Merikarvian reserviläisten 10. kompp. JR 15. Jatkosota.

Varmistuslinjaa kaivetaan.

Sotapäiväkirja Merikarvian komppanian sotapolusta kotoa vanhalle rajalle 1941

 

Sotapäiväkirja n:o 10661, 10.K/JR15, III pataljoona, 18.6.-41 – 10.3.-42
Merikarvian reserviläisten Karjalan valloitus. (= perustettaessa 8./JR15).

Yksikön perustaminen

Kesäkuun 18. päivänä kokoonnuttiin yh-korttien mukaan Merikarvian Seurojentalolle. Kokoontumispaikalla yksikön päälliköksi määrätty luutn. Säilänne otti yksikön komentoonsa. Paikkakuntalaiset luutn. Helanko ja vänr. Huhtinen tulivat joukkueenjohtajiksi. Sitä mukaa, kun reserviläisiä saapui, varustettiin yksikkö 6445 Merikarvian suojeluskunta-varaston varusteilla. Siviilivarusteensa saivat reserviläiset viedä kotiinsa. Samoin he saivat yöpyä kotonaan sivupitäjäläisiä lukuunottamatta, joista osa majoittui määrättyihin paikkoihin.

19.6.1941 klo 5,00 reserviläiset kokoontuivat Merikarvian Seurojentalolle. Ahlströmin kansakoululla ruokailtiin klo 8,00, klo 9,30 lähdettiin marssien Lankoskelle, jonne saavuttiin klo 12,00. Täällä oli pitkällistä odotusta, koska kuljetus linja-autoilla Noormarkkuun alkoi vasta klo 16,00. Klo 17,30 saavuttiin Noormarkkuun, jossa yksikkö majoittui kymmeneen telttaan ampumaradan pohjoispuoliseen maastoon rautatien varteen. Täällä alkoi kuumeinen komppanian yleinen varustaminen. Muonituksesta huolehtivat Noormarkun lotat.

20.6.
Jatkui yksiköiden varustaminen a-tarvikkeilla ja varusteilla, joita saatiin vain muutamia kappaleita ollen ne joka kerran erikseen noudettava upseerin toimesta. Yksiköllä oli joukkueittain harjoituksia uuden ohjesäännön sovellutuksessa. Miehistötäydennystä saatiin yr:stä, joka oli sijoitettu Noormarkun Työväentaloon. Ampumaharjoituksia pidettiin läheisellä Noormarkun sk:n ampumaradalla kiväärimiehille. Klo 18,00 oli pataljoonan upseerien puhuttelu pataljoonan komentajan majuri Häkkisen luona Noormarkun Isotalossa. Tänään suoritettiin ensi kerran iltahartaus.

21.6.-41
Jatkui varusteitten ja miehistötäydennys, ampumaharjoitukset kivääreillä ja konetuliaseilla ja uuden ohjesäännön soveltamisharjoitukset. Koko komppania oli saunassa. Omavaltaisia iltalomia miehet käyttivät runsaasti, noin 15 % koko komppanian vahvuudesta, johtuen tämä matkan lyhyydestä kotipitäjään.

Yksikön päällikkö luutn. Säilänne sai pataljoonan komentajalta käytettäväkseen auton, jolla hän nouti Merikarvian suojeluskunnalta 18 kpl pystykorvakivääreitä m/28-30 tarkkuuskivääreiksi yksikölle, jolla nyt on määrävahvuus kivääreitä. Pataljoonan toimesta pidettiin ajoneuvojen kokeilu- ja kuormausharjoitus. Komppania kokonaisuudessaan sekä miehistö että ajoneuvot valmistautuivat ensi sunnuntaina pidettävää pataljoonan yhteisharjoitusta varten. Varustaminen tapahtui keskellä yötä.

22.6.
Oli herätys klo 5,00, klo 7,30 lähtö edellämainittuun pataljoonan harjoitukseen, joka tapahtui Noormarkun – Söörmarkun välisen tien maastossa. Harjoiteltiin pataljoonan eteneminen marssiryhmityksessä sekä siirtyminen lähestymisryhmitykseen, jossa eteneminen. Harjoitus päättyi klo 11,30 pataljoonan komentajan arvosteluun. Seurasi kenttäjumalanpalvelus, jonka suoritti pataljoonan pastori, luutn. Vaarno.

Tämän jälkeen komppania marssi majoitusalueelleen, jossa alkoi kuumeinen varustaminen ja kuormaaminen siirtymistä varten Noormarkusta. Luutn. Aromaa siirrettiin tänään pois komppaniasta ja klo 15,00 tuli yr:stä vänr. Eskola komppanian ylimääräiseksi upseeriksi. Klo 24,00 komppanian päällikkö tarkasti komppanian ja sen jälkeen vielä jaettiin miehille kovat panokset. Hiljaisuus oli klo 0,30.

Lähtö itään Noormarkun asemalta

23.6.
Oli herätys klo 4,30, Klo 5,00 ilmoittautuivat Noormarkun asemalla stm. Aaltonen ja stm. Laiho junakuljetuksen johtajalle, kapteeni Palolle. Komppania kuormastoineen siirtyi majoitusalueeltaan asemalle klo 5,00, jolloin aloitettiin kuormaus. Se saatiin suoritetuksi klo 8,15 mennessä, jolloin komppania ruokaili. Kun koko pataljoona oli kuormattu, lähdettiin matkalle klo 11,30.
Ensimmäinen pysähdys oli Parkanossa ja kesti se 35 min. Miehet saivat poistua junasta. Sää oli erikoisen lämmin, kohtalainen etelätuuli puhalsi vähän laimentaen auringon paahdetta. Siellä täällä taivaalla liikkui pieniä pilvenhattaroita. Ehkä matkan tuoman vaihtelun vuoksi miehistön mieliala oli erittäin virkeä.

24.6.
Vastainen yö kului rauhallisesti: Aamu valkeni kauniina, taivas oli aivan pilvetön, mutta myöhemmin päivällä se peittyi ohueen pilveen. Jyväskylässä oli pitkä, 1,5 tunnin pysähdys klo 5,30-7,00. Matka kului rauhallisesti edelleen, ilmahälytyksiä ei sattunut yhtään. Peltosuossa ruokailtiin 2 tuntia. Klo 5,20 saavuttiin Pieksämäelle, jossa juna seisoi puoli tuntia, Kolkontaipaleella olimme klo 19,56-20,12. Matkaa jatkettaessa oli mieliala virkeä, mieskuoro lauloi isänmaallisia lauluja. Klo 23,00 saavuimme Savonlinnaan, missä junan piti seisoa 1 tunti, mutta olosuhteiden pakosta pysähdystä kesti vain 42 min. Juna lähti Savonlinnasta edelleen klo 23,42.

25.6.
Juna saapui klo 3,58 Särkisalmen asemalle. Sää oli kylmähkö, ohut pilvikerros peitti taivaan. Myöhemmin taivas selkeni, tuuli kohtalaisesti ja ilma oli päivällä melkoisen lämmin, noin 18-20 astetta. Särkisalmen asemalta lähdimme klo 6,15, purkaus oli suoritettu siihen mennessä. Komppaniamme suoritti ajoneuvojen purkauksen. Klo 7,55 ruokailimme metsikössä tien varrella, joka tie johtaa Särkisalmen asemalta pohjoiseen n. 300 m, kääntyy länteen n. 1,5 km ja sitten etelään Simpeleenjärven rantaa myöden.

Klo 8,12 jatkoimme matkaa Simpeleen järven länsipuolelta etelään päin. Noin klo 12:n tienoissa yritti yksi ryssän hävittäjä ottaa selvää meidän puuhistamme. Klo 13,15 ilmestyi jo kolme hävittäjää yläpuolellemme ruiskien kk:llaan pari sarjaa hyvin korkealta. Myöhemmin, klo 13,30 kuului vielä yhden “kärpäsen” surinaa yläilmoista. Sitten jatkui matkamme rauhallisesti Peruspohjan lahdesta noin 4 km etelään johtavaa tietä myöden. Saavuimme leiripaikkaamme klo 17,15. Pari km ennen teltta-aluettamme havaitsimme …..menevän … kohdin ryssän puolelta. Mitä lienevät ryssät etsineet, mutta miehet ainakin kirosivat raskaasti.

Miehistön mieliala on yleensä ollut hyvin pirteä. Ikävänä tapauksena mainittakoon vain, että Pieksämäelle oli jäänyt junasta stm. Mattila. Mitä miehistön terveystilanteeseen tulee, niin on se yleensä ollut melko moitteeton. Yksi kuumesairas ilmoittautui matkan päätyttyä ja noin puolella miehistä oli jaloissa rakkuloita. Lääkäriin ei sentään kukaan katsonut olevan syytä turvaantua.

Leirillä, oppitunteja ja harjoituksia

26.6.
Valkeni aamu erittäin kirkkaana ja lämpöisenä. Herätys oli klo 7,00, 7,15 aamutee ja 8,00 alkoi palvelus. Harjoituksen teemana oli suuntaryhmä ja sen toiminta. Heti harjoitusten alussa lenteli ryssä muutamalla hävittäjällään yläpuolellamme räiskien muutamia sarjoja. Suuri korkeus aiheutti kuitenkin, etteivät ne saaneet mitään aikaan.

Harjoituksissa koko päivän ajan voi selvästi todeta miesten erinomaisen halun oppia k.o. asioita. Tämä johtunee siitä yleisestä, erikoisen hyvästä mielialasta, mikä miesten keskuudessa vallitsee. Tämän päivän iloisin tapaus oli, että tänne tullessa Pieksämäelle jäänyt stm. Mattila saapui klo 18,25 komppaniaan. Päivä päättyi koko pataljoonan yhteiseen, leirialueella pidettyyn iltahartauteen, jonka suoritti pataljoonan pastori luutn. Vaarno. Myös pataljoonan komentaja oli tilaisuudessa läsnä.

27.6.
Vastainen yö kului rauhallisesti noin klo 2,30 saakka, jolloin idästä päin alkoi kuulua kovaa jylinää kestäen aina iltapäivään saakka. Muutaman kerran on sireeni soittanut ilmahälyytysmerkkejä, mutta mitään huomattavampia “vierailuja” ei alueemme yläpuolella ole silti tehty. Iloisena tapauksena mainittakoon, että komppaniamme keskuudessa kerättiin rahaa radion ostoa varten ja kerääntyi sitä yhteensä 3470 mk, siis ilahduttavan suuri summa. Tämäkin osoittaa, ettei suinkaan mitään masentumisen merkkejä ole miesten keskuudessa havaittavissa, vaan päinvastoin.

Terveystilanteessa ei myös ole moittimisen sijaa, sillä vakavia sairauksia ei ole sattunut yhtään tapausta. Kun radiouutisia ei ole oikein kuultu, on miehistön keskuudessa erinomainen uutishalu todettavissa ja se johtanee muutamat yksilöt luomaan huhunomaisia juttuja, jotka ovat turhia, vaikkakin sinänsä vaarattomia, koska niissä ei ainakaan ole tuntunut olevan mitään vaaraa.. ….
…, kuten pitääkin. Iltahartaus oli komppaniassamme klo 21,30.
( Sotapäiväkirjan kopioissa on paljon valotusvirheitä, jonka vuoksi monet sanat jäävät tulkitsematta).

28.6.
..lauantaihin on päästy vielä aivan rauhan merkeissä eläen. Vain muutamat “kärpäset” ovat tänäänkin halkoneet ilmaa yläpuolellamme aiheuttaen sen, että vaaleat teltat on pitänyt entistä paremmin naamioida. Mitään erikoisen valitettavaa ei oli sattunut. Aamulla tosin vastaanotolle meni 12 miehen suuruinen osasto, mutta jo takaisin tullessaan kaikki olivat terveitä. K.o. velttous johtunee tupakan puutteesta, joka on jo parin päivän ajan vallinnut komppaniassamme. Tänään lähti kuitenkin stm. Korpunen hakemaan tupakkaa niin paljon, kuin yksi mies yleensä viitsii kuljettaa.

Sää on ollut mitä ihanin. Heikko etelätuuli on levittänyt hiemat koivikon tuoksua. Liiallinen lämpö toisinaan tahtoo liiaksi rasittaa sarkatakkisia. Huhut eivät tänään ole samentaneet miehistön mieltä, kun saatiin päivällä tietää, että ryssä ei eilen pommitellut Suomea. Päätellään vaan, että ryssä tarvitsee nyt “kärpäsensä”… …

….. komppanian päällikkö puhutteli komppanian aliupseereita. Päivän harjoituksista mainittakoon komppanian yhteinen maastoharjoitus ja pst-ryhmän harjoitus pataljoonan pioneeriupseerin johdolla, jossa harjoiteltiin vesistön ylitys ja hv-torjunta. Kss-elin oli pataljoonan kaasu-upseerin johdolla harjoituksissa.

29.6.
Piti ryssä aamulla herätyksen syösten pommia Suomen puolelle klo 5:stä lähtien. Savupatsaista päätellen se yritti särkeä Joukionsalmen siltaa. Monelta muultakin suunnalta nousi mahtavia savupatsaita. Ilma on ollut hyvin kirkas ja lämmin, heikko kaakkoistuuli on puhaltanut vähän viilentäen ilmaa.

Komppaniamme on ollut lähtövalmiina, mm. 2 päivän muona jaettiin viime yönä. Koska lähtö kuitenkin lykkääntyi, oli iltapäivällä asekäsittelyä. Tänään tulivat miehiä virkistävät uutiset: Saksalaiset ovat tähän mennessä tuhonneet 4107 ryssän lentokonetta, 2233 hyökkäysvaunua ja tulevat nämä luvut vielä nousemaan tuntuvasti kunnes nyt saarroksissa olevat ryssät antautuvat tai tuhotaan. Saarroksissa on ryssän 2 armeijaa. Mitään virkistävämpää tuskin voisi miehille tarjota. Päivä päätettiin iltahartaudella klo 21,30.

30.6.
Oli taasen mitä ihanin sää. Lämmin etelän ja kaakon välinen tuuli puhalsi, kuten jo monena edellisenäkin päivänä. Päivän ohjelma tapahtui taasen tavalliseen tapaan. Klo 6,00 herätys, 8,00 pataljoonan yhteisharjoitus, eteneminen ryhmittyneenä. 11,00 lounas, 13,00 käsigranaattien käsittelyä, rynnäkköpakkauksen tekoa ja pesäkkeen valtaus.

Miehet osallistuivat innokkaasti harjoituksiin, mieliala on yleensä reipas ja uhrimieltä varmaankin riittää, jos kovatkin koettelemukset yksikkömme kohdalle sattuvat. Terveystilannekin on tähän saakka ollut suotuisa. Iltahartaus suoritettiin klo 21,45. Se tapahtui koko pataljoonalle yhteisesti pataljoonan pastorin luutn. Vaarnon suorittamana.

1.7.1941
Vastainen yö oli rauhattomin tähän mennessä. Ryssä ampui tykistöllään ja 1,00-2,00 välillä saimme todeta kaksi tulipaloa Koitsanlahden puolella. Jylinää kesti aina aamuun saakka. Meidän leirialueellemme ei kuitenkaan sattunut yhtään ammusta eikä pommia. Klo 8,00 alkoi aseiden puhdistus ja tarkastus koko komppaniassa. Loppuaika aamupäivästä käytettiin pyykinpesuun. Iltapäivällä oli konekiväärin käsittelyä ja teltta-alueen puhdistusta koko komppanialle paitsi kaasuelin oli koko päivän harjoituksissa pataljoonan kaasu-upseerin johdolla. Pst-ryhmä oli klo 8,00-11,00 pataljoonan pioneeriupseerin johdolla harjoittelemassa polkusillan tekoa.

