KTR/12:n I patteriston kolmannen patterin sotatie 1941
3. patteri perustettiin porilaisista reservin joukoista Vähärauman Juholan talossa. Jaetun YH -kutsun mukaisesti saapuivat miehet kokoontumispaikalle, jossa patterin kokoonpano suoritettiin. Patteriston komentaja kapt. Suominen ja patterin päällikkönä luut. Sarakorpi.
Perustamistoimet
3./KTR 12:n sotapäiväkirja 18.6.-18.12.41:
18.6.-41, Keskiviikko,
Luutn. Jorma Sarakorpi ja vänr. Niilo Ranne saapuivat Vähään-Raumaan Porin kaupungissa, missä he saamiensa määräysten mukaan ottivat puolustuslaitoksen haltuun maanvilj. O. Juholan talon patterin kokoonpanoa varten.
Annettujen käskyjen mukaisesti saapuivat päivän kuluessa sanotulle kokoontumispaikalle kaikki patteriin määrätyt herrat upseerit ja noin 30-40 % miehistöstä. Kaikki patteripäällikölle luutn. Sarakorvelle annetussa suorituskäskyssä määrätyt tehtävät saatiin tänä päivänä suoritetuiksi.
Torstai, 19.6. II Lkp-päivä.
Tälle päivälle suorituskäskyssä määrätyt tehtävät suoritettiin. Noin 80 % patterin miehistöstä oli päivän kuluttua saapunut paikalle.
Perjantai, 20.6. III lkp-päivä.
Patterin kokoonpanossa saavutettiin täysvahvuus ja saatiin koko lkp:n suorituskäsky täytäntöönpannuksi.
Lauantai, 21.6.
Koko päivän jatkettiin ahkerasti järjestelytöitä.
Sunnuntai, 22.6.
Viimeiset järjestelytyöt suoritettiin. Klo 16,00 pston komentaja, kapt. Suominen, tarkasti patteria, jolloin patteri havaittiin täysvahvuiseksi ja täydellisesti varustetuksi. Tarkastustilaisuudessa patteri oli ensimmäisen kerran marssikunnossa. Klo 20,45 pston kaikki patterit kokoontuivat Ek-patterin pihamaalle, jossa pston komentaja piti joukoille puheen, jonka jälkeen pidettiin yhteinen iltahartaus pston pastorin johdolla.
Lähtö sotatöihin.
Maanantai, 23.6.
Herätys klo 3,00. Patteri järjestäytyi marssikuntoon. Klo 4,45 lähtö Vähältä-Raumalta Porin uudelle tavara-asemalle, jossa patterin kuormauksen piti tapahtua. Kuormauskäskyn mukaan toimi 2. ja 3. patterin kuljetusjohtajana 3.ptrin päällikkö, luutn. Sarakorpi.
Vaunusto oli kuormauskäskyn mukaan annettava kuormattavaksi klo 7,00, mutta saatiin se vasta klo 10,30, jolloin lastausta siis vasta saatiin aloittaa. Vaunustoon olisi kuormauskäskyn mukaan oikeastaan kuulunut 45 vaunua, mutta kiitos taitavasti suoritetun kuormauksen, saatiin tämä vaunumäärä supistumaan ainoastaan 38 vaunuun.
Lastaus oli loppuun suoritettu klo 11,00, jolloin kuljetusjuna siirrettiin Porin pääaseman ratapihalle, mistä lähtö tapahtui klo 11,40. Aikataulun mukaan olisi junan pitänyt saapua Jyväskylään jo klo 21,15 tänä päivänä, mutta saapui vasta seuraavan päivän vastaisena yönä.
Tiistai, 24.6. Juhannuspäivä.
Tulo Jyväskylään klo 4:n aikoihin. Lähtö Jyväskylästä klo 8,00. Patteri oli koko päivän edelleen matkalla keskitysalueelle, vaikka kuormauskäskyn mukaan tulo perille olisi tapahtuva jo klo 8,59 tänä päivänä. Ylirasitettu rautatieverkosto ei sallinut nopeampaa junien lähettämistä. Klo 17,30 oli lähtö Pieksämäestä ja Savonlinnaan tultiin vasta seuraavan päivän vastaisena yönä.
Leiri Innasennurkan kylään
Keskiviikko, 25.6.
Lähtö Savonlinnasta klo 0.50. Tulo Särkisalmen asemalle klo 5,15. Klo 7,45 oli pitkän kuljetusjunan purkaus valmis. Heti tämän jälkeen ptri lähti marssille, ja saapui majoituspaikalleen, Juho Siirtosen talo n:o 6 Innasennurkan kylässä Parikkalan kunnassa klo 23,00.
Torstai, 26.6.
Lepoa ja järjestelytöitä. Luutn. Tammisen patterille ennen lähtöä hankkimaa radiokonetta on joka päivä ahkerasti käytetty, ja on patteri sillä voinut seurata maailman tapahtumia ja kuunnella päivän uutisia.
Perjantai, 27.6.
Patterin päiväpalvelusohjelma oli seuraava:
8,00-10.00 Tulenjohtue: Tj. harjoitus, joht. luutn. Tamminen ja vänr. Palonen
laskijat: laskuharj., vänr. Ranne
Tuliptri: tyk.harj. , vänr. Paalu ja Tuulos
Hevosmiehet: hevoshuoltoa, Rehumestari ja valjakko au.
13,00-16,00 Samoin kuin aamup.
Illalla klo 21,00 pidettiin 2. patterin kanssa yhteinen iltahartaus 2.ptrin leirialueella pston pastorin johdolla.
Patteri muuttaa leiriä
Lauantai, 28.6.
Patterin päiväpalvelusohjelma kuten edellinen. Klo 21,45 patteri oli annetun käskyn mukaan järjestäytynyt täyteen marssikuntoon. Lähtö Siirtosen talosta tapahtui klo 23,00 ja marssittiin Parikkalan – Simpeleen pitäjien rajalle valtamaantietä, jossa yövyttiin metsään pystytetyissä teltoissa.
