JR 15:n jääkärikomppanian sotapäiväkirja 29.7.-31.12.-41

Jääkärijoukkue lähtee liikkeelle, Änkilänsalo 30.7.-41

Jalkaväkirykmentti 15:n Jääkärikomppania 1941

Sotapäiväkirja n:o 10639, Jääk.k./JR15, 29.7. 1941 – 31.12.1942

Tätä sotapäiväkirjaa on pidetty Jääk.komppanian perustamisesta asti, eli 29.7.41. Kirjaan on laittanut merkintöjä Komppanian kirjuri korpraali V. O. Saloranta ja on ehkä tämä jostain kohdin jäänyt vähän vajaaksi syystä, ettei asian omainen ole aina taistelujen aikana voinut aina olla yhteydessä joukkoihin.

Perustaminen

29.7.41
13,00 perustettiin jääkärikomppania, kokoomus oli seuraava:
Komppanian 1. joukkue oli rykmentin Jääk.joukkue, johtajana luutn. Puukko,
2. joukkueena oli rykmentin isku-joukkue, johtajana vänr. Keiholehti,
3. joukkueena oli I pataljoonan jääkärijoukkue, johtajana luutn. Virta,
4. joukkue oli III pataljoonan jääkärijoukkue, johtajana kers. Alanissi J.

Komppanian päälliköksi oli komennettu luutn. P Vuorio III patl:sta. Vääpeliksi oli komennettu vääp. J Ikala JR15:n esikunnasta. Kirjuriksi komennettu korpraali V O Saloranta Krh.j.IIIpatl:sta. Yksikön kokoontumispaikka oli Simpeleessä Kivijärven korkeudella. Näin perustettu komppania oli sen päivän ja yön tässä kokoontumispaikassa.

Lähtö taisteluihin

30.7.
11,00 sai komppania lähtökäskyn suuntana Simpeleen aseman kautta Kalliokosken maastoon. Komppania pääsi sinne perille seuraavan päivän aamuyöstä.

Jääkärijoukkue lähtee liikkeelle

31.7.
03,00 oli komppania kokonaisuudessaan ylittänyt meidän oman valvontalinjan, asettuen loppuyöksi lepoon erääseen suuliin.
11,00 annettiin komppanialle lähtökäsky taistelumaastoon Karhukukkulan korkeudelle valvontalinjan Simpeleen puolelle, saapuen sinne noin puolen tunnin kuluttua.

18,00 annettiin hyökkäyskäsky, mutta maastoon saapuessa ryssän valvontalinjan korkeudelle tapahtui, että tuli täysosuma meidän ammuskuormaan, josta juuri oli miehiä noutamassa patruunia. Tässä tuli meille tappioita 3 kaatunutta ja 5 haavoittunutta ja muutamia tärähtäneitä, jotka kuitenkin pian toipuivat ja saivat jatkaa taistelutoimintaa. Myöskin yksi hevonen meni meiltä tässä krähäkässä.

Tänä päivänä ei erikoisemmin tapahtunut mitään erikoista muuta kuin se, että Keiholehden joukkue siirtyi varmistamaan Karhukukkulaa, yrittäen sinne hyökkäystä, mutta ei se onnistunut. Kaikki muut joukkueet siirtyivät yöksi lepoon entisen III patl:n kk:n alueelle sen korsuun.

1.8.
14,00 lähti nämä kolme joukkuetta, jotka olivat levänneet yön, hyökkäykseen Kalliokoskelle. Hyökkäykset kai kuitenkin epäonnistuivat ryssän laittaman miinakentän vuoksi. Keiholehden joukkue varmisti tämän päivän Karhukukkulaa. Tappioita tuli tälle päivälle 5 haavoittunutta, jolloin muun muassa haavoittui komppanian päällikkö luutn. P Vuorio, kuitenkin hyvin lievästi, mutta joutui hän kuitenkin matkustamaan sairaalaan.

Tilalle komennettiin luutn. Puukko 1. joukkueen johtaja. 1. joukkuetta jää johtamaan varajohtaja kers. Aalto. Kompp. päällikkö luutn. Vuorio haavoittui klo 15,00. Illalla pääsi komppania kokonaisuudessaan yöksi lepoon Simpeleen aseman korkeudelle.

2.8.
Komppania komennettiin I pataljoonan alueelle partioimaan, palaten illalla klo 21,00 aikaan takaisin Simpeleeseen. Alanissin 4. joukkue jäi pois komppaniasta.

3.8.
03,00 komppania suuntasi kulkunsa pyörineen Alhoon, saapuen sinne päivän valjetessa.