Sää on ollut vähän viileämpi kuin edellisinä päivinä, taivas suurimmaksi osaksi pilvien peitossa. Sairastapauksia ei ole komppaniassamme tapahtunut. Illalla oli klo 9,45 ehtoollisjumalanpalvelus sitä haluaville koko pataljoonassa ja suoritti sen pataljoonan pastori, luutn. Vaarno.

2.7.
Yö oli erittäin lämmin ja rauhallinen ja satoi muutamia pisaroita. Aamulla pilvet hajaantuivat ja tuli paahtavan kuuma. Miehet hikoilivat harjoituksissa aamupäivällä 8,00-12,00, jossa aiheena oli lähestymisryhmityksien muodot ja eteneminen ryhmittyneenä, sekä hyökkäys komppanian puitteissa. Komppania oli vahvistettu kk-puolijoukkueella ja krh-joukkueella.

Harjoituksen päätyttyä ruokailtiin ja klo 13,00 alkoi kova valmistautuminen lähtöä varten. Käsikranaatit jaettiin miehille. Klo 16,00 komppania oli lähtövalmiina. 16,15 ruokailtiin ja sen jälkeen miehet saivat “rynnätä” lähtöä odottamaan. Lähtö kuitenkin lykkääntyi meille tuntemattomasta syystä. Klo 20,30 pystytettiin teltat, jotta miehet pääsevät niihin nukkumaan. Terveystilanteessa ei ole erikoista mainittavaa. Iltahartaus oli klo 21,30.

3.7.
Sää ennallaan. Ryssän lentokoneita on lennellyt melko tiheään. Kaksi tiedustelukonetta on lentänyt tänään ensi kerran leirialueemme kohdalla useaan kertaan. Eilen illalla uudestaan pystytetyt teltat naamioitiin aamulla ja ympäristöt puhdistettiin kaikista loistavista esineistä. Koko komppanialla on joukkueittain ollut oppitunti kaasunaamarista ja käytönmukaisena harjoituksena joukkueittain 2 km marssi kaasunaamari päässä.

Joka joukkueelle on myös pidetty oppitunti kulontorjunnasta. Miehistön terveystilanne on moitteeton. Iloiset uutiset saksalaisten suorituksista ryssän “yrttitarhassa” ovat omiaan luomaan iloisen, uhrautuvan mielialan miehistössä. Juuri parhaillaan kuuluu leirialueellamme Karjalan jääkärien marssin sävelet tuohilevyltä soitettuna. Parempaa ja oikeampaa merkkiä tuskin tarvitaan miehistön mielialan ilmaisuksi. Päivän aherrus päättyi iltahartauteen klo 21,30.

4.7.-41
Klo 6,30 herätys, ja samalla oli ryssän lentotoiminta vilkkaimmillaan, mm. pudotettiin lentolehtisiä. Klo 8-11 vahv. komppanian puolustusharjoitus. Klo 13,00-17,00 EK:lta saatujen ja uusien konekiväärien koeammuntaa, jossa tulokset erittäin hyviä, ammuntoihin osallistui 25 miestä. Samaan aikaan oli muulla komppanialla joukkueen puitteissa valtaus ja vastaiskun torjuntaharjoitus. Iltahartaus klo 21,45. Terveystilanne erittäin hyvä. Miesten mieliala virkeä. Sää aurinkoinen ja tukahduttavan kuuma. Lentotoiminnasta vielä: Se oli pitkin päivää molemmin puolin eritt. vilkasta. Sotauutiset edelleen suurenmoisen saksalaisvoittoisia.

5.7.
Herätys klo 6,00. Klo 8,00-10,00 aseiden puhdistusta, pyykinpesua ja saunomista. Klo 10,00-11,00 aliupseereilla valmistava harjoitus iltapäivän suunnistamisharjoitukseen. Klo 11,00 tuntolevyluettelon tarkistaminen. Klo 12,30 upseerien puhuttelu pataljoonan esikunnassa. Klo 13,00 hevosmiehille aseharjoitus. Klo 15,00-17,00 aliupseerien suunnistautumiskilpailu. Osanottajien lukumäärä 23 miestä. Samaan aikaan muulla komppanialla asepuhdistusta. Iltahartaus klo 21,45, jonka piti pataljoonan pastori. Terveystilanne komppaniassa hyvä. Miehistön mieliala hilpeä. Sää iltapäivällä sateinen. Lentotoiminta vähäistä.

6.7.
……. iltapäivällä …..harjoitus koko komppanialle. Illalla iltahartaus, jonka piti pataljoonan pastori. Iltahartaudessa oli läsnä pataljoonan komentaja maj. Heikkinen, joka ennen iltahartautta puhui muutamia sanoja reserviläisille. Terveystilanne hyvä, samoin miesten mieliala. Sää oli sateen jälkeen vilpoinen. Yksiköstä määrättiin ensimmäiset vapaaehtoiset partioon: kers. Vanhatalo E ja stm. Aalto E.

7.7.-41
6,00 herätys. 8-11 valmistautuminen pataljoonan komentajan tarkastukseen. Leirialueen ja telttojen kuntoonlaittoa, aseitten ja varusteiden kunnostamista. Klo 14,00 järjestäytyminen pataljoonan komentajan tarkastukseen, klo 14,30-16,15 pataljoonan komentaja maj. Häkkisen tarkastus. Tarkastus käsitti: Erillistehtävät komento-, pst-, lääkintä- ja talousryhmille. Sekä joukkueille pk:n ja kp:n käsittelyn, ryhmittymisharjoituksen sekä joukkueen että komppanian puitteissa. Tarkastuksen lopputuloksessa ei erikoista huomautettavaa.

Sateinen sää iltapäivällä keskeytti ulkopalveluksen eikä suunnitellusta miehistöjuhlasta samasta syystä tullut mitään. Myös iltahartaus peruutettiin. Terveystilanne muutoin hyvä, mutta yksi mies jalkasairaana. Mieliala hyvä. Kenttäposti toi ensimmäisen suuremman erän paketteja komppaniaan. Klo 18,00 kokoontuivat yksikön mieskuorolaulajat harjoituksiin. Lentotoiminta päivän kuluessa hiljaista.

8.7.
……. …. klo 13-15,30 ammunta ….vat 4:s joukkue, komentoryhmä, pst-ryhmä ja talousryhmä sekä kuormastot. Klo …17,00 oli upseerien pistooliammunta patl:n esikunnan läheisyydessä. Ammuntojen aikana ja ammuntansa suorittaneilla aseitten puhdistusta. Lentotoiminta vähäistä, jonkinverran omia koneita.

Klo 19,00 alkoi iltahartauskentällä miehistöjuhla. Ohjelmaa esittivät jokaisesta joukkueesta valitut ohjelman suorittajat. Ohjelmanumeroista mainittakoon muutamia: Yhteislaulua, tietokilpailu “Rämisevä Amalia”, eli jättiläiskäärme, komppanian Iivarin lauluesitykset ym. Juhlan oli suunnitellut luutn. Helanko ja onnistui se kaikin puolen hyvin, saavuttaen sen tarkoituksen johon se pyrkikin nim. miehistön mielialan virkistykseksi. Iltahartaus pataljoonassa 21,45. Läsnä oli mm. rykmentin kom. ev. Virkki, puhuen reserviläisille muutaman sanan. Miesten mieliala samoin kuin terveystilannekin hyvät. Stm. Grahn määrättiin vapaaehtoispartioon.

9.7.
Herätys klo 6,00. Klo 8-11 konetuliaseiden ammuntaa 3:lla ja 4:llä joukkueella. Muilla miehillä oli pyykinpesua. Klo 13-17 harj. komppanian puitteissa, puolustukseen asettautuminen ja kaivautuminen. Vapaaehtoisina lähtivät partioon alik. Mellin E ja stm. Laine R. Komppanian iltahartaus 21,45. Ilma oli kaunis joskin ehkä liiankin lämmin. Terveystilanne samoin kuin miehistön mielialakin hyvät. Lentotoiminta vähäistä, todennäköisesti omia koneita.

10.7.
…. …. käytännöllinen harjoitus. (Iltapäivä varattu miehille pyykinpesua ja saunomista varten). Klo ….. oli komppanian miesten tarkastus, kaikki oli paikalla komennuksilla olevia lukuunottamatta. Klo 12,30-15,30 oli aliupseerien käsikranaatin heittokilpailu. Tämä oli ensimmäinen kilpailu aliupseereille järjestettävästä 5-ottelusta. Klo 21,45 iltahartaus, jonka piti pataljoonan pastori, iltahartauden jälkeen pidettiin myös miehistötarkkailu, se osoitti miesten olevan paikalla. Komppanian terveystilanne hyvä samoin kuin miehistön mielialakin. Ilma helteinen. Lentotoimintaa ei esiintynyt ollenkaan.

11.7.
6,00 herätys. Klo 8-9 oli komppanialla sulj. järjestyksen harjoitusta. 9,00-11,00 tutustuminen kk-komppanian ja 9:n komppanian pioneeritöihin, komppanian uinti. 13,00-14,00 Joukkueilla oppitunti tiedustelupalveluksesta ja vankienkuljetuksesta. Hevosmiehillä, patl.-lääk.- ja komentoryhmällä konetuliaseiden käsittelyharjoitus.

Klo 21,00 alkoi pataljoonan yhteisharjoitus, harjoitus käsitti yksikkömme osalta vahvistetun komppanian puolustukseen asettautumisen. Harjoitus kesti 12.7. klo 6,00 ja onnistui se hyvin. 11.7. lähti vapaaehtoisina partioon alikersantit Rehula ja Vihermaa. Ilma lämmin ja aurinkoinen. Miehistön terveystilanne hyvä, mieliala hyvä. Lentotoimintaa vähän ainoastaan kaksi konetta nähtiin.

12.7.
…… ……käsky. Iltahartaus… ..sen piti patl:n pastori. Iltahartauden jälkeen luki komppanian päällikkö pataljoonan komentajan päiväkäskyn. Ilma hiostavan lämmin. Miehistön terveys ja mieliala erinomaiset. Lentotoimintaa esiintyi vähän. Komppanian alueelta nähtiin oman it:n ampuvan yhden ryssän koneen alas.

13.7.
Klo 6,00 herätys. Klo 11 kenttäjumalanpalvelus ja Herran pyhä ehtoollinen. Klo 13,30 ks.naamarin tiiveyskoe. Klo 15,00-17,00 aseitten puhdistus ja tarkastus. 21,45 iltahartaus, jonka yhteydessä kompp. päällikkö luki pataljoonan komentajan päiväkäskyn sekä ylipäällikön päiväkäskyn. Ilma oli koko päivän kaunis. Miehistön mieliala hyvä. Terveystilanne hyvä. Lentotoiminta vähäistä.

14.7.
Herätys klo 6,00. Klo 7,00-10,00 harj. joukkueen puitteissa pesäkkeen valtaus + joukkueen lääkintä- ja patruunahuolto. Pst.-ryhmä toimi maaliryhmänä. Klo 14-17 aseitten puhdistusta ja kiv. tarkastus. (Tarkkuuskiväärit tarkasti komppanian päällikkö). 1. ja 2. joukkueen pk. ja kp-ampujilla oli ammuntaa. Myös komppaniaan saaduilla uusilla kivääreillä oli koeammunta. Komppanialle annettiin 1 tunnin lähtövalmiuskäsky klo 16,15. Vielä oli 14-16 komentoryhmän taisteluläheteillä kartan luku-, kompassinkäsittely- ja ilmoitusten täyttöharjoitus. Klo 21,00 nimenhuuto joukkueittain…..

Useita sankarivainajia

15.7.
……. sijoituttiin odotusasemiin. Klo ….
joutui komppaniamme ylittäessään rautatien 2250 m Simpeleen asemalta itäänpäin kranaattikeskitykseen, joka muodostui melko tuhoisaksi.

Kärsimme seuraavat menetykset: Kaatuivat vänr. P Eromaa,(Erosuo ?), alik. S. Mikkola ja stm. E Sinervä. Lisäksi haavoittui 2 aliupseeria ja 7 miestä. Kadoksiin joutui 5. Puolustusasemat otettiin vastaan klo 23. Terveystilanne hyvä. Mieliala aluksi hyvä, masentui jonkin verran keskityksen johdosta. Ilma viileä.

16.7.
Komppania miehitti …..
……I joukkue, II joukkue ja IV joukkue, komppanian reservissä oli III joukkue. Asemien varustamista ja ampuma-alan raivausta asemien edessä. Vihollisen toimintaa ei lohkollamme esiintynyt. Ilma kylmä varsinkin aamuyöstä, jolloin meni paikotellen härmäänkin. Vihollisen tykistö ja krh ampui häiritsemisen suuntaa asemiemme yli. Aloitettiin korsujen teko.

17.7.
Noin klo 3,00 yritti 3-miehinen vihollispartio II joukkueen lohkolta lähestyä asemiamme. Huomatuksi tultuaan se kuitenkin nopeasti vetäytyi takaisin. Pataljoonan toimesta saatiin yksi vanki komppanian lohkon takaa. Korsu…..

18.7.

19.7.
Klo 0,00 jälkeen alkoi voimakas ammunta naapurikomppanian lohkolla meistä oikealla. Jv:n kevyiden aseiden vähitellen lakatessa puhumasta aloitti vihollinen kovanpuolisen tykki ja krh-tulen, joka melkein kokonaan suuntautui oman komppaniamme alueelle oman krh:n sijoituksen takia. Vihollinen rau……..

20.7.
Yö kului rauhallisesti. Klo 3-4 ampui vih. muutamia kranaatteja komppanian alueelle. II:sta joukkueesta haavoittui yksi korpr. lievästi. Reservijoukkueesta oli yksi ryhmä vahvistamassa IV joukkueen lohkon varmistusta. Patl. järjesti etumaastoon 1,5 joukkueen vahvistuskenttävartion.

21.7.
Yö kului rauhallisesti, IV joukkueen lohkolla 1 reservijoukkueen ryhmä varmistuksen vahvistuksena. II joukkueen lohkolla yksi reservijoukkueen ryhmä varustelutyökomennuksella. Kenttävartio vahvistamassa komppanian lohkoa n. 500 m puolustusasemistamme. N. klo 18,15 tuli kaksi kranaattia komppanian alueeelle………………………..

22.7.
Yö rauhallista. Klo …….. kolme kranaattia komppanian alueelle. Klo 21,00 ampui ryssä … kranaattia komppanian alueen yli. Pataljoonan jääkäri käveli lohkomme edessä omaan miinaan, haavoittui lievästi.

23.7.
Yö rauhallista. Klo 14,00 alkoi vaihto komppania Kivelän kanssa. Oma komppania siirtyi pataljoonan reservin paikalle. III joukkue otti vastaan kenttävartion.

24.7.
Kenttävartiossa ei erikoista. Oma it.tykki ampui ryssän näkötornia tuloksetta. Oma raskas patteri suoritti tarkistusammuntaa, ammukset putosivat n. 150 m:n päähän kenttävartiosta. II ja IV joukkue menivät saunaan. Kenttävartion otti vastaan I joukkue.

25.7.
Kenttävartiosta nähtiin ryssän näkötornin kaatuvan, tämän sai aikaan 3-miehinen partio naapuri pataljoonasta. III joukkue kävi saunassa. Ryssä ampui huoltoteille häiritsemisammuntaa klo 10-11. Kenttävartion otti vastaan II joukkue.

26.7.
Kenttävartiossa ei erikoista. Klo 14 ampui ryssä hajalaukauksia komppanian sijoituspaikan ympärille krh:lla ja tykillä. Kenttävartion otti vastaan IV joukkue.