Sunnuntai, 29.6.
Tulo edellämainittuun pitäjänrajakohtaan klo 2,00, ja majoittuminen metsään. Tarkoitus oli ensin ollut, että patteri heti asettuisi asemiin, mutta kun saatujen tietojen mukaan vihollinen oli peräytynyt, asemien kuntoonpaneminen toistaiseksi lykättiin ja mentiin kaikessa rauhassa maata telttoihin.
Klo 8,45 kuultiin Sotamarsalkka Mannerheimin päiväkäsky radiosta, jossa hän arvokkain ja rohkein sanoin kehoitti Suomen sotilaita uskollisesti seuraamaan häntä maamme vapaustaistelussa perivihollista vastaan.
Klo 11,30 alettiin tuliasemien kuntoonpaneminen ja välittömästi niiden valmistuttua ajettiin tykit asemiin. Perussuunta 24.00. -Klo 21,45 vihollinen ampui muutamaa laukausta osumatta kuitenkaan patterin asemiin tuli leirialueeseenkaan.
Maanantai 30.6.
Valmistelu- ja järjestelytöitä.
Tiistai, 1.7.
Klo 0,05 aloitti vihollinen harvan tykistötoiminnan Simpele “e”:stä 500 m länteen maantien suuntaisesti kulkevan aukean laitaan. Tämän jälkeen tuli siirtyi Simpele – Koitsanlahti tielle ilmeisenä tarkoituksena häiritä liikennettä. Noin klo 1,00 keskittyi tuli erikoisesti Simpeleen kirkkoon ja lähitaloihin, jolloin patteripäällikön ja hänen lähettinsä hevoset saivat surmansa.
Vihollinen ampui Simpeleen kirkolta katsottuna suunnassa 20-00 noin 5,5-6 km etäisyydeltä. Vihollinen ampui kaikesta päättäen sekä haubits- että kanuunapatterilla, käyttäen ainoastaan kranaatteja, pääasiassa herkkänä. Ammunta päättyi noin klo 1,30. Oma toiminta supistui havaintojen tekoon.
Klo 14,45 lähti tulenjohtue tulenjohtopaikkoja tiedustelemaan. Klo 17,05 vihollinen harvalla haubitstulella ampui tähystystorniamme pisteessä 125 kuitenkaan osumatta. Tuli päättyi 17,25, Patteri perääntyi klo 20,00 uusiin asemiin noin 500 m Simpele – Koitsanlahti maantien pohjoispuolella Tähtiniemelle päin.
Keskiviikko 2.7.
Klo 11,00 tulenjohtue asettui uuteen sijoituspaikkaan. Tulenjohtopaikkoja tiedusteltiin. Tulipatterissa järjestelytöitä jatkettiin.
Torstaina, 3.7.
Lepoa ja järjestelytöitä. Tuliasemien kunnostaminen. Kaasunaamarien tarkastaminen.
Perjantai, 4.7.
Klo 13,45 tulenjohtue siirtyi tulipatteriin. Muuten lepoa.
Lauantai 5.7.
Noin klo 1,00 vihollinen harvalla tykistötulella tulitti ptrin etu- ja sivumaastoa. Ampuminen kesti noin tunnin ajan.
Patteri aloitti ammunnan
Sunnuntai 6.7.
Klo 5,05 ensimmäinen ja toinen ptri avasi tulen. Klo 6,20 oma ptrimme ryhtyi tulitoimintaan, ampuen 16 laukausta.
Maanantai 7.7.
Päivällä ei mitään mainittavaa. Klo 21,00 pastori Tunturi toimitti iltahartauksen tulipatterin leirialueella.
Tiistaina 8.7.
Ei mitään mainittavaa.
Keskiviikko, 9.7.
Ei mitään mainittavaa.
Torstai 10.7.
Tarkistusammunta klo 12,35, jolloin ammuttiin 10 laukausta. Vihollinen vastasi harvalla tulella. 1 ja 2 ptri ampuivat samanaikaisesti. Klo 18,15 puhuttelu sotasaaliiksi joutuvien hyökkäysvaunujen käsittelystä ja sen jälkeen venäjänkielen oppitunti.
Perjantai 11.7.
Ei mitään mainittavaa.
Lauantai, 12.7.
Sitten kuin ilmatorjuntatykillä oli keskiyöllä ammuttu vihollisen tähystystornia ja kk-pesäkkeitä, avasi vihollinen tykistötulen klo 3,25 pstomme asemia vastaan. Keskitys jatkoi vilkkaana noin puolen tunnin ajan. Klo 14,00 tuliporras siirtyi hyökkäysasemiin ja H oli määrätty alkavaksi klo 18,00.
Hyökkäysvalmisteluammunta suoritettiin ajallaan. Tulenjohtueen piti ottaa yhteys kapt. Eonsuuhun ennen H-hetkeä, mutta tapasi hänet vasta klo 20,15 aivan toisesta paikasta. Vänr. Palonen lähti radion kera e.m. kapteenin tulenjohtajaksi.
Tkm. Mäentausta haavoittui noin klo 18,15. Klo 3,25 alkaneessa keskityksessä haavoittui yksi hevonen, jonka eläinlääkäri määräsi lopetettavaksi. Nahka nyljettiin ja loput haudattiin. Vänr. Palosen seuraama osasto hyökkäsi vihollisen Koitsanlahdesta etelään menevän tien varrella noin km valtakunnan rajalta olevia, vahvasti varustettuja asemia vastaan.
Kun yhteyttä tuliportaaseen kuitenkaan ei saatu, hyökkäys jäi ilman tykistötukea eikä johtanut mihinkään tulokseen. Hyökkäävän jalkaväkiosaston kuri oli erittäin huono ja miehiä lähti omin luvin kesken taistelua pois.
Sunnuntai 13.7.