Pirunvuoren taistelu

4.8.
Tapahtui ensimmäinen hyökkäys kuuluisaa Pirunkukkulaa vastaan. Tämän päivän taistelut olivat hyvin raskaat ja tappiot suuret.

5.8.
Oli Pirunkukkulan valtaus ja joutui komppania tässä näyttämään hyvin huomattavaa osaa, ollen neljännen ja viidennen päivän tappiot yhteensä 3 kaatunutta, 8 haavoittunutta. Komppania tunsi masennusta, mutta miehet olivat rauhallisia ja päättäväisiä, tunsivat kostoa siitä, että heidän parhaita aseveikkojaan oli mennyt.

6.8.
Saavutettiin Karjalan Työlaitos. Matkalla oli partiointia ja partiokahakoita, komppanian kärsien tappioita yhden haavoittuneen.

7.8.
Maaston haravointia vihollisen perään-ajossa kolmentien risteyksen kautta. Ei tappioita.

8.8.
Matka Käräjämäelle varmistukseen. Tappioina aiheutui komppanialle 3 sairastunutta, jotka oli vilustunut kylmän ja sateiden takia.

Alhon valtaus

9.8.
Matka Alhoon ja yöpyminen Alhon maastossa.

10.8.
Partiointia Alhossa pistoraran suunnassa, jolloin ryssän partio pääsi yllättämään ja komppania joutui taisteluun ryssän partion kanssa seitsemännen komppanian kanssa. Partio saatiin tuhottua, josta saatiin vielä kaksi vankia. Tämän jälkeen saatiin vielä kosketus ryssään pistoraran tienoilla josta vanja pötki pakoon.

11.8.
Komppanialla edelleen partiointia Alhon maastossa, meikäläisten partion mennessä aina kauas vihollisen puolelle tuhoten ryssän puhelinyhteyksiä, täältä komppania suuntasi kulkunsa Marjamäkeen ja yöpyi Marjamäessä.

 Kohti Hiitolaa

12.8.
14,00 suunta Paksujalan tiehaaraan pitkin korpia.
18.00 saapui komppanian eri partiot Paksujalkaan, jolloin oli havaintoja, että vihollinen oli parasta aikaa perääntymässä, tällöin järjestettiin komppaniasta tuhoomisryhmiä teiden varsiin, jotka häiditsivät vihollisen perääntymistä. Omille ei mitään tappioita
16,00 hyökkäys Tiuralaan menevän tien suunnassa. Tien vasemmalla puolella hyökkäys onnistui, ryssä lähti pakoon perääntyen Tiuralaan, saatiin yhdeksän vankia. Yöllä varmistusta.

Hyökkäys Kunnalliskotiin

13.8.
16,00 jatkui eteneminen Tiurulan sahan kautta, jossa matkalla saatiin eräs puolalainen vanki. Matka eteenpäin kohti Tiurulaa, tavoitteena Kunnalliskodin takana oleva kukkula. Mutta kosketus viholliseen saatiin jo ennen Kunnalliskotia olevalla kukkulalla, eli Tj-mäellä, missä järjestettiin komppania hyökkäykseen.

17,00 alkoi hyökkäys Tj-mäen kautta, tavoite Kunnalliskoti. Ryssä hyökkäsi Tj-mäellä samanaikaisesti, josta se kuitenkin karkoitettiin sille suurin tappioin Kunnalliskodin ja Sahan toiselle puolelle olevalle mäelle. Jääkärikomppania jatkoi hyökkäystään päästen osaksi Kunnalliskodin seinustalle, mutta käsikranaatit ja kasapanokset loppuivat jo mäessä ennen Kunnalliskotia.

Kunnalliskodissa oli vihollisella useita konetuliaseita, antaen tulta ikkunoista ja kellarista.
19,00 kaatui luutn. Puukko ja Kunnalliskodin navetta ja sivurakennus saatiin haltuumme ja otettiin sieltä useita vankeja.

21,00 sai komppania käskyn jättää paikkansa ja vetäytyä mäelle varmistukseen, vaikka olikin jäänyt asemiinsa vetäytyen vasta klo 23,00. Tässä krähäkässä komppania menetti 13. pv:nä 1 kaatunutta ja 6 haavoittunutta.

14.8.
18,00 sai jääk.komppania käskyn uudistaa hyökkäyksen, saaren Kunnalliskodin lisärakennuksen haltuunsa. Pyysimme hartaasti, että tykistö antaisi suoralla suuntauksella T-mäeltä, mutta vasta klo 8,25 tuotiin pst-tykki, mutta ampui vasta vasta klo 11,20, ampuen ylimpään kerrokseen useita laukauksia ja tulos olikin toivottu, klo 13,40 tuli liekinheittäjiä, jotka samoin kuin komppaniankin miehet, saivat nyt jo toimia rakennuksen kimpussa liekinheittimin, kasapanoksin ja käsikranaatein. Klo 15,00 oli päärakennus meidän.