27.7.
……. …… III joukkue otti vastaan kenttävartion. Komppania sai vihdoinkin tilaamansa radiovastaanottimen, jonka tulo oli paras erikoistapaus ….. Erikoisesti sattui, että avatessamme tuon radion siellä juuri luettiin Merikarvian kunnanhallituksen tervehdys tänne.

Päivä oli jälleen erikoisen kaunis. Tavanmukainen vieno päivätuuli laimensi päivälämpötilaa. Terveystilanne, kuten tavallisesti oli niin, että 3 miestä meni vastaanotolle. Komppania rokotettiin ja kaikki olivat mukana. Vääpeli pääsi lomalle omiin vihkiäisiinsä. Miehistön mieliala hiljalleen noussut. Päivärahat maksettiin.

28.7.
Klo 5,30 lähti komppaniastamme 15 heikompaa sotamiestä pois. Nimet: Salmi, Lehtonen, L, Autiovaara R, Saarinen K, Lasaravirta M, Tuominen K, Koivunen B, Stenbacka, Ahlström K, Lanne K, Aittokari N, Haanpää J, Ketola V, Paattiniemi J ja Uusimäki O. 10 miestä lähti pion.kurssille rykmenttiin. I joukkue otti vastaan kenttävartion. III ja IV joukkue kävivät kylpemässä.

Terveystilanne muuten hyvä paitsi tavanmukaiset 3 miestä vastaanotolle ja pari miestä tilapäisesti sairaalaan. Miehistön mieliala on ollut erikoisen virkeä ja yleensä toiveikas. Täydennyksenä saatiin 27.7. komppaniaan 8 miestä. Päivä on ollut erittäin kaunis ja lämpötila myöskin hiostava. Iltapäivällä ukonilma kierteli alueemme yläpuolella. Ei saatu sadetta.

29.7.
……. .. jossa II joukkue otti vastaan kenttävartiopalveluksen. Pioneerikurssilla olevat palasivat takaisin komppaniaan. Terveystilanne hyvä ja miehistön mieliala odottavan toiveikas. Luutn. Kalliomäki komennettiin lopullisesti pois komppaniasta, jolloin kers. Vanhatalosta tuli IV joukkueen johtaja. Komppania sai lisää vartiotehtävää, nimittäin Kokkolanjoen yli johtavan sillan kunnalliskodin kohdalla. Tehtävän sai IV joukkue, joka asetti mainitulle paikalle aliupseerivartion.

Täten sai IV joukkue jäädä pois kenttävartiopalveluksesta, joka jäi toisten joukkueiden vuoroteltaviksi. Saunominen jatkui. Päivä oli tavanmukaisen kaunis ja aurinkoisen lämmin. Muutamia hajanaisia kranaatteja tippui majoitusalueemme läheisyyteen.

30.7.
Palvelus vartiotehtävissä jatkui. Patl. ilmoitti, että komppania tänä iltana pääsee siirtymään taakse lepoon. Sitä varten tiedustelutehtävässä lähti partio tutkimaan majoitusaluetta, joka olisikin ollut ihanteellinen. Muutto oli suunniteltu ja käsky annettu. Kenttävartion komppanialta otti vastaan I pataljoona ja II joukkue vapautui myöhään illalla oltuaan tavallista pidemmän ajan vartiossa.

Klo 22 lähti komppanian päällikkö pataljoonan esikuntaan ottamaan vastaan hyökkäyskäskyä. Terveystilanne; 4 miestä vastaanotolla. Mieliala on ollut jälleen hyvä joskin pettynyt luvatun levon mennessä sivu suun. Ilma on ollut erikoisen kaunis ja aivan samanlainen kuin jo pitkän aikaa aikaisemmin. Hajanaisia kranaatteja majoitusalueen läheisyyteen. Ei vahinkoja.

Hyökkäys

31.7.
Klo 5,00 2-miehinen partio alkoi merkitsemään pataljoonan suuntauraa ja yksikköjen paikkoja odotusasemissa. Klo 6,00 herätys ja komppanian päällikön hyökkäyskäskyn anto. Komppaniassa oli totinen kiire valmisteluissa. Klo 10,00 siirtyi komppania odotusasemiin ryhmittyen siellä neliöön ja saaden vahvistuksena 1:n kk-joukkueen, 1:n pst-kiväärin 20 mm:n, krh:n tulenjohtajan lisäksi sai yksikön oma pst-ryhmä vihdoinkin kaipaamansa 14 mm:n pst-kiväärin.

Hyökkäystä varten oltiin valmiina klo 11,00 ja heti alkoi eteneminen, joka yhteyden takia oli vaikeata. Kuljettiin Mutterikukkulan ohi sen itäpuolitse tavoitteena Korkeakosken tie. Mutterikukkulalta noin saavuimme ryssän murrokselle, jota ylittäessämme saimme kivääritulta. Yksi joukkue (I) pääsi yli, mutta oli senkin toistaiseksi vetäydyttävä murroksen taakse. Nyt raivattiin murrokseen kulkutiet neljässä paikassa.

Hyökkäystä ei jatkettu, sillä murroksesta avautuva maasto oli tykistöllä pehmitettävä. Komppania otti vastaan koko patl:n kaistan, varmistaen sen, ollen kaksi joukkuetta vuorollaan linjassa ja kaksi levossa. Kaivauduttiin ja käytiin lepoon. Illalla antoi tykistö raskaan keskityksen vanjan asemiin. Se oli juhlallista soittoa. minkäänlaisia menetyksiä ei komppanialla taisteluista huolimatta ollut. Mieliala oli koko reipas. Terveystilanne ainakin tähän saakka on ollut oikein hyvä. Ilma oli erikoisen suopea ja kaunis, kylmeten kuitenkin illalla. Merkille pantavaa oli miesten erikoisen hyvä halu kaivautua jo tilanteen aikana ja erikoisesti hyökkäyksen pysähtyessä.

1.8.
Yö oli melko kylmä. Muona saapui klo 4,00. Joukkueiden vaihto tapahtui myös klo 4,00. Klo 6,00 sai komppanian päällikkö hyökkäyskäskyn, jonka heti antoi komppanialle. Päämajan käskystä hyökättiin kaikilla rintamilla. Koko komppania vedettiin taaksepäin tykistövalmistelun takia noin 300-400 m.

Keskitys alkoi klo 7,00 ja oli se aivan hirvittävän valtava, kun koko divisioonan tykistö 84 tykkiä ampuivat. Maa tärisi ja liikkui, multaa ja rautaa oli ilmassa. Sattui myös että ainakin yksi ammus putosi omien miesten keskuuteen jääden kuitenkin “suutariksi”. Samoin muutamat matalalta yli lentävät ammukset räjähtivät korkeampien puiden latvoissa, aikaansaaden tappioita omissa joukoissa. Komppaniasta haavoittui tässä –

Klo 7,16 tykistötuli muuttui syvemmälle vihollisasemiin, alkoi jalkaväen hyökkäys. Rauhallisena edettiin murrokselle ja siitä hivuttauduttiin läpi. Kaikki joukkueet olivat ylittäneet murroksen kun oikealla eteneviä II ja IV joukkuetta alkoi kauempaa joen takaa iivana tulittamaan konekivääreillä ja ampumaan suorasuuntaustykillä. Vasemmalla etenevä I joukkue

Luutn. Säilänteen  muistiinpanot puuttuvat  ajalta 1.8.-15.8. Ei ole löytynyt.

-R. Helanko.

Taistelu kunnalliskodista

15.8.-41
Klo 13 kaatui komppanian päällikkö, luutn. Kaarlo Johannes Säilänne kranaatinsirpaleesta Laatokan rannalla Jaakkiman? (Tiuralan) Kunnalliskodin portaiden edustalla.
Samalla haavoittui 6 miestä ( M Sau….., H Koskinen, tst.läh. Väistö ja E Niemi(kuoli sairaalaan)+ 2 naapurikomppanian miestä.
Vähän aikaisemmin kaatui III joukkueen johtaja luutn. Unto Tapio Kyläkoski ja hänen mukanaan alik. Salonen.

Tilanne oli seuraava: Pataljoonan komentaja v.a. Sipilä antoi käskyn hyökätä Kirkkoniemen vasemmalla puolella olevaan metsäsaarekkeeseen. Hyökkäys näytti vaikealta ja I joukk. miehet, joiden piti se suorittaa tuntuivat haluttomilta. Silloin luutn. Kyläkoski keräsi kolme vapaaehtoista (Halonen, Salonen, Huhtala, Niemi) joiden kanssa pyrki mainittuun saarekkeeseen. Ryssän kk-suihku kuitenkin teki sen tyhjäksi, jolloin vain korp. E Niemi tuli ehjänä takaisin. Salosen ja Kyläkosken ruumiit jäivät ei-kenenkään maalle viikoksi. Haavoittuneen alik. Halosen Paavo Kyläkoski korjasi illan hämärässä.

Säilänne haudattiin Merikarvian sankarihautaan 24.8. jolloin luutn. R Helanko ja alik. Mäntylahti laskivat komppanian seppeleen. Luutn. U Kyläkoski haudattiin 31.8. Säilänteen viereen.

Sotapäiväkirjan sivulle on liimattu lehtileike, jonka luettavassa loppuosassa on kirjoitettu:

“Aseveli! Lepää rauhassa siellä missä lienetkin. Muistosi suuri on säilyvä ainiaan meidän joukoissamme. Yksikään meistä ei koskaan unohda sinua U.K.
Pohjoisrintamalla 9.9.1941 Kaarlo Urho”.

Seuraavalla aukeamalla on myös lehtileike, “Aseveljen” kirjoituksen luettavassa osassa mainitaan mm.:
“Säilänne osoitti esimerkillistä henkilökohtaista rohkeutta kaikkialla, missä hän liikkui. Vielä pari päivää ennen kaatumistaan hän yhdessä Unto Kyläkosken kanssa taisteli kuumimmassa paikassa konepistooli kädessä; tapaus jonka silminnäkijät vielä kauan muistavat. Säilänteen oli usein tapana hyräillä itsekseen tunnettua marssilaulun kohtaa “tääll on suorana seistä ja kaatua joka miehellä oikeus”. Tämän huomasivat kaikki hänen lähimmät miehensä, ja tuntuu siltä, kuin tämä olisi ollut hänen ….”

…Vielä seuraavana päivänä piti kahden komppanian joukkueen hyökätä mainittuun metsäsaarekkeeseen, mutta upseerit eivät enää saaneet miehiä mukaansa.
Illalla klo 22 sai pataljoona käskyn vetäytyä taakse. Samana yönä komppania marssi Hiitolan asemakylän lähelle lepäämään. Säilänteen jälkeen määrättiin allekirjoittanut luutn. R. Helanko komppanian päälliköksi.

Koska 17. p. pääsin lomalle jää päiväkirjan pitäminen vänr. Paavo Kyläkosken huoleksi, joka ainoana jäljellä olevana upseerina jäi komppanian päällikkyyttä hoitamaan.

Seuraavilla päiväkirjan sivuilla on myös liimattuja lehtileikkeitä, joissa on lueteltu Sodassa näinä päivinä kaatuneiden paikkakuntalaisten sankarivainajien tiedot, joita on useita kymmeniä.

16.8.-41
Luutn. R Helangon lähdettyä lomalle määrättiin allekirjoittanut vänrikki Paavo Kyläkoski komppanian päälliköksi. Komppania edelleen levossa. Ryssä keskitti silloin tällöin komppanian majoitusaluetta, jonka takia teltat muutettiin Hiitolaan menevän tien varteen joen rannalle. Nyt oli tilaisuus saunassa käyntiin ja miehet käyttivätkin tätä tilaisuutta ahkerasti hyväkseen. Suurimmaksi osaksi käytettiin aika kuitenkin lepoon ja se olikin tarpeen, olivathan viime ajat etulinjassa olleet mahdollisimman raskaita.

19.8.
Tänään saapui komppaniaan jo aikaisemmin komppaniassa ollut vänrikki H Eskola sekä vänr. M Vuorinen. Aamupäivä käytettiin varusteiden kuntoonlaittoon, asepuhdistukseen ja saunomiseen. Klo 13,00 menin käskynjaolle pataljoonaan. Komentaja ilmoitti, että pataljoonan oli vielä samana iltana siirryttävä ottamaan varmistus JR57:n lohkolla.

Klo 18,30 komppania aloitti siirtymisen etulinjaan, saavuttiin klo 21,30 sovittuun paikkaan Unkola-maastoon, josta läksin käskynottoon patl:n komentopaikkaan. Miehistön mieliala yleensä vähän tyytymätön, kun luvattu pitempi lepo jäi näin lyhyeksi.

20.8.
Klo 5:een mennessä oli vaihto suoritettu 5./JR57:n kanssa. II joukkueesta alistettiin 2. ryhmä komppania Sipilälle parempien huoltoyhteyksien takia. Päivä yleensä rauhallinen. Ryssä ampui muutamia kranaatteja, mutta onneksi meille liian pitkiä. Telttoja ei voitu pystyttää, vaan oli majoituttava taivasalla. Pitkän marssin takia miehet väsyneitä. Illalla haavoittui ryssän kranaatista 2 hevosmiestä, joista stm. Heinonen vaikeasti. Samalla kertaa haavoittui yksi hevonen.

21.8.
Yö oli rauhallinen. Päivästä valkeni kirkas ja aurinkoinen. Miehet kaivavat ahkerasti suojakseen kestäviä korsuntapaisia. Päivä oli rauhallinen, ryssä ampui taas, mutta pitkää. Luultavasti ryssä ei oikein tietänyt meidän olinpaikkaamme, vaan ampui olettamaansa puolustusaseman takana olevaa metsänreunaa. Miehistön mieliala jo paljon parempi, vaikka vartiopalvelus olikin aika raskasta huonojen tähystysmahdollisuuksien takia.

22.8.
Yöllä ampui oma krh- ja tykistö kiivaasti edessämme olevaa Hievatsun mäkeä. Koko taivas oli keltaisena suuliekkien leimahduksista ja yhtenäinen jylinä täytti ilman. Aamulla tuli pataljoonasta käsky tiedustella, vieläkö Hievatsun mäellä oli ryssiä. Vänr. Eskolan johtama partio palasi ja ilmoitti, että oikealta edenneet naapuripataljoonan miehet olivat jo ottaneet mäen haltuunsa.

Nyt sain pataljoonasta käskyn lähteä etenemään vasemmalle …… III joukkue eteni oikealla, II joukkue ….. vänr. Eskolan jäädessä joukkueineen varmistamaan oikealla. III joukkueen päästyä n. 50 m:n omista asemista joutui se ryssien miinakenttään, jolloin stm. Jylhänkoski kaatui ja stm. Pihlajaviita haavoittui. Annoin käskyn etenemisen pysähtymisestä ja ilmoitin patl:aan tästä.

Hetken kuluttua komppania sai uuden tehtävän etenemisestä vasemmalla olevan tien suunnassa. Komppanialle alistettiin krh:n tulenjohtajan, viesti- ja pion.ryhmä. Lähdettiin liikkeelle IV joukkueen toimiessa kärkenä. Komppania saavutti tavoitteen vastusta kohtaamatta, saimme vangiksi yhden joukostaan eksyneen ryssän. Komppania sai nyt uuden käskyn etenemisestä aina niemen kärkeen saakka. Samalla oli haravoitava läheinen maasto. Saavuimme tavoitteeseen vastusta kohtaamatta. Miehet olivat väsyneitä, olihan päivän kuluessa suoritettu n. 10 km:n eteneminen. Pian saapui ruoka ja teltat. Ruokailtua pystytettiin teltat ja komppania painui levolle rankan päivätyön jälkeen.

