäristöt olivat hyvin siistityt.

8.5. Kävin komentajan kanssa tarkastamassa lohkon vasemman sivustan, jossa III joukkue on asemissa. Varustelutyö käynnissä.

9.5. Yö rauhallinen. Tarkastin komentajan kanssa lohkon oikean sivustan (I joukkue) asemat. Iltapäivällä tarkastin II ja III joukkueiden asemat ja varustelutyöt, joihin annoin lisäohjeet.

10.5. Yöllä melko vilkasta aseiden toimintaa. Pidin kenttä- ja maastoampumaharjoitukset komppanian parhaille ampujille. Töitä jatkettiin pesäkkeissä ja huoltopaikoilla.

11.5. Yöllä edelleen kiivasta tulitusta vihollisen puolelta.
Ampumaharjoituksia komppanian parhaille ampujille. Kovaäänispropakandaa vihollisen puolelta, joka jatkui vielä illalla. “Ensin musiikkia ja sitten puhe, jossa suomalaisia kehoitettiin lopettamaan mieletön sota ja Hitlerin auttaminen. Saksan armeijan selitettiin tappaneen kenraalinsa ja kyllästyneen sotaan, vaikka se nyt vielä pitää puoliaan. Venäjän armeijan voimaa ja kaikki murskaavaa taistelutahtoa ylistettiin.
Kuuntelin lähetystä lohkon vasemmalla sivustalla, mutta toisinaan se kuului aika epäselvästi.
III/JR 36: Rykmentistä ilmoitus, että lomakielto kumotaan, koska täitilanne on alle 2 %.

12.5. Pataljoonan maastoammunnan karsintakilpailut divisioonan kilpailuja varten.

13.5. Klo 0,30 vihollinen hyökkäsi pienellä osastolla, torjuttiin takaisin. Käki kukkui ja ensimmäinen pääskynen. Ampumakilpailun karsinnat jatkuu.

14.5. Yö rauhallinen. Karsintakilpailut jatkuvat, olin ammuttajana.
Illalla saapui kers. Selki vieraakseni. Esittelin hänelle etulinjamme. Tapasimme samalla edellisen sodan miehiä.

15.5. Kapt. Vuorinen pataljoonan hevostarkastuksella. (Kaarlo “Kalle” Vuorinen Tuunajärveltä).
III/JR 36: Pataljoonan vahvuus:
Rivissä 17 ups. + 91 aliups. +443 miestä = 552
Lomalla             5 + 10 + 28 =  43
Komennuksella 0 + 18 + 50 = 68
Ks:ssa                1 +   1 + 15 = 17
Tappiot sodan alusta: 24 + 302 + 823 = 1179
JR 36:n 12. komppanian spk n:o 11753 päättyy.

12.K, sotapäiväkirja n:o 11754

17.5.-42 Ampujat palasivat D:n mestaruuskilpailuista, H. Norokorpi pistooliammunnan 21.

18.5. Suunnistus, karsintakilpailut. JR 36 komentaja luutn. Raikkala siirtynyt Itä-Karjalan prikaati 18. komentajaksi.

23.5. Ryssä oli rakentanut lautan ja naamioinnut sen, krh suoritti siihen tarkistusammunnan.
III/JR 36: Saatiin sotilaskoti- ja kanttiinivoittovaroista pataljoonalle 20000,- mk, joka jaettiin seuraavien viihdytysvälineiden osalle: Radiot, palkinnot, tarjoilu, aikakausilehdet, tikkapeli. Saapui kirjelmä kotiuttamiskysymyksen selostamisesta miehille.

27.5. Vihollinen ampui tykeillä asemiimme.

31.5. Pataljoonalla pakollinen jumalanpalvelus. Iltapäivällä rykmentin orkesteri esitti kevyttä musiikkiohjelmaa.

Ylipäällikkö 75 vuotta

4.6. Majuri Pakkala palasi lomalta. Järjestettiin pataljoonassa juhlatilaisuus Ylipäällikön 75-vuotispäivän johdosta. Jumalanpalvelus, jonka jälkeen luutn. Helanko esitti lyhyesti Ylipäällikön elämänvaiheet. Rykmentin orkesteri esitti tilaisuudessa musiikkia.

5.6. Pataljoona siirtyi Poroklan lammen maastoon seuraavassa marssijärjestyksessä; 10. K.+ viestijoukkue + JSP + 12. K + Esik. + Krh.j. + 11.K + Kom.tsto. Klo 11,00 oli pataljoona kokonaisuudessaan siirtynyt Poroklan lammen maastoon.
Epäsuoraa kk-ammuntaa vihollisjoukkoja kohti hyvin tuloksin.

6.6. Leirialueen kuntoonlaittoa.

8.6. Divisioonan adjutantti tarkasti 10.K:n ja 12.K:n kantakortit. 10. komppaniasta komennettu yksi joukkue rykmentin elokuvateatterin rakennustöihin.
Alik. Vesterisen viihdytyskiertue vieraili pataljoonassa.

9.6. Viihdytyskiertue Katajavuori, Häyrynen ja Vesterinen pataljoonassa. Ksylofoniesityksiä, Häyrisen juttelua ja Vesterisen harmonikan soittoa.

10.6. Ryssä ampui 5″ tykillä parikymmentä laukausta takamaastoon. Illalla vihollisen pst-tykki yritti tuhota tykistömme tulenjohtotornin, mutta ei onnistunut.

11.6. Aamulla vihollinen ampui melkoisesti raskailla aseillaan etulinjaan Sirkiänsaaren tien eteläpuolelle.
9. komppanian lohkolla hyökkäsi noin 60 ryssää tykistötulen tukemana asemiamme vastaan. Vihollinen pääsi muutamissa kohdin asemiimme, mutta heitettiin takaisin. Vihollisen tappiot n. 20 miestä. Omat tappiot 2 kaatunutta, neljä haavoittunutta ja 1 kadonnut.
Klo 13,00 kävi divisioonan komentaja viiden ministerin seurassa pataljoonassa. Vierailu kesti 10 min.
Ryssä hyökkäsi varhain aamulla 50-60 miehen voimin Viisjoen yli kolmella lautalla raskaiden aseiden tukemana päästen asemiimme saakka. Hyökkäys torjuttiin. Saivat vietyä mukanaan kk:n mutta sen kantaja ammuttiin joen toiselle puolelle ja luutn. Pelli toisen miehen kanssa haki sen takaisin. Tulenjohtopaikalta vietiin kiikari, pk, kp, haarakaukoputki ja todennäköisesti yksi vanki.

12.6. Majuri Pakkala kävi maj. Hakasen kanssa tutustumassa etulinjaan.

13.6. Vaihtovalmisteluja. Yksiköiden vääpelit kävivät tutustumassa uusiin majapaikkoihin Poroklajärven korsukylässä.

Vaihto reserviin

14.6. Klo 10,00 vaihto suoritettu, 12. komppania marssi Pihkalinnan ja Valkjärven eteläpään kautta Poroklajärven rantaan, missä majoituttiin telttoihin.
Komppanian päällikön puhuttelu:
1. Kiitokset etulinjan toiminnoista,
2. Ruokailuajat klo 7, 11 ja 17.
3. Järjestely.
4. Työt, korsujen valmistus, naamiointi.
5. Saunominen, järjestys I, II, II ja Toim.j.
6. Päivystys, I, II, III joukkue.

15.6. Pataljoonan komentajan puhuttelu; patruunat luovutettava ja aseet puhtaiksi, huoltopaikat kuntoon.

16.6. Korsujen valmistus jatkui. Osa miehistä piikkilankaestettä vetämässä.

17.6. Työpalvelua ja lepoa.

18.6. Työpalvelua,
III/JR 36: Sodan vuosipäivä valkeni kauniina ja aurinkoisena.

19.-20.6 Työpalvelua.