Varmistimme mäkeä. Illalla klo 18,00 tienoissa tuli 7. komppania (kompp. päällikkö luutn. Nykänen), määräten meidät varmistamaan vasenta sivustaa ja itse oikeata puolta mäkeä. Vihollisen tykistö ja krh.tuli oli tällöin erittäin kiivas, jatkuen vielä seuraavanakin päivänä, mutta ei tullut kuin kolme haavoittunutta.

15.8.
Jälleen vihollisen tykistö- ja krh-tuli oli erittäin kiivas. Tämä tykistötuli sai aikaan sen, että Nykäsen komppania lähti livohkaan, ettei jäänyt kuin muutama mies, mutta sai Nykänen kuitenkin niistä osan palaamaan asemiinsa. Jääkärikompp. pysyi paikoillaan koko ajan.
22,10 sai jääk.k. käskyn vaihtoon, mutta vaihto tuli vasta 2 tuntia myöhemmin eli 24,00 syystä, että vaihtavan komp.pääll. (Hälvän patl.) epäili vihollisen hyökkäävän, johtuen kai rankasta tykistötulesta.

16.8.
01,00 palasi komppanian rippeet Hiitolaan, Hiitolassa olevaan Haukkavaaraan. Huom! Komppanian vahvuus oli perustettaessa Simpeleessä 134 miestä, mutta Alanissin joukkueen jäädessä pois Simpeleessä 2.8.41 oli sen kirjavahvuus 104 miestä kun komppania läksi Änkilään. Ja tappiot oli tänään kuutenatoista päivään mennessä 45 miestä kaatuneina, haavoittuneina ja tärähtäneinä. Jälellä oli komppaniasta 61 miestä.

Hajoitettiin komppania. Kaikki joukkueet meni omiin yksikköihinsä joista oli silloin tullut kun komppania perustettiin. Mutta Rykmentin Iskujoukkue ja jääk.joukkueen miehet laitettiin yhteen, joista saatiin vahvuudeksi kolmekymmentäkolme miestä. Johtajaksi määrättiin vänr. Keiholehti.
Komppania muuttui joukkueeksi.

17.-18.8.
Oli joukkueella Haukkavaarassa lepoa.

19.8.
Läksi joukkue varmistukseen Kilpolaan, ollen siellä 22.8.41 asti, saaden tänä aikana 3 vankia ja 3 hevosta.

23.8.
03.00 lähetti joukkue 8 miehisen partion Kilpolan saareen. Partio palasi klo 10,00. Partio otti selvää vihollisista, jos niitä oli vielä saarella, oliko siellä vielä vihollisia. Partio kävi aina Kilpolan lastauspaikalla asti jota ryssä käytti lastauspaikkanaan tuhoten laiturin.
19,00 joukkue palasi Paksujalan kautta, Alakokkolan maastoon, yöpyen siinä.

24.8.
Joukkue sai lähtökäskyn suuntana Pyhäkylä. Matka kulki Käkisalmen kautta, joukkue kulki noin 15 km ensin jalkaisin, jolloin auto toi sille pyörät ja loppumatka oli pyöräilyä, saapuen Pyhäkylään.

25.8.
Joukkueella lepoa.

Marssi kohti Vuoksen rantaa Vuokselaan.

26.8.
Lähti joukkue varmistaen JR15 Kolonnaa matkalla Vuokselaan, yöpyen Räisälässä.

27.8.
Oli joukkue Vuokselan Pulkkilassa.

28.-29.8.
Joukkue Vuokselassa, ei erikoista.

Vuoksen ylitys autoilla.

30.8.
19,00 joukkue Pulkkilasta Uuteenkylään, saapuen sinne klo 22,00.

31.8.
02,00 lähti joukkue autolla ylittäen Vuoksen, matkan pää Mutamäki, saapuen Mutamäkeen 14,00. Tämän jälkeen joukkue suuntasi kulkunsa pyörineen Nurmijärven suuntaan, saaren kosketuksen ryssään sen kolonnaan Reikonmäellä, mutta ryssä poistui pois asemista lähtien livohkaan. Joukkue palasi yöksi rykmentin korkeudelle.