Klo 6,00 alettiin puhelinjohdon vetäminen tulenjohtopaikkaan, joka oli Koitsanlahden tien varrella edellä mainitussa paikassa. Luutn. Sarakorpi ja Tamminen sekä vänr. Palonen olivat paikalla lähetteineen, puhelin- ja radiomiehineen. Kapt. Eonsuun johtama jalkaväkiosasto oli yhä vaan pienentynyt ja käsitti vaan vajaan joukkueen.
Klo 15,00 aikaan havaittiin vihollisen saartoliikettä, ja kun suoranainen pakokauhu syntyi jäljellä olevien jalkaväkimiesten keskuudessa, luutn. Sarakorpi pyysi tykistökeskityksen t.m.p. Valitettavasti ensimmäiset laukaukset olivat liian lyhkäset ja osuivat omien miestemme joukkoon, jolloin yksi jalkaväen stm. menetti henkensä vahinkoa kuitenkaan aiheuttamatta.
Kun matka saatiin korjatuksi, karkoitettiin vihollinen jatkuvalla tykistötulella. Perääntyessä vihollinen oli unohtanut karttalaukun, jossa oli kartta ja venäjänkielinen kirjelmä. Nämä asiakirjat korpr. Nykopp vei divisioonan Esikuntaan ilmoittaen samalla e.m. jalkaväkikomppanian huonosta toiminnasta.
Juuri mainitussa kahakassa, jossa vihollinen muuten käytti räjähtäviä kiväärinluoteja haavoittui alik. Mahoman jalkaan. Kun lisää jalkaväkeä ei tullut paikalle, tulenjohtue vetäytyi klo 21,00 väliaikaiseen majoituspaikkaansa “punaisen talon” kohdalla, jolloin jalkaväki oli perääntynyt tykistön edellä.
Maanantai 14.7.
Klo 12,00 aikaan vihollinen keskitti vilkkaan tykistötulen juuri mainittuun tulenjohtueen majoituspaikkaan. Keskitys kesti noin tunnin ajan. Muuten k.o. paikkaa tulitettiin jatkuvasti vaihtelevin väliajoin koko päivän. Päivällä noin klo 14,00 lähti luutn. Sarakorpi opastamaan kapt. Rasinmäki läheiseen maaston paikalle vastatulleen jalkaväkikomppanian sijoittamista varten.
Matkalla ilmoitti rajalle asetettu vartiomies nähneensä noin 100 vihollista ylittävän valtakunnan rajan pohjoiseen mennen. Tieto osoittautui kuitenkin vääräksi. Tykistötoiminta aiheutti metsäpaloja monin paikoin. Iltaan mennessä se kuitenkin suurimmaksi osaksi sammuivat tai saatiin sammutetuiksi.
Tiistai, 15.7.
Tj:n majoituspaikassa oli koko yön vihollisen tykistötulen alaisena. Aikana 0,00-18,30 tulipatteri ampui 60 ja 19,00-24,00 56 laukausta. Illalla kapt. Penttilän pataljoona asettui asemiin tulenjohtuetta ympäröivässä maastossa.
Keskiviikko, 16.7.
Patterinpäällikkö otti yhteyden kapt. Penttilään siirtyen viimemainitun komentopaikalle. Noin klo 18,00 ptrinpäällikkö kävi pataljoonan komentajan puhuttelussa, jolloin annettiin väliaikainen tulenavauskielto. Päivällä ei ollut tulitoimintaa patterissa.
Torstai, 17.7.
Ei mitään mainittavaa. Ei tulitoimintaa ptrissa.
Perjantai, 18.7.
Ei mitään merkittävää. Klo 21,30 pastori Tunturi toimitti iltahartauksen tulipatterissa. Yöllä vihollisen tulikeskitys tulenjohtajien majoituspaikkaan.
Lauantai, 19.7.
Klo 20,00 2:sen tulenjohtue vänr. Palosen johdolla siirtyi 2.kompp./I/JR15:n (kapt. Kaukamaa) kaistalle vasemmalla siivellä. Klo 20,45 tulipatteri ampui 4 ryhmää. Muuten ei mitään mainittavaa.
Sunnuntai, 20.7.
Klo 15,00 jumalanpalvelus, jonka toimitti pastori Tunturi. Jumalanpalveluksen yhteydessä 1 ups. + 20 m. kävivät Herran Ehtoolliseen. Klo 16,00 kaksi lottaa saapui tuliptriin jakaen kahvia leipineen, mehua ym. Klo 4,15 tulipatteri ampui 2 ryhmää.
Maanantai, 21.7.
Ei mitään mainittavaa.
Tiistai 22.7.
Ei mitään mainittavaa.
Keskiviikko, 23.7.
Tulipatteri ampui 4 ryhmää klo 10,40. Muuten ei mitään mainittavaa.
Torstai, 24.7.
Ei mitään mainittavaa.
Perjantai, 25.7.
Tuliptri ampui 9 ryhmää klo 20,30 aikoihin kukkulan 106 takana olevaa vihollisen patruunavarastoa, joka syttyi tuleen ja paloi noin 2,5 tuntia.
Lauantai 26.7.
Ei mitään merkittävää.
Sunnuntai 27.7.
Tulipatterissa ryhdyttiin 3 korsun tekoon. Klo 13,30 patteripäällikön puhuttelu, jolloin esitettiin pston komentajan päiväkäsky päivämäärällä 26.7.1941, jolla alikers. Niilo Nurmensalmi korotettiin kersantiksi, korpr. Eino Uusivirta alikersantiksi ja tkm. Paavo Paavola korpraaliksi. Klo 14,00 pidettiin tuliptrissa kenttäjumalanpalvelus. Klo 19,30 ammuttiin 4 ryhmää maaliin “punainen riihi”.
Maanantai, 28.7.
Klo 19,00 aikaan tuliptri ampui tarkistusammuntaa 6 laukausta.
Tiistai, 29.7.
Yöllä tykit siirrettiin tuliptrin alueella uusiin asemiin perussuuntana 9-00. Aamupäivällä korsut valmistuivat. Jalkaväkiosastoon Teräskallio siirrettiin kers. Jauho, alik. Salminen, korpr. Salmi ja tkm. Stenfors. Lavantautirokotus tulipatterissa.