Marssikäsky kohti Vuoksen rantaa

23.8.
Komppania sai käskyn marssia takaisin ensin pataljoonan komentopaikalle. Ruokailtua lähdettiin liikkeelle klo 10. Pataljoonasta saimme tavoitteen, joka oli n. 15 km:n päässä oleva Pukinniemi. Liiat pakkaukset jätettiin tien varteen kuljetettavaksi myöhemmin autoilla. Komppaniaa seurasi sairasajoneuvo muun kuormaston tullessa pataljoonan kolonnan mukana. Marssi sujui reippaan puoleisesti. Välillä pidettiin pidempi tauko, jolloin miehillä oli tilaisuus korvikkeen keittoon. Klo 18 ajoissa saavuttiin määränpäähän. Pystytettiin teltat ja ruokailtiin. Mieliala tyydyttävä, muutamia jalkasairaita ilmaantui.

Illalla lähdin Tiuralan kunnalliskodille etsimään veljeni ruumista. Löysinkin sen n. 30 m:n päässä ryssän silloisista asemista ojasta makaamasta. Samalla löysin alik. Salosen ruumiin.

24.8.
Aamulla jatkettiin taas marssia, tavoitteena nyt n. 8 km Käkisalmen eteläpuolella oleva kylä, johon matkaa oli n. 30 km. Heti alkuun otettiin autoihin 25 jalkavaivaista komppaniasta. Marssin aikana otettiin autoihin miehiä sitä mukaa, kun ne saivat edelliset kuljetettua määräpaikkaansa. Käkisalmen läpi kuljettaessa sai jokainen mies omin silmin nähdä, minkälaista jälkeä ryssä hävitysvimmassaan oli saanut aikaan. Vain raunioita ja törröttäviä savupiippuja.
(Pitää muistaa, että myös omat lentokoneet ja tykistö antoivat kranaatteja ja pommeja Käkisalmen ollessa vielä ryssien hallussa. Lähtiessään ryssä täydensi tuhoja). 

Klo 17 ajoissa saavuttiin tavoitteeseen. Majoitusalueeksi oli määrätty tähän erikoisen sopiva hongikkokangas. Pystytettiin teltat ja ruokailtiin. Miehet kävivät läheisessä järvessä peseytymässä. Jalkavaivaisia ilmestyi aika paljon. Illalla määrättiin komppaniasta 40-miehinen partio, johtajana vänr. Vuorio, ajamaan takaa ryssän n. 70-miehistä partiota. Partio palasi illalla saamatta yhteyttä vanjaan. Miehet väsyneitä.

25.2.
Klo 6,30 aamutee ja herätys. Miehistö lepäsi rauhallisesti koko yön ja on yleensä käyttänyt aikansa perusteelliseen lepoon ja saunomiseen. Klo 9,00 oli asepuhdistusta, loppuaika aamupäivästä käytettiin teltta-alueen puhdistamiseen ja miesten saunomiseen. Iltapäivä käytettiin lepoon. Komppanian päällikkö vänr. Kyläkoski lähti tänään klo 18,00 lomalle veljensä Unto Kyläkosken hautajaisiin ja määrättiin komppanian vanhimmaksi vänr. Heikki Eskola.

Klo 14,00 ryssän partiota takaa-ajamaan määrätty partio, jota johti vänr. Vuorinen, palasi klo 19,30, mutta ei ollut saanut yhteyttä viholliseen. Sää on ollut koko päivän kaunis. Terveydentilassa ei ole myös mainittavaa, koska marssin aikana tulleet jalkasairaatkin alkavat jo parantua. Erikoisen selvästi on ollut huomattavissa, että lepo on väsyneille miehille ollut tarpeen. Nyt jo alkaa mieliala komppaniassa nousta ja juttu luistaa huomattavasti paremmin, kuin tänne tullessa. Päivän juhlahetki oli tänään tilaisuus, jossa jaettiin ansiomerkit taisteluissa kunnostautuneille ja lisäksi ilmoitettiin ylennykset.

26.8.-41
Yö on ollut rauhallinen. Jonkin verran kylmäksi on ilma jo muuttunut, niin että lämmittäminen on aivan välttämätöntä. Miehistö sai levätä aivan rauhassa. Lepoa on tämä päivä ollut täydellisesti. Miehet ovat lisäksi herkutelleet hakien perunoita ja kurkkuja ryssien kylvämistä pelloista.

Klo 18,00 oli komppanian päälliköiden puhuttelu pataljoonassa, jossa tuli käsky että komppanioiden on seuraavana aamuna oltava klo 4,00 lähtövalmiina. Valmistelut suoritettiin heti. Miehistö sai laittaa reppunsa ajoneuvoihin. Matka piti siis suorittaa marssien. Klo 22,00 oli uusi puhuttelu, jossa lähtö oli muuten samoin suoritettava, mutta miehet kaikki viedään autoilla. Kolonna lähtee kuitenkin klo 4,00 aamulla ja menevät mukaan yksi upseeri, pyörämiehiä niin paljon, kuin on pyöriä ja joka ajoneuvoon yksi mies ajomiehen lisäksi. Kaikki valmistelut suoritettiin tänä iltana.

Sotapäiväkirjan sivulle kirjattu inventaariluettelo

PISTOOLIT
luutn. Säilänne J kaatui 15.8.-41
luutn. Kyläkoski H kaatui 15.8.
luutn. Kalliomäki, siirrettiin 29.7.
vänr. Erosuo kaatui 15.7.
korpr. Heikkilä A tomahti 10,8.
alik. Lehtojoki siirrettiin 1.7
vänr. Huhtinen P pist. jäi Jsp:lle 1.8.
kers. Heikkilä V kaatui 1.8.
stm. Koski V kaatui 1.8.
stm. Ahti M kaatui 16.7.
stm. Laineranta A kaatui 13.8.
KOMPASSIT
alik. Mellin kaatui 1.8.
kers. Erkkilä H haavoittui 22.7.

Matka jatkuu

27.8.
Herätys klo 2,00, aamutee 2,15. Sitten suoritettiin valmistelut lähtöä varten. Klo 4,00 lähti kolonna liikkeelle. Jokaisessa ajoneuvossa oli kaksi miestä. Lisäksi seurasi kolonnaa kahdeksan pyöräilijää komppaniastamme. Jalkamiehet tuotiin autolla, 3 kuorma- ja 1 linja-auto. Komppaniamme jalkamiehet pääsivät autoilla lähtemään klo 6,30 Norjoelta ja saapuivat Räisälään klo 8,00. Kuormasto saapui klo 14,25.

Kaikki tulivat onnellisesti perille. Perillä oli heti ruokailu, jonka jälkeen miehet menivät telttoihin lepäämään. Virkistyksekseen kävivät monet lottien kanttiinissa Räisälän kirkolla, jonne oli noin 1 km matkaa leirialueeltamme. Klo 17,00 oli pataljoonan komentajan puhuttelu komppanian päälliköille ja koski se huomisen päivän siirtymisohjelmaa. Ilta oli rauhallinen. Jonkin verran pörisi lentokoneita yläpuolellamme, mutta lienevät olleet omia, koska niiltä tuntui puuttuvan vihollisen uteliaisuus.

28.8.-41
Herätys klo 3,00 ja heti aamutee. Suoritettiin kuormien viimeistelyt. Kolonna lähti liikkeelle luutn. Kaipaisen johdolla klo 4,00. Jokaisen komppanian kuormaston mukana seurasi yksi upseeri ja komppanian polkupyörämiehet. Ajomiehillä oli kullakin apunaan yksi mies. Miehistöstä pääsi 40 miestä lähtemään autolla klo 5,00.

Seuraavassa kuljetusvuorossa piti päästä komppanian loput miehet. Mutta jonkin sekaannuksen takia auto ei tullutkaan ja loppuosa miehistä lähti marssimaan ja marssi n. 9 km, jolloin auto tuli ja kuljetti sen osan miehistä toisten yhteyteen, noin 10 km. Siitä jatkoi komppania marssia noin 10 km Vuosalmelle. Matkalla liittyi kuormasto komppanian perään.

Klo 14,00 saavuimme leiripaikalle. Sade teki loppumatkan hyvin vastenmieliseksi. Perillä kuitenkin pystytettiin heti teltat ja ruokailtiin, minkä jälkeen miehet pääsivät lepäämään. Klo 16,20 tuli komppaniaan uusi upseeri, luutn. Sparre. Klo 17,00:n aikaan tulivat luutn. Helanko ja alik. Mäntylahti lomalta.

29.8.
Yö kului rauhallisesti. Silloin tällöin päivällä kuulunut kaukaista tykinjyskettä. Miehistö on eilisen marssin takia ollut jonkin verran väsyksissä ja onkin sen takia tämän päivän lepo ollut tarpeen. Leiripaikalla on suoritettu vain välttämättömiä järjestelytöitä kuten kenttäkäymälän laittaminen, telttojen naamiointi ym. Sää on ollut tänäänkin hyvin sateinen ja kylmähkö, joten ulkona ei ole voitu aseitakaan puhdistaa. Oma-aloitteisesti ovat miehet puhdistaneet ja rasvanneet aseitaan teltoissa. Terveystilanne on erittäin hyvä.

Vuoksen ylitys

30.8.
Klo 16,00 pataljoonankomentajan puhuttelu. Klo 18,00 lähtö Uusikylän kautta Karhuniemeen. Marssijärjestys; 10 kompp, 11 kompp, 9 kompp. Karhuniemessä telttamajoitus. Sadetta. Majoitus sujui pilkkopimeästä huolimatta hyvin. Yksiköt saivat tervetulleen levon, vaikka joka hetki piti olla lähtövalmiina. Jännitystä, sillä vesistön ylitys oli nyt ensi kertaa ohjelmassa.

31.8.
Klo 1,00 herätettiin kaikki. Tihkusade jatkui. Marssi pilkkopimeässä alkoi Vuoksen rantaan. Oli niin pimeää, ettei näkynyt metriä eteensä. Marssittiin jonossa rantaan ja käsillä tunnusteltiin edessä kulkevaa. Marssijärjestys: 9, 11 ja 10 kompp.

Lauttaus suoritettiin samassa järjestyksessä. Pioneerit häärivät herroina. Komppaniamme odotti kärsivällisesti, sillä toimitus oli hidasta. Kun päivä valkeni nähtiin edellisen sodan aikaisia varustuksia. Klo 4,00 pääsi komppania lautalle. Toimitus sujui erikoisen hyvin. Pian alkoivat moottorit hyrrätä. Marjaniemessä alkoi purkaus. Saimme odottaa pitkään purkausvuoroa, sillä ranta oli matala ja vehkeet huonot.

Kohti vanhaa rajaa

Sitten alkoi marssi Kiviniemen suuntaan. Puustinlahden kohdalla käännyttiin Valkjärven suuntaan. Raakolanjärven pohjoispuolella pataljoona lepäsi. Klo 10,30 ruokailu. Lyhyen levon jälkeen jatkui marssi Nurmijärven suuntaan. Majaniityn lähellä olevan tiekolmion kohdalla pysähdys. Ryssä alkoi siihen pienen keskityksen, joka ei kuitenkaan osunut paikalleen.

Illalla klo 17,00 ajoissa tuli käsky komppanialle hyökätä Väärämäen kankaan pohjoispuolella olevan pitkän järven pohjoispuolitse Petäjärven asemalle, joka piti saavuttaa saman päivän iltana. N. klo 18 pataljoona lähti etenemään, 10 komppania ensimmäisenä. Tavoitteena oli pitkän järven itäpäästä lähtevä P-E suuntainen tie. Mukana seurasi 5 ajoneuvoa. Komppania hyökkäsi ensin hakkausaukean yli, jolloin ryssä posotteli suorasuuntaustykillä järven suunnasta..

Kun saavutettiin metsänreuna, nähtiin siellä 11 komppanian yksi joukkue, jolta saatiin erinäisiä hajanaisia tietoja tilanteesta. Järven pohjoisrannalla sen keskikohdalla saatiin kosketus viholliseen. Ryssä oli kaivautunut eräälle kannakselle. Syntyneessä tulitaistelussa saatiin ryssä perääntymään. Se lähti karkuun autolla, jonka ääni kuului vähän myöhemmin. Kahakassa kunnostautui komentoryhmän lähetti Juhani Laiho käsikranaatteineen. Kun komppania oli saavuttanut tavoitteensa lähti pataljoona etenemään Petäjärven asemalle päin. Kärjessä 9 komppania. Edettiin jonossa. Pimeän tullen yövyttiin tielle. Yö oli kylmä, tulia ei voinut sytyttää. Maa oli kostea sateen jälkeen.

1.9.-41
Klo 11 jatkettiin matkaa tavoitteeseen ja saavuttiin sinne ilman taisteluita. Ryssä oli lähtenyt autolla ed. iltana. 10 komppania sai tehtäväksi varmistaa tienristeyksen Petäjärvi – Mäkrä – Petäjärven asema pohjoissuuntaan. Pian lähdettiin kuitenkin etenemään Rautua kohti Petäjärvi – Rautu maantietä. Marssi oli raskas, sillä viimeksi oli syöty edellisen päivän aamuna.

N. klo 14 saavuttiin Rautujärven Vehmaisten kylän laidalle. Komppania sai tehtäväkseen varmistaa Haukkalan tienristeyksen. Klo 15 saapui kenttäkeittiö, jolloin saatiin syödä. Ryssä oli äskettäin jättänyt kylän. Kaikki talot tutkittiin tarkoin, mutta mitään ryssän tapaista ei löytynyt. Raudusta nousi ankarasti savuja ja räjähdyksiä kuului tuon tuostakin. Klo 17 pataljoona alkoi edetä Raudun kirkonkylään. Pimeä oli tulossa, joten kiire oli.

10 komppania marssi tietä Haukkala – tiekolmio – Raudun kirkko ja siitä eteläistä tiehaaraa itään. Rautu oli jo perusteellisesti poltettu, savuavat rauniot vain olivat jälellä. Pimeässä saavuttiin perille. Patl. tehtäväksi tuli ottaa haltuunsa Raudun kyläaukean itäinen metsäreuna, teitten väli tiet mukaanluettuna.

Tämä oli 10 komppanian tavoite. 9. komppania oli meistä oikealla. Tarkoitus oli edetä 9 kompp. jälessä Räiskälän puoleiseen maastoon ja sieltä pyrkiä ryssän sivustaan. 9 komppania lähti liikkeelle, mutta heti sen jälkeen tuli jääkärijoukkueesta tieto, että ryssä on luultavasti poistunut metsänreunasta. 9 komppania ei ehtinyt saada tätä tietoa. Lähdimme siis suoraa tietä pitkin. II joukkue eteni pohjoista tietä, I joukkue eteläistä tietä. III joukkue seurasi II joukkuetta. Komppanialle oli alistettu 2 pst-tykkiä ja 1 kk-puolijoukkue. Tavoite saavutettiin n. klo 21, jolloin oli jo aivan pimeä. Varmistus järjestettiin ja teltat pystytettiin. Ruoka tuli n. klo 22,00 aikaan.

Saapuminen vanhalle rajalle

2.9.
Aamulla klo 6 oli pataljoonan komentajan puhuttelu. Klo 8 alkoi eteneminen Sirkiänsaaren suuntaan. 10 komppania määrättiin pataljoonan kärkikomppaniaksi. Ensimmäinen tauko oli Riikolassa, toinen Huhti-aukean laidassa, missä ruokailtiin. Marssi oli raskas ja miehet uuvuksissa, mutta tieto siitä, että koko sodan tavoite, vanha raja, pian saavutetaan ja että vihdoinkin saadaan asettua puolustukseen ja lepoon antoi voimaa.