1.9.
6,00 joukkue suuntasi kulkunsa Vaalimon kautta Ryhmään, sieltä edelleen Haukkalaan, sieltä Kuninkaanselän kautta Riikolan tien suuntaan ja saatiin kosketus ryssään, jolloin oli pientä taistelua, minkä jälkeen ryssä perääntyi, varmistus kesti klo 21,00, tämän jälkeen joukkue yöpyi Vehmaisissa. Tappioita 1 kaatunut.

Saapuminen vanhalle rajalle.

2.9.
5,00 aamulla lähti joukkue Raurun kautta Riikolaan, Riikolasta Huhdinkylään, Huhdin itäpuolella saatiin taas kosketus viholliseen, noin puolen tunnin taistelun jälkeen vihollinen poistui asemista (vihollisia oli noin joukkueen verran). Vihollinen perääntyi tämän jälkeen Oravaan noin kaksi kilometriä rajasta, mutta joukkue jatkoi matkaa kiertäen Suursuon, saavuttaen rajan 2.9. klo 15,55.

Täältä joukkue palasi Koskitsankylään, siellä sai joukkue kosketuksen viholliseen, yrittäen meikäläisten selkäpuolelle, mutta vihollisen aikeet lyötiin takaisin ja vihollinen hiipi tuolle puolen rajan, tämän jälkeen otti alueen haltuunsa 9 komppania. Siirtyi joukkue rykmentin huoltopisteeseen pystyttäen telttansa sinne ja asettuen lepoon. Huhdinkylän itäpuolella olevan puron reunassa.

Rajan yli partiointia.

4.9.
19,00 lähti joukkue varmistukseen ylittäen rajan klo 21,10 ja varmistaen rajaa Saarijärven eteläpuolella.

5.9.
Läksi joukkue partioon tavoite Valkjärvi, partio otti yhteyden 57 rykmentin kanssa ja yöksi joutui joukkue varmistukseen rautatien suunnassa noin km Valkjärveltä pohjoiseen.

6,9,
Partiotoimintaa, tavoitteena Mätäjärvi, tällöin joukkueesta järjestettiin kaksi partiota klo 11,00 partiot saavutti Mätäjärven. Mätäjärvellä sai joukkue kosketuksen ryssään taistellen sen päivän partiokahakoita. Osa joukkueesta varmisti Orisuon suunnassa.
19,30 läksi 3 miehen partio ylittäen Viisjoen kulkien aina Pajarin mäkeen asti. Illalla asetettiin vartiot, joukkue sai yön levätä.

Jääkärijoukkue rajan takana, Iso-Korkiamaa, huomaa maantielle tehty nupukiveys.

7.9.
3,30 asetti joukkue partion suuntana Pajarinmäki, havaintoja partiolla oli vihollinen miehittänyt Viisjoen eteläpuolen.
01,00 ylitti koko joukkue Viisjoen, jakautuen kahteen joen toisella puolella saaden myös kohta kosketuksen ryssään noin 100m päässä joesta, mutta vihollinen ajettiin pois. Joukkue sai kolme vankia. Partiot eteni edelleen saaden aikaan sen, että I pataljoona voi ylittää Viisjoen.
12,00 sai joukkue kokoontumiskäskyn ja joukkue palasi rykmentin huoltoon pystyttäen sinne teltat asettuen levolle.

Joukkue palasi huoltoon ja lepoon.

8-13. 9. -41
Joukkue lepäsi todenteolla taistelun suorituksista nukkuen ja ruokaillen.

14.9.
Alkoi huumori kiertää joukkueessa, miehet alkoi keskustella partiokaskuja.

15.9.
Alkoi poikia jo laulattaakin, elämä alkoi teltassa virkistyä.

Asemasotavaihe alkaa, varustuksien ja korsujen sekä saunojen rakentaminen alkoi

16.9.
Joukkue kunnosti itselleen saunan vänr. Keiholehden johdolla eräästä vihollisen tuhoamasta rakennuksesta, illalla siinä kuitenkin jo kylvettiin ja löylyt oli hyvät.

17.9.
Alkoi pojissa tulla metsästysintoa, ja muutamia poikia lähti metsälle tuoden mukanaan teeren, josta muodostui teerikestit.

18.9.
Joukkue huolehti hyvinvoinnistaan ruokaillen ja saunottaen itseään.

20.9.
Viipurin valtauksen muistoksi pieni juhlatilaisuus. Luutn. Säntti piti lyhyen puheen ja nostettiin valtauksen malja. Valokuvausta.

21.9.
Aamulla metsästyspartio huonoin tuloksin. Laulua ja saunassa käyntiä.

22.9.
2,30 Läksi joukkue etumaastoon 3. komppanian alueelle kaivamaan ampumahautoja Viisjoen varteen, yöksi entiselle majapaikalle.