Keskiviikko, 30.7.
Klo 8,15 ammuttiin 7 ryhmää. Aamupäivällä ja illalla klo 20,00 jälkeen tiedusteltiin uusia tuliasemia Simpele – Elisenvaaran rautatien eteläpuolella. Töpinän ja tulenjohtueen miehet rokotettiin lavantautia vastaan. Ammunnalla aamupäivällä torjuttiin noin joukkueen vahvuisen vihollisosaston eteneminen Koitsanlahden suunnassa.
Hyökkäys alkaa
Torstai, 31.7.
Klo 9,00 siirrettiin tykit takaisin vanhoihin asemiin ampumasuuntana 24-00. Klo 12,30 alkoi H, ja sitä ennen klo 12,12 alkoi tykistövalmistelu. Ptri ampui 70 ryhmää. Ptri joutui vihollisen tykistötulikeskityksen alaiseksi, jolloin 8 hevosta sai surmansa ja 8 haavoittui. 4:nen tykin oikea pyörä vahingoittui sirpalevaikutuksesta.
Kolmessa paikassa ptrin läheisyydessä syttyi metsäpaloja, jotka kuitenkin saatiin rajoitetuksi ja sammutetuiksi. Päivän kuluessa ammuttiin vielä 125 laukausta. Tulenjohtueessa haavoittuivat kers. Vehoranta, korpr. Saarinen ja tkm. Lanne, Rosnell ja Smedroos, sekä alik. Kivimäki.
Hyökkäykseen osallistui t.j. siten, että sen 1. jaos luutn. Tammisen johtamana seurasi 1. ja 3. jalkaväkikomppaniaa ja 2. jaos vänr. Palosen johtamana seurasi 2. komppaniaa. Hyökkäys jatkui koko päivän.
Perjantai, 1.8.
Koko psto tuki tulellaan jalkaväen toimintaa. Ptrimme ampui perussuuntana 24-00 päivän kuluessa yhteensä 439 laukausta. Klo 18,00 siirryttiin vaihtoasemiin perussuuntana 10-00. Tkm. Orava ja Linden siirrettiin tuliptrista tulenjohtueeseen haavoittuneiden tilalle. Tulitoiminnasta välittämättä pston kanttiinin kaksi reipasta lottaa kävi tulipatterissa kahvia jakamassa.
Lauantai, 2.8.
Ei muuta mainittavaa kuin , että tuliptri noin 21 aikaan suoritti tarkistusammuntaa suuntaan 10-00, ampuen 21 laukausta. Tulenjohtue seurasi edelleen I Pataljoonaa.
Sunnuntai, 3.8.
Klo 4 lähetettiin 31.7. vahingoittunut 4:s tykki autolla Savonlinnaan korjattavaksi. Kenttäjumalanpalvelus päivällä pastori Tunturin johdolla. Kanttiini. Muuten ei mitään merkittävää.
Maanantai, 4.8.
Klo 0,30 4:s tykki tuotiin Savonlinnasta korjattuna. Aamupäivällä luutn. Tammisen johtama t.j:n 1.jaos siirtyi Koitsanlahteen patl. Kankkosen käytettäväksi. T.Jn 2 jaos (vänr. Palonen) jäi edelleen pisteeseen 125. Patteripäällikkö luutn. Sarakorpi siirtyi I/JR15:sta patl. Kankkoseen Koitsanlahdessa.
Yli rajan Huiskunniemeen
Tiistai, 5.8.
Patteri lähti asemastaan Simpeleessä klo 16,00. Pitäjänrajalla maantiellä Simpele – Koitsanlahti odotettiin 4 tuntia ja marssi alkoi siis klo 20,00. Marssittiin Simpeleen ja Änkilän kautta, ylitettiin Moskovan rauhan rajalinja klo 23,15. Tästä jatkettiin Pajarin kylän kautta metsätietä pitkin Salokylään, johon tultiin noin klo 3 aikaan seuraavana päivänä.
Tie Pajarista Salokylään oli erittäin raskas, mutta ptri suoritti tämän taipaleen sisukkaasti. Erään pahan pehmeäpohjaisen mäen, jossa 2 ptri oli ollut pakoitettu vetämään tykkejään 10 hevosella, selvitti patterimme tavallisilla valjakoilla, eikä mäen sivuuttaminen koko patterillamme kestänyt kuin puoli tuntia, kun 2 ptri taas samassa mäessä kulutti 1,5 tuntia.
Keskiviikko, 6,8.
Salokylästä marssia jatkettiin Huiskunniemelle, ja ptri ajoi asemiin Huiskunniemen – Uudenkylän välisessä maastossa klo 11,00 aikaan, suoritettuaan yhteensä noin 30 km marssin Simpeleestä. Iltapäivällä ja seuraavan päivän vastaisena yönä oli tulitoiminta, jolloin ptri ampui 55 laukausta.
Tulenjohtue majuri Pakkalan johtaman pataljoonan alle, ja lähti maastoon mainitun pataljoonan toiminta-alueelle. Edetessään t.j. joutui vihollisen vahvasti linnoitettujen asemien väliin ja kiivaan koneasetulituksen alaiseksi. Tulelle alttiina, avonaisella pellolla olivat patteripäällikkö luutn. Tamminen, alik. Kataja, ja tkm. Laine Y, Orava ja Vesa, mutta pääsivät he ryömien pois tulialueelta.
T.j:n muutkin miehet joutuivat tulen alle, mutta onnistuivat suureksi osaksi onnellisesti vetäytyä vaaravyöhykkeestä. Klo 15,00 aikaan voitiin todeta, että t.j:sta kaikki paitsi alik. Viljasta ja Haanpäätä sekä tkm. Mäentaustaa oli päässeet pois. Myöhemmin pääsivät edellä mainitut Haanpää ja Mäentausta onnellisesti vetäytymään saarroksesta, mutta alik. Viljanen kaatui yrittäessään päästä paikasta pois.
T.j:n radiolähetin jäi paikalle, mutta palattiin sinne ja tkm. Hulpio vihollisen kiivaasta tulesta huolimatta rohkeasti syöksyi eteen ja onnistui kuin onnistuikin tuoda lähettimen takaisin.
Torstai 7.8.
H alkoi klo 11,00 tykistövalmistelun jälkeen. Päivän kuluessa tulipatteri ampui 656 laukausta eri maaleihin. T.j. sai klo 13,00 yhteyden maj. Pakkalaan, jolloin t.j. seurasi tätä osastoa sen hyökkäyksessä. Hyökkäys kuitenkin tyrehtyi ja pataljoona Pakkala palasi lähtöasemiinsa. Patteripäällikön jääden 2 t.j:n kanssa patl. Pakkalaan luutn. Tamminen t.j:n 1. kanssa asetettiin kompp. Piskolan käytettäväksi. Päivän taisteluissa haavoittuivat tkm. Nikander ja Orava sekä kers. Laippala, kaikki lievästi.
Perjantai, 8.8.
Klo 2-3 välillä ptrimme yhdessä 2 ptrin kanssa tulellaan torjui vihollisen vastahyökkäyksen ja sai siitä kiitosmaininnan. Klo 13,00 H alkoi vasemmalla sivustalla, jota tuettiin tykistötulella. Klo 16,30 ptri tulellaan vaimensi vihollisen kranaatinheittimen.
Päivän kuluessa ptri ampui 1041 laukausta, näin lähetettiin siis vanjalle “putkipostia”, 5,6 tonnia lyijyä. -T.j:n 2 jaos luutn. Tammisen johdolla seurasi kompp. Pirkolaa, joka ryhtyi hyökkäämään ja valtasi Karvosen maaston. Komppanialle oli annettu käsky edetä metsän läpi Raivattalan kylään ja katkaista maantien kansakoulun kohdalla.
Klo 1 aikaan yöllä saavuttiin noin 400 m:n pituiset vihollisen linnoitetut asemat, ja lyhyt ankara taistelu syntyi. Vaikkakin saatiin tykistöltä tulitukea, komppania oli kuitenkin liian heikko, minkä vuoksi se vetäytyi lähtöasemiinsa jättäen Kirvosen maastoon vain heikon varmistuksen. Aamuyöllä vihollinen valtasi Kirvosen maaston takaisin.
Lauantai, 9.8.
Tulipatterissa tavallinen tulitoiminta. T.j:n 2 jaos ryhtyi komp. Pirkolan kanssa klo 10,30 uudelleen hyökkäykseen Kirvosen maastoon tykistövalmistelun jälkeen, jolloin voitiin todeta, että vihollinen oli luopunut asemistaan tykistötulen johdosta. Illalla sai t.j. käskyn ptrin kanssa siirtyä toiselle taistelulohkolle seuraavana päivänä.
Sunnuntai, 10.8.
Ptri oli lähtövalmiina maantiellä klo 5,00. (T.j. oli majoituspaikaltaan lähtenyt jo klo 3,15). Lähdettiin marssimaan Elisenvaaraan Lamminsalon kautta ja tultiin määräpaikkaan klo 19,00. Elisenvaaran yhdyskunnan vihollinen oli polttanut niin, että harva talo oli enää pystyssä. Marssimatkaa oli n. 35 km.
Kurkijoella
Maanantai, 11.8.
Klo 5,00 ptri lähti Elisenvaarasta uusiin asemiin noin pari kolme km pohjoiseen Kurkijoen kirkonkylästä. Marssimatka noin 15 km. Ei tulitoimintaa. Tulenjohtue seurasi erill. rajajääk.patl. majuri Paloa Mustolan kylän maastoon.
Tiistai, 12.8.
Tulipatteri siirtyi klo 12 aikaan taas uusiin asemiin Kurkijoen kirkonkylän eteläpuolella olevaan maastoon. Iltapäivällä ja yöllä tulitoimintaa. T.j. toimi III JR57, maj. Kilpeläinen, tukipatterina ennen mainitussa Mustolan maastossa.
Keskiviikko 13.8.
Vilkas toiminta sekä t.j:ssa että tulipatterissa, jossa ammuttiin 953 laukausta.
14 – 18.8.
Toimintaa jatkettiin vilkkaana, mutta motissa oleva vihollinen ei toistaiseksi antautunut vaan piti sitkeästi puolensa.
Tiistai 19.8.
Tulipatteri ja Töpinät siirtyivät klo 16,15 uusiin asemiin Hiitolan Ala- ja Ylä-Kokkolan väliseen maastoon. Marssi noin 15 km. Tulo päämäärälle klo 21 aikaan, jolloin tykit heti ajettiin asemiin. T.j. jäi entiseen paikkaansa.
Keskiviikko, 20.8.
Ei mitään erikoista. 201 laukausta tuliptrissa. Vänr. Tuomola tuli ptriin.
Torstai, 21.8.
Tarkistusammunta. Illalla klo 23,00 ptri osallistui kiivaaseen vihollisen asemien tulittamiseen ja seuraavana päivänä todettiin, että vihollinen oli jättänyt asemansa ja siirtynyt Kilpolan saareen.
Perjantai, 22.8.
Klo 16,00 ptri lähti marssimaan Kaukolaan Kaarlahden kautta. (Edellisenä päivänä Käkisalmi oli vallattu). Marssi, joka kesti klo 20,00, oli noin 25 km. Samana päivänä lähti ptrin päällikkö luutn. Sarakorpi ja 7 miestä, kaikki t.j:sta, viikon lomalle. Patteripäällikkönä toimii luutn. Sarakorven lomalla ollessa luutn. Tamminen. Täydennysupseerina oli ptriin komennettu vänr. Tuomala.
Vahvistetun lomautusjärjestelmän mukaan 1 upseeri ja 7 miestä saisi joka 9. päivä ptrista lähteä lomalle. Tämän mukaan viimeinen mies pääsisi lomalle 190 päivän kuluttua tästä päivästä lukien! Voidaan otaksua, että se mies silloin todella on loman ja levon tarpeessa.