21.6. Aamupäivällä majapaikkojen suursiivous. Yhteinen kenttäjumalanpalvelus.
Klo 19,00 rykmentin elokuvateatterin avajaiset.

23.6. Pataljoonalla yhteinen illanvietto lammen rannalla.

24.6. Juhannus kaunis ja lämmin. Kenttäjumalanpalvelus Poroklajärven pohjoisrannalla. Satakuntalaisia vieraita pataljoonassa. Agranomi Seppälä piti puheen jumalanpalveluksen jälkeen. Rykmentissä Satakunnan juhla, johon koko pataljoona marssi. 15,15 ilmoitti pataljoonan komentaja joukot ev. Virkille.

25.6. Pataljoonan komentajan puhuttelu. Työpalvelua.

26.6. Luutn. H Norokorpi lomalle. Työpalvelua.

27.6. Vääpeli puhuttelussa rykmentissä. Työpalvelua.

28.6. Sotilasottelukilpailu, käsikranaatin pituus- ja tarkkuusheitto, 3 km pitkä rata, etäisyyden ja välimatkan arviointia.

29.6. Saapui käsky pataljoonan siirtymisestä Leinikylään.
Klo 18,00 komentajan puhuttelu siirtymisestä. Lähtö 30.6. klo 19,00, neljännestunnin kuluttua yksiköt peräkkäin.

30.6. Komppania valmistautui lähtöön, kuormaten ajoneuvot ja laittaen varusteet ja majapaikat kuntoon. Kenr.maj, Hersalo ja ev. Virkki tarkastivat majoitusalueen. Lähtö klo 19,00, kuormat tuli tietä myöden, mutta miehistö marssi oikotien kautta. Kenr.maj. Hersalo seurasi marssia autostaan.

Muutto Leinikylään

1.7. 12. Komppania saapui klo 2,30 Leinikylään, majoitus parakkeihin, saunomaan ja nukkumaan. Iltapäivällä parakkien suursiivous.
Kolmelle ikäluokalle lomakielto (06-07-08). KS:ssa röngtentarkastukset.

2.-4.7. Erilaisia pikkutöitä, osa miehistä komendantin käytössä.

Kotiutuksia vanhemmille ikäluokille

5.7. Kaunista ja hellettä. Ampumamarssi. Lähtö 8,00 Etp:n kentältä, matkalla yhdistetty käsikranaatin pituus- ja tarkkuusheitto, ampuminen ampumaradalla.
Kotiutettiin -06, -07 ja -08 syntyneet, jotka olivat kotoisin Pirkka-Hämeen, Suur-Saimaan ja Jyväskylän sk-piireistä.

7.7. Ampumamarssi jatkui. Maj. Hakanen ja luutn H Norokorpi palasivat lomalta.

8.7. Kaunista. Kotiutettavilla asetarkastus.

9.7. Ampumamarssi jatkui. Kaivettiin sirpalesuojat ilmapommitusten varalta. Yksiköihin saapui kotiutettavia miehiä.

10.7. Kotiutettavilla ase- ja varushuoltoa. Klo 16,00 suoritti divisioonan komentaja kenr.maj. Hersalo kotiutettavien tarkastuksen. Sen jälkeen hän lyhyesti selosti kotiuttamisen tarkoitusta. Lottien kahvitarjoilu kanttiinin luona.

11.7. Kotiutettavat ikäluokat 1906, -07 ja -08 lähtivät autoilla Valkjärvelle.

12.7. Loput kotiutettavat kuljetettiin asemalle.

13.-17.7. Tavanomaista työpalvelua.

Täydennysmiehiä saapui

18.7. Illalla saapui täydennysmiehiä Porin, Etelä- ja Pohjois-Satakunnan sk-piireistä, nimenhuuto ja sijoittaminen, 19 au ja 78 miehistöä. Harjoituksia.

19.7-12.8. Harjoituksia ja oppitunteja laaditun ohjelman mukaisesti.

10.8. III/JR 36:n komentaja majuri Hakanen ja komppanian päälliköt kävivät Leinikylässä ottamassa komentopaikalla yhteyttä tulevan vaihdon johdosta.

11.8. Saatiin JR 36 merkit.

12.8 Klo 18,00 lähtö halkotöihin Mäkrän maastoon.

13.8. Halkotyömaalla urakkana jokaisella motti halkoja. Mm. stm Kivimäki teki halkomottinsa pelkällä kirveellä työkalujen puutteen vuoksi ja pääsi lähtemään leirille jo klo 10,00
Pataljoonan puhuttelu, seuraava vaihto etulinjaan 15.8.-42.

14.8. Luutn. M Patamaa koulutti yksiköiden lähitorjujia kasapanosten käytössä.

15.8. Työpalvelua. Valmistautumista vaihtoon.
Spk 11754 päättyy.

JR 36/ 12 komppania, sotapäiväkirja alkaa, n:o 11755
15.8. III/JR 36: Pataljoonan vahvuus,
ups. aliups. m. yht.
Määrävahvuus 28 + 134 + 737 = 899
Rivissä              20 + 113 + 533 = 665
Lomalla               4 +  10  +  44  =  58
KS                        1 +    2  +  31  =  34
Komenn.              2 +   6   +  43  = 51
Kirjoilla              27 + 131 + 651= 809

Tappiot sodan alusta:
Haavoittunut        9 + 44 + 203 = 203
Kaatunut               2 + 29 +  71 = 102
Sairaana                1 + 26 + 151 = 178
Kuollut                  1 +  0  +     0 =     1
Kadonnut              1 + 0    +    5 =    6
Karannut               0 + 2   +     0  =    2

16.8. Klo 7,00 kävivät I, II ja III joukkue varuskunnan saunassa kylpemässä.
Klo 9,15 Divisioonan komentajan katselmus ja ohimarssi, puhe, jossa vakavia varoituksia kurittomuudesta ja virkatien ylittämisestä. Samalla hän kielsi ankarasti nimettömien kirjeiden lähettämisen, joita hän epäili pataljoonasta lähetetyn.
Ohimarssi suoritettiin katselmuksen jälkeen kenttäsairaalan kohdalla.
Aamiaisen jälkeen kävivät IV ja Toim.joukkue saunomassa varuskunnan saunassa. Päivällinen 17,00 ja loppupäivä vapaata.

17.8. Herätys ja aamutee. Komppanialla lepoa, koska illalla on marssi etulinjaan.
Klo 13,00 ajoneuvojen kuormaus ja tavaroiden pakkaaminen, sekä siivous.
Klo 17,00 Käskynjako ja marssikäsky lisäohjeineen komppanialle.
Klo 21,00 12.K. lähtö marssille Leinikylästä kohti Sirkiänsaarta Raudun kirkonkylän kautta. Ilma pilvinen ja ohittaessamme Raudun kirkonkylän satoi muutaman tipan. Marssi-ilma hyvä ja marssi sujui hyvin suunnitelman mukaan.

Vaihto etulinjaan

18.8. Saavuimme Sirkiänsaaren Kivikon talon maastoon klo 3,00, jossa teenjuonti ja marssilepo ennen vaihtoa.
Klo 5,00 otin yhteyden 12./JR 15:n päällikköön vaihdon suorittamisesta.
6,00 lähtivät joukkueet etulinjaan vaihtamaan.
8,20 oli komppanian vaihto suoritettu loppuun, jolloin komppanialle siirtyi rintamavastuu.
Annoin vääpelille käskyn komppanian muonituksen järjestämisestä siten, että ruoka-ajat etulinjassa klo 10,30-11,00 ja 16,30-17,00.
Tarkastin etulinjan pesäkkeet ja korsut, sekä annoin joukkueenjohtajille käskyn vartion suorittamisesta ja siihen tulevista muutoksista. Samalla annoin käskyn pesäkkeiden, tst- ja yhdyshautojen, sekä korsujen siistimisestä. Määräsin seuraavana päivänä aloitettavat työt.

19.8. Tulevina öinä vilkasta ammuntaa molemmin puolin. Asemien ja korsujen korjaus- ja huoltotöitä kaikkien komppanioitten lohkoilla.

24.8. kers. Paju haavoittui leukaan.

27.8. Jv-aseiden tuli kiihtyi yöllä suorastaan valtavaksi. Klo 8,00 tarkasti patalj. komentaja ja kompp. päällikkö III-joukkueen lohkon, sekä määräsivät rakennettavaksi 2. kiväärille uusia kivääripesäkkeitä. Vänr. Aarnisalo ja vänr. Mustonen sopivat valomerkeistä, joilla III-joukkueen 2. kivääri avaa tulen II-joukkueen eteen. Klo 22,00 koeteltiin sovittuja merkkejä ja tarkistettiin ampuma-alan oikea reuna valojuovilla.

28.8. Yö yhtämittaista ammuntaa, päivällä useammalla patterilla kranaatteja omiin asemiimme.

30.8. Joka päivä kovaa ammuntaa, vihollinen sai kaksi täysosumaa tähystystorniin, jonka yläosa sortui.

4.9. Luutn. H. Norokorpi lomalle.

6.9. Kenraalimajuri Hersalo tuli tarkastuskäynnille. Tarkasti lohkon oikean osan Koskitsanjokea myöten ja tuntui olevan tyytyväinen paikkojen kuntoon. Alik. Immonius metelöi yöllä ja ampui juovuspäissään etuvartiomiehiä kohti heidän käskettyä hänen poistua.

8.9. Alik. Immoniuksen kuulusteluissa hän ei muistanut mitään.

12.9. Lomakielto, kunnes patruunankulutus pienenee.

13.9. Ev.luutn. Rautiainen ja kapt. Kalento tarkastivat 9.K.:n lohkon. Erikoisesti Rautiainen korosti korsujen viihtyvyyden parantamiseksi suunniteltavien töiden kiireellisyyttä. Yleensä hän oli kapteenin sanojen mukaan “puoliksi tyytyväinen”.

15.8. Klo 12,30 pataljoonan komentajan puhuttelu vaihtoa varten. Järjestelin toimiston asioita vaihtoa varten.

Vaihto Poroklan leiriin

16.9. Klo 8,00-10,00 suoritettiin vaihto Koskitsanjoen oikealla puolen olevilla luutn. Patasen johdolla. Klo 10,00-11,00 siirtyi vaihtava osa Poroklan parakkialueelle. Luovutin päällikkyyden luutn. Pataselle.
.
17.9. Klo 6,00 saapui 12./JR 15 etulinjaan ja vaihtoi 3. joukkueen, sekä loput 2. joukkueesta. Luovutettiin patruunat ja periskooppeja 3 kpl, sekä kasapanoksia 2 kpl ja polttopulloja 2 kpl.
Ruokailu tapahtui klo 11,00 koko komppanialle huoltopaikassa.
Klo 11,30 lähtivät komppanian ajoneuvot maanteitse kohti Leinikylää. 12,00 lähti komppania marssille Leinikylään.
14,30 divisioonan komentaja tarkasti komppanian marssirivistön, moittien miesten kirjavaa varustusta, mutta kehuen hyvää marssijärjestystä. Klo 17,00 komppania saapui Leinikylään, johon myös luutn. H Norokorpi oli tullut lomaltaan ja otti päällikkyyden.

18.9.-19.9. saunomista ja huoltoa.

Sairaalakomennus 19.9.1942

Tällä päivämäärällä isän sotapolku jalkaväkijoukoissa päättyi, hän siirtyi Sotasairaala 13. kirjoille. (Vesisateessa suoritettu marssi todennäköisesti aiheutti hänen jalkansa kipeytymisen niin pahaksi, että hän odotettavissa olevan rauhallisemman ajan ja Leinikylän leirin sijasta meni kenttäsairaalaan lääkärintarkastukseen ja sitä kautta Sotilassairaalaan Viipuriin).

Toinen todennäköisin mahdollisuus olisi, joka sopii myös isän omaan kertomiseen, että hän oli joutunut jalastaan Kenttäsairaala 31:een, joka sijaitsi Valkjärvellä noin 3-4 km:n rintamalohkoilta, jo ennen 17.9., jolloin asetoverit marssivat Leinikylään reserviin. Kenttäsairaalasta hänet olisi siirretty Sotasairaala 10:een 19.9., kuten kantakorttiin on kirjattu).
Sotasairaala sijaitsi Viipurissa, isän kantakortin mukainen sairaalassa oloaika oli
19. – 28.9. 1942, eli 10 päivää.

Omissa muisteluissaan isä kertoo: “Ensi olin kenttäsairaalas ja sieltä Viipuriin jossa olin kolme viikkoo ja sitte jouduin komisjooniin, siä syynättiin. Siä oli kolme lääkäriä jossa pantiin käveleen pitkällä pöyrällä… selvityksen mukaan tehtiin B2 mies. Sillon mä sinne vankileirille jouruin B2 kirjois”.

(Kantakortissa on poikkeavat tiedot, sairaalassa oloaika vain 10 päivää ja kelpoisuusluokka on A 2. Mikäli isän muistikuva on oikeassa kelpoisuusluokan osalta, hän lähti sotavankileirin vartijaksi B II -miehenä. Impilahden vankileirillä n:o 16 suoritettiin 15.-18.8.1943 lääkärintarkastuksia, joiden tuloksena 125 miehen kelpoisuusluokka nousi B-luokasta A-II luokkaan. Tämä toimenpide mahdollisti heidän siirtämisensä rintamamiehiksi täydentämään sodan aikana vajautuneita yksiköitä
Sotasairaaloiden potilaskortit ovat salassa pidettäviä asiakirjoja. 50 vuotta kohdehenkilön kuoleman jälkeen arkistotieto on vapaasti käytettävissä, eli isän potilastiedot vuonna 2045. Sotilaskantakortin merkintä palveluskelpoisuusluokassa on A 2 ja LTO:n kohta 81c. ).

Koulutuskeskukseen

“Komisjooni”, eli JvKK 19 (Jalkaväen koulutuskeskus) sijaitsi Lahdessa, jossa isä viipyi 20 päivää. Sotapäiväkirjoissa ainoastaan upseerien siirroista on merkinnät sotilasarvoineen ja nimineen, aliupseerien ja miehistön siirroista oli merkinnät vain lukumääräisiä.
Sairaalasta koulutuskeskukseen siirretyt toipilaat sijoitettiin sieltä kelpoisuusluokkansa edellyttämiin joukko-osastoihin.

Palveluskelpoisuusluokalla A II ei ollut suoraa vaikutusta sijoitukseen armeijassa; sotilas saattoi edelleen palvella etulinjassa. Luokan B I sotilaat voitiin sijoittaa sotatoimialueelle, muttei taistelujoukkoihin, ja luokan B II sotilaat joko kotiseudulle tai rintamantakaisiin apu- ja vartiotehtäviin.

Siirto vankileirille vartijaksi

Vankileirit sotatoimialueella. Isän vartio-
leirit n:ot 10 ja 16

8.10.-42 on 8 aliups. ja 15 miestä siirretty sotavankileiri 10:een Värtsilään, joiden joukossa isäkin siirtyi vartijatehtäviin.

Leirin päällikkönä toimi maj. L. Molander, henkilökuntaa oli yhteensä 205, leiri oli rakennettu heinäkuussa 1941 noin 700:lle vangille, mutta jo vuoden 1942 lopulla vankeja oli n. 1500. Värtsilässä oli tuolloin kaksi erillistä vankileiriä. Vangit työskentelivät pääasiassa metsätöissä, osa varmaan myös Värtsilässä sijainneessa rautatehtaassa.

Sotavankitilastoista voidaan lukea, kuinka merkittävästi olot muuttuivat vuosien 1942-43 aikana. Kun vielä 1942 vuoden loppupuoliskolla kaikilla leireillä kuoli 3063 vankia, vuoden 1943 vastaavana aikana ainoastaan 210 vankia menehtyi. Tämä kehitys johtui pääasiassa siitä, että vankeja alettiin käyttää työvoimana, eikä heitä pidetty pelkästään piikkilanka-aitauksien sisällä minimaalisilla annoksilla ruokittuina. Työsuorituksien myötä ruoka-annokset paranivat ja vankien kunto parani. Oli syytä pitää vangit mahdollisimman työkykyisinä.
Leirin arkistot ovat KA/Sörnäisissä, merkillä “T 7552” sotavankileiri 16 arkiston yhteydessä.
Sotavankileiri 10 sotapäiväkirjaa ei netin arkistoihin ole tuotu.

Impilahden leirille

1.6.1943 isä on siirretty vartijaksi sotavankileiri 16:een, joka silloin sijaitsi Impilahdessa.
Sotavankileiri 16 sotapäiväkirja n:o 23367.
1.3. Puhelimitse tieto Sv-leiri 10 yhdistämisestä Sv-leiri 16:een.

1.6.-43 Päällikkö tarkastusmatkalla Impilahdella. Luutn. Sara palannut lomaltaan. Korpr. Koskinen, ja sotamiehet Tietäväinen, Salonen ja Saarela kenttäoikeudessa. Tuomiot; Koskinen korpr. arvon menetys ja 10 kk 10 pv vankeutta, Tietäväinen 5 kk vankeutta, Salonen ja Saarela 8 kk kuritushuonetta.

2.6. Loimolasta ilmoitettiin, että sieltä edellisenä iltana oli karannut vanki Kolotov työmaalta. Karkaamisesta oli ilmoitettu Suistamolle ja Käsnäselkään sekä lähetetty partioita.

30.6. 4 kirvesmiestä Syskyjärveltä saunantekoon.

7.7. Tohmajärven tehdas Oy:ltä karkasi kolme sotavankia. Pidätetty 2 kuolleena, yksi elävänä Tuupovaarassa.

9.7. Karkasi Tohmajärven Vepsästä yksi vanki. Pidätetty kuolleena Kiteellä.

11.7. Karkasi Impilahden Varpajärveltä neljä vankia. 2 ammuttu Pitkärannassa, 2 elävänä Viteleessä.

17.7 Karkasi Suistamon Kaartojoella kaksi sotavankia. Vänr. Blanberg + 3 au + 21 miestä partioon etsimään.

19.7. Karkasi Impilahden Varpajärveltä 7 sotavankia. Surmasivat lähtiessään sotamiehet Jeskasen ja Karjalaisen. Pidätetty Ketelässä, 1 kuollut Varpajärvellä. Kuolleet lähetetty 67 sotasairaalan kautta kotipitäjiinsä.

22.7. Karkasi Näätäojalta yksi ja Salmin Uusikylästä samoin yksi. Ammuttu Paperossa.

24.7. Karkaamisia lähes päivittäin.

10.8. Insinööri kotijoukosta laatimaan valaistussuunnitelmaa.

Lääkärintarkastus

15.-18.8. B II-henkilöstön palvelusluokan tarkastuksia. Luokka kohosi 2 ups. + 18 au + 125 miehellä.

2.10. Sv-leiri 8:sta saapui 10 miestä ja 100 sotavankia Kolatselän tietyömaalle. Kolme saattajista pidätetty Lieksassa.

8.10. Lääk.kapt. Hartman lomalle Lohjalle.

22.10. Päällikkö, luutn. Huhtala ja sot.virk. Sederholm hirvijahtiin Impilahdelle.

25.10. Hirven metsästäjät saapuivat. Saalis 1 hirvi.
Hirven saalistus saattaa hyvin todennäköisesti johtaa isän kertomaan, jolloin hän oli tulossa lomalle. Hirven tuore nyljetty nahka pakattiin suureen matkalaukkuun ja isän lähtiessä lomalle, hän otti laukun mukaansa. Hyvällä onnella hän pääsi junavaunuun ja asetti laukkunsa istuimien alle. Itse istuen junavaunussa vähän sivummalle.

Junassa kulki koko matkan ajan partioita, jotka tarkastivat matkalaisten paperit ja pakaasit. Peläten, että laukun raoista pistävät mustat hirvenkarvat kiinnittävät partion huomion, isä oli koko ajan valmiina siirtymään vähin äänin toiseen vaunuun. Kaikki sujui kuitenkin onnellisesti ja Porin asemalla isä uskalsi omia laukkunsa ja kantaa sen kotikylään lähtevään kuljetukseen.

Kotiin kuljetettu hirvennahka parkittiin, joskin nylkemisestä kuluneen viiveen johdosta epäonnistuen surkeasti. Nahasta tuli painava ja koppurainen. Muistan kuitenkin sitä käytetyn monilla talvisilla rekiretkillä kirkkoreen komistuksena ja kyytiläisten lämmikkeenä, joita tehtiin kirkkoon ja tapaniajeluina Verttuun Järvelään vanhemman veljen Einon perheen vieraaksi.

Siirto tykistön koulutuskeskukseen

25.11.1943 kantakortin mukaan isä siirtyi vankileiriltä Tyk.KK 5:een.
15-18. elokuuta suoritettu lääkärintarkastus nosti todennäköisesti myöskin isän kelpoisuusluokan A II:ksi, jonka jälkeen hänet voitiin siirtää rintamamieheksi ja tykistön koulutuskeskuksen kautta rintamalle.

TKK 5 sotapäiväkirja 6.11.-43
6.11. Tykistön koulutuskeskus 5 perustettiin Lempäälään Kuurilaan Tampereen eteläpuolelle.

25.11. Esik. ptri / Tyk. Koul. K. 5 hajoitettu ja tilalle muodostettu keskuksen esikunnan alainen erik. jaos. (päivä, jolloin isä kantakortin mukaan siirtyi koulutuskeskukseen).

26.11. TYk.Koul.K.:ssä ilmoittautuneet:
Lempäälässä 2 + 9
Toijalassa 27 + 222

10.12. Tyk. Koul. K. 5:ssä suoritettu tasoitussiirtoja patteristojen kesken.

7.12. – 16.12. Tykistökoulutusta K. 5:ssä.

Siirto rintamalle

Siirto 2./Rask.Pst 39 10.2.1944.

10.2. Patterin marssi Kuurilasta Toijalan asemalle sekä lastaus junaan. Lähtöaika 16,06. Vahvuus 5+23+99.
Esikunnan spk:sta: Aloitettiin patteriston kuormaus Toijalassa. Esik., kolonna ja 1. ptri kuormattiin yhteen junaan, sekä 2. ja 3. ptri toiseen junaan. (isä on sijoitettu 2. patteriin).

Perkjärven majoitusalue

11.2. Perillä Perkjärven asemalla klo 16,10. Purkaus ja leiriytyminen Perkjärven “Santakuopan” maastoon (1).

12.2. Majoitusalueen järjestelyjä, parakkien rakentamista.
Seuraava kuukausi majoitusalueen rakentamista, sekä ammunta- ym. harjoituksia.
15.2. Tehtiin ensimmäinen viinatilaus ja todettiin pston olevan suhteellisen raittiin.

13.3. Erikoiskoulutusta, patterin ajo asemiin ja valmisteluja seuraavan päivän taisteluammuntoja varten..

14.3. Taisteluammuntoja.

16.3. Valmisteluja kuormausta varten. Tykkien ajo asemalle.

17.3. Tykkien ja patterin varastojen kuormaus junaan. Varushuoltoa.

18.3. Autojen kuormaus.

Siirto rajan tuntumaan

19.3. Lähtö Perkjärveltä Metsäpirttiin 6,30. Marssitie; P-järvi-Väärämäki-Lehtokylä-Mustaojan silta-Valkjärvi-Mäkrä-Raudun as.-Metsäpirtti-Harjukylä-Reikhanharjun maasto.

20.3. Klo 7,30 lähtivät tulenjohtoryhmät eteen ottamaan tj-paikat vastaan. Tjp “Topi” vastaanotettu 9,15 ja “Torsti” klo 10,30. Vaihtoa johti patteriston päällikkö kapt. Mosander, joka klo 15,30 ilmoitti pston komentajalle ja klo 16,00 tykistökomentajalle vaihdon tapahtuneen.

21.3. Majoitusalueen ja -paikkojen kunnostusta. Tykkiharjoitus.

26.3. Asemia on vaihdettu, uusien asemien kunnostusta.
Joka päivä harjoituksia ja asemien varustustöitä.

8.4. Klo 1,00 lähti komennuskunta Raudun asemalle purkamaan junasta patterille tulevia uusia tykkejä. Klo 14,00 saapuivat tykit Metsäpirtin Vanhakylän maastoon, josta ne ajettiin suoraan tarkistusammunta-asemiin (2).

9.4. Patteri ampui 2 ryhmää (8 laukausta) maaliin “Öljy”.
Jatkossa joka päivä varustelutöitä ja tarkistusammuntaa.

16.4. Uudet tykit ajettiin tuliasema-alueelle.

20.4. Patteri siirtyi päivän aikana uusiin asemiin. Tykit ampumavalmiina klo 21,00.

24.4. Patterin vanhat tykit luovutettiin pois ja niitä lähdettiin kuljettamaan Raudun asemalle, edelleen kuljetettavaksi.

25.5. Prikaatin tykistökomentaja piti patterissa tulenavausnopeuskilpailut, jossa nopeimmaksi osoittautui 2. patteri, voittaen myös 19 Pr:n tykistön kilpailun ylivoimaisesti. Aika maalia kohti oli keskimäärin 42 sekuntia.

26.4. Patteri suoritti uuden ruutierän absoluuttisen ruutieräkorjauksen ampumisen, ampumalla Laatokalle 30 tähystettyä laukausta.
Seuraava kuukausi erilaisia harjoituksi, mm. suunsuojausharjoitus, ym.

30.5. 3. tykin aseman seinät saatiin hirsitettyä. Yön ajaksi suunnattiin putket Laatokalle.

9.6. Asemissa aloitettiin ammuskorsujen valmistus.

Suurhyökkäys alkaa

(Ryssä aloitti suurhyökkäyksen länsi-Kannaksella. Runsas kaksi vuotta kestänyt asemasotavaihe oli ohi, moninaiset puhdetyöt loppuivat. Koko ajan pieniä kahakoita oli esiintynyt, mutta oli yritetty elää ärsyttämättä vastapuolta, jotta korsujen rauha ei turhaan häiriintyisi. Nyt 9.6.-44 vihollinen oli kerännyt rajan pintaan hyökkäysasemiinsa suuren määrän tykistöä, jolla se lentohyökkäyksen ohella pehmitti puolustajien varustukset. Panssarivaunujen suojaamat hyökkäysjoukot tunkeutuivat 10.6. puolustajien asemiin, jotka ylivoiman edessä joutuivat jättämään asemansa. Äkillinen vetäytyminen pakotti jättämään raskaat aseet vihollisen käsiin. Tykkien vetokalusto, hevoset ja traktorit olivat takamaastossa varustelutöissä, eivätkä ehtineet apuun. Ei myöskään uusia panssaritorjunta-aseita ollut puolustajien käytössä. Hyökkääjä eteni lähes marssivauhtia pakoon juoksevien ja hajaantuneiden puolustusjoukkojen perässä. Kannaksen itäisen puolustuslinjan joukkojen oli saarrostusuhan syntyessä jätettävä asemansa ja vetäydyttävä).

10.6. Aamulla ilmoitettiin yllättäen, että kaikki lomat oli tilanteen johdosta peruutettu. Päivä oli kyllä rauhallisempi kuin eilinen. Tykistöllään ryssä kyllä ampui samoihin suuntiin kuin eilenkin.

Perääntyminen alkaa

14.6. Klo 20 antoi patteristonupseeri käskyn irroittautua asemista ja siirtyä uusiin asemiin myöhemmin määrättävälle alueelle. Klo 23,30 lähti ensimmäiset tykit liikkeelle.

15.6. Klo 5,00 aamulla saapui tykit ja ensimmäiset autokuormat uudelle asema-alueelle Orjanristin länsipuoleiseen maastoon (3). Klo 20,00 oli patteristo ampumavalmis.

Isän patteriston asemapaikat jatkosodan aikana.

Edelleen vetäydytään

17.6. Puolenpäivän aikaan antoi patteriston komentaja käskyn irroittautua ja ajaa uusiin asemiin Kiviniemen maastoon myöhemmin tiedusteltaviin asemiin. Klo 21 saapuivat tykit uudelle asema-alueelle Pannusaaren pohjoispuoliseen maastoon (4).

18.6. Patteristo oli klo 13,00 ampumavalmis Illalla tulitti patteri vihollisen marssijoukkoja ja suojasi tulellaan omien joukkojen vetäytymistä Kiviniemen sillan yli. Häiritsemisammuntaa Nurmijärven pohjoispuoleiseen maastoon. Päivän ammuskulutus 117 kr.
Kiviniemen sillat räjäytettiin.

19.6. Ptri tuki tulellaan omien jälkijoukkojen ja tulenjohtueiden vetäytymistä Suvannon yli. Häiritsemisammuntoja. 62 kr.

20.6. Päivä suht. rauhallinen. 20 kr.
(Tällä päivämäärällä kenraali Heinrichsin käsky pidättää rintamalta pakenijat ja ryhtyä koviin toimiin heidän suhteensa).

21.6. Patteri ampui häirintää vihollisen ryhmityksiin. 38 kr.

22.6. Iltapäivällä ammuttiin etupäässä torjuntamaaleihin Kiviniemen vastaiselle rannalle. 90 kr.

23.6. Illalla häirintäammuntaa vihollisen kuljetuksiin. 10 kr.

24.6. Juhannuspäivä. Häirintäammuntaa illalla. 25 kr.

25.6. Hakuammuntaa ryssän patteriin. 22 kr. Illalla ilmoitus, että patteri siirtyy seuraavana yönä uusiin asemiin.

Uusiin asemiin

26.6. Lopulta yön odoteltuaan patteri pääsi lähtemään marssille Kiiverinkankaalle (5). Klo 12.30 patteri oli ampumavalmis uusissa asemissaan. Suoritettiin tarkistusammuntaa.

27.6. Uusissa asemissa aloitettiin heti korsujen ja sirpalemonttujen kaivuu. Maaperä oli hyvin kovaa, joten kaivu oli vaikeaa ilman räjähdysainetta.

28.6. Päivä rauhallinen, ei tulitoimintaa. Sirpalemonttujen ja korsujen tekoa.
Viikko rauhallista, asemien rakentamista, ei tulitoimintaa.

3.7. Varustelutöitä. Toisen tykin korsu asuttavassa kunnossa, kaikkien tykkikorsujen kehikot ja kuopat valmistumaisillaan.

Taas muutetaan asemia

4.7. Yöllä patteri ampui Röykynniemeen 4 kranaattia. Päivällä tuli puhelinkäsky, että patteri valmistautuu muuttamaan asemia. Klo 14,00 patteri oli lähtövalmiina.
Klo 15,10 lähtivät autot ja tykit liikkeelle. Patteriston tehtävänä oli aluksi Äyräpään sillanpääasemaamme vastaan hyökkäävän ryssän hillitseminen. 20,00 ajoi patteri uudelle asema-alueelleen Taljalaan (6).

Asemien vaihto

5.7. Klo 6,30 tuli patteriston upseeri ilmoittamaan, että ptrille oli tiedusteltu uudet asemat Vuokselan tien läheisyydestä n. 1 km etelään Taljalan tienhaarasta. Patteri lähti heti siirtymään uusiin asemiin. 10,30 patteri ampumavalmis. 18,30 alkoi tulitoiminta, jota jatkui klo 20,30 ja ammuttiin tänä aikana 48 kranaattia. 22,00-23,30 ammuttiin torjuntamaaleja Äyräpään sillanpääaseman edessä. 28 kr.
Patterit olivat ampumavalmiina aamupäivällä. Patteristo osallistui menestyksellisesti Äyräpään sillanpääaseman puolustukseen. Iltapäivällä oli hetkellinen ankara ukonilma ja -sade.

6.7. Ammuntaa torjuntamaaleihin yhteensä 136 kr.
Patteristo osallistui edelleen sillanpääaseman puolustukseen.
(Historian tietojen mukaan Adolf Ehrnrooth tilasi tykistökeskityksen Vuoksen vastarannalle, jossa puolustavat suomalaiset olivat nostaneet valkoisen vaatteen antautumisen merkiksi. Kerrotaan, että koko joukko oli uimataidottomia sotilaita).

7.7. Ammuntaa torjuntamaaleihin yhteensä 36 kr. Päivän aikana ilmatoiminta erittäin vilkasta. Suomalaiset ja saksalaiset syöksypommittajat kävivät pommittamassa sillanpäätä hätyyttäviä ryssiä.

8.7. Maaleihin ammuntaa 68 kr. Omat koneet kävivät jälleen pommittamassa sillanpäätä vastaan olevia ryssiä. Ammuntojen välillä vahvistettu asemia niin, että kaikilla miehillä on nyt sirpaleen kestävät suojat.

9.7. Ryssä oli päässyt tuomaan jonkin verran joukkoja Vuoksen yli Vuosalmen lossin kohdalta ja luomaan siten sillanpään. Patteri alkoi ampua torjuntaa ryssän yrittäessä laajentaa sillanpäätään. Ammuntakulutus yhteensä 234 kr. Käydyissä ilmataisteluissa pudonnut ainakin kaksi vihollisen hävittäjää.

10.7. Tulitoimintaa ei ollut. Ilmatoiminta laimeampaa kuin edellisinä päivinä.

11.7. Koko aamu- ja iltapäivän patteri ampunut torjuntaa vihollisen yrittäessä laajentaa sillanpäätä. 16,30 tuli tieto psto-upseerilta, että psto joutuisi vetäytymään. Ensimmäiset asemat oli määrä tiedustella Niittysuon maastoon, sillä psto oli määrätty suorittamaan viivytystä. Autot kuormattiin valmiiksi ja ptri odotti synkkänä edessä olevaa surullista vetäytymistä. Yht. 30 kr.
(Tällä päivämäärällä isän nuorempi veli Arvi, kaatui Vuosalmen Äyräpään vetäytymistaistelussa).

(Neuvostoliiton johtaja Josef Stalin antoi Karjalan joukkojen komentajalleen määräyksen keskeyttää suurhyökkäys. Jo joulukuun 1. päivä 1943 Teheranin kokouksessa liittoutuneiden välillä oli sovittu mm. Suomelle määrättävistä sotakorvauksista ja siitä, että Suomea ei miehitetä. Nyt Stalin suuntasi katseensa Baltian valloitukseen ja myös kilpajuoksu kohti Berliiniä alkoi. Neuvostoliiton joukot alkoivat siirtyä kohti toista rintamaa).

12.7. Tuli tieto, että tieto vetäytymisestä oli ennenaikaista ja patteri sai käskyn jäädä asemiinsa. Tulitoimintaa vähäisin keskeytyksin. Maalit ovat olleet ryssän sillanpääasemassa, missä tilanteen selvittely on parhaillaan käynnissä. Ammuskulutus 150 kr.

13.7. Yöllä oma jalkaväki aloitti hyökkäyksen sillanpäätä vastaan. Patteri ampui 108 kr. Vielä aamuyöllä samaan maastoon 27 kr. Aamupäivällä ammuttiin panssarivaunuja 12 kr. Illalla ammuttiin ryssän Vuoksen yli rakentamaa ponttoonisiltaa 8 kr.
Klo 22,15 esitti majuri Nuolimaa kenraalimajuri Laguksen kiitoksen tykistön erinomaisesta suorituksesta hyökkäyksen aikana.

Tilanne vakiintunut asemasodaksi

14.7. Yö vilkasta tulitoimintaa, 104 kr. Illalla vielä 16 kr.

15.7. Yö jälleen vilkasta tulitoimintaa, yhteensä 70 kr. Toiminta jatkui vielä päivälläkin. Ammuttiin useita häirintämaaleja ja ryssän pattereita, Kulutus yhteensä 230 kr.
Viikko tavanomaista taisteluammuntaa.

20.7. Patteri aloitti korsujen rakentamisen asemien edessä olevalle kankaalle.

21.7. Korsujen montut valmistuivat viidelle korsulle. Ammuntaa maaleihin ja ponttoonisillalle.

24.7. Päivä täysin rauhallinen, ei yhtään tulitoimintaa. Korsutyöt jatkuvat.

27.7. Edelleen hiljaista, korsut lähes valmiit, kattojen teko käynnissä.

1.8. Korsurakennustyöt jatkuvat, kattohirsien ajo käynnissä.
Tilanne vakiintunut asemasodaksi. Kenttävarustustyöt aloitettu.

3.8. Korsurakennustöitä, tulitoimintaa ei ollut.

5.8. Samat työt kuin edellisinäkin päivinä. Tykkiasemien kaivuu aloitettiin.

8.8. Patteri alkoi siirtymisen kaivettuihin asemiinsa.

15.8. Aloitettiin asemaryhmän korsun kaivu. Patterissa tähän mennessä 6 valmista korsua. Tulitoimintaa ei ollut.

17.8. Illalla antoi Komentaja käskyn, että ammuskorsujen on oltava valmiina / tilapäisesti katettuina 20.8. iltaan mennessä.

20.8. Sunnuntaipäivä. Ammuskorsuihin laitettiin seiniä, illalla siirrettiin ammukset korsuihin.

23.8. Edelleen asematöitä, as.ryhmän korsun ja saunan työtä. Tyk. komentajan piti tulla tarkastukselle, mutta se siirrettiin seuraavaan päivään.

Spk 22656 päättyy.

Raskas patteristo 39. 2. patteri, spk n:o 22657

24.8. Tykkiasemien ja ammuskorsujen seinien tekoa.
Klo 16 – 17 suoritti tykistökomentaja ev. Harila patterin tarkastuksen. Tarkastuksessa ei ilmennyt mitään erikoista huomauttamista.

26.8. Tilanteen johdosta aiheutunut lomakielto loppui ja kaksi miestä patterista pääsi tänään lomalle.

28.8. Tulipatterissa kävi kiertävä sotilaskotikanttiini, jolla mielenkiintoisampana tavarana oli myytävänä kessua.

Päälliköllekin korsu

31.8. Patterin päällikön korsun kehikon hakkuu aloitettiin. Saunarakennus saatiin käyttökuntoon valmiiksi muuten, paitsi että vesikatto vielä puuttuu. Vesikaivo tehtiin myös tänään saunan lähelle.

Ensitiedot rauhasta

2.9. Pääministerin puhe tuli illalla yllättäen klo 23,00 muuttaen kokonaan tähän astisen poliittisen tilanteen. Puhe otettiin joukoissa vastaan rauhallisesti.

3.9. Patteriston komentajan puhuttelu patterin päälliköille sekä kaikille upseereille jotka voitiin irroittaa patterista. Klo 15,00 olivat kaikki patterin miehet, jotka tehtäviensä puolesta voivat, kuuntelemassa radiota uusintalähetystä pääministeri Hackzellin eilen illalla pitämästä puheesta. Puhe herätti jännittyneen mielialan tulevasta Suomen kohtalosta ja mahdollisesta rauhasta.
Suhteet Saksaan on katkaistu.

Sotatoimet loppuvat

4.9. Patteriston komentaja v.s. kapt. Leppälä ilmoitti klo 4,07, että välirauha solmitaan tänään klo 7,00 ja ettei sen jälkeen saa enää ampua tykeillä, kivääreillä yms. aseilla laukaustakaan, eikä heittää käsikranaattia.
Kuulimme klo 6,30 yleisradion aamu-uutisissa välirauhan alkavan klo 8,00.
Klo 7,00 varustauduttiin mahdollista siirtoa varten.
Sotatoimet lopetetaan tasan klo 7,00 (8,00 Moskovan aikaa). Kaikki jää ennalleen. Kenttävarustustöitä jatkettava, Varottava paljastamasta asemia. Varauduttava liikkeellelähtöön.

4.9. Tuliasemien varustelutöitä jatkettiin kuten aikaisemminkin. Tilapäislomat peruutettiin. Klo 13,00 Komentajan puhuttelu patterien päälliköille.
18,30 saatiin käsky kenttävarustustöiden lopettamisesta.
Vihollisen tulitoiminta jatkui koko vuorokauden ajan välirauhasta huolimatta. Ei kuitenkaan patterimme läheisyyteen. Vihollisen toiminta aiheutti suurta ihmettelyä sen tarkoituksesta nyt, kun pitäisi olla rauha.

5.9. Klo 00,45 ammuttiin 4 ryhmää maaliin “Vihta M 2”:een, jossa vihollinen oli tunkeutunut asemiimme. Vaikutus oli hyvä, koska vihollinen vetäytyi suuremmatta vastarinnatta takaisin.
Vihollinen lopetti tulitoimintansa lohkollamme klo 7,00.

Raskas marssi alkaa

6.9. Valmistelut asemien siirtoa varten. 12,45 saatiin käsky patteristosta kuormata kaikki tavarat pois lähtöä varten.
Klo 15,00 tapahtui lähtö asemista, ensimmäisenä tavoitteena oli Kaarlahti (7), jonne autokolonna saapui klo 20,00 ja traktorit ja tykit klo 23,15. Majoitus oli järjestetty Seurojentalolle.

7.9. Klo 9,00 matka jatkui Elisenvaaran ja Parikkalan kautta. !5,30 saavuttiin Savonlinnan maantien varrella olevalle Multamäki nimiselle kankaalle, johon patteristo majoittui telttoihin (8).

8.9. Tykkien puhdistusta sekä tarkastettiin, että ne ovat ampumakunnossa. Leirialueen kunnostusta.

Kiireistä sadonkorjuuta

9.9. Ammuksien evakuointia pakkorauhan rajan takaa, samoin on autoja ja miehiä evakuoimassa perunoita em. rajan takaa.

14.9. Tulipatteri siirtyi lähelle Parikkalan kirkonkylää Koivikkoon. Päivittäisiä sadonkorjuutöitä evakuoitavalla alueella.

19.9. Päiväuutisissa yleisradio ilmoitti, että välirauhan ehdot on hyväksytty ja allekirjoitettu.

21.9. Tykkiasemien tekoa jatkettiin. Iltapäivällä patteri ampumavalmiina.

22.9. Patteriston komentaja kapt. Kankare ja pston ups. kapt. Leppälä tarkastivat tykkiasemat sekä määräsivät tehtäväksi kaivetut asemat.

25.9. Klo 12,00 saatiin käsky olla 6 tunnin kuluessa marssivalmiina ja tykit ajovalmiina, sekä kenttätöiden lopettamisesta.

30.9. Ajettiin tykit ja ammukset Parikkalan asemalle lastausta varten (9).

1.10. klo 19,00 patteristo lähti uuteen majoituspaikkaan. Patteri leiriytyi Säämingin pitäjän Niittylahden kansakoulun luona olevaan maastoon.

2.10. Patteristo kokoontui tykistön komentajan puhuttelua varten, joka sittemmin peruutettiin.

3.10. Huoltopäällikkö suoritti patterin aliups. ja miehistöllä varustarkastuksen, jossa ei ilmennyt erikoisempaa. Samalla huoltopäällikkö tarkasti patterin muonavarastoon saapuneen lihan, jonka lääkäri totesi ravinnoksi kelpaamattomaksi. Klo 12,00 Patteriston komentajan puhuttelu kaikille patterien upseereille. Klo 13,00 tykistön komentajan puhuttelu.
1905-6 syntyneet pääsevät lähtemään siviiliin.

7.10. Majoitusalueen järjestelyä ja valmistautumista pois siirtoa varten.
Klo 13,30 piti ev.luutn. Jyllenbögel kunniamerkkien jakotilaisuuden Rask.Psto 39:lle ja Kev. Psto 19:lle. Tilaisuudessa jakoi ev.luutn Jyllenbegel kunniamerkit henkilökohtaisesti, pitäen sen jälkeen puheen lopettaen sen kolminkertaiseen eläköön-huutoon Suomelle. Rask.Psto 39 ampui jokaisen eläköön huudon aikana 4 tykin ryhmän kunnialaukauksena.

8.10. Tykistön komentajan puhuttelu. Tilaisuudessa jaettiin ansiomitaleja.

Lähtö kohti pohjoista

10.10. Ammusten ym. varusteiden ajoa asemalle, sekä valmistautumista pohjoisen rintamalle lähtöä varten.
Tieto vaikutti nuorempiin miehiin innostavasti, -seikkailunhalua ja uteliaisuutta nähdä Lapin maisemia. Vanhemmat miehet ottivat asian rauhallisesti.

11.10. Lastaus rautatievaunuihin Savonlinnan asemalla (10).

12.10. Lähtö Savonlinnasta klo 03,00.

13.10. Matkalla pohjoiseen. Iltapäivällä purkaus Toppilan asemalla.

Kellon asemalla, majoittuminen

14.10. Matkaa jatkettiin maanteitse Kelloon, missä patteri majoittui nuorisoseuran talolle.

Kello sijaitsee n. 13 km Oulusta pohjoiseen, entisen Haukiputaan alueella. Nykyisin Oulun lähiö. Kello oli sota-aikana suuri lastaus- ja purkausasema suurine ratapihoineen, josta oli yhteysrata pohjoisen päärataan. Vanha asemarakennus on kunnostettu asuinkäyttöön.

15.-18.10 Majoituspaikan kunnostusta, sänkyjen tekoa, puintikomennuksia.

19.-27.10 Patterista komennuskunta Torniossa purkamassa laivaa. Paikalla vain automiehiä, keittiömiehiä ja vartiomiehistö.

26.10. Kaikki toimenpiteet viittaa siihen, että tämän kirjan pitäjä piakkoin piirtää viimeisen lauseen tähän kirjaan ja painaa huopahatun päähänsä.

30.10. Komentajan puhuttelu 1. patterissa sattuneen tanssitapauksen johdosta. 20 km:n marssi.

31.10. Tavaroiden kunnostaminen luovutusta varten jatkui.

Nuoret kohti Lapin sotaa

1.11. Lähtivät -24 ja -25 syntyneet, sekä nostomiehet pohjoiseen.
Psto:sta lähti 21 asevelvollista autokuljetuksena Sodankylään ja Muonioon. Klo 10,00 oli kaksi lääk.majuria suorittamassa psto:sta kotiutettavien lähtötarkastuksen.

5.11. Tavaroiden luovutus alkoi. Luovutettiin pioneeri- ja viestivälineet.

Vanhempien kotiutukset alkoivat

8.11. Oulun sk.piiristä olevia miehiä kotiutettiin kaikkiaan n. 100. Muilla kuumeinen lähdön odotus.

9.11. Komentajan lähtöpuhe ja korviketarjoilu patteriston esikunnassa.
Raahen sk. piirin miehet lähtivät. Klo 13,00 psto:lla jäähyväisjuhlallisuus esikunnan pihalla. Lopuksi lottien kahvitarjoilu.

10.11. Lähdön odotusta. Ilmoitettiin, että kuormaus alkaa klo 8,00 11.11.
Oulun piirin miehet, 100 miestä, lähtivät sk. piiriinsä.

11.11. Klo 8,00 aloitettiin patterin lastaus Kellon asemalla. Kuljetusjuna lähti kohti siviiliä ja sotapäiväkirjan pitäjä lopetti työnsä.
17+74+215 miestä eri sotilaspiireistä lähtivät siviiliin. Mieliala korkeampi kuin koko yhdessäolon ajalla.

Kantakortin mukaan isä on kotiutettu Porissa 13.11.1944. Sotaretki kesti 3 vuotta 4 kuukautta ja 26 päivää.

Joukkojen asemasodan aikaista ajankäyttöä on jälkikäteen voimakkaasti arvosteltu useissa historiantutkimuksissa; -miksi puolustusasemat murtuivat niin nopeasti? VT- ja VKT-asemien varustustukset ja niiden rakentaminen eivät ainakaan edellä olevissa sotapäiväkirjoissa tulleet kertaakaan esille. Sen sijaan kaikenlainen muu rakentaminen, metsätyöt, sekä vapaa-ajan erilaiset kilpailu- ja viihdytystapahtumat veivät valtaosan asemasodan aikaista ajankäyttöä. Kaikesta huolimatta, tarkastavat upseerit olivat vallitseviin oloihin raporteissaan tyytyväisiä ja rivisotilaat jatkoivat lampunjalkojen veistelyään.

Ilkan kuvaamasta videohaastattelusta:

Isä muisteli haavoittumistaan ja siitä aiheutuneita toimia kotiuttamisen jälkeen, hakiessaan jälkikäteen mahdollista invaliditeettipäätöstä:

“…oikeen semmonen sotilaslääkäri sano, että kyllä hän näitä vanhojaki on käsitellyt paljon ja sano, että miksen mä ole aikaisemmin tätä asiaa esittäny, ni mä sanoin, että sentähden ko mä olen itteni terveeks sanonu sillon ko sota loppu. Sillon ko talvisota loppu kysyttiin onko mitään valittamista. Semmoset joilla ei ole mitään valittamista ja haluaa lähteä omalla kyytillänsä, oltiin Onttolas lähellä Joensuuta, mä olin valmis kirjottaa sillon vaikka tuo jalka oli kipee ja korva oli puhki.

Ni en mä ole ymmärtäny hakeekaan mitään, kun kerran on terveeks itteni sanonu, vaikka en terve ollukkaa. Ja mä sanoin että kun ei minkäänlaisia merkinnöitä ole mun sotilaspassis siitä, että mä on ollu, … totta ka se invaliidikirjoihin joutuu kun mä ensin olin kenttäsairaalas ja sieltä vietiin Viipurin sotasairaalaan, siä olin kolme viikkoo ja sitte jouruin komisjooniin ja siä syynättin ja siä oli kolme lääkäriä oikeen ja pantiin käveleen semmosella pitkällä pöyrällä ja käskettiin että laskekaa se jalka suorana maahan taikka siihen pöyrälle, mä sanoin että kyllä mä sen lasken, mutta ko sieltä oli jänne poikki. Siinä oli naislääkäri ko se mies meinas panna mun menee takasi rintamalle, mutta se nainen,..ne puhu sitä omaa kieltänsä mutta kyllä mä sen näjin, sen selvityksen mukaan musta tehtiin B kakkonen. Sillon mä sinne vankileirille jouruin B II kirjois. Ei mua siä mihinkään komisjooniin viety, mutta määrättiin kumminki taas rintamamieheks. Siä oltiin jonkin aikaa, pohjoset ja kaikki käytiin, vaikka tuo jalka huono oli.

Sitte se lääkäri siä Poris näytti mulle sellasta salkkua ja sano, että kyllä varrota saatte, mutta kyllä sieltä joku tieto kyllä tulee. Kyllä kai sinne muutkin niitä lähettävät semmoseen paikkaan missä ne tutkivat niitä, eläkelaitokseen mistä ne maksavat sitä eläkelisää ja ainakin olis saanu ne invalidipaperit”.

Jalka meni talvisoras ensi kerran ja jälkeen päin lisää, mutta talvisoras se ensi kerran meni sillai niinko poikkeimeen tuo jänne. Eikä se ole sen jälkeen terve ollukkaan. Jos se pääsee venähtään tonne sivulle päin se on pirun kipee. Ainikin aina sano että sun on jalat vinos kun kenkän korko kuluu vaan toiselta puolen. Ei se silti ole mun olojani haitannu, mitä ny välillä on kipee.

Kadonneet asiakirjat

“Mä tolle Auliksellekin soitin ja sanoin onko sulla ne korjus, ko Aulis joskus niitä katteli ko niissä oli ne merkinnät misä paikoin on ottanu osaa taisteluihin ja sanoi että haluais ottaa ne muistoks tai sillai että ne pysys korjus. Mä sanoin että en sunkaan mä niitä tartte, ota vaan kun pirät korjus.

Sitte mä aattelin, että jos niitä kysytään siälä, että misä mä on ollukkaa. Ni mä soitin Aulikselle ja sanoin, että jos ne on sulla korjus ni lähetä tulemaan vaikka kirjekuores että mä tartten niitä.  Ei se muistanu lainkaan, ei hän muista lainkaan että hän ois ottanu. Kyllä mä muistan että mä luvankin annoin. Kysy että jos mä annoin ne Ilkalle? Ei, ko mä muistan kovin hyvin, että sä ne otit ja veit. Sano että hän koittaa hakee niitä mutta ei niitä ole löytynyt”.

(Ilkka löysi kyseiset asiakirjat, sotilaspassin sekä sotilaskantakortit isän kuoleman jälkeen hänen omasta piironginlaatikostaan, joten isä jäi varmaan siihen käsitykseen, että minä olisin hänen sotilastietonsa hävittänyt).

Aulis Kallio, joulukuussa 2022.