23.9.
Joukkue kaivamassa ampumahautoja Viisjoen rannassa.

Jääkärikomppania perustetaan uudelleen.

24.9.
Ilmoitettiin joukkue hälytysvalmiiksi lähtöä varten. Lähtö tapahtui klo 11,30 suuntana kolmannen pataljoonan alue, 9. kompp. majoituspaikka. Joukkue oli perillä klo 12,15. Täällä sain kuulla, että sinne tulee kaikkien pataljoonien jääk.joukkueet ja että taas tehdään jääkärikomppania. Tässä muodostetussa jääkärikomppaniassa oli joukkuejärjestys seuraava:
1. joukkueen muodosti rykmentin jääk.joukkue.
2. joukkueen I pataljoonan jääk.joukkue.
3. joukkueen II pataljoonan jääk.joukkue
4. joukkueen III pataljoonan jääk.joukkue.

Vahvuudet näissä joukkueissa olivat pienet, koska ne oli taistelujen jäljiltä täydentämättä.
Komppanian päälliköksi oli komennettu vänr. Keiholehti, vääpeliksi komennettiin ylikers. Leinola JR15:sta Div.esikunnasta. Kirjuriksi V O Saloranta. Perustamispaikka oli III pataljoonan 9. komppanian alue. Komppania jää tähän toistaiseksi lepäämään.

25.9.
Aamupäivällä omakohtaista huoltoa miehistöllä. Iltapäivällä kävi ikäväntorjuntapatteri viihdyttämässä poikain sydämiä, jossa esiintyi hanurinsoittaja, kaksi tanssijatarta, myös oli yksi neitonen, joka puhui pojille mukavia. Myöskin kiertueen johtaja piti esitelmiä.

26.9.
Komppania keskinäisissä puuhissa.

Puolustusasemiin Viisjoelle

27.9.
Komppania sai käskyn mennä puolustukseen Viisjoen varteen ja vapauttaa samalla yhdennentoista komppanian lepäämään. Lähtö tapahtui klo 11,30.

28.9.
Komppania puolustuksessa Viisjoen varressa, vartio aamulla näki kolme vanjaa, aloimme tehdä komentokorsua.

29.9.
Joukkueet alkoi tehdä itselleen korsuja, samalla kaivettiin jokaisen joukkueen ampumahautoja. Komppanian komentokorsua tehtiin kovalla touhulla.

30.9.
Päiväkäskyssä ilmeni seuraavaa: Vänr. Keiholehti ylennettiin luutnantiksi, ja huoltopäällikkö vänr. Rosenlev kävi vieraisilla jääk.komppaniassa.

1.10.
Komppania varmistamassa. Korsujen kaivua.

2.10.
Eversti Virkki ilmoitti, että jääk.komppania on erillinen yksikkö suoraan rykmentin alainen. Korsuja kaivettiin kovalla touhulla. Oikealla 57 rykmentin alueella vihollinen koitti hyökiä, koituen viholliselle kuitenkin suureksi tappioksi.

Uusi korsu valmistui

3.10.
04,30 tilanneilmoitus III patalj.
07,10 – 07,15 hyökkäyksen markkeeraus, (valehyökkäys), jonka tarkoitus oli saada tietoja vihollisen asemista. Komppanian komentokorsu valmistautui, siirtyminen sinne tapahtui klo 20,00, jolloin Kataja soitti marssinkorsuun muuton kunniaksi, juotiin kaakaota ja asetuttiin levolle.

4.10.
Aamulla herättiin uudesta korsusta iloisin mielin, alettiin viimeistelemään korsua. Luutn. Keiholehti ja hänen lähettinsä tekivät korsun oven eteen jäkälistä hakaristin.

5.10.
Tavallinen sunnuntairauha komppaniassa. Kataja soitteli joukkueen pojille.

6.10.
Aika hurisee entiseen tapaansa. Eversti Virkki, kapt. Rosendahl-Ulf ja luutn. Lastu kävi illalla vieraisilla meidän korsussa. Viedaille tarjottiin kaakaota ja Kataja soitteli muutamia säveliä.

7.10.
Joukkueilla korsujen kaivua, muuten rauhallista.

8.10.
Kaikki on ennallaan, muutamia ryssien pesäkkeitä ilmestyi näkyviin Viisjoen rannalle, mutta lohkollamme oleva pst.tykki ampui ne hajalle. Lotat, Sakari ja Hanelius kävi vieraisilla komentokorsussa poistuen klo 21,19 Prunilan autolla.

9.10.
Iltapäivällä käytiin lounaalla rykmentin huollossa. Luutn. Keiholehti tarkasti komppanian linjat.

10.10.
Pst.tykin johtaja vänr. Paunila kävi viedaisilla. Iltapäivällä tuli propakandaryhmä antamaan ryssille totuutta lentolehtisin ja kovaäänisen voimalla.

11.10.
Propakandamiehet edelleen toiminnassa. Ryssä antoi muutamia kranuja. Ja kapt. Härkönen kävi viedailulla erään tohtorin kanssa.

Paluu huoltoalueelle vaihtoon.

12.10.
Komppania sai käskyn vaihtoon ja kun toinen komppania tuli tilalle, siirtyi komppania rykmentin huollon korkeudelle, mihin pystytettiin teltat ja luutn. Keiholehti järjesti majoituksen. Kun kaikki oli valmiina juotiin kaakaota. Soittajamme Kataja soitti. Saatiin valovekotin.

13.10.
Komppanialla saunotus ja Keiholehti lähti lomalle lähettinsä kanssa.

14.10.
Komppanialla jälleen saunotus ja lepoa. Pojat kävi metsästämässä. Poliisimiehet vähän juhlivat, paistettiin räiskäleitä joita syötiin marmelaadin kanssa.

15.10.
Komppania työpalveluksessa etumaastossa.

16.10.
Komppania edelleen asemien kaivuissa.

17.10.
Suuri ihme, ei tänään Kaarimoon.

18.10.
Ei mitään erikoista.

19.10.
Komppania kävi saunassa. Lotat tarjosivat kanttiinissa kahvia, saatiin uusia varusteita.

20.10.
Omissa puuhissa.

21.10.
Kiväärin puhdistusta ja tarkastus.

Taas Viisjoen vartioon.

22.10.
Sai komppania määräyksen lähteä etulinjaan varmistukseen Viisjoen vartioon. Vaihto tapahtui Marjamon kanssa.

23.10.
Varmistuksessa oloa etulinjassa, ei erikoista.

24.10.
Vaihtoi komppania Sipilän komppanian kanssa. Jääk.k. siirtyi tukilinjassa. Stm Kataja, Kalevi haavoittui. Komppaniassa järjestettiin uudelleen järjestelyjä.

25.10.
Saapui komppanian päällikkö lomalta, synosteerausjuhlat ja sauna illalla laulukuoron esityksillä.

26.10.
Komppaniassa päivärahan maksu, komentoryhmän päättäjäiset.

27.10.
Lepoa ja saunassa käyntiä.

28.10.
Komppanian päällikkö hyvin sotasalla tuulella. Kanttiinin lotat kävi viedaisilla.

29.10.
Ei erikoista.

30.10.
Annettiin määräys, että joukkue miehiä II pataljoonan korsutöihin. Joukkueen lähtö samana iltana.

Joukkojen uudelleenjärjestelyjä

31.10.
Kaikki joukkueet meni omiin pataljooniin järjestelyä varten, ja kaikki 1911 ja sitä vanhemmat JR57:ään.
Komentoryhmä ja Tj. siirtyi rykmentin huollon korkeudelle omaan huoltoonsa odottamaan siksi kunnes joukkueet palaavat täydellisinä komppaniaan.

1.11.
Joukkueet omissa yksiköissä, Komentoryhmä ja tulenjohtue huollossa.

2.11.
Ei erikoista.

3.11.
Lääk.au ja Adolf meni korjaamaan saunankiuasta, että lotat pääsivät kylpemään, sanoivat saaneensa hyvät kahvit palkaksi.

4.11.
Maaliin ammuntaa, iltapäivällä paistettiin präiskäleitä.

Komppania taas yhdessä

5.11.
Saapui joukkueet pataljoonista, komppania kokoontui yhtenäisenä Huhdin aukean reunaan, majoittuen sen läheisyydessä oleviin korsuihin ja komppanian toimisto sai paikan Leppäsen taloon.

6.11.
Komppaniassa uudelleen järjestelyjä.

7.11.
Komppania etulinjassa töissä laittamassa varustuksia.

8.11.
Komppanian miehet varustustöissä. Herrat kävivät suunnittelemassa elokuvateatteria Leppäsen suuliin.

9.11.
Tuli komppanialle varustäydennystä.

10.11.
Päivärahan maksua, ei mitään erikoista. Joukkueille ruvettiin kaivaa uusia korsuja tänään.

11.11.
Etuvarustuksen tekoa yhdellä joukkueella, muut korsujen valmistuksessa.

12.11.
Tuli komppaniaan täydennystä 4 aliups. ja 21 miestä I patl.

13.11.
Korsujen valmistusta tukilinjan kaivua.

14.11.
Komppaniassa asetarkastus ja aseiden puhdistusta. Oppitunti käyttäytymisestä lomalla (joukk.johtajat).

15.11.
Korsujen valmistusta jatketaan joukkueissa.

16.11.
Työpalvelusta tukilinjassa ja joukkueissa korsujen kanssa.

17.11.
Komppania samoissa tehtävissä.

18.11.
Komppania samoissa tehtävissä.

19.11.
Kaikissa joukkueissa valmistui korsut, joukkueet pääsi kaikki asuun, pois teltoista.

20.11.
Komppaniassa harjoituksia maastossa suksilla, joukk.johtajat.

21.11.
Työpalvelusta tukilinjassa.

22.11.
Työpalvelusta tukilinjassa, keittiörakennuksen korjaus menee harkintaan.

23.11.
Sunnuntaipäivän lepoa, viihdytysmiehillä soittoa joukkueissa.

24.11.
Joukkue tukilinjassa, toinen, kolmas, hiihtopartioharjoituksella, joukk.joht.

25.11.
Tilin maksu tai päivärahojen maksu komppanioissa. Oppitunti komppanialle.

26.11.
Työpalvelusta tukilinjassa ja komppaniassa.

27.11.
Komppania samoissa tehtävissä.

28.11.
Komppania samoissa tehtävissä.

29.11.
Aamupäivällä muodollista koulutusta, iltapäivällä samoin. Illalla hanurin soittoa.

30.11.
Sunnuntaipäivän lepoa. Omat viihdytys miehet antoivat musiikkia joukkueelle.

1.12.
Harjoituksia maastossa, partiotoiminta ja suksilla taistelutoimintaa.

2.12.
Komppania samoissa tehtävissä.

3.12.
Komppanian joukkueet aamupäivällä maastossa, iltapäivällä kiväärin puhdistus.

4.12.
Työpalvelusta, korsupuiden hankintaa.

5.12.
Tukilinjassa töissä, yksi joukkue puunhankintaan.

6.12.
Itsenäisyysjuhla komppaniassa. Juhla tapahtui meidän teatterissa. Rykmentin viihdytysmiehet pitivät juhlan.

7.12.
Työpalvelusta ja valistustoimintaa, oppitunti.

8.12.
Työpalvelusta tukilinjassa, polttopuiden ajoa.

9.12.
Korsupuiden ajoa komentokorsua varten, sahalle vietiin tukkeja sahausta varten.

Pioneereilla on oma sahansakin, jossa valmistetaan sahatavaraa siltoihin, rakennuksiin ym.

10.12.
Edelleen samoissa tehtävissä, iltapäivällä komppanian kanssa käskynjaossa.

11.12.
Työpalvelusta tukilinjalla yhdellä joukkueella, toiset muodollisessa koulutuksessa.

12.12.
Komppania samoissa tehtävissä.

13.12.
Komppania samoissa tehtävissä.

14.12.
Sunnuntailepoa, valistustoiminnasta oppitunti, soittoharjoituksia.

15.12.
Työpalvelusta tukilinjassa, polttopuun hankintaa, korsupuiden ajoa.

16.12.
Ampumaharjoitus, kiväärien tarkistusta, puhdistusta ja rassausta.

17.12.
Komppania samoissa tehtävissä.

18.12.
Tukilinjan avausta lumesta yhdellä joukkueella, toiset muodollisessa.

19.12.
Oppitunti räjähdysoppi, muodollista, aseistus, sukset, hiihtoharjoitus matka viisitoista kilometriä, kiväärin puhdistus.

20.12.
Suursiivous ja sauna.

21.12.
Komppania sunnuntaipäivän tehtävissä, hartaustilaisuus.

23.12.
Komppaniassa ampumahiihtokilpailut, joissa esiintyi ensimmäisenä 1. joukkue, toisena oli 2. joukkue, paras mies oli Niemisen Aarno stm. 2. joukkueesta.
Komppaniassa eri joukkueissa kovaa joulun touhua, tuotiin joulukuusi ja kronikoita valmisteltiin.

24.12.
17,00 alkoi komppaniassa joulujuhla jokaisessa joukkueessa edikseen. Jokainen mies sai tuntemattoman paketin. Majuri Häkkinen ja kapt. Lanne kävi komppaniassa.