Lauantai, 23.8.
Lähtö marssille klo 5,00. Marssittua noin 60 km m.m. Räisälän kautta, ptri saapui noin 22,00 aikaan majoituspaikalleen Pyhäjärvellä.
24.8.
Lepoa. Klo 20,00 pston yhteinen kenttäjumalanpalvelus.
25.8.
Marssi Pyhäjärveltä Yläjärvelle. Matka noin 25 km.
26.8.
Marssi Yläjärveltä Kiviniemen maastoon. Lähtö klo 3,45. Tulo 17,00.
27.8.
Lepoa. Kunniamerkkejä, kts. 13.9.
28.8.
Herätys klo 2,30. Lähtö klo 3,15 Keski-Vuoksen Naisniemen maastoon, matka noin 15 km. Tulo klo 11,30. Ajettiin heti asemiin, jotka kuitenkin havaittiin väärin valituiksi, jonka johdosta siirrettiin uusiin noin 1 km. Tuliptri majoittui korsuun. Tavallinen tulitoiminta.
29. ja 30.8.
Tulitoiminta.
Vuoksi ylitettiin
31.8.
T.j. lähti liikkeelle klo 4,00 ja ylitti Vuoksen Oravanniemellä. Tuliporras ja töpinä seurasi lähtien klo 9,00. Ptri vietiin yli Vuoksen moottorilautalla. Ylittäminen sujui ilman, että vihollinen sitä millään tavalla häiritsi. Majoitus illalla Riihikorven-Majaniitun maastossa. Päivän marssi noin 20 km. Vihollinen peräytyi niin nopeasti, ettei sen kanssa saatu kosketusta.
1.9.
Vihollisen takaa-ajoa jatkettiin. Klo 8,00 ptri ajoi asemiin Väärämäenkankaan maastossa. Irtaantuminen kuitenkin tapahtui käskystä jo 8,30. Marssi jatkui. Päivällä ptri taas ajoi asemiin Raudun Läsmäjärven ja Rautajärven välisessä maastossa, josta kuitenkin koko ptri siirrettiin majoituspaikalle parinsadan metrin päästä Mäkrän rautatiealikäytävästä. Päivän marssi noin 25 km.
2.9.
Herätys klo 7,00. Lähtö klo 9,00 aikaan Leinilänkylän järven pohjoisen maaston kautta Rautuun, mistä matka jatkettiin Poikun, Riikolan ja Palkeelan kautta Huhdin maastoon. Matka noin 25 km. Vihollinen oli melkein kautta koko Kannaksen rintaman vetäytynyt vanhan valtakunnanrajan taakse.
Tämän johdosta patterissamme vallitsi suuren tyydytyksen tunne, ja joka mies oli kaitselmukselle kiitollinen siitä, että hän omakohtaisella panoksellaan oli saanut olla mukana Isänmaan kamaran takaisin valtaamisessa periviholliselta ja sen vapauttamisessa sortajan ikeestä. Illalla ptrinpäällikkö oli kutsunut pston komentajan ja pston upseerin vaatimattomaan illanviettoon patteriupseerimme komentotelttaan.
3.9.
Tulenjohtue lähti tukemaan I/JR15 rajamaastoon. Hyökkäys pysähtyi vihollisen varustettuihin asemiin. Tulipatterissa tavanomainen tulitoiminta.
4.9.
Jalkaväen rajantakainen hyökkäys jatkui 6,00, jolloin muutamia pesäkkeitä vallattiin. Tulipatteri tuki hyökkäystä. Jalkaväen taisteluhengen ollessa miltei lamassa tkm. Laine,Y ja alikers. Koskela kävivät 4 muun miehen kanssa rohkeasti vihollisen ampuvan pesäkkeen kimppuun vallaten sen.
5.9.
Hyökkäystä jatkettiin Kellojärven maastossa ja saavutettiin Hellojärven – Valkjärven kannas. Säännöllinen tulitoiminta tulipatterissa.
Partiossa
6.9.
Klo 4,00 vänr. Paala vei autolla ptrista määrätyn osaston (kers. Vuori, alik. Koskela ja Ropponen, tkm. Laine,Y., Lindqvist, Heikkilä, Vainionpää, Johansson, Perho ja Tuominen) Niittyjärvenkylän maastoon, jossa divisioonan tykistöyksiköistä muodostettiin komppania luutn. Hirvan johdolla. Komppanian aseistus täydennettiin 16 pk:lla, 3 kk:llä ja 1 krh:lla jalkaväestä.
Komppania marssi Saarijärven länsipuolitse rajan toiselle puolelle ylittäen Raasuli – Pietarin rautatien vihollisen selustaan ja eteni sieltä länteen tavoitteenaan tie Raasuli – Lempaala Isokorkiamaankylän eteläpuolella ja tehtävänään ottaa tie haltuunsa ja varmistaa se.
Noin 13,00-14,00 aikaan saavutettiin tien varrella vahvasti kenttälinnoitetuissa asemissa oleva vihollisen esikunta, joka myöhemmin todettiin divisioonan esikunnaksi. Rohkealla hyökkäyksellä saatiin vihollisen tuliaseylivoimasta huolimatta osa vihollisista heti pakenemaan ja loput tuhottiin lyhyessä noin puoli tuntia kestäneessä taistelussa.
Kaatuneitten vihollisten joukossa oli 6 upseeria, joista 1 eversti, ilmeisesti divisioonan komentaja. Taistelussa haavoittui 1 komppanian miehistä lievästi. Saaliiksi saatiin paljon karttoja, 1 kk, 3 autom.kivääriä ja 6 kp. Varmistuksen jälkeen lähti komppania partioimaan Lempaala-järven länsimaastoon.
Seuraavana aamuna (7.9.) komppania haravoi maaston Lempaalanjärven pohjoispuolella Viisjokeen, sekä teki myöhemmin hyökkäyksen yhdessä JR 15 yhden komppanian kanssa Simolan harjannetta vastaan. Hyökkäys kuitenkin pysähtyi pimeän tullessa ja komppania vedettiin taakse hajoitettavaksi yksikköihinsä. Hyökkäyksessä haavoittuivat 1 vänrikki ja 1 kersantti. Klo 9,00 tulipatteri siirtyi uusiin asemiin Haukkasuon maastoon. Tavallinen tulitoiminta.
7.9.
Patteripäällikkö luutn. Sarakorpi siirtyi patteriston upseeriksi toimien hänen patterista poissa ollessaan v.t. patteripäällikkönä luutn. Tamminen
8.9.
Vänr. Tuomola haavoittui noin klo 11,00. Tähän saakka oli tulipatteri ampunut yhteensä 10275 kpl.
9.9.
Tulenjohtue luovutti tehtävänsä kapt. Winsterin johtamalle t.j:lle. Tulenjohtueemme ei kuitenkaan päässyt vetäytymään lepopaikkaansa heti, sillä vihollispartio oli päässyt tunkeutumaan yli Viisjoen sillan Pakkalan maastoon, mistä se kuitenkin karkoitettiin klo 13,00 aikoihin. T.j:n 1 hevonen haavoittui.
10.9.
Tulipatteri siirtyi aamupäivällä taas uusiin asemiin Omesuon maastoon parinsadan metrin päässä vanhalta valtakunnanrajalta. Hiljainen tulitoiminta. T.j. jäi lepäämään parisen km taaksepäin.
11.9.
Divisioonan tykistöyksiköstä muodostettavaan iskujoukkoon määrättiin alik. Käyrä ja Jyrkinen, korpr. Ranta, Niemi, Tuomi ja Westerlund sekä tkm. Grönroos ja Peltomäki (viimeinen vapaaehtoinen ilmoittautumisensa perusteella). Näin kootusta miehistöstä muodostettiin 2 komppaniaa, toinen luutn. Hirvan ja toinen kapt. Härkösen johdolla.
Komppaniat suorittivat seuraavana päivänä annetun tehtävän, vallaten Viisjoen eteläpuolella olevan Simolan kukkulan ankaran taistelun jälkeen. Hyökkäystä valmisteltiin tykistötulella, johon osallistui 8 patteristoa. Iskujoukkueen menetykset olivat 7 kaatunutta ja 30 haavoittunutta.
Sarakorpi palasi päälliköksi
12.9.
Tulipatteri valmisteli tulellaan edellämainittua hyökkäystä Simolan kukkulaa vastaan. Tulenjohtue siirsi majoituspaikkansa tulipatterin välittömään läheisyyteen. Patterin päällikkö luutn. Sarakorpi otti jälleen ptrin komennukseensa. Luutn. Tamminen siirtyi 2. ptrin v.t. patterinpäälliköksi. Määräyksen mukaisesti alettiin tulipatterissa korsujen kaivamista. Illalla iltahartaus ja patterinpäällikön puhuttelu patterille.
13.9.
Patterille esiteltiin pston komentajan päiväkäsky 12.9.41, jolla seuraavat tehtävänsä ansiokkaasti hoitaneet patterin aliupseerit ja korpraalit ylennettiin seuraavasti:
Ylikersantiksi kers. Rauhalammi,P,
kersanteiksi alikers. Laelma,P ja Jyrkinen,V.
Alikersanteiksi korpraalit Aaltonen,U., Jukola,P., Mäkinen,M. ja Nykopp,M.
Samalla päiväkäskyllä nimettiin seuraavat tehtävissään ansioituneet tykkimiehet korpraaleiksi: Heikkilä,S., Ilola,A., Juusela,E., Sola,K., Taimi,T., Tuominen,T.,(joka viimemainittu tätä ennen siirretty Porin SK.piirin käytettäväksi), Törmä,U. ja Silavuori,O.
Päiväkäskyllä 27.8.1941 pston komentaja oli tiedoittanut patterille seuraavista myönnetyistä kunniamerkeistä:
I l. vapaudenmitalli, korpraali Hulpiolle,Kauko, taistelussa osoitetusta esimerkiksi kelpaavasta urhoollisuudesta ja neuvokkuudesta.
II l. vapaudenmitalli tehtäviensä tinkimättömästä täyttämisestä seuraaville: kers. Vehoranta,V., alik. Jyrkinen,V., Kataja,A., Kivimäki,F. ja Wahoman,G.A. sekä korpr. Saarinen,E. ja Mäkinen,M. ynnä tkm. Laine,R., Laune,A., Mäentausta,A., Mäkinen,M.,Nikander,K., Orava,Hj., Rosnell,T., Smedroos,A. ja Vesa,V.
14.9. Ei mitään erikoista. Vänr. Ranne lähti lomalle.
15.9. Klo 2,00 tulipatteri suoritti häiritsemisammunnan, joka kesti noin tunnin ajan. Saadun käskyn mukaan ryhdyttiin kaivautumaan maahan.
16.9. Ei mitään erikoista. Tavallinen tulitoiminta tulipatterissa. Illalla klo 18,00 pastori Tunturin johtama iltahartaus.
17.9. Luutn. Tamminen väliaikaisesta 2. ptrin päällikkyydestä vakinaiseen tulenjohtajatoimeensa patterissamme. Vänr. Palonen lähti toisen t.j. ryhmän kanssa etulinjoihin. Jaettiin sotamarsalkka Mannerheimin Viipurin valloituksen johdosta lahjoittamat väkiviinat upseereille ja miehistölle.
18.9. Ei mitään mainittavaa. Tarkistusammuntaa.
19.9. Tulipatteri suoritti klo 2,00 noin tunnin kestäneen häirintäammunnan. Päivällä tulipatteri tulellaan valmisteli muitten tykistöpatterien kanssa Simolan kukkulan takaisinvaltaamista. Tykistön tarkan tulen takia saatiinkin kukkula takaisin suomalaisten käsiin, ja sai patterimmekin siitä kiitosmaininnan.