Illalla pataljoona asettui puolustukseen rajalle. 10 komppanian lohko oikealla. I joukkue oli vasemmalla, III joukkue oikealla, II oli reservissä. Komppanian lohkon oikeana rajana oli Orava “O” ja Valkjärven eteläranta. Vasen raja tien mutka ja rajalla olevan neliöaukean itäreuna.
Järjestelytyöt puolustukseen siirryttäessä vaativat paljon päänvaivaa jo senkin vuoksi, että kompp. vääpeli oli kuormaston mukana ja se eteni hyvin hitaasti. Mieliala komppaniassa oli aika hyvä, sillä pitkän etenemisen jälkeen puolustussota tuntui ihanalta. Saatiin vihdoinkin levätä.

Kun komppanian joukkueenjohtajien kanssa suoritimme maastotiedusteluja, saimme lohkomme vasemmalta reunalta vangin, joka antautui helposti. Hän selitti olevansa ukrainalainen. Mies toimitettiin pataljoonaan kuulustelua varten. Vasta yöllä saimme kuormastoteltan pystyyn. Huoltotie teki kiusaa. Kenttäkeittiö, jolla ruoka tuotiin, ajoi aina etulinjaan saakka.

3.9.
Puolustuslinja oli huono sikäli, että umpimetsää oli edessä, varsinkin oikealla. Raja kulki
pitkin purolinjaa (Viisjoki). Ryssän puolella oli jyrkähkö jokirinne. Ryssiä nähtiin vain vähän. Silloin tällöin joku tuli joelle vettä noutamaan. Laukauksia tuli aina kun meidän puolellamme vähänkin näyttäytyi. Valvonta oli vaikeata, sillä lohko oli aika laaja. Oli pari- ja kulkuvartioita, mutta miehitys varsin harva.

Aamulla klo 9 aikaan sattui niin, että ryssän partio pääsi kk-pesäkkeemme sivuitse vain 5 m siitä. Sitä lähdettiin ajamaan takaa ja pian se taas painuikin omalle puolelleen. Tykkitulta on näinä päivinä säännöllisesti tullut, samoin krh-tulta. Tappioita ei ole ollut.

4.9.
Mitään mainittavaa ei ole tapahtunut. Puolustusasemia on parannettu, teltat kaivetaan maahan ja ennen kaikkea on levätty. Yöllä pantiin eteen vahvistusta reservijoukkueesta. Sattui kuitenkin seuraava tapaus; Ryssän partio tuli oikealta metsätiheikön läpi, hiipi asemien lähelle ja heitti pari käsikranaattia. Koko III joukkue lähti asemistaan ja vain vaivoin saatiin miehet takaisin.

Tämä jos mikään osoittaa huonossa kunnossa miesten hermot ovat pitkän valvomisen ja rasituksen jälkeen. Väsymys on ankara. Lepoa koetetaan järjestää vartioinninkin kustannuksella. Kaikki odottavat sodan loppumista ja Pietarin kukistumista toivotaan. Uutisia kuunnellaan korvat hörössä. Yöllä kuunneltiin Pietarin suunnalta ankaraa jylinää. Uutisissa kertovat, että saksalaiset ovat Narvassa. Kaikki toivovat, että saataisiin jäädä tälle linjalle puolustukseen.

Partiotehtäviin ei miehiä saa enää millään. Huhut kertovat, että naapuripataljoonan miehet ovat kieltäytyneet menemästä rajan yli. Komppanian on määrä osallistua oikealla tapahtuvaan hyökkäykseen, mutta h-käskyä ei vain ole kuulunut.
Mieliala on laskenut aikalailla. Huhut liikehtivät. Mitään vastustushenkeä ei ole ilmennyt meidän komppaniassamme, vaikka naapureista kuuluukin tämän tästä ikäviä huhuja. Sade, joka jatkuu yksitoikkoisena, alentaa lisäksi moraalia. Vähän tykistötulta.

5.9.
Hyökkäyshuhut hermostuttavat miehiä. On kysymys Lipolan mutkan oikaisemisesta. Päivä on muuten kaunis. Aletaan kaivaa korsuja. Ryssä on jo edellisenä päivänä keskittänyt tykistötulta komentoteltankin ympärille.

Hyökkäys yli rajan

6.9.
Korsu ei kuitenkaan ehdi valmistua, sillä tänään komppania lähtee etenemään Viisjoen yli. Miehiä ei tahdo saada mukaan. Komppaniaan tulee rykmentistä “politrukki” Vainio ja kapt. Nykänen sekä Unto Kupiainen “tarkkailemaan”. Lopulta lähdetään liikkeelle. Komentoryhmä (“kevyt osasto”) painuu edellä ja muu osa komppaniaa seuraa mukana.
Aikaisemmin on lähetetty partio (Kyläkoski), jonka tavoitteena on Viisjoki. Se ei päässyt perille, vaikka ryssiä ei näkynyt. Sitä seurasi II joukkue (vänr. Vuorinen), joka eteni ilman vastustusta Viisjoelle saakka.

Klo 13,40 komppanian muut osat ylittivät vanhan rajan. Viisjoella asetutaan taas puolustukseen. Maastotiedustelusta ilmeni, että joen tämän puolinen ranta on alavaa ja vesiperäistä. Ryssän tähystyslinjoja oli loka suunnassa. Bunkkereita näkyi vastarannalla. Samoin ryssiä. Komppanian lohko on seuraavanlainen: Vasen raja, rajaa pitkin kulkeva tie m.l., oikea raja Viisjoelle tuleva polku. Lohko jaettiin seuraavasti kahtia, oikealle II joukkue, I joukkue tuli reserviin. Komentopaikka Karhujärven lähelle.

7.9.
Korsuja alettiin kaivaa. Kaikki muuten rauhallista. Vänr. Eskola saapui lomalta. Oikeaa sivustaa varmistettiin yhdellä ryhmällä, joka otettiin reservijoukkueesta.

8.9.
Kaikki edelleen rauhallista meidän lohkollamme. Vain ryssän krh-tulta. Pari tykistökeskitystä komentopaikan lähistölle. Ryssän partiointia ei ole huomattu. Viisjoen toisella puolella on taloryhmä, jossa ryssä asustaa. Naisiakin on siellä nähty. Suomenkieltä on myös kuultu ryssän puolelta. Ryssä kävelee melko vapaasti, mutta Rangellin krh alkaa heti hätistää.
Pataljoonasta ilmoitettiin, että Viisjoessa on pato, joka nostaa veden korkealle. Pioneerit ovat koettaneet räjäyttää sen, mutta yöt ovat olleet liian valoisat.

Elämä “linjoilla” alkaa.

9.9.
Aamu valkeni aurinkoisena ja melko lämpimänä, mutta päivällä tuli aina vähän päästä pieni sade ja on maa pysynyt kosteana ja tiet lokaisina. Elämämme “linjoilla” on ollut ihmeteltävän rauhallista, vaikka miehet ovat asemassa niin, että melkein aina näkevät liikettä iivanan puolella. Tykistötoiminta on rajoittunut melkein kokonaan yksipuoliseksi meikäläisten toimiessa.

Miehistö on ollut yleensä rauhallista, joskin jonkinlaista vakavuuden leimaa on havaittavissa. Terveystilanne on moitteeton muuten, paitsi kosteuden aiheuttamaa ohimenevää yskää ja hammastautia on miehillä jonkin verran. Vapaaehtoiset sotamiehet Love’n ja Pihlavamäki tulivat tänään komppaniaamme täydennysmiehinä. Klo 18,45 meni reservissä olevasta ensimmäisestä joukkueesta toinen ryhmä kolmannen joukkueemme avuksi varmistustehtävään ja palaa huomenna aamulla takaisin joukkueeseensa.

10.9.
Iltayö oli rauhallinen, mutta myöhemmin kuului Pietarin suunnalta kovaa tykinjyskettä. Aamulla ja osin pitkin päivää on ryssä lennellyt yllämme, mutta ei ole mitään meihin tuntuvaa saanut aikaan. Aamulla klo 8,00 tuli pataljoonasta käsky, että komppaniamme on omalla lohkollaan ryhdyttävä tekemään linnoitustöitä. Komppanian päällikkö, luutn. Helanko, olikin 9,00:n ja 12,00:n välisenä aikana tarkastamassa linjan ja määräsi esteiden suunnan ja paikan.

Työt aloitettiin illalla hämärän tultua, jolloin valmistettiin piikkilankaesteiden pylväitä. Työt suoritti reservissä oleva ensimmäinen joukkue. Oma krh:mme on ampunut ahkeraan koko päivän pienin väliajoin. Ensimmäisen joukkueen 3. ryhmä lähti tänään klo 18,45 kolmannen joukkueen avuksi yön ajaksi. Vääpelimme erikoispuuhista mainittakoon, että hän tänään iltapäivällä välitti myytävää pullaa miehistölle ja olikin se erinomaisen haluttua tavaraa.

11.9.
Sää on ollut koko päivän erittäin kaunis ja kai sen takia lentotoimintakin melko vilkasta. Miehet ovat kyllä olleet varmoja siitä, että suuri osa koneista on ollut omia, “koska he ovat nähneet keltaiset siipien kärjet ja ovat kuulleet ryssän it-tykkien ampuvan”. Miehistö on ollut rauhallista, vaikka ryssä onkin melko ahkerasti ampunut krh:llaan.

Ikävintä tänään oli, että toisen joukkueen teltan läheisyydessä puussa räjähti yksi ryssän kranaatti ja sai eräs mies sirpaleen niskaansa.
Hiljaista, kaukaista tykinjyskettä kuului tänäänkin illalla, kuten aikaisemminkin Pietarin suunnalta. Esteiden rakentamista jatkettiin tänään päivällä toisen joukkueen lohkolla. Työ valmistuikin hyvin ryssän häiritsemättä kertaakaan.

12.9.
Aamu valkeni erittäin kauniina, mutta iltapäivällä satoi pientä tihkusadetta. Sotatoimet ovat olleet hiljaisia lukuunottamatta tykistö-, krh- ja lentotoimintaa, joita jonkin verran on ollut molemmin puolin. Miehistö on ollut erittäin pirteätä, mikä aiheutuu ehkä heidän havainnoistaan, kuinka meidän tykistömme ja lentovoimamme ovat ylivoimaisia. Muun muassa totesivat miehemme tänään, kuinka oma krh sai täysosuman lohkomme kohdalla olevaan taloryhmään, missä ryssän on havaittu liikkuvan. Miehistön terveystilanteessa ei ole mitään moitittavaa. Lohkomme rauhallisuus tekee miesten mielet toiveikkaiksi. Toisen joukkueen lohkolla jatkettiin tänään esteiden rakentamista.

13.9.
Tänään on ollut koko päivä hyvin sateinen sää. Näkyväisyys on ollut mahdollisimman huono. Se on ollut meille suurena apuna esteiden rakentamisessa. Erikoisen innokkaasti ovat toisen joukkueen miehet valmistaneet tänään ansoja varsi- ja munakäsikranaateista. Oma tykistömme ja krh:mme ovat tänäänkin tulittaneet kovasti ryssän pesäkkeitä edessämme olevan Viisjoen vastakkaisella rannalla.

Lentotoiminta on tänään huonon näkyväisyyden takia ollut laimeata. Kaukainen tykinjyske on kuulunut silloin tällöin. Totesimmepa viime yönä ja tänä aamuna klo 9,00 tapaus, jolloin ryssän puolelta kaukaa kuului tykinammunnan lähtölaukauksia ja ammukset putosivat ryssän puolelle, noin 1 km:n päähän ryssän asemista. “Lienevät jo saksalaisen tykistön ammuksia”, tuumailivat miehet iloisina. Terveyteen katsoen miehet ovat hyvässä kunnossa.

14.9.
Yöllä kuului Pietarin suunnalta kaukaista jyskettä kuten edellisinäkin öinä. Omat raskaat aseet tulittivat ryssää myös yöllä ja ovat jatkaneet samaa tahtia melko ahkeraan koko vuorokauden saaden hyviä osumia. Muihin sotatoimiin nähden on vuorokausi ollut erinomaisen rauhallinen. Toisen joukkueen kohdalla saatiin estetyöt tänään toistaiseksi tehdyksi.

Klo 10,00 lähetti ryssä meille radiokovaäänisellä puhetta ja musiikkia. Puhe alkoi jumalasta, sitten haukuttiin Saksaa ja lopulta pyydettiin Suomea tekemään rauhaa. Kovaääninen oli niin kaukana, että puhe ei kuulunut aivan selvästi ja lisäksi oma tykistömme sattui ampumaan samaan aikaan. Illalla klo 5:n ja 19,30:n välisenä aikana kävi komppanian päällikkö, luutn. Helanko tarkastamassa asemat. Sää oli aamulla sateinen, mutta kirkastui keskipäivällä. Mieliala komppaniassa on toivehikas ja pirteä.

15.9.
Sää on tänään ollut osittain huono, sateinen ja kylmähkö. Siitä huolimatta on ryssän lentotoiminta ollut vilkasta. Yrittipä se lentokoneista ampua meikäläisiä kk:llakin, saamatta kuitenkaan mitään mainittavaa aikaan. Muista sotatoimista voidaan tänään mainita vain oman tykistön ja krh:n toiminta. Ilokseen totesivat miehet taasen eilen illalla Pietarin suunnalla kovaa tykinjylinää ja tulipalojen loimua.

Omituinen tapaus oli tänään se, kun moni miehistä totesi, että kaukana ryssän linjojen takana kuului ammuttavan konekiväärillä. Tuollaiset tapaukset saavat aina miesten mielialan nousemaan, kun he järkeilevät, että se on toimintaa, joka ei ainakaan vahingoita meitä, mutta saattaa olla viholliselle kohtalokasta.

16.9.
Pietarin suunta on yhä jylinällään ja tulipaloloimuillaan kiinnostanut meikäläisiä yöaikana. Sää on tänään ollut oikein syksyisen harmaa ja vaihtelevainen. Eilen iltapäivällä suomalaisten puolella todettu ryssän partio kummitteli tänään aamulla klo 7,00 kolmannen joukkueemme kohdalla. 2 ryssää pääsi tällöin vahingoittumattomina kolmannen joukkueen kohdalta omalle puolelleen. Vangin kertoman mukaan piti partiossa kaikkiaan olla 12 ryssää. Komppaniamme miehet pidättivät niistä eilen yhden, jolla oli suomalainen sotilaspuku muutoin, paitsi ryssän lakki päässä.

Takaisin “vanhan Suomen” puolelle reserviin.

Klo 9,00 tulivat I pataljoonan miehet ottamaan meiltä asemat vastaan. Me pääsimme klo 12,15 lähtemään taaksepäin lepoon. Tulimme yli rajajoen “Vanhan Suomen” puolelle ja Rajajoen sillalta n. 8 km:n päähän kauniille hiekkakankaalle oli meitä varten valittu leiripaikka. Alik. Rehula, joka meiltä aamulla lähetettiin klo 7,30 pataljoonan lähettiupseerin mukana tiedustelemaan leiripaikkaa, opasti meidät sinne ja klo 15,40 olivat teltat pystyssä, vieläpä osaksi kaivettu maahankin.

Miehet saivat heti asettua lepoon. Silloin tällöin kuului tykinjyskettä lepopaikkaammekin. Omituiselta tuntui, että maa toisinaan keinahti allamme ikäänkuin olisi aivan lähellä tapahtunut voimakkaita räjähdyksiä. Niiden aiheuttajaan nähden ei kukaan ollut viisas. Iltapäivä kului hiljaisen levon ja hyvänolontunteen merkeissä.

17.9.
Yö oli erinomaisen rauhallinen. Päivällä on silloin tällöin kuulunut oman tykistömme ammuntaa. Miehistö on levännyt rauhallisena koko päivän. Muutamat miehistä ovat oma-aloitteiseti puhdistaneet aseitaan. Oma lentotoiminta on tänään ollut melko vilkasta. Sää on myös suosinut meidän lepoamme. Klo 18,00 piti pataljoonamme pastori, luutn. Vaarno, iltahartauden komppaniamme leirialueella 10:lle ja 11:lle komppanialle. Ilta oli taasen rauhallinen ja kirkas tähtitaivas loisti komeana luvaten kylmempää säätä. Komppaniamme osallistui tänään 10:n miehen voimalla pataljoonamme saunanrakennustyöhön.

18.9.
Iltayö oli kylmä, mutta aamuyöllä satoi ja jatkuikin sadesää koko päivän. Aamusta lähtien oli komppaniastamme taasen 10 miestä saunanrakennustöissä. Muun osan joukkueesta mainittakoon asepuhdistus, jota tänään oli komppanian päällikön määräyksestä. Erikoisesti kiinnitettiin huomiota konetuliaseisiin.

Valitettavana tapauksena mainittakoon, että komppanian keittiöltä tänään varastettiin sianlihaa huomattava määrä. Komppanian päällikkö suoritti viipymättä kuulustelun ja saikin hän useita syyllisiä tunnustamaan tekonsa. Seurauksena oli, että komppaniassamme toimii nyt päivystävä aliupseeri, joka valvoo järjestystä komppaniassa ja …… kaikkea pitää silmällä, että ruokailu tapahtuu säännöllisesti. Tämän vuorokauden aikana on ryssän koneita useasti käynyt urkkimassa leirialueellamme.

19.9.
Yö oli sateinen, samoin päivä. Tykit ovat jylisseet koko päivän. Ilmatoiminta on molemmin puolin ollut melko vilkasta. Eräässä 8 koneen laivueessa olemme todenneet selvästi suomalaisten koneiden tunnusmerkit. Muut koneet lienevät olleet ryssien. Klo 12,00 meni komppanian päällikkö pataljoonaan rykmentin komentajan puhutteluun. Tilanne oli ilmeisesti vähän kriitillinen, koska jo aamulla klo 8,30 tuli pataljoonasta käsky, että komppaniassa vallitsee puolen tunnin hälytysvalmius.

Heti laitettiin kuormasto kuntoon ja valmistauduttiin kaikin puolin. Klo 14,00:aan mennessä rauhoittui tilanne, jolloin siirryttiin taasen 2:n tunnin hälytysvalmiuteen. Klo 14,20 olivat luutn. Sporre ja vänr. Eskola patl:n komentajan luutn. Sipilän mukana tiedustelemassa tukilinjan.

Klo 18,00 oli juhlatilaisuus, jolloin miehille tuotiin armeijamme kunnioitetun ylipäällikön, sotamarsalkka Mannerheimin terveiset. Sotamarsalkkamme oli käynyt pataljoonassa ja lausunut tunnustuksen sanoja tämän rykmentin sotilaille. Juhlan kunniaksi sai joka mies pienen annoksen pöytäviinaa ja upseerit vastaavan määrän jaloviinaa. Juhlan päätyttyä menivät miehet taasen levolle kaikessa rauhassa.

20.9.
Synkkä syksyinen sää on yhä jatkunut tänäänkin. Sotatilanteessa ei myöskään ole sattunut mitään mainittavaa. Luutn Sparre ja vänr. Kyläkoski olivat tänään klo 7,30 maastotiedustelussa II pataljoonan lohkolla, jonne meidän pataljoonamme tämän levon jälkeen menee asemaan.

Pataljoonan saunarakennuksella oli tänään komppaniastamme yksi hevonen puiden ajossa iltapäivän. Muutamat ryssän lentokoneet ovat leirialueellamme suorittaneet tänään tiedustelulentoja. Uutena havaintona mainittakoon, että olemme itä-koillissuunnasta tänään kuulleet kovaa tykistön aiheuttamaa jylinää. Klo 18,00 piti pataljoonan pastori, luutn. Vaarno, tänään leirialueellamme iltahartauden koko pataljoonallemme.

21.9.
Tykistömme on taasen jylinällään häirinnyt muuten rauhallista yöuntamme. Klo 6,00:n ja 9,30:n välisenä aikana oli komppaniallamme sauna, jossa kaikki miehet ehtivät kylpeä. Klo 10,00 oli Jsp:n luona koko pataljoonalla yhteinen kenttäjumalanpalvelus ja suoritti sen luutn. Vaarno. Läsnä oli myös v.t. rykmentin komentaja majuri Häkkinen. Hän puhui miehille muutamia rohkaisevia sanoja ja toi vielä Mannerheimin terveiset jokaiselle erikseen ja kaikille yhteisesti. Tilaisuuden päätyttyä oli n. 20 minuutin tauko ja sitten Herranehtoollisjumalanpalvelus kaikille pataljoonan miehille, jotka sitä halusivat. Komppaniastamme osallistui siihen kolme upseeria ja noin kolmekymmentä miestä.

Iltapäivällä klo 16,00 piti ikäväntorjuntakiertueen esiintyä meille, mutta syystä tai toisesta se olikin suunnannut matkansa muualle ja sivuutti meidät kokonaan. Muuten kului päivä rauhallisesti. Sää oli hyvin kaunis, joskin kylmä. Ilmatoimintaa oli jonkin verran kummallakin puolella. Jo illalla huomasi miehissä majuri Häkkisen puheen vaikutuksen. He ovat jo aivan yleisesti puhuneet sodan pikaisesta loppumisesta.

22.10.-41
Tämä vuorokausi on taasen ollut oikea lepovuorokausi. Sotatoimet tuntuvat miehistä jo melkein kaukaisilta muistoilta, kun ainoastaan silloin tällöin kuuluu tykinjyskettä. Toisesta joukkueesta oli 12 miestä iltapäivällä työssä pataljoonamme saunarakennuksella, kolmas joukkue oli kokonaisuudessaan valmistamassa piikkilankalieriöitä. Tänään tuotiin komppaniaamme taasen radiokin, joka oli Porissa korjattavana. Miehet ovatkin olleet näinä päivinä hyvin kiinnostuneita uutisista, kun tietävät, että saksalaisilla on itärintaman eteläosissa taasen suuria tekeillä. Kaikenlaiset huhupuheet ja “kolonnauutiset” loppuivat heti melkein olemattomiin, kun miehet radiosta kuulevat luotettavia tietoja.

23.10.
Harvinaisen kaunis syksyinen sää on tänään tehnyt lepomme tosi nautinnoksi. Kirkas sää on ollut erinomainen apu myös lentäjillemme, jotka ovatkin tänään melkein taukoamatta lennelleet ylitsemme käyden aina tulla vihollisen puolella. Palveluksesta mainittakoon, että toinen joukkue oli edelleen saunanrakennustöissä ja kolmas joukkue valmistamassa piikkilankalieriöitä.

Sotatoiminnasta ei ole mitään erikoista mainittavaa. Miehet lienevät jo saaneet levätä tarpeekseen, koska he ovat hyvin halukkaita suorittamaan kevyttä työpalvelusta. Elämä tällaisella mäntykankaalla on ollut kaikin puolin terveellistä ja siitä johtuneekin, että sairaudet on komppaniassamme melkein unohdettu. Illalla klo 18,00 suoritti pataljoonamme pastori leirialueellamme iltahartauden koko pataljoonalle. Sen jälkeen miehet menivät levolle.

24.10.
Herätys ja aamutee klo 7,00. Klo 8,00 oli työpalvelusta, jolloin ensimmäinen joukkue oli linnoitustöissä tukilinjalla, toinen joukkue saunarakennuksella ja kolmas joukkue piikkilankalieriöitä valmistamassa. Klo 13,00 tuli pataljoonasta käsky, että työt peruutetaan iltapäiväksi, koska tulee kanttiini j.s.p:n luokse. Ensimmäinen ja toinen joukkue kuitenkin jäivät töihin, mutta oli niillä oikeus käydä työn lomassa kanttiinilla. Illalla oli iltahartaus klo 18,00. Sää on ollut erinomaisen kaunis. Sotatoimista ei ole mitään mainittavaa.

25.10.-41
Päiväjärjestys sama kuin ed. Sää edelleen ensiluokkainen. Päivän suurin tapaus oli huvikiertue, joka vieraili pataljoonassa. Jsp:n lähelle oli rakennettu tanssilattia, jolla esitettiin paljon mukavaa. Mm. kaksi tanssijatarta esitti pari numeroa. Tapaus piristi silminnähtävästi poikia. Saunomista on koetettu järjestää, vaikka saunojen puute on huutava. Pataljoonan rakentamat saunat ovat vielä liian kosteita.

26.10.
Töitä tukilinjalla jatkettiin. Päivällä upseerit lähtivät maastotiedusteluun uudelle lohkolle. Paikka tutkittiin tarkoin, joukkueille määrättiin lohkot.

Siirto rintamalohkolle

27.10.
Klo 9,00 alkoi vaihto. Joukkueet marssivat omille lohkoilleen yksitellen. Klo 12,00 otimme rintamavastuun luutn. Tattarilta, joka painui lomalle. Tämä uusi lohko on aika hyvä sikäli, että kaivantoja on helppo tehdä. Ampumahaudat ovat osaksi valmiina, samoin joku määrä esteitä. Suurena vikana on se, että miinoitukset ovat liian lähellä asemia. Lohkon oikeana rajana on tuttu Viisjoki. Sen rannalla on yhden ryhmän (I joukk.) tukikohta. Sitten tulee n. 200 m:n levyinen suo, jonka yli kulkee piikkilankaeste. Sitten alkaa metsäalue, joka vasemmalla muuttuu vesiperäiseksi päättyen Lumisuon laitaan.

Tämä lohko on jaettu kahden joukkueen, I ja III joukk, Huhtisen ja Kyläkosken. H. (I) oikealla, K (III) vasemmalla. II joukkue (Vuorinen) on reservissä. Varustelutyöt on tehty ilman tarkkaa suunnitelmaa. Niinpä puuttuu esim. murroksia, joita olisi helposti saanut jykevään metsään. Samalla olisi linja tullut selväksi. Nyt se on aikalailla epäselvä. Aseita ei voi käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Lumisuon reuna on aivan ilman varmistusta. Aiomme sijoittaa sinne kenttävartion. Onneksi suo on vetelä. Monet metsäniemekkeet tekevät maaston epäselväksi. Summa summarum: Päätimme ryhtyä parannustöihin.

Ryssä oli nähtävästi saanut vihiä vaihdosta, sillä illalla klo 20,00 alkoi ankara ammunta esteiden edessä. Ryssä oli pimeässä päässyt esteille ja pyrki kovasti läpi. Pojat suoriutuivat kuitenkin hyvin, vaikkakin pimeys ja outo paikka aiheuttivat sekaannusta. Ammuttiin kaikilla pyssyillä ja lopuksi myöskin tykistöllä. Noin tunnin kuluttua ryssä vetäytyi taaksepäin. Yö kului rauhallisesti.

28.10.
Aamulla mentiin katsomaan taistelun jälkiä. Huomasimme, että ryssällä oli ollut aikalailla tappioita, sillä tiellä oli raahattu haavoittuneita ja mahd. kaatuneita. Verta oli runsaasti. Vielä löydettiin pk-lipaslaukku, telttavaatteita, puoliautomaattikivääri ym.

Erään puun takana makasi ryssäläinen aliupseeri n. 50 m:n päässä esteistä. Hänet saatiin vangiksi. Se oli arvokas saalis, sillä mainittu mies kertoi, että ryssiä oli ollut 30 miestä, ja oli heidän tehtävänsä ottaa vanki meikäläisten joukosta hinnalla millä hyvänsä. Sitä ennen he eivät saaneet palata takaisin.. Partio majailee jossain vanhassa ryssän korsussa. Mitään yrityksiä ei kuitenkaan tehty enää tässä suhteessa.
Yllämainitussa kahakassa tapahtui ikävä onnettomuus, sillä omat miehet ampuivat alikersantti Hovin. Syynä oli pimeys ja siitä johtunut hämminki.

29.10.
Varustelutöitä tehty, varsinkin korsuja ja esteitä.
——
2.11.
Illalla kokoontui n. 50 miehen suuruinen partio lohkollemme. Sen piti yöllä tehdä valehyökkäys ryssän puolelle. Majoitimme ja syötimme heitä. Yöllä klo 14 lähti partio liikkeelle Lumisuon kautta.

3.11.
Klo 7 alkoivat tykit jylistä, samoin jv-aseilla ammuttiin joka puolella. Tämä kuului valehyökkäyksen ohjelmaan. Samana päivänä lähdin lomalle. Luutn Sparre otti komppanian päällikkyyden. -R.Helanko.

3.10.
Klo 6 otin kompp. päällikkyyden luutn. Helangolta, joka lähti silloin lomalle.

4.-5.10.41
Tavallista vartiopalvelusta, ei erikoista.

6.10.
Ansoitus suoritettiin rykmentin pioneerien toimesta loppuun. Komppania suorittaa jatkuvasti esteiden rakentamista. Vänr. Eskola palasi lomalta ja otti III jouk. johtoonsa. ners.jj. vänr. Kyläkosken sairastuttua ja jouduttua kenttäsairaalaan.

7.-9.10.41.
Estetöitä edelleen. Ei mainittavampaa.

10.10.
Klo 18,15 laukesi ansamiina Lumen tukikohdassa. Klo 20,00 tienoissa ryssä valaisi Lumisuota voimakkaalla valonheittimellä.

11.10.
Rykmentin kom. ev. Virkki, patalj. kom. maj. Pakkala kävivät tarkastamassa komppanian. Komppanian kunto tyydytti heitä. Laiminlyöntejä ei ollut. “Lumeen” alettiin rakentaa korsua, sekä hevosille talviasuntoa.

12.-13.10.
Esteitä ja asemien parantamista jatkettiin. Öisin ryssä ampunut useita valoammuksia.

14.10.
Tänään klo 7,30 yritti ryssä noin joukkueen vahvuisena hyökätä Lumisuolta meidän Lumen ja naapuriyksikön (Kev.os.16) saumakohdassa Kev.Os.16:n tukikohtaan, mutta torjuttiin. Ryssä menetti kaatuneina 10 ja haavoittuneina vankeina 3 miestä. Luutn. Helanko saapui illalla lomalta ja luovutin hänelle komppanian päällikkyyden. -Eino Sparre.

15.10.-41
Talvinen sää on vallinnut jo useita vuorokausia. Varhain aamulla oli tänään kirkasta ja kylmää, mutta myöhemmin ilma vähän lämpeni ja keskipäivällä oli kova lumisade. Illaksi lämpötila taas laski ja taivas oli kirkkaiden tähtien peitossa. Sotatoimista ei ole erikoista mainittavaa.

Pataljoonan komentajan toimesta järjestettiin tänään komppaniassamme kolme havaintopaikkaa, numerot 7, 8 ja 9, joissa jatkuvasti merkitään vihkoihin kaikki havainnot oikeamääräisinä ja kompassisuuntineen. Komppanian päällikkö tekee havaintovihkoonsa yhteenvedon näistä joukkueiden havaintovihoista ja ilmoittaa tärkeimmät tapaukset kaksi kertaa vrk:ssa pataljoonaan. Terveystilanne on komppaniassamme hyvä. Miehistön henkisestä pirteydestä huolehtivat nykyään hyvät radiouuteset.

16.10.
Sotamme on edelleen ollut sään puolesta “talvisotaa”. Varsinaisia sotatoimia on tänään herättänyt huomiota tavallista vilkkaampi lentotoiminta. Muuten on vihollinen ollut rauhallinen. Terveyden ja virkeyden säilyttämisessä on saunalla ollut huomattava osuutensa. Että sitä todella on ahkerasti käytetty, käy ilmi ennen muuta stm. Viitalan, saunanlämmittäjän kertomuksesta, jonka mukaan sauna 17 vrk:n aikana on lämmennyt kokonaista 56 kertaa. Linnoitustöitä jatkettiin tänäänkin koko komppanian lohkolla.

17.10.
Sää ennallaan. Sotatilanteessa on ollut muutosta sen verran, että vihollinen on paljastanut erään uuden aseensa pataljoonamme lohkolla, it-tav pst-tykin, jolla se tänään on ammuskellut 11. komppanian lohkolle. Pataljoonan komentaja majuri Pakkala tarkasti tänään lohkomme ja oli erittäin tyytyväinen juuri aamulla hakkaamaamme valvontalinjaan II:n ja III:n joukkueemme välillä. Muutenkin on lohkollamme ahkeraan tehty töitä puolustuksemme hyväksi. Töiden lomassa tarkkuuttivat kk-miehet lohkollamme tänään kivääreitään ja sai eräs kk-mies kaulaansa ja olkapäähänsä kuulasta, joka otti kimmokkeen jäätyneestä puunrungosta. Mies sidottiin ja vietiin viipymättä j.s.p:aan.

18.10.
Koko vuorokauden ajan on ollut erittäin kirkas aurinkoinen sää. Asemia on hiljalleen paranneltu ja esteitä rakennettu. “Lumen” ja III:n joukkueen välillä olevaa valvontalinjaa levennettiin tänään ja tehtiin samalla alustavia töitä siihen myöhemmin rakennettavaa piikkilankaestettä varten. Kolmas joukkue levitti sitäpaitsi vielä lieriöitä lohkonsa vasemmalle sivustalle. Mitään mainittavia sotatoimia ei tänään ole tapahtunut. Vahvistuksena sai komppaniamme tänään kaksi konekivääriä lohkon vasempaan laitaan, suon reunaan.

19.10.
Yö oli hiljainen ja äärettömän pimeä. Lunta satoi hiljalleen koko yön. Päivällä sää kirkastui, mutta muuttui taas iltapäivällä pilviseksi. Sotatoimissa ei ole mitään mainittavaa. Estetöitä on jatkettu kolmannen joukkueen lohkolla. Klo 13,00 olivat pataljoonamme lotat liikkeellä etulinjassa, myyden pojille korviketta, pullia, karamelleja ym. ym. Tilanne oli ainutlaatuinen ottaen huomioon, että miehet sanoivat ensimmäisen kerran näkevänsä naisen etulinjassa.

20.10.
Tänään on monesti tullut mieleen, että luonto on “menossa” pimeämpiä aikoja kohti. Pilvisenä on tämäkin päivä ollut kokonaan hämärä. Kautta koko komppanian lohkon on tänään tehty estetöitä. Reservissä ollut II joukkue osallistui kokonaisuudessaan lohkon vasemmalla laidalla olevan hakkauksen keskustaan tehtävään piikkilankaesteen rakentamiseen. Ensimmäinen joukkue on sitäpaitsi suurentanut korsuaan. Pataljoonamme jääkärijoukkue oli harventamassa tänään niemekettä, joka lohkomme vasemmalla sivustalla pistää suohon.

21.10.
Sää on ollut tänään pilvinen ja niin lämmin, että lumikin alkoi jo iltapäivällä sulaa. Sotatoimista mainittakoon, että ryssä tänään ampui havaintoasemaamme n:o 9. Lisäksi laukesi kolmannen joukkueen edessä kaksi miinaa ja todettiin aamulla jälkien perusteella, että työn oli tehnyt kettu. Oman pataljoonamme krh-joukkueen ampumasta kranaatista haavoittui ensimmäisen joukkueemme kaksi miestä lievästi. He voivat sidottuina palata tehtäviinsä.

22.10.
Sää on edelleen ollut lämmintä ja lumi sulaa edelleen. Klo 10,00 oli kompp.pääll. luutn. Helanko pataljoonan komentajan puhuttelussa. Se koski uutta miehistöjärjestelyä. Estetöitä on jatkettu edelleen koko komppaniamme lohkolla. Mieliala on tänään ollut vähän närkästynyt, mutta alkoi tilanne muuttua sen jälkeen, kun miehet saivat ostaa tupakkaa kaksi laatikkoa mieheen.

23.10.
Tämä vuorokausi on tuonut jonkinlaisen viestin siitä, että olemme sodassa ja lisäksi etulinjassa. Havaintoasema 9 nimittäin ilmoitti, että sinne on ryssä ampunut krh:lla suoraan asemaamme. Oma kk:mme vastasi tuleen heti. Lisäksi laukesi klo 6,00 aamulla Lumisuon reunassa miina. Estetyöt ovat edelleen olleet käynnissä keskeytymättä. Klo 13,00 olivat pataljoonamme lotat myymässä etulinjassa korviketta ja pullaa ym. Miehiin tuntuu yleensä naisen näkeminen tehdä erittäin edullisen vaikutuksen.

Toisinaan täällä tulee mieleen huvittavat leikitkin. Niinpä tänään klo 22,30 kompp.pääll. luutn. Helanko, kysyi meiltä muilta: “Kuka haluaisi nyt ilman sähkölamppua käydä Lumessa 50 mk:n hinnasta?” Ilma oli äärettömän pimeä ja sateinen. Alik. Rehula lupasikin 50 mk leikkiin ryhtyvälle lyöden samalla rahat pöytään. Kun ei ilmaantunut ketään muuta seikkailunhaluista, lupasi luutn. Helanko itse tehdä reisun luvatusta maksusta. Niin hän sitten lähtikin ja soitti noin puolen tunnin kuluttua lähtöhetken jälkeen “Lumesta” merkiksi, että hän oli siellä käynyt. Vielä paluu komentokorsuun ja raha oli tienattu.

24.10.
Sotatoimista mainittakoon, että omia aseita on jonkinverran kokeiltu ja että lentotoimintaakin on taas ollut vähäsen. Estetyöt ovat tänäänkin olleet meillä päähuomion kohteena. Illalla näyttäytyi kuukin, joten valoisammat ajat ovat tulossa tehden yövartioinnin helpommaksi.

25.10.
Puolikirkas sää tänään on tehnyt mahdolliseksi, että lentotoimintaa on ollut jonkin verran molemmin puolin. Muuten olemme saaneet tänäänkin rauhassa linnoittaa lohkoamme. Merkkitapauksena tälle päivälle mainittakoon, että kaikki komppaniamme upseerit saivat uudet päällystakit. Lahja oli kaikin puolin tervetullut, mutta luutn. Helankon ja vänr. Kyläkosken kohdalta vähän huvittava: Luutn. Helänko sai niin pienen, että se ulottui hänellä tuskin polviin saakka ja hiat vähän yli kyynärpäitten, mutta vänr. Kyläkosken päällystakki oli kohtuullinen kooltaan, mutta väriltään sen näköinen, kuin värinä olisi käytetty kertaalleen syötyä hernerokkaa ja lisäksi siinä oli nappeina väärin päin ommellut naisten päällystakin napit.

26.10.
Yön pimeydestä ja päivän hämäryydestä huolimatta on tänäänkin ollut jonkin verran molemminpuolista lentotoimintaa. Aamulla miehet saivat radiosta kuunnella jumalanpalveluksen ja työt alkoivat vasta klo 12,00. Koska aivan lähipäivinä tulee komppaniaamme uusi miehistö, oli komppanian päällikkö luutn. Helanko tänään klo 17,00 pataljoonan komentajan puheilla, jossa annettiin neuvoja vaihdon suorittamiseen nähden.

Komppania nuorentuu

27.10.(päiväkirjassa käsiala muuttuu, Helanko kirjoittaa).
Edellisenä iltana olin käynyt patl. esikunnassa, jolloin panin kokoon … tänä aamuna kävin hakemassa miehiä jakoelimestä. Sain niitä 144. Miehiä jaettiin nopeasti joukkueisiin ja lähdettiin marssimaan omalle lohkolle. Tilanahtaus on korsuissa suuri, mutta kun entiset miehet lähetetään illalla pois korjaantuu tämä tilanne jossain määrin.

Tuntui kovin ikävälle erota miehistä, joiden kanssa on monet surut ja ilot kokenut. Miehetkin lähtivät vastahakoisesti. Kun vaihto oli suoritettu, tuntui aika tyhjältä. Vain muutamia alkuperäisiä miehiä seisoi poistuvien rivissä. Muutamia vanhoja miehiä jätettiin opastamaan uusia tulokkaita talon tapoihin. Uudet miehet olivat kaikki jälkeen 1912 syntyneitä.
Lunta on satanut ja maa on valkoinen. Näkyväisyys erittäin hyvä.

28.10.
Aamulla hain loput miehet. Kaikki loputkin vanhat miehet lähetettiin pois. Tilanahtaus saavutti huippunsa illalla, sillä komppania oli nyt kasvanut kaksinkertaiseksi. Lunta edelleenkin.

29.10.-41
Varustelutyöt aloitettiin taas entiseen tapaan. Korsutyöt ovat kiireellisemmät, jotta majoitus saataisiin siedettävämmäksi. Ne valmistuivatkin ennätysajassa. Piikkilankatyöt estelinjalla edistyvät aika nopeasti uusien miesten käsissä. Uusi IV joukkue annettiin vänr. U Eskolalle. Uusi tukikohta tehtiin Lumisuon reunalle hakkauslinjan kohdalle ja siitä vasemmalle. Näin tuli Lumisuon reuna tehokkaasti miehitetyksi. Lunta on satanut edelleen.

30.10.
Neljä uutta korsua valmistui. Lumisuo edelleenkin jäätymätön. Tuskin se jäätyykään, jos talvi tällaisena jatkuu. Tilanne ennallaan.

31.10.
Sää ennallaan. Paljon lunta, kohtalaista pakkasta ja illalla kirkas täysikuutamo. Terveystilanne edelleenkin hyvä. Täitilanne huononee, kun ei ole alusvaatteita. Onneksi sauna on aina kuumana. Uudet miehet kovia pelaamaan korttia. Samoin jänisjahti kukoistaa. Entisessä pataljoonassa saivat kuulemma loman kaadetusta jäniksestä.

Täydennystä muonavarastoon.

1.11.-41
Komentaja vieraili komppaniassa. Saimme 5 pulloa miestä väkevämpää. Ne pannan säästöön ja juodaan sitten, kun muilla yksiköillä ei enää ole mitään. Illalla komppanian upseerit pitivät hauskan saunaillan. Kaikki edelleen rauhallista. Työt jatkuvat entiseen tapaan. Reservijoukkue suorittaa työt.

2.11.
Ei mitään mainittavaa. Tilanne ennallaan.

3.11.
Ryssä ampui kk:lla epäsuoraa tulta kautta koko linjamme. Komentopaikalle saakka tuli kuulaa. Tätä tapahtuu aina silloin tällöin. Nähtävästi joku it-kk. Muuten kaikki kuten ennen.

4.11.
Ei mainittavaa.

5.11.
Pk-ammuntaa kuulunut päivällä suunnasta 25-00. Ryssän it-ammuntaa kuulunut ja näkynyt suunnasta 30-00. Samoin kuulunut kaukaista pommituksen ja tykistön jylinää. Reservijoukkue suorittaa edelleen piikkilankaestetöitä, varsinkin Lumisuon reunalla.

6.11.
Suunnasta 30-00 (havaintopaikka 9 Lumisuo) taas it-ammuntaa. Ei muuta mainittavaa. Savupatsaita havaittu suunnassa 30-00.

7.11.
Sää on ollut kylmähkö, pilvinen ja jonkin verran on satanut lunta. Ei mainittavaa.

8.11.
Pk-ammuntaa ryssän puolelta, ei mainittavaa.

9.11.
Hakkausta kuulunut suunnasta 22-00, ei mainittavaa.

10.11.
Heikon valonheittäjän valo näkynyt k.s. 20-00. Se valaisi ensin omaa ryssän puoleista suonreunaa. Sitten kääntyi omiin asemiimme.

11.11.
Havaintopaikasta n:o 9 havaittu tulipaloa muistuttava valoilmiö ks. 20-00. Oli luultavasti lentopommituksesta aiheutunut. Oikealla (hav. paikka 7) kuultu kovaa huutoa useampaan kertaan. Sää aivan kirkas.

12.11.
Ei mainittavaa.

13.11.
Sää kirkas ja kylmähkö. Omat koneet pommittaneet ryssää ahkerasti.

14.11.
Lentotoiminta edelleen vilkasta.

15.11.
Kk-tulta oikealta. Sää edelleen kirkas, kylmä ja tuulinen. Varustelutyöt jatkuvat edelleen.

16.-17.11.
Ei mainittavaa.

18.11.
Kolme valonheitintä toiminnassa ryssän puolella.

19.11.
Ei mainittavaa.

20.11.
Lumisuon piikkilankaesteillä havaittiin yöllä rapinaa. Luultiin ensin ryssiksi, mutta aamulla selvisi, että suuri koira oli sen aiheuttanut. Jäljistä päätellen koira oli tullut ryssän puolelta suoniemekettä pitkin, kulkenut ansa-aukon läpi ja taitavasti hypännyt esteiden yli. Koiraa ei saatu kiinni.

21.11.
Ryssän puolelta kuulunut tavanomaista mölinää.

22.11.
Korkealla taivaalla havaittu jonkunlainen ryssän valopoiju. Illalla yritti n. 10-miehinen ryssän partio tulla piikkilankaesteen läpi II joukkueen lohkolla. Vartiomiehet avasivat tulen, jolloin ryssät painuivat takaisin. Yhden piikkilangan he ehtivät katkaista. Aamulla käytiin katsomassa ryssän partion kulkureittiä, jolloin todettiin, että tossupolku johti suonlaidalta mainittuun paikkaan. Osalla oli ollut sukset. Arvioitiin lukumäärä 10:ksi. Tapaus osoitti, että ryssä tuntee meidän heikot kohtamme. Samana iltana määrättiin IV joukkueen kuulovartio suoniemekkeen kärkeen. Sää pilvinen. Lumisuon lohkolla kuultu mölyä suon takaa.

23.11.
Parivartiota ei saa pysymään suoniemekkeessä. Siksi päätin varustaa niemekkeen metsän. Töihin ryhdyttiin heti.

24.11.
Harvennustyöt saatu loppuun. Näkyväisyys hyvä.

25.11
Punertava tulipalontapainen valoilmiö havaittu ks. 37-00 (n:o 9). (Havaintopaikkojen numerointi seuraava: Jokiryhmä N;o 7, Kyläkoski N:o 8, Lumi N:o 9) N:o 7 havainnut ryssän puolella huutoa ja sen jälkeen kk-tulta.

26.11.
Pietarista kovaa tykistöjylinää. Koska entinen silta on kovin huono aloitettiin uuden teko hieman eri paikkaan. Kun Viisjoki nyt on jäässä on työnteko helpompaa. Sauna suljettiin korjaustöiden takia.

27.11.
Voimakas räjähdys havaittu (N:o 9) ks. 37-00. Sää puolipilvinen.

28.-29.11.
Ei mainittavaa.

30.11.
Ei mainittavaa. Työt jatkuvat. Jokiryhmän ampumahautaa pidennettiin ja esteitä vahvistettiin.

1.12.-41
N:o 9 havainnut vihollisen tähystyspallon kaukana k.s. 34-00.

2.12.
Pääsin lomalle, R. Helanko.
Komppanian päällikkyyden otti vastaan luutn. E Sparre. Ilma kirkas ja melkoista pakkasta. Ryssä ampui Lumisuon takaa muutamia sarjoja kk:lla. Muuten rauhallista.

3.12.
Rauhallista, kuten eilenkin. Pakkanen kiristyy.

4.12.
Majuri Pakkala kävi komppaniassa ja samalla tarkasteli meidän ja JR57 saumakohtaa. Päätimme ryhtyä rakentamaan estettä saumaan. Edelleen rauhallista, kireä pakkaspäivä. Selkeää.

5.12.
Ei mainittavaa. Sää lauhtui, alkoi sataa lunta.

6.12.
Noin klo 3,00 ilmoitti meistä vasemmalla oikealla olevan komppanian päällikkö luutn. Sipilä n. 10-miehisen ryssän partion olevan liikkeellä meidän lohkolle päin sekä heillä olevan muutakin liikettä. Vähän myöhemmin kuultiin oikealta kranaattien räjähdyksiä ja jv-aseiden tulta. Meillä oli toistaiseksi rauhallista. Noin 5,30 aikaan ilmoitettiin oikealta noin komppanian vahvuisen osaston tulleen saumakohdan edessä olevan joen mutkaan, johon meiltä ei voitu tähystää.

Lumisuon takaa, arviolta noin 6 km:n päästä ampui ryssän patteri srapnelleja saumaan, etupäässä kuitenkin naapurilohkolle. Ryssä alkoi kaivautua jokimutkaan ja ampui silloin tällöin umpimähkäisesti ilmaan. Harmaana ja pilvisenä alkoi vähitellen yö muuttua päiväksi. Suunniteltu itsenäisyyspäivän juhla täytyi peruuttaa. Ainoastaan reservissä olevalle joukkueelle pidettiin kenttähartaus, jossa samalla luettiin Mannerheimin 6.12.41 päiväämä päiväkäsky. Lotat tarjosivat kahvia, jota myös toimitettiin etulinjan joukkueille. Keskipäivällä taukosi kaikki ryssän toiminta. Illalla alkoi pyryttää.

JR 15, II Pataljoonan komentokorsu.

7.12. Pyryä, rauhallista.
8.12. Ei erikoista.

9.12.
Klo 3,40 alkoi ryssä liikehtiä II joukkueen edessä. Metsästä kuultiin äänekästä pulinaa ja pian tämän jälkeen tuli 3-miehinen ryssän partio esteelle, jolloin meiltä avattiin heihin tuli. Samoin ampui Lumesta krh, joka oli sinne tuotu 3.12.41. Mainittu ryssän partio antautui meikäläisille vangiksi. Vangit olivat ilman lumipukuja ja suksia. Aseensa jättivät esteelle. Kranaatit karkoittivat muut ryssät. Myöhemmin aamulla tavattiin kuitenkin vielä yksi ryssä esteen takaa jalkaan haavoittuneena. Saaliina saimme 4 puoliautomaattikivääriä. Päivällä rauhallista. Illalla 18,30-21,00 havaittiin Lumesta räjähdysten aiheuttamia korkeita tulipatsaita suunnasta 41-00.

10.12.
Rauhallista. Lumen tukikohtaan kuului kirveenhakkausta kompassisuunnasta 80,00.

11.12.
Vangin kertoman mukaan piti ryssien tämän päivän ja 12.12 välisenä yönä hyökätä. Päivä rauhallinen, samoin iltayö.

12.12.
Estetyöt meidän ja JR57 saumassa hyvällä menolla. Harmaa, rauhallinen joulukuun päivä. Ryssä ei törmäillyt yöllä.

13.12.
Rauhallista. Luutn. Helanko saapui illalla lomalta.

14.12.
Tutustuin jälleen lohkooni (Helanko) ja totesin, että siltamme Viisjoen yli oli valmis. Samoin oli uutta piikkilankaestettä rakennettu vasemmalle Lumisuolle päin. Myös oikealla oli piikkilankalieriöitä vahvistettu. Oli mukavaa rasittavan paluumatkan jälkeen taas tulla “Kannaksen hienoimpaan korsuun”, josta enemmän toiste. Tilanne ennallaan.

15.12.
Juopuneiden molotusta kuulunut Kyläkosken edestä. Aamulla kompp. varapäällikkö, luutn. Eino Sparre lähti toistaiseksi lomalle, mikä merkitsee “siviiliä”. Tilanne ennallaan.

16.12.
Tilanne ennallaan. Varustelutöitä jatkettu entiseen tapaan. Luutn. Nisula Oiva tuli komppanian varapäälliköksi.

17.12.
Tänään alkoi “täisota”. Komppaniaan tuotiin kone, jolla voi tappaa täit vaatteista. Kiväärien luokittelu ja tarkastus aloitettiin komppaniassa. Koulutus pantiin käyntiin reservijoukkueessa (III). Aihe: Laduntaminen ja latupartio. Mäenlaskutekniikka. Kp-ammunta, 2 koe- ja 5 kilpailulaukausta. Kävin ottamassa yhteyttä vasemmalle. Iltayöstä tarkastin kuulovartiot. II joukkueen vartiomiehet edelleen vähiten tehtäviensä tasalla. Turha ammunta ei tahdo siellä lakata. Varsinkin kk-miehet kurittomia.

18.12.
Kivääritarkastus saatiin loppuun suoritetuksi. Pataljoonan ase.au, ylikers. Haapa ja luutn. Nisula suorittivat sen. Suurin osa kivääreistä oli III ja IV luokkaa. Pk:t samoin. Lumisuon piikkilankaeste ei vielä tullut valmiiksi.

19.12.
Lumisuon piikkilankaeste valmistui. Nyt on pitkin koko linjaamme 3-pylväinen piikkilankaeste, joka paikoitellen on 5-tolppainen. Töitä aiotaan edelleenkin jatkaa. Iltapäivällä pistäytyi majuri Pakkala täällä hiihtomatkallaan. Hän kävi mm. Lumessa.

20.12.
Ei mitään mainittavaa.

21.12.
Sää muuttunut suojaiseksi. Kova tuuli. Piikkilankatöitä jatkettu entiseen malliin. Aamupäivällä IV joukkue teki hiihtoretken, jonka yhteydessä oli koulutusaiheena latupartio. Harjoitusta johti luutn. Nisula. Joukkue kävi pataljoonan huollossa, tavoitteena kanttiini, mutta se oli ikävä kyllä kiinni. Lotat olivat leipomassa joulupullia. Ammunta, joka oli suunniteltu täksi päiväksi, täytyi peruuttaa kovan tuulen takia. Klo 15,30 oli kompp. päällikön puhuttelu, jonka piti kapt. Ylätupa. Puhuttelu koski aseiden huoltoa. Illalla määrättiin reservijoukkueesta 3 miestä I joukkueeseen vartion vahvistamiseksi. Pimeä ja tuuli haittasivat vartiointia.

22.12.
Suoritettiin koulutusohjelman mukainen kp- ja pk-ammunta. III joukkueen ammunnat jäivät piikkilankatöiden takia suorittamatta. Ampuminen onnistui hyvin. Piikkilankatyöt aloitettiin lohkon oikealla sivustalla. Kivääritelineet laitettiin kuntoon joka joukkueessa. Tilanne ennallaan.

Illalla ilmoitettiin, että reservikomppanian vartiomies oli tavannut kaksi miestä, jotka tunnussanaa kysyttäessä lähtivät pakoon. Heidän jälkensä johtivat päätielle. Meidän lohkolla annettiin kaikille vartiomiehille tarpeelliset ohjeet siltä varalta, että nämä epäilyttävät miehet tulisivat mahdollisesti tänne. Mitään ei vaan kuulunut.

23.12.
Aaton aatto sujui sille tavanmukaisen hyörinän merkeissä. Korsuja siivottiin ja valmisteluja tehtiin siltä varalta, että ryssä yrittäisi jotain joulupäivien aikana. Ase-au täydensi varastojaan ja jakeli patruunia ym. joukkueisiin jne. Oikealla vahvistettiin esteitä saumakohdassa. Sinne valmistuikin mitä parhain estepätkä, joka on mainio sivustasuoja. Nämä työt saatiin pimeän tullen valmiiksi.

Aamulla saatiin II joukkueen lohkolla vanki. Antautui vapaaehtoisesti. Vanja kertoi ilmoittautuneensa vapaaehtoiseksi partioon siinä mielessä, että pääsee siten meidän puolellemme. Ko. partioon oli kuulunut 8 miestä, johtajana luutnantti. Kun partio sitten levittäytyi linjojemme eteen, oli hän lähtenyt estettämme kohti I pataljoonan kohdalla. Kun sillä kohtaa kovin ammuskeltiin, oli hän kääntynyt oikealle ja II joukkueen kohdalla päässyt esteelle. Vanjalla oli puoliautomaatti ja aivan uudet toppavaatteet. Vanki vietiin rykmenttiin kuulusteluja varten ja saatiin häneltä erikoisen arvokkaita tietoja, näin joulunpyhien edellä.

Keskiyöllä saapui rykmentin komentajan v.s. majuri Häkkinen komentopaikalle. Hän istui hetken komentopaikalla ja halusi sitten ajaa hevosella Lumeen. Tämä matka oli hyvin onneton, sillä hevonen pujahti huoltotieltä eräälle tukinajotielle, mikä huomattiin vasta liian myöhään. Vielä Kyläkosken kohdalla ajettiin Lumen tienhaaran ohi, joten oli palattava takaisin. Vihdoin päästiin Lumi II korsulle, josta mentiin vastaavaan tukikohtaan. Tullessa poikettiin taas komentopaikalla korviketta nauttimassa. Majuri oli nähtävästi huolissaan seuraavasta päivästä. Kertoi edellä mainitun vangin antamista tiedoista. Tarkastuspartio järjestettiin.

24.12.-41 JOULUAATTO
Päivä oli töitten ja järjestelyjen puolesta hyvin vilkas jo aamusta lähtien. Päivällä vein pataljoonaan rykmentin komentajan joululahjan, joka oli tehty pataljoonankomentajan tilauksesta meidän komppaniassamme. Vänrikki Vuorinen oli tekstannut siihen komean onnentoivomuksen. Iltapäivällä tuli pastori pitämään hartaushetkiä joka joukkueessa. Se toimitus kesti myöhään iltaan saakka. Illalla komppanian upseerit kiersivät joka korsussa toivottamassa hyvää joulua, samalla luin ylipäällikön päiväkäskyn N:o 39.

Illalla klo 19 komentopaikalla olevat upseerit menivät joulusaunaan, oltuaan sitä ennen pastorin hartaustilaisuudessavanhassa komentokorsussa. Joulusaunan jälkeen alettiin avaamaan joulupaketteja, joita oli säästetty avaamattomina koko kuukauden. Lisäksi jokainen sai tuntemattoman sotilaan paketin. Lahjoja kertyi runsaasti. Allekirjoittanut sai tuntemattoman paketista mm. joulukinkun. Sitten ilta kului rattoisasti myöhään yöhön saakka. Klo 4 aamulla menimme linjoille, sillä ryssän hyökkäystä odotettiin. Mitään ei kuitenkaan kuulunut.
Jouluaatto kului siis rauhallisesti ja miehistökorsuissakin tuntui olevan juhlatunnelmaa. Korttipeli oli unohtunut ja melkein joka korsusa oli joulukuusi. Joka mies sai myöskin joulupaketin.

25.12.
Joulupäivä sujui edelleen rauhan merkeissä. Ruoka oli tavallista parempaa. Saatiin kinkkua ja hyvää leipää. Samoin riisipuuroa ja sekahedelmäkeittoa. Aito pyhätunnelma vallitsi koko komppaniassa. Partiota ei saatu. Yhteys vasemmalle järjestettiin uudelleen.

26.12.
Tapaninpäivä kului taas rauhan ja pyhän merkeissä. Aamun valjetessa oltiin taas varuillaan, mutta mitään ei tapahtunut. Klo 13 oli pataljoonan komentajan puhuttelu, aiheena rangaistuspäiväkirjan täyttäminen. Tarkastuspartio III joukkueesta. Yhteys naapuriin oikealle järjestettiin uudelleen.

27.12.
Ryssän tykki Lumisuon takana ampui taas muutaman laukauksen. 3 kranaattia tuli meidän lohkollemme. Muuten ei mitään erikoista. Tarkastuspartio I joukkueesta. Kirkas kuutamo. Pakkasta.

28.12.
Piikkilankatöitä oikealla saumakohdassa jatkettiin. Vänr. Kyläkoski meni lomalle. Tarkastuspartio II joukkueesta. Vänr. Vuorinen meni yöksi II joukkueeseen.

29.12.
Ruokailun jälkeen aloitettiin tavanmukaiset piikkilankatyöt, tällä kertaa oikealla saumakohdassa. Saimme osuutemme valmiiksi iltapäivään mennessä. Naapurikomppanian aitaosuus on erittäin heikko. Kompp. päällikkö ja luutn. Nisula kävivät naapurikomppanian alueella. Illalla klo 7,30 aikaan nähtiin Lumi 2:sta vihollispartio, joka tuli Lumisuon takaa, metsäsaarekkeesta. Kolme miestä havaittiin varmuudella. Partio avasi tulen muutaman sadan metrin päästä, johon Lumi 2 vastasi. Tukikohta miehitettiin, luutn. Nisula meni yöksi II joukkueen komentopaikalle. Sää alkaa lauhtua.

30.12.
Piikkilankatöitä oikealla suolla. Esteitä korotettiin. Töitä johti vänr. Vuorinen. Illalla nähtiin ja kuultiin Lumi 2:sta taas ryssän liikettä. Sää kylmä kuutamoinen.

31.12.-41
Piikkilankatöitä aamupäivällä, iltapäivällä kompp. päällikkö luovutti pataljoonan komentajalle komppanian uudenvuoden toivotuksen, jonka oli tekstannut vänr. Vuorinen. III joukkueen miehet tekivät puu- ja tuohityöt. Pataljoonan komentaja oli hyvin mielissään lahjasta. Illalla saatiin radio komentokorsuun, mikä kohotti uuden vuoden aattotunnelmaa.

Luutnantti Helge Mäenkoski saapui komppaniaan. Keskiyön aikaan vasen naapuri ampui uuden vuoden kunniaksi kaikilla aseillaan. Ryssäkin ampui laimeasti. Yöllä kävimme linjoilla uuttavuotta toivottamassa. IIlalla huomattiin taas Lumi 2:sta ryssän liikehtimistä. Ehkäpä siellä tehdään miinoitustöitä.

Vuosi 1941 päättyy, sota ja päiväkirja jatkuu asemasodan merkeissä. Päiväkirjaan on kirjattu tapahtumat 10. maaliskuuta 1942 saakka, joista mainittakoon mm.seuraavat:

2.1.-42 komppania sai “vahvistuksena” päästäisen ja myyrän, jotka asetettiin komentopaikalla terraarioon. Koska kumppaneilla oli jatkuvaa eripuraa, rakennettiin myyrälle oma korsu. Vänrikki Vuorio määrättiin oman tehtävänsä ohella “kouluttamaan” uusia tulokkaita.
5.1. päästäinen kuoli syötyään liikaa hirvenlihaa. Päätettiin hankkia uusi. Mieliala apea sattuneen kuolemantapauksen johdosta.
19.1. aloitettiin uuden saunan rakentaminen, valmistui kylpykuntoon 16.2.
Helmikuun puolivälissä ankaraa -35 asteen pakkasta.

Asemasota jatkuu…

 

 

 

 

Kirjoittanut Aulis Kallio

Synt. 1939, kansakoulu, ammattikoulu ja tekninen koulu. Elämänura rakentajana 1960 - 2010. Eläkkeelle 2010, harrastuksina historian tutkiminen, rakentaminen ja kirjoittaminen viimeiset kymmenen vuotta. Tuotoksina mm. syntymäkyläni syntyhistoriaa käsittelevän kirjan julkaisu, omien, sekä esivanhempieni muistelmien kirjoitus ja julkaisu omakustanteena, sukututkimus.

1 kommentti

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *