Rauhaton välirauha.

http://jatkosota80

Jatkosodan sotapäiväkirjat, taustaa.

Väliaikainen rauhantila

Talvisota on päättynyt keväällä -40 ja käydyn 105 päiväisen sodan rauhansopimukseen vastapuolen sanelemat ehdot raskaana taakkana on rakennettu ja asutettu uutta Suomea jo kokonainen vuosi. Koko ajan kuitenkin tiedostettu, että nykyinen olotila on maallemme vain tilapäinen, toinen maailmansota jatkuu edelleen muilla rintamilla.

Kevät on kuitenkin toivoa täynnä, myös omassa kotikylässäni Pomarkun Tuunajärvellä. Äitienpäiväjuhlia järjestettiin perinteiseen tapaan kylämme kansakoululla, johon opettaja Eero Kumento oli tällä kertaa kutsunut myös kaikki kylämme isät osallistumaan. Päivän tapahtumista isäni on kertonut nuoremmalle veljelleni myöhemmin, kuinka juhlatilaisuuden jossakin vaiheessa opettaja kehotti miehiä siirtymään alakoulun luokan puolelle.

Siellä puhetta piti mies, joka kertoi olevansa sotilaspiirin asialla. Puheessaan kertoi, kuinka maailman tuulet ovat kääntymässä siihen suuntaan, että Karjala otetaan takaisin, kysellen samalla miesten mielipiteitä asiaan. Muutama kyläämme muuttanut karjalais-mies olisi jo siitä paikasta ollut valmis lähtemään, muut olivat vähemmän innoissaan, vaitonaisia. Mielialat olivat kuitenkin asialle myönteiset, lähdetään kun käsky käy.

Painostustoimia

Venäjä oli jo lukuisia kertoja talvisodan rauhanteon jälkeen esittänyt Suomelle lisävaatimuksiaan, jotka jatkuvasti heikensivät herkkää rauhantilaa. Jo kolmen kuukauden kuluttua rauhanteosta Venäjä esitti vaatimuksen kaikkien Hangon vuokra-alueelta ja Karjalasta pois siirrettyjen laitosten ja koneiden palauttamisesta, myös Petsamon nikkelikaivoksen toimiluvan siirtämistä Venäjälle, sekä Ahvenanmaan kaikkien puolustusvarustuksien tuhoamista Venäjän valvonnassa.

Heinäkuussa esitettiin vaatimus Venäjän joukkojen kauttakulusta uudelta rajalta Hankoniemen vuokra-alueelle, sopimus siitä allekirjoitettiin 6.9.-40 Moskovassa. Ministeri Tanner erosi tehtävästään elokuussa Neuvostoliiton painostuksesta. Vielä keväällä -41 Venäjä esitti vaatimuksen Vallinkosken voimalaitoksen luovuttamista Enson yhteyteen.
Enso oli jäänyt rauhanehdoissa kartalle piirretyssä rajanvedossa Suomen puolelle, mutta rajankäynnissä Venäjä omi sen itselleen vaatien rajaa uuteen paikkaan.

Nyt kyseinen vääryys ei riittänyt, vaan myös Enson naapuri Vallinkoski olisi liitettävä Neuvostoliiton alueeseen. Useimpiin vaatimuksiin Suomen oli pakko suostua, vaikka moni asia jäikin neuvotteluissa avoimeksi uuden sodan alkaessa.

Yhteistyö Saksan kanssa

Marraskuussa 1940 oli Stalinin edustaja Molotov Berliinin neuvotteluissa Hitlerin kanssa esittänyt Neuvostoliiton vaatimuksina, että Saksa sallii Venäjän likvidoida, ”päättää tilinsä” Suomen kanssa, jonka ehdon Hitler oli kolme kertaa hylännyt. Jo heinäkuun lopulla Hitler oli tehnyt mielessään jo oman päätöksensä hyökätä Neuvostoliittoon seuraavana keväänä 1941.

Vuoden 1940 loppupuolella Saksalta oli saatu hiljainen lupaus mahdollisesta avusta niin sotamateriaalin kuin elintarvikkeidenkin suhteen mahdollisen sodan syttyessä Neuvostoliittoa vastaan. Suomi myöntyi  Saksalaisen kaluston ja henkilöstön kauttakulkuoikeuteen Pohjanlahden satamista Rovaniemen kautta Norjan Kirkkoniemeen 22.9.40, vain pari viikkoa sen jälkeen kun sopimus kauttakulusta oli solmittu Venäjän kanssa itärajalta Hankoniemelle 6.9.40. Sopimus saksalaisten kanssa mahdollisti sotatarvikkeiden tuonnin Saksasta.

Tammikuussa 1941 asevelvollisten palvelusaika pidennettiin kahteen vuoteen.

Salaiset yhteydenotot Suomen ja Saksan välillä jatkuivat, ja Saksassa 25.5.41 pidetyissä neuvotteluissa sovittiin Suomen osuudesta ja menettelytavoista tulevassa sodassa Neuvostoliittoa vastaan. Hitler oli edellyttänyt Suomen osallistuvan hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan Saksan rinnalla. Suomi ilmoitti kuitenkin pysyvänsä puolueettomana, ellei meitä vastaan ensin hyökätä.

Saksan ja Suomen välillä oli jo sovittu Suomessa toimeenpantavat manööverit aikatauluineen, johon myös liikekannallepano oli sidottu. Ensimmäiset määräykset Ylimääräisiin Harjoituksiin (YH-kutsut) annettiin raja- ja linnoitusjoukoille 10.6.41. Rannikkopuolustus ja laivasto sai määräyksen 12.6.41.  V Armeijakunta (joka alistettiin samana päivänä Saksan Norjan armeijalle Lapissa), sai määräyksen 15.6. Muut divisioonat saivat käskyn 16.6.41.

Armeijan komentaja kenraali Heinrichs pyysi liikekannallepanomääräyksiä mahdollisimman myöhäisiksi aikeiden salaamisen ja kesken olevien kylvötöiden vuoksi. Myöskin suuri osa rautatiekalustoa oli varattuna saksalaisten joukkojen kuljetuksiin. Presidentti Ryti antoi määräyksen kutsua reserviläiset ylimääräisiin harjoituksiin 17.6.41. Määräyksen toimeenpanivat suojeluskuntapiirit koko Suomen alueella, kutsuen YH-korteilla kaikki 22-45 vuotiaat (1896-1921 syntyneet) miehet heti saapumaan määrättyyn kokoontumispaikkaan.

15.Divisioona

15.Divisioona koottiin kokonaan Porin, Pohjois- ja Etelä-Satakunnan suojeluskuntapiirien reserviläisistä, eli jo asevelvollisuutensa suorittaneista, useimmat jo talvisodassakin taistelleista miehistä. Divisioona käsitti kolme jalkaväkirykmenttiä, JR 15, joka perustettiin Porissa, Harjavallassa ja Noormarkussa, JR 36, joka tuli Kiikan ja Hämeenkyrön seudulta, sekä JR 57, jossa oli Virtain, Parkanon ja Ikaalisten miehiä.

Myös Suodenniemellä ja Laviassa perustettu Kevytosasto 16 (Kv.Os.16) ja Porin, Tyrvään ja Kankaanpään reserviläisistä muodostettu Kenttätykistörykmentti (KTR 12) sisältyivät 15. Divisioonan kokoonpanoon.

Erilliset Esikuntakomppaniat ja Kolonnat perustettiin jokaiseen rykmenttiin perustamispaikoillaan. Myös Saimaan suojeluskuntapiirin reserviläisistä koottu JR49 osallistui taisteluihin alistettuna 15.D:lle 2.8. – 12.8.41 välisenä aikana kahdella pataljoonallaan.

Satakuntalaiset rykmentit.

15. Divisioonan muodostivat kolme jalkaväkirykmenttiä (JR15, JR36 ja JR57), Kevyt osasto, Kenttätykistörykmentti, Pioneeripataljoona, Viestipataljoona sekä Ilmatorjuntakonekiväärikomppania.

Määrävahvuus oli n. 16300 miestä sekä n. 2000 hevosta. Jalkaväkirykmentti, jonka vahvuus oli n. 3500 miestä, jakaantui taas kolmeen pataljoonaan, joiden vahvuus n. 1000 miestä.

Pataljoonan muodostivat 4 – 6 komppaniaa, jokaisen vahvuus n. 200 miestä. Komppania jakaantui vielä I, II, III ja IV joukkueisiin ja nämäkin vielä omiin ryhmiinsä.

Esimerkiksi JR 57:n vahvuus oli sodan alkaessa upseereita 121, aliupseereita 527 ja miehistöä 2785, yhteensä 3433 miestä.

Sotapäiväkirja 

Jatkosodan alkaessa yksiköille annetut ohjeet sotapäiväkirjan pitämisestä koskivat kaikkia yksiköitä joukkue- ja komppaniatasolta ylempään esikuntaan saakka. Kirjaan tuli merkitä ”tarkat tiedot kaikesta toiminnasta”. Annettua ohjetta pyrki jokainen yksikkö noudattamaan mahdollisuuksiensa mukaan.

Jatkosodan kuluessa näitä päiväkirjoja tuotettiin sekä komppaniatasolla lyijykynällä ruutuvihkoon hätäisesti teltan hämäryydessä kirjoitettuna, että komentoportaan päämajassa useana kappaleena hiilipaperin avulla, sanelun mukaan koneella kirjoittaen. Osa näistä päiväkirjoista katosi sodan melskeissä, osa jäi ehkä kokonaan kirjoittamatta, mutta suurin osa sentään säilyi ja aikanaan toimitettiin sota-arkistoon.

Tekniikan kehittyessä talletetut sotapäiväkirjat kuvattiin ja siirrettiin digitaaliseen arkistoon, joka viimein avautui kaikkien asiasta kiinnostuneiden vapaasti tutkittavaksi. Arkistosta löytyy yli 23000 jatkosodan aikana kirjoitettua sotapäiväkirjaa.

Leikkeitä sotapäiväkirjoista.

Kiinnostukseni sotapäiväkirjoihin heräsi tutkiessani isäni sotapolkuja talvi- ja jatkosodassa. Nyt, kun yhä suurempi kansalaisten joukko on kiinnostunut veteraaniemme teoista itsenäisyystaisteluissa, päätin tutkia sotapäiväkirjoja laajemminkin.

Otin kohteekseni satakuntalaisen 15.Divisioonan, ja siihen sisältyvien eri yksikköjen sotapäiväkirjat jatkosodan hyökkäysvaiheen ajalta, juhannuksesta syyskuun puoliväliin.

Päiväkirjoja vuodelta 1941 löytyi arkistohaulla lähes 50, joiden sisällön olen ”oikolukenut” ja kirjoittanut sanasta sanaan omiin tiedostoihini. Päiväkirjojen tulkinta niiden vaikeaselkoisuuden vuoksi on ollut hankalaa, vanhakantainen kaunokirjoitus omintakeisine käsialoineen, murteet, sekä epäselvät ja suttuiset sivut jäävät varsinkin nuoremmalle lukijalle avautumatta.

Kopioimani päiväkirjat saattavat sisältää joitakin henkilö- ja paikannimien virheitä, paikannimiä olen yrittänyt todentaa kartoista, henkilönimien varmennus on ollut vaikeampaa.

Aikomukseni on 80-vuosipäivän huomioimiseksi julkaista YH-päivästä 17.6.41 lähtien päivittäin asemasotavaiheeseen saakka kulloisenkin yksikön saman vuorokauden tapahtumat netissä kaikille vapaasti luettavaksi. Toiveena olisi, että varsinkin nuorempi polvi löytäisi nämä sivut ja jakaisi veteraanien kunnianarvoisia muistoja eteenpäin.

Päiväkirjoissa esiintyy paljon sotilassanastoa ja lyhenteitä, joita olen päiväkirjojen sivuilla suluissa olevalla kursiivilla tekstillä selventänyt. Joukkojen sijaintia ja liikkeitä on hyvä seurata netistä avautuvalla: https://www.karjalankartat.fi/ -sivulla, jossa voi paikannimen haulla päästä sotajoukkojen toimialueille. Kaikki kuvat SA-arkistosta, ellei toisin mainittu.

Komppanioiden järjestysnumeroinnissa ja perustamispaikoissa on todennäköisesti virheitä, johtuen mm. kesken ko. ajanjakson, 20.7.-41, numeroinnin muuttumisesta, jolloin mm. kranaatinheitin- ja konekiväärikomppanioille annettiin omat järjestysnumerot, kiväärikomppanioiden numeroiden myös muuttuessa.

Osa komppanioista otti uuden numeroinnin käyttöön heti ensimmäisissä päiväkirjoissa, toiset noudattivat vanhaa numerointia.

Kirjoitustyö käynnissä.

Digitoidut 15. Divisioonan osastojen sotapäiväkirjat kesältä 1941.

Yksikkö             spk n:o    alkaen      huomautuksia
15. Divisioonan sotapäiväkirjat:
15. Divisioona  6179        27.6.-41    Os.2/15.DE, komentop.
15. DE/Tsto IV  6207        22.6.-41    Esik. Taloustoimisto.
========================

Jalkaväkirykmentti 15:n sotapäiväkirjat:

JR 15               10622       30.6.-41    Komentop. päiväkirja.
JR 15/EK          10619       24.6.-41    Esikuntakompp. spk.
JR 15               10630       30.7.-41    JR 15:n taist.kert.
JR 15/II Patl.    10680       18.6.-41    perust. Harjavallassa.
JR 15/4.K.        10646       18.6.-41    perust. Nakkilan Karhulassa.
JR 15/5.K.        10651       29.8.-41    kirj. taist.läh. Veikko Jokinen.
JR 15/Kol.        10641       18.6.-41    perust. Harjavallassa.
JR 15/III Patl.   10691       20.6.-41    perust. Noormarkussa.
JR 15/8. K.       10661       18.6.-41    perust. Merikarvialla
JR 15/Tyk.K     10669       18.6.-41    perust. Söörmarkussa.
JR 15/Jääk.K.   10639       29.7.-41    taistelujen aikana.
JR 15/ViestiK. 10703        1.11.-41    viestij. yhdistäminen.
JR 15/13./Tal.j.24347      15.11.-41   ”Töpinä”
=========================

Jalkaväkirykmentti 36:n sotapäiväkirjat:

JR36                11724       18.6.-41    perust. Vammalassa.
JR 36/I Patl.     11758       19.6.-41    perust. Kiikassa.
JR 36/II Patl.    11759       18.6.-41    Kiikan Raukon talossa.
JR 36/III Patl.   11769       20.6.-41    perust. Hämeenkyrössä.
JR 36/4.K.        11728       18.6.-41    perust. Kauvatsalla.
JR 36/5.K.        11730       18.6.-41    Kiikan Veikkolassa.
JR 36/7.K.        11734       18.6.-41    Kiikan Ruotsilan kartano.
JR 36/8.K.        11737       19.6.-41    Kiikan Poussalla.
JR 36/9.K.        11739       18.6.-41    H-kyrön Honkalassa.
JR 36/             11741       18.6.-41    H-kyrön Yli- ja Alavakeri.
JR 36/             11743       22.6.-41    H-kyrön Honkalassa.
JR 36/3.KKK.    11748       17.6.-41    Honkalan Sk.talossa.
JR 36/Krh.K.     11757       30.7.-41    perust. Karkussa.
==========================

Jalkaväkirykmentti 57:n sotapäiväkirjat:

JR 57               13209       18.6.-41     Virrat, Parkano, Ikaalinen.
JR 57/I Patl.     13321       18.6.-41     perustettu Virroilla.
JR 57/II Patl.    13322       18.6.-41     perust. Parkanossa.
JR 57/III Patl.   13339       12.7.-41     perust. Ikaalisissa.
JR 57/2.K.        13230       16.6.-41    Huraskylän Savelassa.
JR 57/3.K.        13235       20.6.-41     Virtain Jäähdyspohja.
JR 57/4.K.        13241       18.6.-41     Virtain kirkonkylässä.
JR 57/Krh.J.     26611       18. 6.-41    per. Virrat, I Patl.
JR 57/6.K.        13256       26. 7.-41     alkupäivät puuttuvat.
JR 57/7.K.        13263        8. 7.-41     alkupäivät puuttuvat.
JR 57/9.K.        13261         1.7.-41     alkupäivät puuttuvat.
JR 57/8.K.        13272       18.6.-41     perust. Urhon talossa.
JR 57/11.K.      13283       18.6.-41     perust. Ikaalisissa
JR 57/12.K.      13288       17.6.-41     perust. Ikaalisten Sk.talolla.
JR 57/13.K.      13293       18.6.-41     Krh.K., perust. Jämijärvellä.
JR 57/14.K.      13300       18.6.-41     Tyk.K., per. Karvian koululla.

Erillisosastojen sotapäiväkirjat:

3./KTR 12        15566       18.6.-41     Kenttätyk.Rykm, Porissa
8./KTR 12        15578       18.6.-41     Kenttätyk.Rykm. K-pää.
9./KTR 12        15583       18.6.-41     Kenttätyk.Rykm. K-pää
Kv.Os.16,1.K    16979       18.6.-41     per. Lavia
Kv.Os.16, KKK 16983       18.6.-41     per. Suodenniemi.

Ensimmäiset sotapäiväkirjat alkavat 17.6. päivän kirjauksilla:

JR 36, 12. Komppania (KKK) (konekiväärikomppania):n sotapäiväkirja:
17.6.1941
”Sotaisat tuulet alkoivat puhaltaa.
Hämeenkyrön sk:n harjoitustalolla Honkalassa oli edellisenä päivänä alkaneet E.Sat.skp:n (Etelä-Satakunnan suojeluskuntapiirin) leiripäivät päässeet hyvään alkuun ja päiväpalvelusohjelman mukainen koulutus oli päättymässä aamupäivän osalta kun saapui klo 10,00 tieto, että piirissä levitetään Yh-kortit 18.6.41 klo 6,00 alkaen. (Kutsut ylimääräisiin harjoituksiin).
Leiripäivät lopetettiin ja iltapäivän aikana matkustivat kaikki piirin eri sk:ista (suojeluskunnista) olevat leiriläiset kotiinsa.

Hämeenkyrön sk:n toimistossa suoritettiin kapt. (kapteeni) M. Ojalan johdolla pitäjän käskykorttien jako levityspartioittain aamua varten valmiiksi.
Levityspartioille annettiin käsky saapua Honkalaan 18.6.41 klo 6,00.

Myös iltapäivän aikana suoritettiin valmistelut ja annettiin käskyt perustamispaikan toimintaa varten. Kaikki sujui rauhallisesti ja kaikki ottivat ko. tiedon vastaan aivan kuin jonkun muunkin luonnollisen asian, sillä tiesihän jokainen oikein ajatteleva kansalainen, että Moskovan rauhan määrittelemä tilanne oli vain tilapäinen ja että heti sopivan tilaisuuden tullen ajetaan ryssä pois Suomen kamaralta”.

JR 57, 2. Komppanian sotapäiväkirja:
”2.K:n sotapäiväkirja, pitänyt 20.7.41 saakka vänr. Olavi Lahti, sen jälkeen luutn. (luutnantti) Antti Häkkinen.
16.6.1941
19,00 Komppanian päällikkö saapui perustamispaikkaan.
17.6.

14,00 Komppanian päällikkö suoritti majoitustiedustelun komppaniaa varten Huraskylän Savelassa ja perehtyi LKP-papereihin”. (liikekannallepano).

JR 57, 12. Komppanian sotapäiväkirja:
17.6.
”15,00 Saivat kyläpäälliköt, jotka asuvat kauppalan läheisyydessä, kutsun kauppalan S.K:n (Suojeluskunnan) talolle. Täältä nämä miehet lähtivät järjestämään miehistön kokoontumis- ja majoituspaikkoja. Majoituspaikoiksi he valitsivat S.K.talon, Ikaalisten yhteiskoulun, Rukoushuoneen ja Kirkonkylän kansakoulun”.