20.9. Ei mitään merkittävää.
21.9. Klo 15,00 juhlatilaisuus, jossa oli läsnä pston komentaja, kapt. Heinonen, pston pastori Tunturi ja luutn. Pohjola. Pastori piti jumalanpalveluksen, jonka jälkeen kapt. Heinonen piti puheen ja jakoi kunniamerkit seuraaville:
III luokan vapaudenristin ja II luokan vapaudenristin tammenlehvillä: Patterionpäällikölle, luutn. J. Sarakorvelle ja luutn. K. Tammiselle.
II luokan vapaudenristin:
Vänrikeille N. Ranne ja R. Palonen.
II luokan vapauden mitalin:
Ylikersantti Rauhalammelle, kersanteille Salolle, Vuorelle, Mäkitalolle ja Nummensalolle, alikersanteille Haanpäälle ja Turpeiselle, korpraali Aaltoselle, A, sekä tkm. Laaksoselle ja Koivulalle.
22.9. Ei mitään merkittävää.
23.9. Klo 0,30 häirintäammuntaa, klo 14,00 patterinpäällikön puhuttelu.
(Päiväkirjaa piti tähän saakka korpr., sittemmin alik. Nykopp M).
24.-25.9. Vänr. Tuulos tuli takaisin ptriin oltuaan yli 2 kkn ajan komennettuna Pston käyttöön. Perussuunta muutettiin 24-00. Asema-ryhmän korsu valmistui.
26.9. Häirintäammunta, noin 50 laukausta. II jaoksen korsu valmistui, niinkuin myös maa-sauna ja upseerien maja.
27.9. Sauna lämmitettiin ensi kerran. Saunavieraina olivat kapt. Heinonen, luutn. Leino, luutn. Huhtinen, luutn. Salokangas, vänr. Juhola, luutn. Itäkylä sekä ptrin omat upseerit. Muuten ei mitään erikoista.
28.9. Käskyjen jako. Saunassa käyntiä. Ei erikoista.
29.9. Ei mitään erikoista, paitsi että iltapäivällä jonkinlaiset tanssijattaret esiintyivät ikäväntorjuntajattarina sekä upseeri- että miehistöpiireissä.
30.9. Ei mitään merkittävää.
1.10. Luutn. Sarakorpi siirtyi pston upseeriksi ottaen luutn. Tamminen vastaan patterin päällikkyyden v.s:na. Kanttiinilotat kävivät ptrin saunassa. Muuten ei erikoista.
2.10. Potkupalloa ja tavallista ohjelmanmukaista toimintaa.
3.10. Vänr. Palosen johtama partio lähti vihollisen selustaan tähystämään. Palasi 4.10 ja toi mukanaan 3 vankia.
Otteita päiväkirjasta
Lokakuu on alkanut ja patterin asemasota. Seuraavassa vain otteita loppuvuoden päivittäisten normaalitoimintojen lisäksi suoritetuista toiminnoista:
8.10 Ratsureille määrättiin täisauna.
9.10. Korpr. Holon ehdotuksesta päätettiin ryhtyä sähkölaitoksen perustamiseen Koskitsanojaan.
17.10. Jännityksellä odotettu kenraali Nenonen ei saapunutkaan.
18.10. Korpr. Holon johdolla alettiin sähkölaitoksen rakentaminen.
21.10. Käskynjaossa patterin v.s. patt. päällikkö vänr. Paalle ilmoitti, että kaikki v. 1911 ja sitä ennen syntyneet miehet siirretään Kankaanpään patteristoon lähiaikoina.
22.10. Luutn. Sarakorpi käskynjaossa kiitti ptrin siirrettäviä vanhoja miehiä hyvästä yhteistyöstä ja osoitetusta urheudesta toiminnan aikana.
24.10. Armeijakunnan komentaja, kenraali Mäkinen, divisioonan komentaja eversti Hersalo, rykmentin komentaja eversti Harvila, divisioonan rykmentinkomentaja eversti Simolin y.m. kävivät patteria tarkastamassa. Samalla järjestettiin ammunta 2 ryhmää. Kaikki todettiin hyväksi.
Sähköä jaettiin korsuihin ensi kerran vastavalmistuneesta sähkölaitoksesta.
25.10. Ikäväntorjuntapatteri pelleineen ja soittokuntineen, laulajineen ja tanssijattarineen (miespuolisia) esiintyi ptrissa saaden osakseen yleisön riemuisan suosion.
Käskynjako, jossa määrättiin Kankaanpään pstoon siirrettävät ikämiehet.
(Pöytäkirja pidetty aikana 24.9. – 17.10.41 ylikers. P. Rauhalammen ja korpr. A. Aaltosen muistiinpanojen mukaan. Aikana 17.10. – 25.10.. päiväkirjaa piti alik. M. Nykopp).
26.10. Ikäluokkasiirrot suoritettiin.
27.10. Patterin oma sähkövoima-asema valmistui lopullisesti siihen kuntoon, että siitä täysi virta määrä.
29.10. Pston komentajan päiväkäskyllä ylennettiin ylikersantiksi kers. Jyrkinen. Patterin päällikkö jakoi seuraavat kunniamerkit:
I luokan vapaudenmitalit ylikers. Jyrkiselle, alik. Korkelalle ja korpr. Rannalle. II luokan vapaudenmitalit korpr. Niemelle ja tkm Peltomäelle.
20.11. Patterin tallit valmistuivat, jotka tarkasti el.lääk.kapt. Vuorinen.
22.11. Patterin komentajan päiväkäskyllä ylennettiin ylikersantiksi kers. Mäkitalo, kersantiksi alik. Turpeinen, korpraaliksi nimitettiin tkm. Lampinen.
27.11. Luutn. Luhtamo siirtyi patterin päälliköksi.
29.11. Armeijakunnan tykistökomentaja eversti Simolin tarkastuskäynnillä patterissa.
6.12. Itsenäisyyspäivän “korsujuhlat” Töpinässä ja T.j. opistolla.
18.12. Sotapäiväkirja päättyy.