25.12.
Komppaniassa joulupäivän viettoa. Illalla saapui rykmentistä viihdytysmiehet, jotka antoi esityksiä.

26.12.
Komppaniassa edelleen joulun tuntua, meidän oman orkesterin soittoa, luutn. Keiholehti ajamassa tapania.

27.12.
Joukkueet jo työpalveluksessa, esim. komentokorsua alettiin valmistaa.

28.12.
Joukkue etulinjassa, muut korsun kaivuussa.

29.12.
Tukilinjan avausta komppanialla.

30.12.
Suursiivousta komppaniassa uudenvuoden aaton vastaanottotouhua, joukkueet työpalveluksessa.

31.12.1941
Joukkueet aamupäivän työpalveluksessa tukilinjassa. Iltapäivällä suursiivous.

Sotapäiväkirja jatkuu…

2.8.1942
Sunnuntai. Urheilua. Tänään klo 16,30 sota vaati komppaniastamme uhrinsa, 2. joukkue, joka on ollut linjassa, menetti stm. Sälström Karl:in. Kaatumisen aiheutti vanjan luoti, joka tunkeutui kaatuvaan.
Illalla iltahartauden yhteydessä, piti komppanian päällikkö lyhyen puheen kaatuneen asetoverin Karl Sälströmin muistolle. Komppania kuunteli hiljaa seuraavia sanoja, jotka iltahämärässä kantautui jokaisen kuuluville;
“Hyvät pojat, minulla on nyt ikävä velvollisuus teille ilmoittaa, että meidän yksi parhaimmista tovereistamme sai kohtalonsa vihollisen turmanluodista tänään klo 16,30 Viinasen lohkolla, nimittäin Karl Sälström III joukkueesta. En olisi voinut paremmin minä, kuin hänkään arvata näin käyvän, kun näin hänet vielä niin iloisena ja reippaana klo puoli 14 aikaan tässä pihamaalla kävelevän, mutta niin tempaa meidät kuolema juuri monestikin ajalla, jolloin sitä ihminen vähimmin ehkä odottaa. Siksi meidän olisikin aina oltava valmiit astumaan yli rajan, sen rajan, jonka luoja on meille määrännyt. Monasti kysymme, miksi juuri hän, joka oli meistä paras, mutta sen suuri luojamme yksin tietää. Sen kaipauksen ja tyhjän aukon, minkä jätti komppaniamme Karl Sälström, me syvällä kaipauksella varmaan tulemme muistamaan. Me emme saakkaan häntä unohtaa. Me jäljelle jääneet kuittaamme vielä kerran sen veren, minkä vapaus meiltä vaatii, mutta parhaiten me muistamme ja kunnioitamme vainajiamme siinä, että täytämme ja jatkamme uupumatta sitä työtä, mikä jäi ehkä kesken heiltä. Ajatelkaamme Karl Sälströmiä, hän oli nuori ja onnellinen, elämä edessä, turma kohtasi hänet elämän kauneimmalla hetkellä, jolloin luontokin on vielä kukkeimmillaan ja jolloin kesä on täysi ja kedot kukkia tulvillaan. Toivokaamme, että tämä ihana suvituuli veisi hänen sielunsa sinne, missä on aina rauha, aina kesä ja missä ei elämän taistelua ole. Harva meistä voi jättää tovereilleen niin kauniin muiston kuin hän jätti meille. Hän oli tosi toveri ja ystävä. Olisimme niin hartaasti toivoneet, että hänkin olisi saanut nähdä sen sanoisinko Suomen kesän aamun, jolloin on rauha, jolloin laineet lyövät vapaina rannan kiviin ja jolloin tuuli puiden latvassa Suomen vapaudesta, jonka tähden hänkin nuorena sankarina antoi hengensä vapautemme hinnaksi. Viettäkäämme minuutin hiljaisuuden hänen, sekä kaikkien kaatuneiden toverien muistoksi”.

Komppanian päällikkö luutn. Keiholehti.

Sotapäiväkirja jatkuu 31.12.1942 saakka, komppania edelleen samassa paikassa tehden varustuksien ja korsujen rakennustöitä, sekä harjoittaen partiointia vihollisen puolella. Varsinaista taistelutoimintaa komppanialla ei ole ollut syyskyyn 1941 jälkeen, jolloin se asettui puolustusasemiin vanhan rajan lähelle.

 

 

 

 

 

Kirjoittanut Aulis Kallio

Synt. 1939, kansakoulu, ammattikoulu ja tekninen koulu. Elämänura rakentajana 1960 - 2010. Eläkkeelle 2010, harrastuksina historian tutkiminen, rakentaminen ja kirjoittaminen viimeiset kymmenen vuotta. Tuotoksina mm. syntymäkyläni syntyhistoriaa käsittelevän kirjan julkaisu, omien, sekä esivanhempieni muistelmien kirjoitus ja julkaisu omakustanteena, sukututkimus.

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *